Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (19) Ympäristökeskus Ympäristönsuojeluosasto Ympäristönsuojelupäällikkö

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (19) 221 Rakennusviraston ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Vilhonvuorenkadun jatkeen länsipään alueella Suvilahdessa HEL T Päätös Ilmoitus Ilmoituksen tekijä on hyväksynyt Helsingin kaupungin rakennusviraston tekemän ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti. Helsingin kaupungin rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto PL Helsingin kaupunki Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Juha Sorvali, puhelin , sähköposti juha.sorvali@hel.fi Alueen omistaja ja haltijat Alueen omistaja on Helsingin kaupunki. Kiinteistön haltijoita ovat Helsingin kaupunki ja Helen Sähköverkko Oy. Alueen sijainti, koko ja maan käyttö Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee 10. kaupunginosassa (Sörnäinen) Suvilahdessa Kalasatamassa. Kalasataman alueelle tullaan rakentamaan Vilhonvuorenkadun jatke Sörnäisten rantatien ja Parrulaiturin väliin. Katualue rakennetaan useassa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan Vilhonvuorenkadun jatkeen paalulaatan alue, joka ulottuu noin 130 metriä Sörnäisten rantatiestä kaakkoon. Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnittelu ulotetaan noin 20 metriä tulevan katualueen ulkopuolelle. Tarkastelualueen koko on noin 9500 m², josta paalulaatan alueen osuus on noin 2900 m². Tuleva Vilhonvuorenkatu on merkitty voimaan tulleeseen asemakaavaan. Ilmoituksessa esitetyn alueen läheisyyteen ei ole suunnitteilla asuinrakennuksia tai muutakaan herkkää käyttöä.

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2 (19) Ilmoituksessa esitetyllä alueella ja lähiympäristössä on ollut pitkään teollista toimintaa. Kaakkois-/eteläpuolella sijaitsee Hanasaaren voimalaitosalue. Pohjoispuolella on sijainnut Suvilahden kaasulaitos, jonka kaasunpuhdistuksen jätteenä on syntynyt syanidiyhdisteitä. Syanidipitoisia jätteitä, jossa syanidi esiintyy yleensä rautasyanidikompleksina, on käytetty Sörnäisten alueella yleisesti täyttömateriaalina maassa. Kaasulaitoksen toiminnoista bentseenitehdas on sijainnut lähialueella. Koillispuolella on sijainnut naftaleeniöljyn tislauslaitos. Alueella on sijainnut 1960-luvulla kivihiilikenttä. Sörnäisten rantatien varressa sijaitsevaa muuntamorakennusta puretaan. Helen Sähköverkko Oy:n Suvilahden sähköaseman rakennus sijaitsee eteläosassa osittain tarkasteltavalla alueella tulevan katualueen ulkopuolella. Alueen maaperän pilaantuneisuus Alueen maaperässä on todettu öljyhiilivetyjä, polyaromaattisia hiilivetyyhdisteitä (PAH), aromaattisista hiilivety-yhdisteistä BTEX-yhdisteitä, metalleja ja syanideja. Maaperän haitta-aineet ovat peräisin 1900-luvun alkupuolelta alkaen teollisesta toiminnasta alueella sekä maaperän täytöissä käytetyistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista. Alueen aiemmat maaperän puhdistukset Tulevan paalulaatan alueen ja siihen rajautuvan alueen maaperää on kunnostettu aiemmin kunnallisteknisen verkoston uusimisen yhteydessä. Kunnostuksessa on noudatettu Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan myöntämää ympäristölupaa ( 439) pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi Suvilahdessa. Tulevan paalulaatan alueeseen rajautuvalla alueella on puhdistettu pilaantunutta maaperää Helsingin kaupungin ympäristöpäällikön Helen Sähköverkko Oy:lle antaman pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan päätöksen ( 161) mukaisesti. Tulevan paalulaatan alueen ja siihen rajautuvan alueen pilaantunutta maaperää on kunnostettu kaapelien asentamisen yhteydessä vuonna 2016 ympäristökeskuksen päivätyssä tarkastusmuistiossa antamien ohjeiden mukaisesti. Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan. Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ym-

