Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (29) 158 Kiinteistöviraston ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Kalasatamassa Capellan puistotien kortteleiden alueella HEL 2016-006640 T 11 01 00 06 Päätös Ilmoitus Ilmoituksen tekijä Alueen omistaja on hyväksynyt Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tekemän ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto Tonttiosasto PL 2214 00099 Helsingin kaupunki Y-tunnus: 0201256-6 Yhteyshenkilö: Satu Järvinen, puhelin 09 310 39225, sähköposti satu.jarvinen@hel.fi Alueen omistaja on Helsingin kaupunki. Alueen sijainti, koko ja maan käyttö Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 10. (Sörnäinen) kaupunginosassa kiinteistöjen 91-410-1-5, 91-10-9906-100, 91-10-9901-100, 91-10-9901-0, 91-10-9906-1, 91-10-410-2-13 ja 91-408-1-0 osa-alueilla. Kunnostettava alue on Capellan puistotien kortteleiden 10627 (tontit 3,4 ja 5), 10628 ja 10629 asemakaava-alue. Alueen koko on noin 3,2 hehtaaria. Alue on pääosin entistä merialuetta. Osa täytöistä on tehty jo ennen vuotta 1900. Itäosaa on täytetty noin 1930 1960 -luvuilla. Alue on ollut osittain Sörnäisten öljysataman käytössä vuoteen 1938 saakka. Öljysataman käytössä olleet varastosäiliöt ovat sijainneet alueen eteläreunalla. Alueella on ollut ilmakuvien perusteella 1970-luvulla satamaratoja ja konttivarastoja. Alueen eteläosassa on sijainnut varastorakennus 1980-luvulta vuoteen 2010. Pohjoisosassa on ollut autojen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2 (29) säilytyskenttä 1990-luvulta vuoteen 2008. Ilmoituksessa esitetty alue on ollut pääosin Sörnäisten sataman aluetta vuoteen 2008 saakka. Nykyisin alueella on rakennustyömaatoimintojen tukialueita. Hermannin rantatie ja Kalasataman keskuksen kiertotie kulkevat alueella. Capellan puistotien kortteleiden asemakaavan muutosehdotus on hyväksytty 27.8.2014. Asemakaavan muutoksella muodostuvat uudet korttelit 10627 10629. Korttelin 10627 tontti 6 on erotettu omaksi asemakaavan muutosalueeksi, jonne on rakenteilla Kalasataman terveysja hyvinvointikeskus. Capellan puistotien kortteleiden asema-kaava-alueelle rakennetaan asuinalue noin 1000 asukkaalle. Alue koostuu kolmesta asuinkorttelista ja viidestä asemakaava-alueelle sijoittuvasta katualueesta. Alueen maaperän pilaantuneisuus Alueen maaperässä on todettu metalleja, öljyhiilivetyjä, polyaromaattisia hiilivety-yhdisteitä (PAH-yhdisteet), kloorattuja alifaattisia hiilivetyyhdisteitä, syanideja, polykloorattuja bifenyyliyhdisteitä (PCB-yhdisteet) ja aromaattisia hiilivety-yhdisteitä (BTEX-yhdisteet). Alueen maaperä on pilaantunut alueelle tehdyistä täytöistä ja aiemmasta toiminnasta alueella. Aiemmat kunnostukset alueella Alueen eteläosaa on kunnostettu useassa vaiheessa vuosina 2010 2011. Kunnostuksissa on noudatettu seuraavia Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen päätöksiä ja ohjeita: -Kiinteistö 91-10-571, Kyläsaarenkatu, ympäristökeskuksen tarkastusmuistio 99, 28.9.2010 -Kyläsaarenkatu 25, päätös Kiinteistö Oy Sompasaaren Tukoeka C/O Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta 12.8.2010 193 -Kyläsaarenkatu 25, päätös Kiinteistö Oy Sompasaaren Tukoeka C/O Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman ilmoituspäätöksen muuttamisesta 20.4.2011 53 -Tukkutorin ylipenger, Kalasatamankatu ja Tukkutorinkuja, ympäristökeskuksen tarkastusmuistio 16, 31.1.2011 - Kalasatamankadun esikuormituspengeralue, päätös Helsingin kaupungin rakennusviraston pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta, 20.4.2011 54 Kunnostustöissä alueelta on poistettu öljyhiilivedyillä, PAH-yhdisteillä, syanideilla ja/tai metalleilla pilaantunutta maata yhteensä noin 16700 tonnia.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3 (29) Kunnostettavan alueen eteläreunalla sijaitsevan Kalasataman terveysja hyvinvointikeskuksen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan päätöksen 14.4.2015 51 aluerajaus ulottuu tätä ilmoitusta koskevalle alueelle. Tämä päätös korvaa ko. osa-aluetta koskevan aiemman ilmoituspäätöksen. Osalla asemakaava-alueen katualueista on voimassa Verkkosaaren eteläosan ranta-alueen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskeva päätös 4.6.2015 100. Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen Ilmoituksen sisältö Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan. Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Ympäristölautakunta on 10.12.2013 ( 372) siirtänyt tämän toimivallan ympäristönsuojelupäällikölle. Asian vireilletulo Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen 7.6.2016. Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja: - Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto, Capellan puistotien korttelit, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma ja riskinarvio, 10.5.2016, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Ilmoitusta on täydennetty 15.6.2016 ja 16.6.2016 kunnostussuunnitelman tarkennuksilla ja kaivantovesien imeytyssuunnitelmalla. Ilmoitusta on täydennetty 28.7.2016 aluerajauksen muutoksella, mutta täydennys on peruttu 3.8.2016. Samalla on ilmoitettu, että osassa ilmoitukseen liitetyn kunnostussuunnitelman karttoja on virheellinen aluerajaus. Hermannin rantatien alue ei kuulu puhdistettavaan alueeseen. Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4 (29) Maaperä, pohjavesi ja pintavesi Alue on pääosin entistä merialuetta, jota on täytetty osittain jo ennen vuotta 1900. Itäosaa on täytetty noin 1930 1960 -luvuilla. Havaintojen perusteella täyttö on pääosin hiekkaa, soraa ja kiviä. Täytön seassa on osalla aluetta rakennusjätettä. Täytössä on todettu myös valkoista kipsin tai kaoliinisaven kaltaista valkoista massaa, jossa on havaittu syanidia. Täyttö on pääosin savikerroksen päällä ja sen paksuus on noin 1 8 metriä. Nykyinen maanpinta on tasolla +2,2 +3,2 metriä. Kallion pinta on noin tasolla +3-15 metriä. Kallion pinta laskee pohjoiseen. Kallio nousee tason 0 metriä yläpuolelle alueen etelälaidalla. