1. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2015 COM(2015) 326 final KOMISSION TIEDONANTO Arviointi toimista, jotka RANSKA on toteuttanut neuvoston 10. maaliskuuta 2015 antaman suosituksen johdosta julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi {SWD(2015) 130 final} FI FI
1. JOHDANTO Neuvosto antoi 10. maaliskuuta 2015 Ranskalle SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen liiallisen alijäämäisyyden lopettamiseksi vuoteen 2017 mennessä. Ranskalle suositeltiin, että sen olisi saavutettava julkisen talouden alijäämätavoitteet, jotka ovat BKT:hen suhteutettuina 4,0 prosenttia vuonna 2015, 3,4 prosenttia vuonna 2016 ja 2,8 prosenttia vuonna 2017. Neuvoston suosituksen taustalla olevan makrotalouden ennusteen mukaan tämän katsottiin vastaavan rakenteellisen rahoitusaseman parannusta, joka on BKT:hen suhteutettuna 0,5 prosenttia vuonna 2015, 0,8 prosenttia vuonna 2016 ja 0,9 prosenttia vuonna 2017, ja se edellyttäisi lisätoimenpiteitä, joiden vaikutus on BKT:hen suhteutettuna 0,2 prosenttia vuonna 2015, 1,2 prosenttia vuonna 2016 ja 1,3 prosenttia vuonna 2017. Neuvosto vahvisti neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 a kohdan mukaisesti 10. päivän kesäkuuta 2015 määräajaksi, johon mennessä Ranskan olisi esitettävä yksityiskohtainen selvitys toimista, joita se on toteuttanut seuraavien seikkojen suhteen: i) päätösperäiset rakenteelliset lisätoimenpiteet, joiden vaikutus on 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen ja joilla pyritään varmistamaan rakenteellisen rahoitusaseman suosituksen mukainen parantuminen vuonna 2015, ja ii) tärkeimmät kaavaillut julkisen talouden toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi vuosina 2016 ja 2017. Julkisen talouden suunnittelua koskevaa lakia (Loi de Programmation des Finances Publiques) olisi päivitettävä uuden sopeutusuran huomioon ottamiseksi. Lisäksi Ranskaa pyydettiin toimittamaan ennen määräajan päättymistä ennakkoarviointi tärkeimmistä sopeutustoimenpiteistä vuosina 2016 ja 2017. Ranskan viranomaiset toimittivat määräajassa komissiolle selvityksen, jossa kuvailtiin neuvoston suosituksen noudattamiseksi toteutetut toimenpiteet ja hahmoteltiin vakauttamisstrategia, jonka avulla pyritään saavuttamaan neuvoston asettamat tavoitteet. Komissio on tarkastellut Ranskan julkisen talouden strategiaa toteutettuja toimia koskevaan selvitykseen sisältyneiden tietojen pohjalta arvioidakseen, onko Ranska noudattanut neuvoston 10. maaliskuuta 2015 antamaa suositusta. 2. TOTEUTETTUJA TOIMIA KOSKEVAAN SELVITYKSEEN SISÄLTYNEET TOIMENPITEET JA PÄIVITETYT JULKISEN TALOUDEN KEHITYSARVIOT Kesäkuun 10. päivänä 2015 annetussa toteutettuja toimia koskevassa selvityksessä vahvistetaan 30. huhtikuuta 2015 esitetyssä Ranskan vakausohjelmassa esitelty julkisen talouden strategia, jonka tavoitteena on korjata liiallinen alijäämä neuvoston asettamaan määräaikaan, vuoteen 2017 mennessä. Selvitykseen ei sisälly uusia toimenpiteitä, vaan siinä esitetään lisätietoja niiden lisätoimenpiteiden luonteesta ja toteutuksesta, joista ilmoitettiin vakausohjelmassa vastauksena neuvoston 10. maaliskuuta 2015 antamaan suositukseen (4 miljardia euroa vuonna 2015 ja 5 miljardia euroa vuonna 2016). Vuoden 2015 osalta selvityksessä vahvistetaan 4 miljardin euron toimenpidepaketti (vaikutus suhteessa BKT:hen 0,2 %), josta ilmoitettiin vakausohjelmassa ja joka oli otettu täysimääräisesti huomioon jo komission kevään 2015 talousennusteessa. Paketti koostuu valtion menojen supistamisesta edelleen (1,2 miljardia euroa), korkomenojen pienentymisestä (1,2 miljardia euroa) ja sosiaalisista tulonsiirroista (1 miljardi euroa) sekä tulopuolen 2