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3 (19) Asian vireilletulo Ilmoituksen sisältö päristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Ympäristölautakunta on ( 372) siirtänyt tämän toimivallan ympäristönsuojelupäällikölle. Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja: - Helsingin kaupunki, rakennusvirasto, Vilhonvuorenkadun jatke, Helsinki, Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma, , FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ilmoitusta on täydennetty ja kunnostussuunnitelman täsmennyksillä. Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista: Maaperä, pohjavesi ja pintavesi Maanpinta on tasolla noin +2,5 +3,9 metriä. Aluetta on täytetty mereen 1920-luvulta sekalaisilla täyttömailla. Täyttömaakerroksen paksuus alueella on noin 3 7 metriä. Täyttömaa sisältää kiviaineksen lisäksi jätejakeita, mm. koksia, kivihiiltä, puuta, tiiltä ja betonia. Kairaamalla tehty maaperätutkimus ei mahdollista tarkkoja havaintoja maaperän jätteistä ja niiden määrästä. Täyttömaakerroksen alapuolella on noin 1 7 metriä savea. Savikerroksen alapuolella on silttiä, hiekkaa ja moreenia. Kallionpinta on Sörnäisten rantatien tuntumassa noin tasolla metriä. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjavedenpinnan on havaittu olevan noin tasolla metriä. Alueen orsi- ja pohjavedenpintaa ei saa alentaa pysyvästi pohjoispuolella sijaitsevien puupaaluperusteisten rakennusten vuoksi. Alueen pohjavettä ei hyödynnetä. Lähimpään pintavesistöön (Hanasaari ja Sompasaarenallas) on matkaa noin 300 metriä. Alueella havaitut haitta-aineet

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4 (19) Alueen ja lähiympäristön maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu vuoteen 2016 mennessä yhteensä 27 näytepisteestä. Tammi-helmikuussa 2016 maaperän lisätutkimuksissa näytteitä otettiin kairaamalla 35 näytepisteestä, joista 8 pistettä sijaitsee tässä ilmoituksessa esitetyllä tarkastelualueella. Näytteenotto pyrittiin ulottamaan luonnonmaahan saakka. Syvimmillään näytteitä otettiin 9 metrin syvyydestä. Kohteen maaperätutkimuksissa todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyihin viitearvoihin. Alueella on todettu korkeimmillaan kynnysarvon ylittävinä mutta alemman ohjearvon alittavina pitoisuuksina metalleja (As, Cd, Hg, Cu, Pb ja Zn), tetrakloorieteeniä sekä TEX-yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen jakeiden C10- C40 kokonaispitoisuuksia. Korkeimmillaan alemman ohjearvon ylittävinä mutta ylemmän ohjearvon alittavina pitoisuuksina on havaittu öljyhiilivetyjen jakeita C5-C10 ja C21-C40, tolueenia ja ksyleenejä. Ylemmän ohjearvon ylittäviä ja ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon alittavia pitoisuuksia havaittiin öljyhiilivetyjen jakeita C10-C21, bentseeniä, syanideja sekä PAH-yhdisteistä antraseenia, bentso(a)antraseeniä, bentso(a)pyreeniä ja bentso(k)fluoranteenia, fenantreenia, fluoranteenia ja naftaleenia. PAH-yhdisteiden summapitoisuus ylitti korkeimmillaan ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon. Analyysien perusteella metallit eivät ole erityisen liukoisessa muodossa. Öljyhiilivetyjen fraktioanalyysien mukaan yhden näytteen öljystä suurin osa on alifaattisia jakeita C16-C35 ja toisessa näytteessä aromaattisten jakeiden C10-C35 osuudet ovat suurimmat. Alueen ja lähiympäristön pohjavettä on seurattu vuosina kuudesta pohja-/orsivesiputkesta otetusta näytteestä. Vuonna 2016 alueen ympäristöön on asennettu neljä uutta pohjavesiputkea. Yksi pohjavesiputki sijaitsee tarkastelualueella. Pohjavedessä on todettu yleisesti syanideja, PAH-yhdisteitä sekä haihtuvia hiilivetyjä. Alueelta ja sen lähistöltä otetuissa vesinäytteissä on todettu korkeita pitoisuuksia etyylibentseeniä, vinyylikloridia ja dikloorieteenejä, joita ei ole todettu tarkastelualueella maaperässä kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Ilmoituksessa esitetylle tarkastelualueelle tai sen ympäristöön on asennettu neljä huokoskaasuputkea. Yksi putkista sijaitsee tarkastellulla alueella paalulaatan alueen ulkopuolella. Huokoskaasunäytteissä havaittiin bentseeniä, tolueenia, etyylibentseeniä, ksyleenejä, dikloorieteenejä ja tetrakloorieteeniä. Haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuudet olivat µg/m³. Huokoskaasupitoisuudet ovat matalia verrattuna sisäilman viitearvoihin bentseenipitoisuutta lukuun ottamatta. Kun otetaan huomioon sisäilmaan siirtyvä pitoisuus, myös bentseenipitoisuus mahdollisten rakennusten sisäilmassa jäisi selvästi alle hengitysilman sallittujen enimmäispitoisuuksien.