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjavettä ei hyödynnetä. Havaintojen mukaan vedenpinta on tasolla +0,22 +1,38 metriä. Luonnollinen orsiveden virtaussuunta on pohjoiseen ja edelleen kohti merta. Vuosina 2015 ja 2016 tehtyjen havaintojen perusteella virtaussuunta on länteen. Läheisen työmaan voimakas pohjavedenpinnan alentaminen saattaa vaikuttaa virtaussuuntaan. Vanhankaupunginlahdelle on lyhimmillään matkaa 200 metriä. Hulevedet imeytyvät maastoon. Osalla aluetta on sadevesiviemäröinti. Alueella havaitut haitta-aineet Alueen maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu vuoteen 2016 mennessä yhteensä 145 näytepisteestä. Lisäksi alueelta on otettu aiempien kunnostusten yhteydessä 67 jäännöspitoisuusnäytettä. Maaperänäytteitä on otettu yhteensä 713 kappaletta. Kohteen maaperätutkimuksissa todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyihin viitearvoihin. Korttelin 10627 alueella on havaittu kynnysarvon ja alemman ohjearvon välisinä pitoisuuksina antimonia, arseenia, kadmiumia, kobolttia, kromia, lyijyä, vanadiinia, bentseeniä ja vinyylikloridia. Nikkeliä ja elohopeaa on todettu alemman ja ylemmän ohjearvon välisinä pitoisuuksina. Sinkkipitoisuudet ylittivät alemman ja ylemmän ohjearvon. Syanidia, PAH-yhdisteitä, öljyhiilivetyjen bensiinijakeita, keskitisleitä ja raskaita öljyjakeita sekä di-, tri- ja tetrakloorieteeniä on todettu kynnysarvon, alemman ohjearvon ja ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus ja kuparin pitoisuus ylittivät ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon yhdessä pisteessä. Korttelin pohjoisosassa on havaittu valkoista syanidipitoista massaa. Korttelin 10628 alueella on todettu kynnysarvon ja alemman ohjearvon välisinä pitoisuuksina elohopeaa, vanadiinia sekä tri- ja tetrakloorieteenejä. Arseenia, bentso(a)pyreeniä, bentso(k)fluoranteenia ja naftalee-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5 (29) nia todettiin alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Antimonia, arseenia, kadmiumia, kobolttia, kromia, kuparia, lyijyä, sinkkiä, syanideja, öljyhiilivetyjen keskitisleitä ja raskaita öljyjakeita, antraseenia, bentso(a)antraseenia, fenantreenia ja fluoranteenia on todettu kynnysarvon, alemman ja ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Korttelissa ja viereisillä katualueilla on todettu lisäksi vaarallisen jätteen rajan ylittävinä pitoisuuksina kuparia, sinkkiä, syanideja, PAH-yhdisteitä sekä öljyhiilivetyjä. Korttelin länsiosan täytöissä havaittiin merkittävä määrä valkoista syanidipitoista massaa. Korttelin 10629 alueella on todettu kynnysarvon ja alemman ohjearvon välisinä pitoisuuksina antimonia, elohopeaa, kadmiumia, kobolttia, nikkeliä ja naftaleenia. Arseenia, kromia, antraseenia, bentso(a)antraseenia, bentso(a)pyreeniä, bentso(k)fluoranteenia ja öljyhiilivetyjen keskitisleitä ja raskaita öljyjakeita on todettu alemman ja ylemmän ohjearvon välisinä pitoisuuksina. Kuparia, lyijyä, sinkkiä, syanideja, fenantreenia ja fluoranteenia on todettu kynnysarvon sekä alemman ja ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Korttelin länsipuolelle tulevan kadun alueella todettiin merkittävä määrä valkoista syanidipitoista massaa. Liukoisuustestien perusteella metallit eivät ole erityisen liukoisessa muodossa. Öljyhiilivetyjen fraktioanalyysien perusteella suurin osa öljyistä on alifaattisia jakeita C12-C16 ja C16-C35 sekä aromaattisia jakeita C16-C21 ja C21-C35. Osasta näytteitä määritettiin orgaanisen hiilen kokonaismäärä (0,5 15,4 prosenttia kuiva-aineesta). Alueella on asennettu yhteensä 14 huokoskaasun havaintoputkea vuosina 2012 2015. Suurimmat mitatut haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet (TVOC) olivat 285 4600 µg/m³. Vain yhdessä putkessa pitoisuus on ylittänyt 1000 µg/m³. Kloorattuja eteenejä on todettu kaikissa putkissa yhtä lukuun ottamatta. Yleisimmin on todettu tetrakloorieteeniä. Tolueenia havaittiin taustapitoisuudesta poikkeava pitoisuus. Taustapitoisuuteen nähden lievästi kohonneita pitoisuuksia havaittiin muun muassa naftaleenia, styreeniä ja BTEX-yhdisteitä. Pieniä pitoisuuksia havaittiin myös muita haihtuvia hiilivetyjä, kuten hiilitetrakloridia, tri- ja tetrametyylibentseenejä, pineenejä ja metyylipentaaneja. Kalasataman pohjoisissa osissa on seurattu vuodesta 2013 huokoskaasussa esiintyvien haitta-aineiden taustapitoisuutta kaupunki-ilmassa. Näytteenottopisteet sijaitsevat Hermannin rantatiestä itään Verkkosaaren, Hermanninrannan ja Kyläsaaren alueilla. Suurin mitattu TVOCtaustapitoisuus on 75 µg/m³. Kloorattuja yhdisteitä ei ole havaittu taustapitoisuusmittauksissa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6 (29) Alueella on asennettu yhteensä 17 orsiveden havaintoputkea vuosina 2012 2016. Pohjavesiputkista otetuissa näytteissä havaittiin vain melko lievästi koholla olevia liukoisten metallien, BTEX-yhdisteiden, syanidien, öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Osasta putkia otetuissa näytteissä todettiin pieniä pitoisuuksia kloorattuja hiilivety-yhdisteitä. Laatunormien- ja -vaatimusten ylittävinä pitoisuuksina havaittiin suhteellisesti eniten nikkeliä, öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä ja syanideja. Karkean arvion mukaan alueella arvioidaan olevan noin 47500 m³ maaainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot. Haittaainepitoisuuksiltaan alempien ja ylempien ohjearvojen välistä maa-ainesta näistä arvioidaan olevan noin 25000 m³. Haitta-ainepitoisuuksiltaan ylempien ohjearvojen ja suuntaa-antavien vaarallisen jätteen rajaarvojen välistä maata on noin 20000 m³. Haitta-ainepitoisuuksiltaan suuntaa-antavan vaarallisen jätteen raja-arvot ylittävää maa-ainesta arvioidaan olevan noin 2500 m³. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Kohteessa havaittuja haitta-ainepitoisuuksia verrattiin ekologisiin ja terveysriskeihin perustuviin suurimpiin hyväksyttäviin pitoisuuksiin. Öljyhiilivedyille ja syanideille ei ole olemassa luotettavia SHP-arvoja. SHPterarvon ylittivät antimonin, lyijyn, bentso(a)antraseenin, bentso(a)pyreenin, di-, tri- ja tetrakloorieteenin, vinyylikloridin ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet. SHPTter arvon ylittivät dikloorieteenin, tetrakloorieteenin ja vinyylikloridin pitoisuudet. SHPeko-arvot ylittyivät 18 yhdisteen kohdalla. Johtopäätöksenä on, että tarkennettu riskinarvio on tarpeen altistusreittien ja terveysriskien määrittämiseksi. Riskinarviossa tarkastellaan riittääkö rakennustekninen pintamaiden poisto vai onko joillekin haitta-aineille määriteltävä muita kunnostustavoitteita. Kriittisiksi haitta-aineiksi valittiin kupari, lyijy, sinkki, PAH-yhdisteitä (antraseeni, bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, bentso(k)fluoranteeni, fenantreeni, fluoranteeni ja naftaleeni), öljyhiilivetyjen jakeet C5- C40, syanidit, kloorattuja hiilivetyjä (dikloorieteeni, trikloorieteeni, tetrakloorieteeni, vinyylikloridi) ja bentseeni. Kriittisistä haitta-aineista kuparia, lyijyä ja sinkkiä esiintyy noin viiden metrin syvyydelle nykyisestä maanpinnasta. Tämä viittaa siihen, että haitta-aineet ovat joutuneet maahan enimmäkseen täyttöjen mukana. PAH-yhdisteitä on todettu tasaisesti alueella. Öljyhiilivetyjä on havaittu pääasiassa alueen itäosassa. Syanidia esiintyy erityisesti alueen keskivaiheilla. Kloorattuja hiilivetyjä esiintyy ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina korttelin 10627 luoteisosassa ja viereisellä Kalasatamankadulla, lisäksi on havaittu kynnysarvon ylittävät pitoisuudet kortteleissa
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7 (29) 10627 ja 10628 sekä Tukkutorinkujan alueella. Kortteleissa 10627 ja 10628 sekä katualueella havaitut bentseenipitoisuudet olivat 0,02 0,19 mg/kg. Monissa pisteissä havaittiin useampia haitta-aineita. Kriittisten haitta-aineiden kulkeutumis- ja altistumisreitit on arvioitu. Käsitteellisen mallin perusteella kohteesta voi kulkeutua haitta-aineita vajoveden mukana pohjaveteen ja edelleen pohjaveden mukana. Haihtuvia yhdisteitä voi kulkeutua ulkoilmaan sekä sisäilmaan. Haitta-ainepitoisuuksista saattaa aiheutua terveysriskejä hengitysilman välityksellä. Kulkeutumista veden mukana sekä altistumista ilman välityksellä tarkastellaan laskennallisesti. Kulkeutumislaskennassa käsitellään öljyhiilivetyjen jakeita C10-C40, kloorattuja eteenejä, kuutta PAH-yhdistettä, lyijyä, kuparia ja sinkkiä. Altistumista sisä- ja ulkoilman välityksellä arvioidaan laskennallisesti samoille aineille lukuun ottamatta metalleja. Laskennassa käytetään RISC WorkBench 5.0 -tietokoneohjelmaa. Metallien kulkeutumista arvioidaan yksinkertaisilla laskentayhtälöillä. RISC WB -laskentaohjelma antaa riskinarvioinnin tuloksena laskennallisen ylimääräisen syöpäriskin sekä muun terveysriskin niin kutsutun riskisuhteen. Kulkeutumislaskennassa käytetään pitoisuuksina korkeimpia kohteessa todettuja pitoisuuksia. Bentseenin ja naftaleenin pitoisuuksina käytetään todettuja suurempia pitoisuuksia (10 mg/kg ja 120 mg/kg). Kulkeutumislaskennan perusteella useat haitta-aineet eivät pitkänkään ajan kuluessa kulkeudu kyllästymättömästä kerroksesta pohjaveteen saakka, vaan ne sitoutuvat pohjaveden yläpuolisiin maakerroksiin. Pohjaveden yläpuolisista kerroksista kulkeutuu pohjaveteen orgaanisia haitta-aineita, kuten bentseeni, klooratut eteenit, naftaleeni sekä aromaattiset öljyhiilivedyt C10-C12 ja C12-C16. Kulkeutumista tulisi rajoittaa esimerkiksi asettamalla edellä mainituille aineille kunnostustavoitteet. Haitta-aineiden kulkeutuminen kyllästyneestä kerroksesta pohjaveden mukana ja haihtumista pohjaveden pinnalta arvioitiin. Laskelmissa 90 prosenttia pilaantumasta on pohjavedenpinnan alapuolella. Laskennassa käytetään vähenevän lähteen mallia. Laskennan johtopäätöksenä pohjaveden mukana kulkeutuu orgaanisia haitta-aineita, kuten klooratut eteenit, bentseeni, naftaleeni sekä aromaattiset öljyhiilivetyjakeet C10-C12 ja C12-C16 sekä kohdealueen sisällä että kohdealueelta ulkopuolelle. Pohjaveden alapuoliselle maaperälle tulee määrittää sellaiset tavoitearvot, että pohjaveden mukana kulkeutuminen ja haihtuminen pohjaveden pinnalta eivät kunnostuksen jälkeen aiheuta riskiä sisäilman välityksellä. Haitta-aineista kloorattujen yhdisteiden, naftaleenin, alifaattisten öljyhiilivetyjakeiden C8-C16 ja aromaattisten öljyhiilivetyjakeiden C12-C16
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8 (29) kulkeutuminen pohjaveden yläpuolisista kerroksista sisäilmaan on mahdollista. Pohjaveden yläpuoliselle maaperälle tulee määrittää tavoitearvot, jotka kunnostuksen jälkeen eivät aiheuta riskiä. Laskennalla arvioitiin altistumista ulkoilman välityksellä, kun lähde on pohjaveden yläpuolella. Laskennan mukaan haitta-aineet eivät aiheuta merkittäviä terveysriskejä. Alueilla, joilla ulkoilma-altistus voi olla merkittävä, ei ole tarpeen asettaa haitta-aineille terveysperusteisia kunnostustavoitteita. Laskennalla arvioitiin altistumista sisäilman välityksellä, kun haitta-ainelähde on pohjaveden yläpuolella. Korkeimmilla todetuilla pitoisuuksilla klooratut yhdisteet, bentseeni, naftaleeni ja öljyhiilivetyjen jakeet C8- C16 saattavat aiheuttaa terveysriskin maaperästä haihtumalla ja niille laskettiin kunnostuksen tavoitepitoisuudet. Laskennalla arvioitiin altistumista sisäilman välityksellä, kun haitta-ainelähde on pohjaveden vaihteluvyöhykkeessä. Terveysriskin riskiluvut alittavat yksittäisillä yhdisteillä hyväksyttävän tason. Myös hyväksyttävän lisäsyöpäriskin taso alittuu yksittäisillä yhdisteillä. Bentseeni, dikloorieteeni ja naftaleeni aiheuttaisivat riskiä, jos ne esiintyisivät kaikki yhdessä. Tutkimustulosten mukaan näin ei ole. Laskennassa käytetyillä pitoisuuksilla klooratut yhdisteet ja bentseeni saattavat aiheuttaa terveysriskejä