Taikasalvia Aloittelevan kasvattajan opas Kosminen Käsikirjasto
Sisällysluettelo Johdanto... 3 Peruselementit... 4 Valo... 4 Valojakso... 4 Valaisimet... 4 Ilma... 4 Lämpötila... 4 Kosteus... 4 Ilmanvaihto ja tuuletus... 5 Kasvualusta... 5 Multa... 5 Ruukut... 5 Vesi... 5 Ravinteet... 5 Lannoitus... 5 Lehtiruokinta... 6 Vesiviljely... 6 Ulkokasvatus... 8 Salvian elinkaari... 9 Miten pääsen alkuun?... 9 Juurrutus... 9 Aiemmin otetun pistokkaan käsittely ennen juurruttamista... 9 Istuttaminen taimiruukkuun... 10 Taimen istuttaminen lopulliseen astiaan... 10 Latvominen... 10 Kukittaminen... 11 Pölytys... 12 Pistokkaat... 13 Pistokkaiden otto... 13 Pistokkaan kuljetus postitse... 13 Ongelmat... 14 Keltaiset lehdet... 14 Hidas kasvu... 14 Vältä nämä perusvirheet... 14 Tuhohyönteiset... 15
Johdanto Mazatecinsalvia (Salvia divinorum) on huulikukkaiskasveihin (Lamiaceae) kuuluva, psykoaktiivisia yhdisteitä sisältävä mintun sukuinen koristekasvi. Se kasvaa luonnonvaraisena Etelä-Meksikossa Oaxaca-vuorilla eristäytyneenä muusta maailmasta. Salvia-sukuisia kasveja tunnetaan melkein tuhat, mutta yhteenkään muuhun niistä ei liity yhtä voimakasta mystiikkaa kuin Mazatecinsalviaan. Länsimaiset tutkijat kuulivat siitä ensimmäistä kertaa 1930- ja 1940- lukujen taitteissa, mutta vasta vuonna 1962 Robert Gordon Wasson ja Albert Hofmann saivat tuotua länsimaailmaan ensimmäisen elävän Mazatecinsalvia-yksilön (jatkossa salvia). Tavallisten kasviharrastajien parissa salvia alkoi levitä pistokkaiden muodossa laajemmin vasta 1990-luvulta lähtien. Ehkä juuri lyhyen kotikasvatushistoriansa takia salvian kasvatukseen liittyy edelleen paljon folklorea ja vähän kovaa faktaa verrattuna esimerkiksi koristehampun kasvattamiseen. Internetissä esitetään jopa keskenään täysin vastakohtaisia ohjeita siitä miten salviaa pitäisi kasvattaa. Tämä voi olla turhauttavaa, mutta toisaalta sen voi ottaa myös positiivisena haasteena. Kaikkea ei ole vielä keksitty - juuri Sinä voit tehdä seuraavan merkittävän innovaation salvian kasvattamisessa. Moni pitää salviaa erittäin vaikeana kasvatettavana. Todellisuudessa salvia on mukautuva ja erittäin sitkeä viherkasvi, joka sopii erinomaisesti myös aloittelijalle. Kasvatusvälineistön puolesta salvialla ei ole mitään erityisvaatimuksia. Se viihtyy erinomaisesti normaalissa huoneilmassa eikä välttämättä vaadi edes lisävalaistusta. Tämä opaskirjanen pyrkii helpottamaan aloittelevan salviaharrastajan alkutaivalta kertomalla perustiedot ja koskien kasvatuksen eri osa-alueita sekä varoittamalla tyypillisimmistä virheistä.