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5 (19) Paalulaatan kaivannon kokonaismassamääräksi arvioidaan keskimäärin 5,5 metrin keskikaivusyvyydellä noin m³ktr, josta kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä massoja arvioidaan olevan vähintään puolet. Alueella arvioidaan olevan noin 5000 m³ktr maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä. Haitta-ainepitoisuuksiltaan alempien tai ylempien ohjearvojen ylittävää maa-ainesta arvioidaan olevan noin 4000 m³ktr. Tutkimusten perusteella paalulaatan alueella on noin metrin syvyydestä alkava arviolta 4 5 metrin paksuinen hiilikerros. Haitta-ainepitoisten massojen arvioidaan sisältävän myös hiiltä. Rakennusteknisistä syistä poistetaan noin 7200 m³ktr haitta-ainepitoista maata 0 5 metrin syvyydeltä. Kohteeseen jää ohjearvojen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sekä orsiveden pinnan yläpuolelle noin 0 3 metrin syvyyteen että vedellä kyllästyneeseen kerrokseen. Paalulaatan kaivutöiden ja kadun jatkorakentamisen jälkeen merkittävimmäksi haittaainepitoiseksi kohdaksi tarkastelualueella jää paalulaatan alueen ulkopuolinen piste, jossa 7 8 metrin syvyydellä on havaittu naftaleenipitoisuus 880 mg/kg. Tulevan paalulaatan alueen luoteispäätyä ei ole vielä tutkittu alueella vielä sijaitsevan purettavan rakennuksen takia. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Kohteessa havaittuja haitta-ainepitoisuuksia verrattiin ekologisiin ja terveysriskeihin perustuviin suurimpiin hyväksyttäviin pitoisuuksiin. Öljyhiilivedyille ja syanideille ei ole asetettu SHP-arvoja. Bentseenin, tolueenin, ksyleenien ja kaikkien PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittivät jonkin SHP-arvoista. Kohteeseen rakennetaan katualue. Alueelle asennetaan betoninen paalulaatta noin 4 5 metrin syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Paalulaatan yläpuolelle tulee kaapeleita, talousvesijohto pallografiittivalurautaputkesta sekä jäte- ja hulevesiviemärit betonielementeistä. Kaivannon täytössä käytetään pienlouhetta ja mursketta. Kaivantoon asennetaan ponttiseinämä, joka jätetään alueen kaakkoispäädyssä maahan seuraavan paalulaatan asennusta varten. Kunnostussuunnittelu on ulotettu 20 metriä katualueen ulkopuolelle. Alueella sijaitsevien tutkimuspisteiden tutkimustulokset ovat mukana riskinarviossa. Tällä alueella olevien haitta-aineiden mahdollista kulkeutumista kunnostettavalle alueelle ja mahdollisia riskejä alueen tulevassa käytössä on tarkasteltu. Jos ko. alueella olevat haitta-ainepitoisuudet aiheuttaisivat riskiä alueen tulevassa käytössä ja haitta-aineita ei olisi enää mahdollista poistaa katurakentamisen jälkeen, poistettaisiin haitta-aineet mahdollisuuksien mukaan jo tässä vaiheessa tai mietittäisiin muita riskinhallintatoimenpiteitä. Sähköasemarakennus sijaitsee