liukenemalla pohjaveteen ja edelleen haihtumalla pohjaveden pinnasta sisäilmaan ja yhdisteille laskettiin kunnostuksen tavoitepitoisuudet. Koska kulkeutuminen pohjavedessä ei käytännössä tapahdu kuin teoreettisessa laskelmassa virtaussuunnan ja gradientin vaihdellessa, pohjavedelle laskettiin ohjeelliset haitta-ainepitoisuudet, jotka eivät aiheuta terveysriskiä. Lähde on pohjavedessä ja kulkeutuminen tapahtuu pohjaveden pinnasta edelleen huokosilmaan ja altistuminen tapahtuu sisäilman välityksellä. Todetut pitoisuudet olivat matalampia kuin kaikkien haitta-aineiden laskennalliset tavoitepitoisuudet. Määritellyillä vaarattomilla pohjaveden pitoisuuksilla haitta-aineiden läpäisy ja kulkeutuminen vesijohtoputkeen eivät laskelman perusteella aiheuta terveysriskiä. Jos talousvesijohtojen läheisyyteen on jäämässä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia maaperään tai pohjaveteen, tilanne arvioidaan. Syanidi käyttäytyy eri tavoin kuin metallit tai orgaaniset yhdisteet eikä sen käyttäytymistä tai kulkeutumista voida kaikilta osin mallintaa käytettävissä olevalla ohjelmalla. Vapaan syanidin pitoisuutta pohjavedessä, huokosilmassa ja työmaan ilmassa tarkkaillaan ennen kunnostusta ja sen aikana. Mikäli huokosilman syaanivetypitoisuus ylittää 250 µg/m³
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9 (29) tai vapaan syanidin pitoisuus pohjavedessä ylittää 0,10 mg/l, tilanteesta laaditaan tarkempi arvio. Laskennallisessa riskinarviossa joudutaan yksinkertaistamaan maaperä- ja pohjavesiolosuhteita. Arviossa käytetään myös oletusparametreja. Arviossa käytetään yksinkertaistettuja ja likimääräisiä yhtälöitä ja laskelmia. Tarkkuudeltaan laskelmia on pidettävä suuruusluokka-arvioina siitä, mitkä haitta-aineet ja millaiset pitoisuudet saattavat aiheuttaa riskiä. Sisäilman kulkeutumislaskelmat todennäköisesti yliarvioivat riskiä. Sisäilmalaskennoissa ei otettu huomioon tuulettuvaa alapohjaa. Tämä antaa tuloksiin ylimääräisen varmuuskertoimen. Pohjaveden yläpuolisista kerroksista ulkoilman kautta aiheutuva riski laskettiin todetuilla maksimipitoisuuksilla, bentseenin ja naftaleenin suhteen viisin- ja kymmenkertaisilla pitoisuuksilla todettuihin nähden. Haitta-aineiden haihtuminen sisäilmaan maaperästä tai pohjavedenpinnasta saattavat aiheuttaa terveysriskin. Herkkyystarkastelu tehtiin toistamalla laskelmia eri parametrien arvoilla. Suuretkaan muutokset lähtöarvoissa eivät muuta tuloksista tehtäviä johtopäätöksiä tai tavoitepitoisuuksia. Laskettuja kunnostuksen tavoitepitoisuuksia käytetään hyväksi kunnostustavoitteiden asettamisessa, niitä ei kuitenkaan käytetä suoraan kunnostustavoitteina. Kohteen ekologisia riskejä arvioitiin. Arvion perusteella kohteen haittaaineiden ei arvioida kulkeutuvan merkittävästi kasveihin eikä haitta-aineista arvioida aiheutuvan merkittävää ekologista riskiä. Ekologisilla tekijöillä ei ole vaikutusta kunnostustavoitteisiin. Kohteen maaperässä on paikoin taustapitoisuuksiin verrattuna kohonneita haitta-aineiden pitoisuuksia. Koska rakentamisen vuoksi poistettavat pintamaat sisältävät alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, kaivumaita on käsiteltävä pilaantuneina tai mahdollisesti pilaantuneina maina. Alueen laajuuden ja aiemman käyttötarkoituksen perusteella on mahdollista, että pilaantuneita alueita havaitaan lisätutkimusten tai kaivutöiden aikana lisää. Pilaantuneisuus ulottu paikoin varsin syvälle ja pitoisuudet ovat paikoin varsin korkeita. Riskitarkastelun perusteella kulkeutuminen kauemmas ympäristöön ja tulevien rakennusten sisätiloihin on mahdollista. Alueen maaperä tulee siis kunnostaa ja kunnostukselle tulee asettaa tavoitteet. Puhdistustavoitteet Alueen kadut rakennetaan vähintään tasolle +2,8 ja rakennusten alimpien asuinkerrosten lattiatasot vähintään noin tasolle +3,5 metriä. Rakennukset perustetaan tukipaaluilla. Katujen rakennekerrosten ja rakennusperustusten edellyttämä kaivutarve on arviolta noin 1 2 metriä. Putkikaivantojen alueella kaivutarve voi olla enemmän. Alueelle raken-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10 (29) netaan laajoja umpikortteleita, joiden keskiosassa on autokansi. Pihaalueet rakennetaan autokannen päälle tai täyttökerroksen päälle tasoon +7,0 metriä. Alueen omistaja tulee lisäämään alueiden luovutuksiin liittyviin sopimuksiin määräyksen siitä, että kaikkiin rakennuksiin tulee rakentaa tuuletettu alapohja tai radonputkisto imulla tai vastaava rakenne asuintilojen ja kellareiden alueille. Määräys ei koske autohalleja eikä vastaavia tiloja, joissa ei oleskella. Kadut ja kunnallistekniikka voidaan perustaa maanvaraisesti. Kunnostustavoitteet on asetettu osin riskinarvioon perustuen. Tavoitepitoisuudet asetetaan osa-aluekohtaisesti. Taulukossa olevat PCE, TCE, DCE ja VC ovat kloorattuja hiilivety-yhdisteitä. Helposti haihtuvilla ja kulkeutuvilla orgaanisilla yhdisteillä pohjavesipinnan tasona pidetään vaihteluvälin alinta tasoa -0,5 metriä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11 (29) Asuinrakennusten alueen kunnostustavoite on voimassa myös autokannen alapuolella. Tavoitetaso ulotetaan viiden metrin etäisyydelle rakennusten ulkoseinistä. Kloorattujen yhdisteiden, naftaleenin ja kevyimpien öljyhiilivetyjakeiden kunnostustavoitteet on asetettu hieman laskennallisia kunnostustavoitteita pienemmäksi, mieluiten sopivaan ohjearvoon. Öljyhiilivedyille ei ole järkevää asettaa jaekohtaisia kunnostustavoitteita. Naftaleenin kunnostustavoite on asetettu matalaksi, koska korkeampi kunnostustavoite pitäisi yllä korkeita naftaleenipitoisuuksia pohjavedessä hyvin pitkään. Muut PAH-yhdisteet aiheuttavat varsin vähäistä riskiä. Kloorattujen eteenien tavoitepitoisuudet ovat matalia, jolloin mahdolliset jäämät eivät voi pitää pitkään yllä kohonneita pohjavesi- tai huokoskaasupitoisuuksia. Maaperään ei saa jäädä merkittäviä kloorattujen yhdisteiden lähteitä. Klooratut eteenit, bentseeni ja naftaleeni voivat