lisätoimenpiteistä (0,6 miljardia euroa). Kuten komission yksiköiden suorittamassa vakausohjelman arvioinnissa 1 todettiin, näistä toimenpiteistä 1,2 miljardia euroa on käytetty vuonna 2014 havaitun odotettua alhaisemman menotason muuttamiseksi pysyviksi säästöiksi. Nämä toimenpiteet supistavat viranomaisten suunnittelemaa menotasoa. Ne eivät kuitenkaan muuta julkisten menojen kasvuvauhtia, eikä niillä sen vuoksi ole vaikutusta julkisen talouden vakauttamistoimiin 2. Kun tarkastellaan vuotta 2016, toteutettuja toimia koskevassa selvityksessä esitetään lisätietoja 5 miljardin euron menosäästöjen (vaikutus suhteessa BKT:hen 0,2 %) perustana olevista toimenpiteistä, joita ei ollut yksilöity riittävästi vakausohjelmassa, minkä vuoksi niitä ei ollut sisällytetty komission kevään 2015 talousennusteeseen. Menojen supistuminen koostuu selvityksen mukaan valtion (1,6 miljardia euroa), sosiaaliturvajärjestelmän (2,2 miljardia euroa) ja paikallishallinnon (1,2 miljardia euroa) säästöistä. Tässä vaiheessa ainoastaan valtion suunnittelemat menojen lisäleikkaukset (1,6 miljardia euroa), jotka on dokumentoitu pääministerin kaikille ministereille 24. huhtikuuta 2015 lähettämissä kirjeissä, vaikuttavat olevan riittävästi yksilöityjä, jotta ne voidaan ottaa huomioon komission arvioinnissa. Muut viranomaisten suunnittelemat säästöt voidaan sisällyttää komission ennusteeseen vasta, kun julkisen talouden strategian perustana olevia toimenpiteitä on täsmennetty riittävässä määrin. Vuoden 2017 osalta selvitys toteutetuista toimista ei sisällä lisätoimenpiteitä eikä tietoja suunnitellun sopeutuksen perustana olevista toimenpiteistä. Komission kevään 2015 talousennusteessa, joka ulottuu vuoteen 2016 saakka, ennustettiin julkisen talouden alijäämän olevan 3,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 eli pienempi kuin neuvoston suosituksessa asetettu alijäämätavoite (4,0 % suhteessa BKT:hen). Jos politiikka säilyy muuttumattomana, alijäämän ennustetaan vuonna 2016 olevan 3,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä on suositeltua tavoitetta (3,4 % suhteessa BKT:hen) suurempi. Toteutettuja toimia koskevassa selvityksessä esitettyjen tietojen pohjalta komission päivitetyssä kevään talousennusteessa odotetaan julkisen talouden alijäämän pysyvän vuonna 2015 ennallaan, 3,8 prosentissa suhteessa BKT:hen, ja supistuvan 3,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Toteutettuja toimia koskevassa selvityksessä vahvistetaan, että 4 miljardin euron paketin vaikutus julkiseen talouteen on vuoden 2015 osalta kevään talousennusteessa arvioidun mukainen. Vuoden 2016 osalta ainoastaan valtion menoihin kohdistuvat suunnitellut lisävakauttamistoimet (1,6 miljardia euroa, vaikutus 0,1 % suhteessa BKT:hen) vaikuttavat tässä vaiheessa riittävän täsmennetyiltä, minkä vuoksi ne on sisällytetty komission päivitettyyn ennusteeseen. Tämän mukaisesti vuodeksi 2016 ennustettua julkisen talouden alijäämää tarkistetaan alaspäin 3,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen (kevään talousennusteessa se oli 3,5 %). Julkisen talouden näkymiin vuosina 2015 ja 2016 kohdistuvat riskit näyttävät olevan kaiken kaikkiaan tasapainossa, kuten komission päivitetyssä kevään talousennusteessa ennustetaan. BKT:n ennustettua suurempi kasvu vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä (0,6 %, kun 1 2 Asiakirja Assessment of the 2015 Stability Programme for France, 27.5.2015: http://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/pdf/20_scps/2015/10_fr_scp_en.pdf Julkisen talouden vakauttamistoimien suuruus lasketaan julkisten menojen kasvuvauhdin, ei niiden suuruuden, perusteella (ks. laatikko 1). 3