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6 (19) osittain 20 metrin tarkasteluvyöhykkeellä. Rakennusta ei ole otettu huomioon riskinarviossa. Riskinarviossa on otettu huomioon paalulaatan asennuksen kaivutöistä johtuva haitta-aineiden väheneminen. Kriittisten haitta-aineiden valinnassa ei otettu huomioon joka tapauksessa alueelta poistuvia haitta-aineita. Aineiden haitallisuuden vuoksi riskinarviossa on käsitelty ilmoituksessa esitetyllä alueella ja lähialueilla vesinäytteissä korkeina pitoisuuksina todettuja etyylibentseeniä, vinyylikloridia ja dikloorieteenejä. PAH-yhdisteiden summapitoisuus ylittää ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon rakennusteknisen kaivun jälkeen yhdessä pisteessä savi- /silttimaassa 7 8 metrin syvyydellä. Summapitoisuutta ei tarkasteltu riskinarviossa, koska suurimmalla osalla yhdisteistä vesi- orgaaninen hiili jakaantumiskerroin on niin suuri, että yhdisteet pidättyvät maaperän orgaaniseen aineeseen. Öljyhiilivedyt rajattiin tarkastelusta. Öljyhiilivetyjen kulkeutuminen etäälle esiintymisalueelta arvioitiin merkityksettömäksi erityisesti siksi, että ne sijaitsevat suurelta osin savikerroksessa 5 8 metrin syvyydessä. Alueelle, jossa öljyhiilivetyjä on todettu, ei rakenneta rakennuksia, joten haihtumista sisäilmaan ei pääse tapahtumaan. Suora kosketus öljyhiilivetyihin estyy rakentamisen jälkeen. Kriittisinä haitta-aineina on tarkasteltu naftaleenia ja bentseeniä sekä orsiveden syanideja, etyylibentseeniä, dikloorieteeniä ja vinyylikloridia. Haitta-aineiden kulkeutumis- ja altistumisreittejä on käsitelty. Merkittäväksi kulkeutumisreitiksi todettiin haitta-aineiden kulkeutuminen orsiveden mukana tulevalle paalulaatalle sijoitettavan kunnallistekniikan vettäläpäisevässä täyttömateriaalissa. Kulkeutuminen suuntautuisi tällöin kaakkoon Sompasaarenaltaaseen. Haitta-aineille altistuminen hengitysilman välityksellä arvioitiin merkityksettömäksi. Haitta-aineille altistuminen suoran kosketuksen, ruoansulatuselimistön, pölyn hengittämisen, ravintokasvien, juomaveden ja uimaveden välityksellä arvioitiin merkityksettömäksi. Ekologisten riskien arvioitiin olevan hyväksyttävällä tasolla. Maaperän kunnostustoimet eivät sovellu alueella orsiveden riskinhallintaan, sillä orsivedessä on todettu tarkastelualueen ulkopuolelta peräisin olevia haitta-aineita. Paalulaatan alueelle esitetään asennettavaksi tarkkailukaivoja. Kohteessa ei esiinny riskiarvioperusteista kunnostustarvetta. Kohteessa tullaan tekemään rakennusteknisiä kaivuja alueella, jossa esiintyy haitta-aineita. Näiltä osin maa-ainesta on käsiteltävä pilaantuneena maana. Puhdistustavoitteet

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7 (19) Kunnostustavoitteita ei ole asetettu, koska riskinarvioperusteista kunnostustarvetta ei todettu. Mikäli töiden aikana tai alueelta otettavissa lisänäytteissä todetaan merkittävästi korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, niiden riskit arvioidaan työn aikana. Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus Ilmoituksessa esitetyltä alueelta poistetaan kaivamalla kaikki rakennustöiden edellyttämät maamassat. Kaivu toteutetaan erottelevana kaivuna. Suuret kivet ja jätejakeet erotellaan maasta. Muuta esikäsittelyä ei tehdä työmaalla. Eri tavoin pilaantuneet maamassat ja jätteet pidetään erillään kaivun ja kuormauksen aikana. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkoihin kuormaautoilla kuormat peitettyinä. Kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa. Jokaisesta pilaantuneen maan kuormasta laadittava siirtoasiakirja pidetään mukana kuljetuksen aikana. Syanidilla pilaantuneiden maiden kuljettamisesta on esitetty suunnitelma. Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemman ohjearvon ylittävät kaivumaat toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joiden ympäristöluvissa on sallittu kyseisten maiden vastaanotto. Haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon väliset maat toimitetaan esimerkiksi maankaatopaikalle. Jätettä sisältävät kaivumaat toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Kunnostustyömaalla syntyvät jätteet toimitetaan luvanvaraisiin jätteen vastaanotto- tai kierrätyspisteisiin. Kunnostustyö päättyy, kun alueen rakennustyöt on saatettu päätökseen. Kunnostetulle alueelle rakennetaan kadun rakennekerrokset ja kunnallistekniikkaa suunnitelmien mukaisesti ja pinta viimeistellään kadunrakentamissuunnitelmien mukaisesti. Puhdistustyön laadunvalvonta Ympäristötekninen valvoja ohjaa pilaantuneen maaperän kaivutöitä tutkimusvaiheen analyysitulosten sekä kunnostuksen aikana otettavien näytteiden ja tehtävien mittausten perusteella. Pilaantuneen maan kaivua ohjataan kenttämittausmenetelmillä ja laboratorioanalyyseillä. Ilmoituksessa esitetään tehtäväksi maaperätutkimuksia ennen kadunrakentamisen aloittamista alueen luoteispäädyssä purettavan rakennuksen alueella. Pilaantuneiden maa-ainesten kaivun jälkeen kaivantojen pohjilta ja seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteitä. Jäännöspitoisuusnäytteinä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte jokaista 200 m²:ä kohti. Kaivu-