kulkeutua pohjaveden mukana katujen alta rakennusten alle, siksi niiden kunnostustavoitteet pohjavedenpinnan alapuolella ovat samat kuin asuinrakennusten ala-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12 (29) puolella. Pohjavedenpinnan yläpuolelta korkeat pitoisuudet tulee myös poistaa. Putki- ja kaapelireitit kunnostetaan siten, että niiden ympärille jää 0,3 metrin suojakerros puhdasta maata. Kaikilla istutusalueilla pilaantumattoman pintakerroksen, jossa haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvot, paksuus on vähintään 1,0 metriä. Jos kunnostuksen loppuvaiheessa maaperään jää esitettyjä tavoitteita korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, joita ei ole teknisesti mahdollista kohtuukustannuksin poistaa, tilanteesta ja mahdollisista riskeistä tehdään erillinen selvitys, jonka perusteella arvioidaan mahdollisuus jättää ko. haitta-aineet maaperään. Mikäli pohjavedessä todetaan merkittävästi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, erityisesti haihtuvia hiilivetyyhdisteitä tai vapaata syanidia, laaditaan riskinarvio. Riskinarviossa arvioidaan suunniteltujen tai toteutettujen kunnostustoimien riittävyyttä ja tarvetta uusiin riskinhallintatoimiin. Mikäli maaperän puhdistuksen aikana tulee esiin alueella aiemmin toteamattomia haitta-aineita, ne poistetaan alempaan ohjearvotasoon asti tai vaihtoehtoisesti niille asetetaan riskiarvioperusteiset kunnostustavoitteet. Pohjavettä ja huokoskaasua tarkkaillaan sekä ennen kunnostusta että sen aikana. Jos seurannassa todetaan merkittävästi korkeampia pitoisuuksia kuin vaaraa aiheuttamattomat tai aiemmin havaitut pitoisuudet, tilannetta tarkastellaan uudelleen. Nousun syy selvitetään tarkemmilla tutkimuksilla ja laaditaan tarkempi riskinarvio. Kunnostuksen jälkeen alueelle ei jää käyttörajoituksia. Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus Maaperän kunnostus toteutetaan massanvaihdolla alueen esirakentamisen tai muun rakentamisen yhteydessä rakentamisen vaatimassa aikataulussa. Tarvittavat kunnostustoimet tehdään kunkin urakan alussa. Jokaisesta kunnostusvaiheesta tai korttelialueesta laaditaan erillinen kaivusuunnitelma. Alueelta kaivetaan pilaantuneet maamassat kunnostustavoitteiden edellyttämässä laajuudessa sekä kaikki rakentamistöiden edellyttämät maamassat. Kaivu toteutetaan erottelevana kaivuna. Suurikokoiset kivet ja jätejakeet erotellaan. Muu esikäsittely tehdään tarvittaessa muualla. Eri tavoin pilaantuneet maamassat ja jätteet pidetään erillään kaivun ja kuormauksen aikana. Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemman ohjearvotason ylittävät kaivetut maa-ainekset toimitetaan vastaanottopaik-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13 (29) koihin, joiden ympäristöluvissa on sallittu kyseisten maiden vastaanotto. Haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon väliset maat hyödynnetään alueen täytöissä tai toimitetaan esimerkiksi luvan omaavalle maankaatopaikalle. Jätettä sisältävät kaivumaat toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkoihin kuormaautoilla kuormat peitettyinä. Kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa. Ympäristötekninen valvoja laatii siirtoasiakirjan jokaisesta pilaantuneen maan kuormasta. Kunnostustyö päättyy, kun kaikki tavoitetason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on poistettu ja esirakennustyöt on saatu päätökseen. Kunnostustyö tehdään vaiheittain. Puhdistustyön laadunvalvonta Ympäristötekninen valvoja ohjaa pilaantuneiden maiden kaivua tutkimusvaiheen analyysitulosten sekä kunnostuksen aikana otettavien näytteiden ja tehtävien mittausten perusteella. Kaivun ohjaus tehdään pääasiassa kunnostusta edeltävien tutkimusten tulosten perusteella. Tarvittaessa pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan työn aikana esimerkiksi XRF-kenttäanalysaattorilla ja/tai PetroFlag-mittauksilla. Ennen kunkin alueen kunnostuksen aloittamista aiempaa näytteenottoa täydennetään siten, että näytepistetiheys yksi näytepiste 400 m²:ä kohden täyttyy. Kortteleiden alueet tutkitaan tiheydellä 1 näytepiste / 200 m². Maanäytteistä tutkitaan laboratoriossa vähintään yksi näyte jokaisesta näytepisteestä. Näytteestä tutkitaan ainakin niiden yhdisteiden pitoisuudet, joita ko. alueen läheisyydessä on todettu vähintään kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Pilaantuneiden maa-ainesten kaivun jälkeen kaivantojen pohjilta ja seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteitä. Jäännöspitoisuusnäytteinä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte jokaista 200 m²:ä kohti. Kaivuseinämistä otetaan vähintään yksi näyte jokaista alkavaa 30 metrin matkaa kohden. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa niiden haittaaineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on todettu alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Öljyä sisältävistä jäännöspitoisuusnäytteistä fraktioidaan 1-2 korkeinta analyysitulosta joka korttelialueelta. Alueilla, joilla kaivua ei uloteta pilaantuneeseen kerrokseen saakka ja maaperään jätetään alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, maaperään jääneiden maiden haitta-ainepitoisuudet arvioidaan tutkimusvaiheen tulosten perusteella.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14 (29) Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi Alueelle jätetään maaperään paikoin alemman tai ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Alueille, joille jätetään alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, asennetaan kaivupintaan huomiorakenne yleisesti maanrakennuksessa käytettävistä materiaaleista poikkeavasta materiaalista, esimerkiksi värillisestä muoviverkosta. Verkon päälle tulee vähintään 0,5 metrin paksuinen peittokerros pilaantumattomista täyttömateriaaleista. Huomiorakenteita ei asenneta rakennuksien ja laattojen alle. Huomiorakenteita ei asenneta, mikäli pilaantuneisuus sijaitsee syvällä kaivutason alapuolella. Mikäli kaivuseinään jää ylemmän ohjearvotason ylittävinä pitoisuuksina helposti kulkeutuvia haitta-aineita, arvioidaan tapauskohtaisesti haittaaineiden kulkeutumisen aiheuttama puhtaan täytön pilaantumisriski ja mahdollisuudet pienentää sitä eristerakenteilla. Tarvittaessa kaivuseinämään asennetaan eristerakenne, esimerkiksi HDPE-kalvo, savieriste tai bentoniittimatto tai muu vastaava rakenne. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aidoin ja kyltein. Jos kaivualue kuuluu aidattuun työmaa-alueeseen, jonne sivullisten pääsy on estetty, ei aluetta aidata erikseen. Pilaantuneen maan kulkeutuminen työmaa-alueen ulkopuolelle estetään. Pilaantuneen maan pölyäminen estetään. Tarvittaessa kaivettavaa pilaantunutta maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Normaalin maanrakennustyömaan työsuojelunäkökohtien lisäksi kohteen kunnostuksessa otetaan huomioon alueella todetut haitta-aineet. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita. Työmaalla varaudutaan tarvittaessa mittaamaan kenttämittareilla metaani-, hiilidioksidi-, happi-, rikkivety- ja vetysyanidipitoisuudet ja haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuudet PID-kenttäanalysaattorilla. Syanideilla pilaantuneiden maiden kaivuun on esitetty varautumissuunnitelma. Veden tutkiminen ja käsittely Pilaantuneen maan kaivannoista pumpattavasta vedestä otetaan vesinäyte ennen pumppauksen aloittamista. Tämän jälkeen kaivantovesien laatua tarkkaillaan ensin kahdesti viikossa kahden viikon ajan ja sen jälkeen kerran viikossa. Aistivaraisten havaintojen lisäksi kaivantovesistä analysoidaan ainakin ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, sekä metallien, öljyhiilivetyjen, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, PAH-yhdistei-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15 (29) den, syanidien ja muiden mahdollisesti maaperässä kohonneina pitoisuuksina havaittujen yhdisteiden pitoisuudet. Kaivantovedet johdetaan ensisijaisesti mereen sadevesiviemärien kautta. Kalasataman keskiosien kaivantovesien johtamiselle mereen on voimassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa Nro 235/2012/1 ja päätös lupamääräysten muuttamisesta Nro 201/2014/1. Ympäristölupa koskee tämän alueen vesiä. Pitoisuusrajojen ylittyessä vesi johdetaan jätevesiviemäriin tai käsitellään siten, että pitoisuusrajat alittuvat. Jätevesiviemäriin johtamiselle haetaan lupa HSY:ltä. Johtaminen toteutetaan HSY:n määräysten mukaan. Pumpattaessa kaivannoista vettä, kiintoaines erotetaan esimerkiksi laskeuttamalla ja tarvittaessa haitta-ainepitoiset vedet esikäsitellään esimerkiksi öljynerotuksella ennen vesien johtamista eteenpäin. Pilaantuneen maan kunnostustyön aikana saattaa ilmetä tarvetta imeyttää kaivantovesiä maastoon. Vedet johdetaan maastoon pilaantumattomaan kohtaan. Jos maastoon johtamisesta ei tule aiheutumaan riskiä maaperässä esiintyvien haitta-aineiden leviämisestä, vesiä voidaan johtaa myös pilaantuneeseen maastokohtaan. Imeytysalueen maaperä tutkitaan ennen ja jälkeen veden imeyttämisen. Kaivantovesien haitta-ainepitoisuuksia tarkkaillaan. Kaivantovettä voidaan tarvittaessa puhdistaa öljynerottimella, kiintoaineserottimella tms. puhdistuslaitteistolla. Poistetun sakan haitta-ainepitoisuus tarkastetaan ja pilaantuneeksi todettu sakka toimitetaan käsiteltäväksi luvanvaraiseen paikkaan. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa, jos kaivantovesissä todetaan esimerkiksi erityisiä puhdistustoimenpiteitä edellyttäviä haitta-aineita. Kaivettujen maiden varastointi alueella Kaivettuja pilaantuneita maita voidaan säilyttää kasoilla alueella laboratorioanalyysien tekemisen tai kuljetuksen järjestämisen ajan, korkeintaan noin viikon. Säilytyksen aikana huolehditaan, että kasat eivät pölyä. Tarvittaessa kasoja kostutetaan tai ne peitetään. Maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot, varastoidaan rajoituksetta kunnostusalueella tai esimerkiksi Nihdin välivarastoalueella. Pilaantuneita maita, lukuun ottamatta haihtuvia haittaaineita sisältäviä maita, varastoidaan tarvittaessa Kyläsaaren välivarastointialueella. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16 (29) Kaivannot täytetään rakentamisen edellyttämään tasoon pilaantumattomilla materiaaleilla. Alueelta kaivetut maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueen täytöissä. Hyödyntämisen edellytyksenä on, että maat ovat teknisesti käyttöönsä sopivia. Haihtuvia ja/tai kulkeutuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina sisältävää maa-ainesta ei hyödynnetä alueella. Hyödynnettävät kynnysarvomaat jäävät rakenteiden tai rakennekerrosten alle. Hyödyntäminen esitetään tarkemmin ko. alueen kaivusuunnitelmassa. Hyödynnettävien maiden haitta-ainepitoisuuksia seurataan ja hyötykäytöstä pidetään kirjaa. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Ympäristötekninen valvoja seuraa pilaantuneiden maiden kaivua ja tarkkailee alueelta mahdollisesti löytyviä aikaisemmin havaitsemattomia haitta-aineita, poikkeavia jätteitä, rakenteita tai muuta poikkeavaa. Maassa havaittavien tynnyrien, värillisen maan ja/tai epämääräisen tai pistävän hajun esiintymisen varalle on toimintasuunnitelma. PAH-yhdisteiden hajukynnys on haitallista pitoisuutta alempi. Kaivu toteutetaan siten, että mahdollinen PAH-yhdisteiden haju ei leviä kunnostusalueen ulkopuolelle. Maaperässä aiemmin havaitsemattomat haitta-aineet, joita todetaan alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina, poistetaan tai vaihtoehtoisesti arvioidaan riskit ja mahdollisuudet jättää haitta-aineet maaperään. Jos haitta-ainepitoisuudeltaan kunnostustavoitteet ylittävien maiden poistaminen ei ole teknisesti mahdollista tai poistaminen olisi kohtuuttoman kallista, jatkotoimenpiteet suunnitellaan tapauskohtaisesti. Jos kunnostuksen aikaisessa huokoskaasu- tai pohjavesitarkkailussa todetaan selvästi aiempia korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan syyt ja mahdollinen vaikutus kunnostuksen lopputulokseen ja riskeihin sekä tarve kunnostustavoitteiden päivitykseen. Imeytettävissä kaivantovesissä havaittavien kohonneiden haitta-ainepitoisuuksien varalle on esitetty suunnitelma. Jos mereen tai jätevesiviemäriin johdettavassa vedessä todetaan ympäristöluvassa tai HSY:n määräyksissä esitettyjä korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, pumppaus keskeytetään ja vesien esikäsittely suunnitellaan ja otetaan käyttöön ennen pumppauksen jatkamista. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan välittömästi Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen. Seuranta Huokoskaasu- ja pohjavesitarkkailua jatketaan. Näytteitä otetaan kaksi kertaa vuodessa vuosina 2016 ja 2017. Tämän jälkeen tarkkailuohjelmaa muutetaan tarvittaessa. Mahdolliset muutokset tarkkailuohjelmaan
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17 (29) esitetään vuosiraportissa. Vuosiraportissa arvioidaan lisäputkien asentamisen tarve rakentamisen vuoksi tuhoutuneiden tilalle. Alustavan arvion mukaan alueella on tarvetta kunnostuksen jälkiseurannalle. Alue kunnostetaan vaiheittain noin viiden vuoden kuluessa. Tänä aikana jälkiseurantaan voidaan käyttää alueen pohjavesi- ja huokoskaasuseurantaa. Mahdollinen jälkiseurannan tarve arvioidaan osaalueen tarkennetun riskinarvion yhteydessä. Koko alueen rakentamisen jälkeisen seurannan tarve ja mahdollinen jälkiseurantasuunnitelma esitetään kunnostuksen päätyttyä. Tiedottaminen ja raportointi Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta kirjaa, johon merkitään vähintään tiedot alueelta poistetuista pilaantuneista maista ja otetuista näytteistä ja analyysituloksista, maaperään jätettyjen maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainti, rakennetut huomio- ja eristerakenteet, tiedot alueella hyödynnetyistä kynnysarvomaista, tiedot mahdollista pilaantuneen maaperän kaivannoista pumpatuista kaivantovesistä, havainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla. Jokaisesta kunnostusvaiheesta laaditaan oma toimenpideraporttinsa. Erillinen toimenpideraportti laaditaan ainakin jokaisesta korttelialueesta niin, että se voidaan toimittaa alueen rakennuttajalle ja edelleen kiinteistön tulevalle omistajalle. Tarvittaessa toimenpideraportit laaditaan korttelialueilla tonttikohtaisesti. Toimenpideraportissa esitetään vähintään kunnostuksen toteutus ja aikataulu, pilaantuneen maaperän kaivantojen sijainnit ja syvyydet, tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista, kunnostuksen aikainen näytteenotto ja analyysitulokset, jäännöspitoisuudet, asennetut huomioja eristerakenteet, tiedot hyödynnetyistä kynnysarvomaista sekä vesienkäsittely. Toimenpideraportit toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen. Alueella tehdyistä pilaantuneen maaperän kunnostustoimista laaditaan vuosittain yhteenveto. Yhteenvedossa esitetään tiedot vuoden aikana tehdyistä kunnostustoimenpiteistä ja vesien johtamisesta, yhteenveto analyysituloksista ja tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista. Lisäksi esitetään mahdolliset muutokset pohjavesi- ja huokoskaasutarkkailusuunnitelmiin. Yhteenveto toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen. Jokaisen kunnostusvaiheen aloittamisesta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen. Aloitusilmoituksessa kerrotaan kunnostuksen aikataulu ja kunnostukseen osallistuvien tahojen yhteystiedot.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18 (29) Ilmoituksen käsittely Ratkaisu Tarkastukset Puhdistustyön ajankohta Alueen esirakentaminen alkaa kesällä 2016 alkavalla rakennusurakalla, jossa poistetaan pilaantuneita maita tulevan katu- ja korttelirakentamisen mahdollistamiseksi. Korttelialueet kunnostetaan kortteleiden rakentamisen yhteydessä. Rakentaminen alkaa korttelista 10629 vuonna 2017. Viimeisten asuinkortteleiden rakentaminen alkaa tämän hetkisen arvion mukaan vuonna 2019. Aikatauluarviot ovat alustavia. on tehnyt alueelle tarkastuksen 16.6.2016. Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole. Aluerajausten päällekkäisyys Ympäristökeskukseen on saapunut 20.6.2016 Helsingin kaupungin rakennusviraston ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Hermannin rantatien alueella. Ilmoituksessa esitetty puhdistettava alue on osittain sama kuin tässä ilmoituksessa esitetty alue. Päällekkäinen alue on noin viiden metrin levyinen kaistale Hermannin rantatien reunassa Capellan puistotien kortteleiden asemakaava-alueella. Alueen asemakaavan mukaan tälle alueelle tullaan rakentamaan asuinkerrostaloja. Asiasta on neuvoteltu ilmoitusten tekijöiden kanssa. Kyseinen viisi metriä leveä vyöhyke sisällytetään Capellan puistotien kortteleiden ilmoituspäätökseen. on tarkastanut Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Capellan puistotien kortteleiden alueella Kalasatamassa, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin. 1. Puhdistustavoitteet Pilaantuneen maaperän puhdistus voidaan tehdä ilmoituksessa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti seuraavin lisäyksin: Alueelta tulee lisäksi poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (VNA 214/2007)