komission kevään talousennusteessa arviona oli 0,4 %) viittaa siihen, että talouden elpyminen saattaa tapahtua ennakoitua nopeammin. Tämän lisäksi ennustettua suuremmalla verotulojen joustolla voi olla myönteinen vaikutus julkisen talouden alijäämään vuosina 2015 ja 2016. Toisaalta työmarkkinoiden odotettua epäsuotuisampi kehitys saattaa vaikuttaa kielteisesti julkiseen talouteen. Samoin valtion joukkovelkakirjojen tuoton äskettäinen kasvu voi johtaa korkomaksujen lisääntymiseen ja sen myötä aiheuttaa lisäpaineita menojen leikkaustavoitteisiin. 4
3. ARVIO TOTEUTETUISTA TOIMISTA Toteutettuja toimia koskevassa selvityksessä annettujen tietojen pohjalta komission päivitetyssä kevään talousennusteessa ennakoidaan julkisen talouden alijäämän olevan 3,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 eli pienempi kuin neuvoston tälle vuodelle asettama tavoite, ja 3,4 prosenttia vuonna 2016 eli neuvoston asettaman tavoitteen mukainen. Rakenteellisen rahoitusaseman sopeutuksen ennustetaan kuitenkin jäävän kumpanakin vuonna neuvoston suositusta vähäisemmäksi. Laatikko 1. Tuloksellisten toimien arviointimenetelmä Asetuksen (EY) N:o 1467/97 ja käytännesääntöjen 3 mukaan jäsenvaltion olisi katsottava toteuttaneen tuloksellisia toimia, jos se on noudattanut SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla annettua suositusta. Käytännesääntöjen mukaan toimien tuloksellisuuden arvioinnissa olisi erityisesti otettava huomioon, onko kyseinen jäsenvaltio saavuttanut neuvoston suosittelemat vuotuiset julkisen talouden tavoitteet ja onko suhdannetasoitettu rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä parantunut. Tuloksellisten toimien arvioinnissa 4 sovellettavissa menetelmissä edellytetään, että tarkastellaan ensiksi sitä, saavuttaako kyseinen jäsenvaltio liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä annetussa suosituksessa edellytetyn nimellisen tavoitteen ja rakenteellisen rahoitusaseman paranemisen. Jos se saavuttaa tavoitteet, menettely jätetään lepäämään. Jos kyseinen jäsenvaltio ei saavuta tai on vaarana, ettei se saavuta julkisen sektorin alijäämätavoitettaan tai edellytettyä rakenteellisen rahoitusaseman paranemista, tavoitteista jäämisen syitä analysoidaan huolellisesti. Huolellisessa arvioinnissa tarkastellaan, onko jäsenvaltio toiminut suosituksen mukaisesti, ja se perustuu seuraaviin kahteen täydentävään julkisen talouden vakauttamistoimenpiteeseen: i) ylhäältä alaspäin suuntautuva lähestymistapa, eli mitataan rakenteellisen rahoitusaseman muutos, jossa otetaan huomioon potentiaalisen tuotannon kasvun tarkistaminen ja odottamattomien tulojen tai saamatta jääneiden tulojen sekä odottamattomien tapahtumien vaikutus, ja ii) alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa, eli arvioidaan hallituksen toteuttamien yksittäisten päätösperäisten finanssipoliittisten toimenpiteiden vaikutusta julkiseen talouteen ja hallituksen määräysvallassa olevien menoerien kehitystä verrattuna neuvoston suosituksen taustalla olevaan perusskenaarioon. Huolellista analyysia täydennetään muilla asianmukaisilla laadullisilla kriteereillä, joiden avulla komissio voi tehdä perustellun arvion siitä, onko jäsenvaltio toteuttanut riittävästi politiikkatoimia liiallista alijäämää koskevan menettelyn mukaisen suosituksen noudattamiseksi. Jos huolellinen analyysi osoittaa, että kyseinen jäsenvaltio on noudattanut poliittisia sitoumuksiaan, arviossa päätellään, että tuloksellisia toimia on toteutettu. Jos huolellinen analyysi osoittaa, että poliittisia sitoumuksia ei ole noudatettu eikä alijäämätavoitetta 3 4 Vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoa koskevat vaatimukset sekä vakaus- ja lähentymisohjelmien muotoa ja sisältöä koskevat ohjeet, ks. http://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/index_fi.htm Neuvoston 20. kesäkuuta 2014 hyväksymä. (http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ecofin/143293.pdf). 5