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8 (19) seinämistä ja pitkänomaisen kaivannon pohjasta otetaan vähintään yksi näyte jokaista alkavaa 20 metrin matkaa kohden. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on todettu alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä ei oteta tuetun kaivannon seinämistä. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi Jos kaivualueille jää alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, alueille asennetaan kaivupintaan huomiorakenne yleisesti maarakennuksessa käytettävistä materiaaleista poikkeavasta materiaalista, esimerkiksi värillisestä verkosta. Huomiorakennetta ei asenneta paalulaatan tai vastaavien kiinteiden rakenteiden alapuolelle. Mikäli töiden aikana jäännöspitoisuusnäytteissä todetaan orgaanisia, kulkeutuvia haitta-aineita alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina, Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle esitetään arvio eristysrakenteiden tarpeesta. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Ulkopuolisten pääsy työmaalle estetään aidoin ja kyltein. Kaivutyö toteutetaan siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä työmaa-alueen ulkopuolelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja tarvittaessa puhdistamalla renkaat. Tarvittaessa kaivettavaa pilaantunutta maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Pilaantuneen maan kuormat peitetään. Työmaalla pyritään toimimaan siten, että HTP-arvo 10 mg/m³ ilman pölypitoisuudelle ei ylity. Normaalin maanrakennustyömaan työsuojelunäkökohtien lisäksi kohteen kunnostuksessa otetaan huomioon alueella todetut haitta-aineet. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita. Haihtuvien hiilivetyjen varalle on esitetty erityiset työsuojelutoimenpiteet. Maaperän ja pohjaveden haitta-aineet tai jätteet saattavat joissakin olosuhteissa muodostaa palavia tai räjähdysvaarallisia kaasuja tai höyryjä. Syanidipitoisen maa-aineksen kaivun aikana avoimien kaivantojen pinta-ala pidetään rajoitettuna maa-aineksen syanidipitoisuuksien ja ilman syaanivetypitoisuuksien mukaan. Syanidipitoisia maita kaivettaessa tulee valvojalla ja työntekijöillä olla käytössä henkilökohtainen syaanivetydetektori. Lisäksi työmaalla käytetään erillistä syaanivetymittaria. Mittauksilla varmistetaan, ettei syaanivety pääse leviämään työmaa-alueen ulkopuolelle. Haitallisen korkeiden syaanivetypitoisuuksien esiintymiseen on esitetty varautumissuunnitelma. Kaivualue peitetään yöksi puhtaalla maalla tai tiiviillä suojapeitteellä. Syanidipitoisten kaivualuei-

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9 (19) den tai varastokasojen suojapeitteiden poistamisen aikana on käytettävä hengityssuojainta. Syanideilla pilaantuneiden maiden kuljetuksista on laadittu ohje. Veden tutkiminen ja käsittely Kaivanto tullaan ulottamaan orsiveden pinnan alapuolelle. Mikäli kaivannosta täytyy poistaa vettä, tulee ottaa huomioon, että klooratut alifaattiset yhdisteet eivät saa joutua HSY:n viemäriverkostoon pieninäkään pitoisuuksina. Kloorattuja alifaattisia yhdisteitä sisältävä kaivantovesi voidaan esimerkiksi johtaa aktiivihiilisuodattimen läpi. Haitta-aineiden esiintymistä tutkitaan kerran viikossa otettavista vesinäytteistä. Näytteistä analysoidaan niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on havaittu maaperässä alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina, orsivedessä havaittujen haitta-aineiden pitoisuudet sekä HSY:n luvan edellyttämät haitta-aineet. Vedet johdetaan ensisijaisesti jätevesiviemäriin. Mikäli veden haitta-ainepitoisuudet ovat liian korkeita viemäriin johtamiselle, kaivantoveden käsittelylle laaditaan suunnitelma ja vesi käsitellään siten, että pitoisuusrajat alittuvat. Pumpattaessa vettä kaivannoista kiintoaines erotetaan esimerkiksi laskeuttamalla ja tarvittaessa haitta-ainepitoiset vedet esikäsitellään esimerkiksi öljynerotuksella tai aktiivihiilisuodatuksella. Jätevesiviemäriin johtamiselle haetaan lupa HSY:ltä. Vedet johdetaan HSY:n määräysten mukaan. Kaivettujen maiden varastointi alueella Kaivettuja pilaantuneita maita voidaan säilyttää alueella kasalla lyhytaikaisesti, noin viikon ajan, esimerkiksi laboratorioanalyysien tai kuljetuksen järjestämisen ajan. Säilytyksen aikana huolehditaan, että kasat eivät pölyä. Tarvittaessa kasoja kostutetaan tai ne peitetään. Puhtaita maita ja kynnysarvopitoisia maita varastoidaan alueella rajoituksetta. Syanidipitoiset maa-ainekset pyritään kaivamaan suoraan auton lavalle ja toimittamaan vastaanottopaikkaan. Jos syanidipitoisia maita varastoidaan työmaalla yön yli, varastokasat peitetään puhtaalla maalla tai tiiviillä suojapeitteellä. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kohteessa voidaan käyttää hyödyksi rakennusteknisiltä ominaisuuksiltaan täyttöihin soveltuvaa maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä. Hyödynnettävästä maa-aineksesta tutkitaan kaivualueella todettujen haitta-aineiden pitoi-