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19 (29) Mikäli kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneisuutta aiemmin havaittua laajemmalla alueella tai huomattavasti korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, tulee kunnostustoimien riittävyys arvioida uudelleen. Jos kunnostuksen jälkeen maaperään on jäämässä kunnostustavoitteita korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, joita ei ole teknisesti mahdollista kohtuukustannuksin poistaa, tilanteesta ja mahdollisista riskeistä on tehtävä erillinen selvitys ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Arviot kunnostustoimien riittävyydestä tai maaperään mahdollisesti jäävien kunnostustavoitteet ylittävien haitta-aineiden riskeistä sekä muut tarvittavat suunnitelmat tulee toimittaa tarkastettavaksi ympäristökeskukseen ennen kunnostuksen lopettamista ko. kohdassa. (VNA 214/2007) Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 ) Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristökeskukseen ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007) 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kaivualueella on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Kaivantojen seinämistä jäännöspitoisuusnäytteet on otettava korkeintaan metrin paksuisista kerroksista. (JhL 32, YSL 6 ) 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää haitta-ainekohtaisen kunnostustavoitteen tai alemman ohjearvon, on eristysrakenteen tarve arvioitava. Arvio tulee toimittaa ympäristökeskukseen ennen työn jatkamista ko. kohdassa. (JL 13, YSL 139 ) Ympäristökeskukselle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 ) 4. Maa-aineksen välivarastointi ja kuljetus Pilaantuneiden maiden varastokasat on peitettävä, jos ko. pilaantuneita maa-aineksia varastoidaan alueella yli vuorokauden ajan. (JL 13 )
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20 (29) Päätöksen perustelut Yleiset perustelut Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljettajille. (JL 29 ) 5. Veden tutkiminen ja käsittely Kaivantovedet voidaan johtaa mereen sadevesiviemärin kautta tai jätevesiviemäriin ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Vain tutkitusti puhtaita vesiä voidaan johtaa sellaiseen maaperään, josta ei tutkimusten mukaan liukene haitta-aineita veteen. Muuten vesiä voi imeyttää esitetyn suunnitelman mukaisesti. (YSL 155 ) HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa kaivantovesien jätevesiviemäriin johtamiselle on esitettävä ympäristökeskukselle. (YSL 155, 172 ) 6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kohteesta kaivettuja haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välisiä maa-aineksia saa käyttää kohteessa hyödyksi. Kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina haihtuvia ja/tai kulkeutuvia haittaaineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia tai haitta-aineelta haisevia maa-aineksia ei kuitenkaan saa hyödyntää. (YSL 136, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8, VNA 591/2006) 7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Ympäristökeskukselle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32, YSL 134, 136, 172, JL 13 ) 8. Tiedottaminen ja raportointi Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohdan, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystietojen lisäksi kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 ) Toimenpideraportti on toimitettava ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa osa-alueen puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 )
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21 (29) Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. Ympäristönsuojelulain 237 :n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 :ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 :n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 :n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen. Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Kohteen maaperä on pilaantunut pääasiassa ennen vuotta 1994 alueen täytöistä ja aiemmasta toiminnasta. Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 :n ja ympäristönsuojelulain 16 :n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puistoja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maa-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22 (29) Määräysten perustelut perän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin. Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi. 1. Puhdistustavoitteet Kunnostustavoitteet on asetettu osin riskinarvioon perustuen. Tavoitepitoisuudet on asetettu osa-aluekohtaisesti. Määräyksessä on edellytetty lisäksi kunnostustoimien riittävyyden arviointia, jos työn aikana havaitaan korkeampia haitta-ainepitoisuuksia tai pilaantuneisuutta laajemmalla alueella. Alueen kunnostamisessa tulee noudattaa kestävän kunnostuksen periaatteita. Kestävän kunnostuksen tavoitteena on varmistaa, että kunnostamisella saavutettavat hyödyt ovat pitkän ajan kuluessa suuremmat kuin toimien aiheuttamat haitat, ja että työn lopputulos vastaa riittävällä tavalla kaikkien keskeisten sidosryhmien tarpeita. Kestävä kunnostus edellyttää sosiaalisten vaikutusten arviointia. Suunnitelmien ja arvioiden toimittaminen tarkastettavaksi on tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23 (29) Alueelta on edellytetty poistettavaksi myös sellaiset maa-ainekset, joista saattaa aiheutua hajuhaittaa. Alueelle on suunniteltu asuinrakennuksia, joihin voi aiheutua hajuhaittaa. Alueella on havaittu paikoin jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä. Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Koska alueen maaperä on täyttömaata, haitta-aineet voivat sijaita pistemäisesti maaperässä. Tämän vuoksi jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kaivualueella on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen Määräyksessä on edellytetty arviota eristerakenteen tarpeesta orgaanisten yhdisteiden kunnostustavoitteet tai alemmat ohjearvot ylittävissä pitoisuuksissa. Rakenteilla voidaan hallita haitta-aineiden kulkeutumista pilaantumattomalle tai puhdistetulle alueelle. Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. 4. Maa-aineksen välivarastointi ja kuljetus Määräys on tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja. Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla. 5. Veden tutkiminen ja käsittely Kaivantovesien imeyttäminen maaperään ei saa aiheuttaa lisäkuormitusta pohjaveteen. Tämän vuoksi on edellytetty, että maastoon johtamiskohdan maaperän mahdollisten haitta-aineiden liukenemattomuus veteen on tutkimuksin varmistettu.