todennäköisesti saavuteta, arviossa päätellään, että tuloksellisia toimia ei ole toteutettu. Jos on kuitenkin odotettavissa, että alijäämätavoite saavutetaan, menettely jätetään lepäämään, vaikka suositettua rakenteellisen rahoitusaseman muutosta ei olisi saavutettu. Samanaikaisesti olisi suoritettava huolellinen arviointi julkisen talouden kehityksen taustatekijöiden ymmärtämiseksi paremmin. Komission päivitetyn talousennusteen mukaan rakenteellinen rahoitusasema paranee BKT:hen suhteutettuna 0,3 prosenttia vuonna 2015 ja 0,1 prosenttia vuonna 2016, mikä on vähemmän kuin neuvoston suosituksen mukaiset 0,5 prosenttia ja 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2015 rakenteellisen rahoitusaseman parantumisen odotetaan pysyvän samalla tasolla kuin kevään talousennusteessa (0,3 % suhteessa BKT:hen), mikä vastaa neuvoston suosituksen antamishetkellä odotettua tasoa. Erityisesti vakausohjelmassa ilmoitetun 4 miljardin euron lisäpaketin on tarkoitus lisätä rakenteellisia vakauttamistoimia 2,8 miljardilla eurolla (vaikutus 0,1 % suhteessa BKT:hen). Tätä vaikutusta tasoittaa kuitenkin verojouston tarkistaminen alaspäin. Kevään talousennusteessa arvioitiin, että vuonna 2016 rakenteellinen rahoitusasema paranisi 0,0 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja liiallisen alijäämän menettelyn perusskenaariossa arvio oli 0,4 prosenttia. Kun otetaan huomioon toteutettuja toimia koskevassa selvityksessä mainittu menojen lisävähennys, rakenteellisen rahoitusaseman ennustetaan nyt paranevan 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä on edelleen selvästi alle neuvoston suositteleman 0,8 prosentin parannuksen suhteessa BKT:hen. Tuloksellisten toimien arviointimenetelmän (ks. laatikko 1) mukaisesti tilanne edellyttää julkisen talouden vakauttamistoimien huolellista arviointia rakenteellisen rahoitusaseman parantumiseen tehdyn tarkistuksen (ylhäältä alaspäin suuntautuva lähestymistapa) ja toteutettujen toimien laajuuden (alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa) perusteella. Taulukko 1. Julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu Julkisen talouden Rak. rahoitusaseman % suhteessa BKT:hen kokonaisrahoitusasema tarkistus 2015 2016 2017* 2015 2016 Komission kevään 2015 talousennuste -3,8% -3,5% - 0,3% 0,0% Päivitetty kevään 2015 talousennuste -3,8% -3,4% - 0,3% 0,1% Vakausohjelma -3,8% -3,3% -2,7% 0,3% 0,1% Perusskenaario (talven 2015 talousennuste)** 4,1% 4,1% 4,1% 0,3% -0,4% Liiallisen alijäämän menettelyn muk. tavoite -4,0% -3,4% -2,8% 0,5% 0,8% Huom. Komissio on laskenut vakausohjelmaan perustuvan rakenteellisen rahoitusaseman uudelleen vakausohjelman skenaarion perusteella käyttämällä yhteisesti hyväksyttyä menetelmää * Kevään 2015 talousennuste ulottuu vain vuoteen 2016 ** Neuvoston 10.3.2015 antaman suosituksen taustalla oleva skenaario Vuoden 2015 osalta huolellinen arviointi vahvistaa, että julkisen talouden vakauttamistoimien odotetaan jäävän neuvoston suosittelemasta tasosta. Kun potentiaalisen kasvun muutoksista ja neuvoston suosituksen jälkeisestä tulovajeesta johtuvat korjaukset otetaan huomioon, rakenteellisen rahoitusaseman arvioidaan paranevan 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015, kun neuvoston suosittelema taso on 0,5 prosenttia. Alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan mukaan julkisen talouden vakauttamistoimien ennakoidaan säilyvän 6