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10 (19) suudet joko kenttätesteillä tai laboratorioanalyyseillä haitta-aineesta riippuen. Tutkimuksia tehdään noin yksi analyysi 100 m³:ä kohden. Toteutunut sijoitusalue ja syvyys mitataan. Ko. maa-aineksia ei hyödynnetä orsivedenpinnan alapuolella. Haihtuvia haitta-aineita sisältäviä tai haisevia maa-aineksia ei käytetä hyödyksi. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Ympäristötekninen valvoja seuraa pilaantuneiden maiden kaivua ja tarkkailee alueelta mahdollisesti löytyviä aikaisemmin havaitsemattomia haitta-aineita, poikkeavia jätteitä, rakenteita tai muuta poikkeavaa. Maassa havaittavien tynnyrien, värillisen maan ja/tai epämääräisen tai pistävän hajun esiintymisen varalle on toimintasuunnitelma työskentelytapojen muuttamisesta. PAH-yhdisteiden hajukynnys on haitallista pitoisuutta alempi. Jos PAH-yhdisteitä esiintyy HTP-arvot ylittävinä pitoisuuksina, rajataan kaivualaa ja/tai suojaudutaan hengityssuojaimilla ja kaivatetaan maat suoraan tiiviille lavoille. Maaperässä aiemmin havaitsemattomat haitta-aineet, joita todetaan alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina, poistetaan tai vaihtoehtoisesti arvioidaan riskit ja mahdollisuudet jättää haitta-aineet maaperään. Jos jätevesiviemäriin pumpattavassa vedessä todetaan HSY:n asettamien haitta-ainepitoisuusrajojen ylityksiä, pumppaus keskeytetään ja suunnitellaan sekä otetaan käyttöön esikäsittely ennen pumppauksen jatkamista. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan välittömästi Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen. Jälkiseuranta Orsiveden haitta-aineiden kulkeutuminen Vilhonvuorenkadun jatkeen alapuolella vettä hyvin johtavassa täyttömateriaalissa on todettu mahdolliseksi. Kulkeutumista tutkitaan täyttömateriaaliin asennettavilla kaivoilla. Paalulaatan alueelle asennetaan 30 metrin välein kolme tarkkailukaivoa täyttömateriaaliin paalulaatan tason yläpuolelle. Kaivojen tulee olla rei itettyä materiaalia, jonka läpi orsivesi pääsee virtaamaan. Kaivoista otetaan vesinäytteet ja tulosten perusteella kohteeseen suunnitellaan mahdollisia eristysrakenteita, jotka voidaan toteuttaa seuraavassa kadunrakennusvaiheessa. Kaivantoon kertyvästä vedestä otetaan vesinäytteitä, joiden pitoisuudet kuvastavat myös tulevaisuudessa kadun alla esiintyvän veden pitoisuuksia ja edesauttavat eristysrakenteiden tarpeen ja laajuuden arviointia. Tiedottaminen ja raportointi Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta kirjanpitoa, johon merkitään vähintään tiedot alueelta poistetuista pilaantuneista maista, otetuista näytteistä ja analyysituloksista, maaperään jätettyjen maiden

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11 (19) Ilmoituksen käsittely haitta-ainepitoisuudet ja sijainti, rakennetut huomio- ja eristysrakenteet, tiedot alueella hyödynnetyistä kynnysarvotasoisista maista, tiedot mahdollisista pilaantuneen maaperän kaivannoista pumpatuista kaivantovesistä, havainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla. Kunnostuksen päätyttyä laadittavassa loppuraportissa esitetään vähintään kunnostuksen toteutus ja aikataulu, pilaantuneen maaperän kaivantojen sijainnit ja syvyydet, tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista, kunnostuksen aikainen näytteenotto ja analyysitulokset, jäännöspitoisuudet, asennetut huomio- ja eristysrakenteet, mahdolliset työnaikaiset riskinarviot, tiedot hyödynnetyistä kynnysarvotasoisista maista sekä vesien käsittely. Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen tarkastettavaksi. Kunnostuksen aloittamisesta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen. Aloitusilmoituksessa kerrotaan kunnostuksen aikataulu ja kunnostukseen osallistuvien tahojen yhteystiedot. Puhdistustyön ajankohta Pilaantunut maaperä kunnostetaan muun rakentamisen yhteydessä rakentamisen vaatimassa aikataulussa. Työ on tarkoitus aloittaa helmikuussa Vireilläolosta ilmoittaminen Kuuleminen Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin kiinteistön omistajalle ja haltijalle, joille asianosaisina varattiin mahdollisuus tehdä muistutus ilmoituksesta. Muistutukset ja mielipiteet Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosasto on maanomistajan edustajana ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa ilmoituksesta. Helen Oy on toimittanut ilmoituksesta päivätyn muistutuksen. Muistutuksessaan Helen Oy toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa itse maaperän kunnostussuunnitelmasta. Korjauksena suunnitelmaraportin kohtaan naapurusto todetaan, että suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Helen Sähköverkko Oy:n Suvilahden sähköasema, ei Helen Oy:n toimitilarakennus. Helen Oy:n Hanasaaren voimalaitosalue sijaitsee kauempana suunnittelualueen kaakkoispuolella Parrukadun toisella puolella. Helen Oy haluaa otettavaksi huomioon kunnostustöi-