muuttumattomina, 0,0 prosentissa suhteessa BKT:hen, kuten komission kevään 2015 talousennusteessa arvioitiin. Neuvoston suosittelema taso on kuitenkin 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toteutettuja toimia koskevassa selvityksessä kuvattujen vuoden 2015 lisätoimenpiteiden vaikutus kumoutuu siis korkomenoista saatuja säästöjä koskevan korjauksen myötä. Niiden katsotaan tuloksellisten toimien arviointia koskevan yhteisesti sovitun menetelmän mukaan olevan hallituksen määräysvallan ulkopuolella, minkä vuoksi niitä ei ole otettu huomioon laskettaessa julkisen talouden vakauttamistoimia vuonna 2015 alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan mukaisesti. Myös vuoden 2016 osalta huolellinen arviointi osoittaa julkisen talouden vakauttamistoimien jäävän jälkeen neuvoston suosituksesta. Kun otetaan huomioon toteutettuja toimia koskevassa selvityksessä yksilöidyt toimenpiteet ja korjaukset, jotka johtuvat potentiaalisen kasvun muutoksista ja neuvoston suosituksen jälkeisestä tulovajeesta, tarkistetun rakenteellisen rahoitusaseman arvioidaan pysyvän ennallaan, kun neuvosto suosittelee, että sitä parannettaisiin 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Samoin valtion lisäsäästöjen odotetaan nostavan alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan mukaan lasketut julkisen talouden vakauttamistoimet kevään talousennusteessa ennakoidusta 0,3 prosentista 0,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen eli ne jäävät jälkeen neuvoston 10. maaliskuuta 2015 suosittelemasta 1,2 prosentista suhteessa BKT:hen. Neuvoston 10. maaliskuuta 2015 antamassa suosituksessa kehotettiin myös arvioimaan tärkeimpiä vuosiksi 2016 ja 2017 suunniteltuja sopeutustoimenpiteitä. Toteutettuja toimia koskevassa selvityksessä ei esitetä tällaista arviota. Käynnissä olevien tai vielä aloittamatta olevien menojen uudelleenarviointien odotetaan tukevan vuosiksi 2016 ja 2017 suunniteltuja menosäästöjä. Myöskään julkisen talouden suunnittelua koskevaa lakia (Loi de Programmation des Finances Publiques) ei ole päivitetty, vaikka neuvosto sitä suositteli. Taulukko 2. Rakenteellisen rahoitusaseman tarkistetun muutoksen ja julkisen talouden vakauttamistoimien vertailu komission kevään 2015 talousennusteen perusteella % suhteessa BKT:hen tarkistettu muutos muk. toimet 2015 2016 2015 2016 Komission kevään 2015 talousennuste 0,4% -0,1% 0,0% 0,3% Päivitetty kevään 2015 talousennuste 0,4% 0,0% 0,0% 0,4% Perusskenaario (talven 2015 talousennuste)* 0,3% -0,4% Liiallisen alijäämän menettelyn muk. tavoite 0,5% 0,8% 0,2% 1,2% *Neuvoston 10.3.2015 antaman suosituksen taustalla oleva skenaario Rakenteellisen rahoitusaseman Alhaalta ylöspäin -lähestymistavan 4. PÄÄTELMÄT Ranskan 10. kesäkuuta 2015 esittämässä toteutettuja toimia koskevassa selvityksessä vahvistetaan maan hallituksen suunnitelma korjata liiallinen alijäämä neuvoston asettamaan määräaikaan, vuoteen 2017 mennessä. Lisäksi siinä annetaan lisäselvityksiä Ranskan vakausohjelmassa esitetyn julkisen talouden strategian perustana olevista toimenpiteistä. Siinä ei kuitenkaan esitetä lisätoimenpiteitä vakausohjelmassa jo ilmoitettujen toimenpiteiden täydennykseksi. 7