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12 (19) Ratkaisu Lausunnot Vastine den vaikutuksista sen, että kunnostuksen tarkastelualueella tulevan katualueen ulkopuolella ollaan Suvilahden sähköaseman alueella, jossa on sähköasematoimintojen lisäksi myös muita toimintoja. Liikkuminen sähköaseman alueella on tarkasti valvottua ja tarpeesta tulla sähköaseman alueelle tulee ilmoittaa hyvissä ajoin Helen Sähköverkko Oy:n edustajille. Ajoyhteyden em. tiloihin tulee olla jatkuvasti käytettävissä. Helen Oy toteaa myös, että ennen kunnostustöiden aloittamista tulisi järjestää tilaisuus, jossa kaikkien naapureiden kanssa sovitaan kunnostuksen etenemistä ja mahdollisia poikkeustilanteita koskevasta yhteydenpidosta. Helen Oy toteaa, että toimitetut johtotiedot eivät välttämättä ole täydellisiä. Kaivutyö tulee tehdä huolellisesti varautuen yllättäviin löydöksiin. Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja. Rakennusvirasto on toimittanut vastineen muistutukseen Rakennusvirasto toteaa vastineessaan, että sillä ei ole erityistä huomautettavaa Helen Oy:n antamasta lausunnosta. Esitetyt asiat ovat pääosin olleet esillä hankkeen katu- ja rakennussuunnittelun aikana. Hanke toteutetaan yhteisenä kunnallisteknisenä työmaana, jossa Helen Sähköverkko Oy on yhtenä sopijaosapuolena. on tarkastanut Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Kalasatamassa tulevan Vilhonvuorenkadun jatkeen alueella, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin. 1. Puhdistustavoitteet Alueelta tulee poistaa haitta-ainepitoinen maa-aines rakentamisen vaatimassa laajuudessa, kuten ilmoituksessa on esitetty. (VNA 214/2007) Mikäli kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneisuutta aiemmin havaittua laajemmalla alueella tai huomattavasti korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, tulee kunnostustoimien riittävyys arvioida uudelleen. (VNA 214/2007) Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle, vähintään siinä laajuudessa, kuin

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13 (19) niitä havaitaan paalulaatan asentamisen vaatiman kaivun yhteydessä. (JhL 3, 32 ) Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristökeskukseen ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007) 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Puretun rakennuksen alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava. (JhL 32, YSL 6 ) Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kaivualueella on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32, YSL 6 ) 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen Ympäristökeskukselle on varattava tilaisuus asennettujen huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 ) 4. Maa-aineksen välivarastointi ja kuljetus Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 ) Pilaantuneiden maiden varastokasat on peitettävä tiiviillä suojapeitteillä, mikäli maita varastoidaan työmaalla yön yli. (JL 13 ) Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 ) 5. Veden tutkiminen ja käsittely HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa kaivantovesien jätevesiviemäriin johtamiselle on esitettävä ympäristökeskukselle. (YSL 155, 172 ) 6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14 (19) Päätöksen perustelut Yleiset perustelut Kohteesta kaivettuja haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välisiä maa-aineksia saa käyttää kohteessa hyödyksi orsivesipinnan yläpuolella. Kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina haihtuvia haitta-aineita sisältäviä tai haitta-aineelta haisevia maa-aineksia ei kuitenkaan saa hyödyntää. (YSL 136, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8, VNA 591/2006) 7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Ympäristökeskukselle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32, YSL 134, 136, JL 13, YSL 172 ) 8. Seuranta Rakennustöiden aikana kaivantoon kertyvästä vedestä ja paalulaatan alueelle asennetuista tarkkailukaivoista on otettava vesinäytteitä, joiden tutkimustulosten perusteella tulee arvioida mahdollinen eristysrakenteiden tarve. Suunnitelma tarvittavista eristysrakenteista tulee toimittaa tarkastettavaksi ympäristökeskukseen. (YSL 6, JL 13 ) 9. Tiedottaminen ja raportointi Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohdan, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystietojen lisäksi kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 ) Ympäristökeskukselle, maanomistajalle, alueen haltijalle ja naapureille tulee tiedottaa kunnostuksen etenemisestä ja mahdollisista poikkeustilanteista. (YSL 172, 139 ) Loppuraportti on toimitettava ympäristökeskukselle, maanomistajalle sekä alueen haltijalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172, 139 ) Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä il-