Tässä vaiheessa käytettävissä olevien tietojen perusteella julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan neuvoston 10. maaliskuuta 2015 suosittelemien tavoitteiden mukaisesti 3,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja 3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Komission 10. kesäkuuta käytettävissä olleiden tietojen perusteella tekemän arvion mukaan rakenteellisen rahoitusaseman parantuminen näyttää jäävän suositellusta sekä vuonna 2015 että 2016. Myös huolellisessa arvioinnissa, joka perustuu rakenteellisen rahoitusaseman tarkistetun muutoksen arviointiin (ylhäältä alas -tarkastelu) ja toteutettujen toimien laajuuteen (alhaalta ylös -tarkastelu), päädytään siihen, että julkisen talouden vakauttamistoimien ennustetaan jäävän neuvoston suosittelemasta tasosta. Vaikka neuvoston suosituksessa kehotettiin arvioimaan tärkeimpiä vuosiksi 2016 ja 2017 suunniteltuja toimenpiteitä, toteutettuja toimia koskevassa selvityksessä ei tällaista arviointia esitetty. Myöskään julkisen talouden suunnittelua koskevaa lakia (Loi de Programmation des Finances Publiques) ei ole päivitetty, vaikka neuvosto sitä suositteli. Ranskan noudattama vakauttamisstrategia nojaa ensisijaisesti suhdannetilanteen paranemiseen ja matalan korkotason jatkumiseen. Jotta varmistetaan liiallisen alijäämän korjaaminen kestävällä tavalla asetettuun määräaikaan mennessä, julkisen talouden strategiaa on tarpeen lujittaa edelleen. Erityisesti vuosiksi 2016 ja 2017 suunniteltuja menosäästöjä on tarkennettava entisestään, ja ennustettua suuremmista verotuloista tai alhaisemmasta korkotasosta johtuvat odottamattomat tulot olisi käytettävä alijäämän supistamiseen. Lisäksi olisi vauhditettava pyrkimyksiä lisätä menojen uudelleenarvioinnin tuloksellisuutta ja yksilöidä säästömahdollisuuksia kaikilla julkisyhteisöjen alasektoreilla, myös sosiaaliturvan ja paikallishallinnon alalla, kuten neuvosto suosittelee. Lisäksi julkisen talouden vakauttamista on tärkeää tukea kattavilla ja kunnianhimoisilla rakenteellisilla uudistuksilla niiden suositusten mukaisesti, jotka neuvosto on antanut Ranskalle talouspolitiikan EU-ohjausjakson ja erityisesti makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä. Kaiken kaikkiaan Ranskan odotetaan saavuttavan alijäämätavoitteet sekä vuonna 2015 että vuonna 2016, mutta julkisen talouden vakauttamistoimien ennustetaan kaikkien laskelmien mukaan jäävän suositellusta tasosta vuosina 2015 ja 2016. Sen vuoksi tuloksellisten toimien arviointia koskevan menetelmän mukaisesti komissio katsoo, että menettely on jätettävä lepäämään. 8
Liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyvät taulukot Taulukko A1: Rakenteellisten toimien sopeutus potentiaalisen kasvun tarkistuksen perusteella laskelmia koskevat tiedot Neuvoston suosituksen taustalla oleva potentiaalinen BKT:n kasvu (%) Potentiaalinen BKT:n kasvu arvioinnin toteuttamisaikana (%) Ennustevirhe (%) Rakenteelliset menot (% suhteessa potentiaaliseen BKT:hen) Korjauskerroin α (% suhteessa nimelliseen potentiaaliseen BKT:hen) (1) (2) (3)=(1)-(2) (4) (5)=(3)*(4)/100 2015 1,0% 1,0% 0,0% 55,5 0,0% 2016 1,1% 1,1% 0,0% 55,5 0,0% Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella Taulukko A2: Rakenteellisten toimien sopeutus odottamattomien tulojen tai saamatta jääneiden tulojen tarkistuksen perusteella laskelmia koskevat tiedot Juoksevien tulojen Päätösperäiset muutos Nimellistä BKT:n kasvua Tuotantokuilun Juoksevat tulot tulopuolen toimenpiteet (vuositasolla) koskevat oletukset (%) muutos vuonna t-1 (mrd) (mrd) (mrd) suositus arvio suositus arvio suositus arvio suositus arvio suositus arvio (1) (1') (2) (2') (3) (3') (4) (4') (5) (5') 2015 20,4 19,1 2,5 1,8 1,8% 2,1% 0,0 0,1 1135,6 1135,7 2016 25,8 28,8-2,9-0,5 2,8% 2,7% 0,7 0,6 1156,0 1154,8 *tulojousto (ε): 1,01 Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella Tulovaje (mrd)* (6)=[(1')-(2')-[(3')+(ε- 1)*(4')/100]*(5')]-[(1)-(2)- [(3)+(ε-1)*(4)/100]*(5)] -3,8 2,6 Nimellinen BKT arvio 2186,7 2244,8 Korjauskerroin β (% suhteessa nimelliseen BKT:hen) (7) (8)=100*(6)/(7) - 0,2 0,1 9