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15 (19) moitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. Ympäristönsuojelulain 237 :n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 :ä, jos pilaantuminen on aiheutettu jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 :n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 :n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen aiheutettuun maaperän pilaantumiseen. Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa , sovelletaan ennen voimassa olleita säädöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 :ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 :ssä on säädetty puhdistamisvastuusta. Kohteen maaperä on pilaantunut 1900-luvun alkupuolelta alkaen aiemmasta toiminnasta ja alueen täytöistä. Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 :n ja ympäristönsuojelulain 16 :n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Päätöksessä on otettu huomioon Helen Oy:n tekemä muistutus. Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puistoja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdis-

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16 (19) Määräysten perustelut tustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin. Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla. Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi. 1. Puhdistustavoitteet Alueella on tarve kaivaa maata paalulaatan asentamisen vaatimassa laajuudessa. Kunnostustavoitteita ei ole asetettu, koska riskinarvioperusteista kunnostustarvetta ei todettu. Kunnostustoimien riittävyys edellytetään arvioitavaksi, mikäli työn aikana havaitaan pilaantuneisuutta aiemmin havaittua laajemmalla alueella tai huomattavasti korkeampia haitta-ainepitoisuuksia. Lähialueen maaperässä on havaittu jätejakeita, esimerkiksi kaasunvalmistuksen sivutuotteista mm. syanidisakkaa. Maaperään sekoittumaton syanidisakka luokitellaan poistettavaksi jätejakeeksi. On mahdollista, että syanidisakkaa havaitaan alueella, koska syanidipitoisia jätteitä on käytetty yleisesti täyttömateriaalina Sörnäisten alueella. Jätejakeiden

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17 (19) poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä. Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Puretun rakennuksen alueen maaperän haitta-ainepitoisuudet on tutkittava, jotta kaivetut maa-ainekset voidaan toimittaa haitta-ainepitoisuuksien mukaisiin vastaanottopaikkoihin. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska haitta-aineet voivat sijaita myös pistemäisesti maaperässä. 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. 4. Maa-aineksen välivarastointi ja kuljetus Määräys on tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja. Tiiviillä suojapeitteellä varmistetaan, etteivät sade- tai sulamisvedet pääse huuhtomaan haitta-aineita maaperään. Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla. 5. Veden tutkiminen ja käsittely Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristökeskukselle ennen vesien johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. 6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Maa-aineksia, joissa haihtuvien haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät kynnysarvot, tai haitta-aineelta haisevia maa-aineksia

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18 (19) ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia. 7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella. 8. Seuranta Näytteenoton tulosten perusteella tehdyn eristyssuunnitelman toimittaminen tarkastettavaksi ympäristökeskukseen on tarpeen viranomaisvalvonnassa. 9. Tiedottaminen ja raportointi Aloitusilmoituksessa esitettävät tiedot ja loppuraportti ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. Alueen maanomistajalle ja haltijalle on esitettävä tiedot kunnostamisesta ja jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Tämän vuoksi kunnostuksen vaiheista ja mahdollisista poikkeustilanteista tulee tiedottaa ja loppuraportti toimittaa em. tahoille. Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen Sovelletut säännökset Päätöksen antaminen ja voimassaolo Ympäristölautakunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta , 209 ) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

19 . Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19 (19) Muutoksenhaku Laskutus Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Helsingin kaupungin rakennusvirastolle. Lisätiedot Virpi Salo, ympäristötarkastaja, puhelin: virpi.salo(a)hel.fi Liitteet 1 Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta 2 P28912P005 Kalasatama Suvilahti Vilhonvuorenkadun jatke kunnostussuunnitelma Vilhonvuorenkadun jatke pimailmoitus_täsmennykset 4 Kartta Vilhonvuorenkadun jatke 5 Vilhonvuorenkadun jatke tarkennus P28912P005 Kalasatama Suvilahti Vilhonvuorenkadun jatke kunnostussuunnitelma Vastine Rakennusvirasto Muutoksenhaku Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Otteet Ote Helsingin kaupungin rakennusvirasto, katu- ja puisto-osasto Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tonttiosasto Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue HSY/Jätevedenpuhdistusosasto Liite 4 Liite 4 Otteen liitteet Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Liite 4 Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Liite 4 Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Liite 4 Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Liite 4 Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Liite 4 Liite 4