Peruselementit Valo Salvia sopeutuu monenlaisiin valo-olosuhteisiin. Valoisalla ikkunalaudalla se pärjää tarvittaessa ympäri vuoden ilman lisävalaistusta. Kuitenkin kevyt lisävalaistus auttaa salviaa pärjäämään hyvävointisena talven pimeinä kuukausina. Toisaalta jos päätät investoida hieman enemmän salvian valaistukseen, se palkitsee tämän investoinnin moninkertaisesti. Valojakso Lehtikasvun aikaansaamiseksi salvialle kannattaa antaa valoa 12-24 tuntia vuorokaudessa. Kukkimista varten valoa annetaan vain 10-12 tuntia ja loppuaika kasvi pidetään mahdollisimman täydellisessä pimeydessä. Jos joudut käsittelemään taimia pimeän jakson aikana, on suositeltavaa käyttää valaisemiseen vihreää valoa, joka ei häiritse niin paljon kasvin valojaksoa. Valaisimet LED-kasvivalaisimet Tehokas LED-kasvivalaisin on ihanteellisin valonlähde salvialle. Se tuottaa runsaasti salvian kaipaamaa valoa, mutta vain vähän lämpöä. Näin valaisinta voidaan pitää hyvin lähellä kasvien latvoja, eikä pienenkään kasvatustilan lämpötila pääse kohoamaan liian korkeaksi. Tähän mennessä ainoissa Suomessa tunnetuissa tapauksissa joissa salvia on saatu kukkimaan, valaisimena on ollut nimenomaan tehokas LED-kasvivalaisin. Monimetallivalaisimet LED-valaisimen jälkeen monimetallivalaisin on toiseksi paras valaisinvaihtoehto. Se tuottaa runsaasti päivänvaloa lähellä olevia värejä, jotka sopivat hyvin erityisesti lehtikasvuun. Kasveista tulee tuuheita eikä ne veny liian pitkiksi. Monimetallivalaisin tuottaa kuitenkin huomattavan paljon lämpöä, joten sitä ei saa pitää liian lähellä kasvien latvoja. Suositeltava etäisyys on vähintään 40 cm. Tuuletuksesta kannattaa huolehtia hyvin. Suurpainenatriumvalaisimet Suurpainenatriumvalaisin tuottaa punertavampia sävyjä kuin monimetallivalaisin, joten kasvit saattavat venähtää hieman pidemmiksi kuin monimetallivalaisinta käytettäessä. Siitä huolimatta myös suurpainenatriumvalaisin on erinomainen valonlähde Salvialle. ESL / loisteputkivalaisimet Vaikka energiansäästölampuilla ja loisteputkivalaisimilla ei päästä yhtä hyviin tuloksiin kuin yllä mainituilla tehovalaisimilla, ne ovat silti hyviä ja edullisia valonlähteitä Salvialle. Ilma Lämpötila Salvia viihtyy parhaiten noin 15-25 asteen lämpötilassa. Yli 25 asteen lämpötiloissa se alkaa kärsiä. Etenkin lämpötilan noustessa yli 30 asteen salvia saa helposti shokin ja pudottaa lehtensä. Viileämmissä lämpötiloissa salvia pärjää pitkiä aikoja noin 10-15 asteen lämpötilassa, mutta sen kasvu hidastuu. Lyhytaikaisesti salvia sietää jopa lähellä nollaa olevia lämpötiloja, mutta pakkasta se ei kestä lainkaan. Kosteus Salvia pärjää hyvin normaalin huoneilman kosteudessa (noin 50% kosteus). Luonnollisissa kasvuolosuhteissaan se kasvaa kosteammissa olosuhteissa, mikä on saanut monet kasvattajat uskomaan
että salvia pärjäisi huonekasvinakin paremmin kosteusteltassa etenkin juurruttamisen aikana. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kosteusteltan käyttö ainoastaan lisää alttiutta homeille ja juurimädälle. Salviaa voi silloin tällöin sumutella hieman suihkepullolla. Tätäkään ei kannata tehdä liian usein - korkeintaan kerran päivässä. Sumutus kannattaa tehdä kevyesti eikä kasveja kannata sumuttaa täysin märiksi. Sumutus ei ole välttämätöntä, vaan salvia pärjää erinomaisesti kokonaan ilman sumutusta. Ilmanvaihto ja tuuletus Ilmanvaihdosta kannattaa huolehtia erittäin hyvin, etenkin jos käytetään tehokkaita kasvivalaisimia. Tuuletinta ei välttämättä tarvita, mutta siitä on suurta apua paitsi lämpötilan optimoinnissa. Tuuletin myös auttaa vahvistamaan taimien varsia. Kasvualusta Multa Kasvualustaksi sopii tavallinen kuohkea kukkamulta tai kasvuturve. Kasvualustan on oltava hyvin tuulettuva ja se ei saisi painua kasaan. Tästä syystä kannattaa välttää hiekka- tai savipitoista maa-ainesta. Suositeltavia sekoitussuhteita: Mustamulta : Kaktusmulta : Perliitti (tai kevytsora) 1:1:1 Mustamulta (tai kasvuturve) : Perliitti 1:1 Ruukut Salvia tarvitsee paljon tilaa juurilleen, joten kasvatuksessa kannattaa suosia suuria ruukkuja. Suositeltavaa olisi vähintään 15 litran kokoinen ruukku kullekin taimelle. Jos vain mahdollista, salvia kannattaa siirtä heti juurruttamisen jälkeen lopulliseen astiaansa. Suositeltavin ruukkutyyppi on altakasteluruukku. Se vähentää ylikasteluriskiä ja auttaa pitämään mullan ilmavana. Vesi Kastelu on ehkä haasteellisin asia salvian kasvatuksessa. Salvia pitää runsaasta vedestä, mutta mullan on päästävä kuivumaan kunnolla kastelukertojen välillä. Parempi on siis antaa kasveille vettä vain 2-3 päivän välein ja kerralla enemmän. On kuitenkin aina huolehdittava, että vettä ei jää seisomaan ruukun pohjalle. Salvian juuret ovat herkkiä juurimädälle. Mikäli et käytä altakasteluruukkuja, kastelu kannattaa suorittaa vasta sitten kun ruukun pinnalla oleva multa on kuivaa usean senttimetrin syvyyteen. Salvia on etenkin juurrutusvaiheessa herkkä veden lämpötilalle. Suositeltavinta on käyttää kastelemiseen aina huoneenlämpöistä vettä, eikä missään tapauksessa esimerkiksi vastikään kylmästä kaivosta nostettua vettä. Ravinteet Lannoitus Salvia pärjää tarvittaessa vähillä ravinteilla, mutta silloin tällöin annettuna huonekasviravinne (esim. Substral) saa sen kukoistamaan. Kokeilemalla löydät sopivan lannoitustiheyden, mutta esim. 2-3 viikon välein on suotavaa lisätä kasteluveteen hieman lannoitetta.
Lehtiruokinta Jos sumuttelet salviataimiasi, voit silloin tällöin lisätä myös sumutusveteen hieman merileväuutetta tai muuta luonnonmukaista lisäravinnetta. Vesiviljely Monet salvian kasvattajat ovat raportoineet, että salvia menestyy erinomaisesti vesiviljelyssä. Kasvualustaksi sopii esimerkiksi kevytsoran ja kookoskuidun sekoitus 3:1 suhteessa. Myös kivivillaa voidaan käyttää kasvualustana. Ravinneliuokselle suositeltava EC-arvo on noin 1,6-2,4. Ravinteena kannattaa käyttää vegetatiiviseen kasvuun tarkoitettua runsastyppistä ravinnetta, joka sisältää myös runsaasti hivenaineita. Kevytsora/kookoskuitu yhdistelmää käytettäessä ravinneliuoksen ph tulisi olla noin 5,5-6,0. Kivivillaa käytettäessä suositeltava ph on 6,0-6,3.
Tuuhea salviapensas omatekoisessa vesiviljelyjärjestelmässä
Ulkokasvatus Lämpimämmillä ilmastovyöhykkeillä salvia kasvaa ympärivuotisena ulkokasvina. Suomen oloissa ulkokasvatus on haasteellista jopa kesäaikaan johtuen ajoittain runsaista sateista. Kuitenkin salvia viihtyy kesällä erinomaisesti parvekkeella tai terassilla, jonne vettä ei sada suoraan. Kasvihuonekin voi tulla kyseeseen, kunhan kuumimpina päivinä saadaan järjestettyä riittävä tuuletus ja ilman kosteutus. Salviataimet kasvamassa parvekkeella
Salvian elinkaari Miten pääsen alkuun? Salvia lisääntyy lähes yksinomaan suvuttomasti pistokkaiden kautta. Salvian siemeniä ei ole yleensä missään myytävänä. Sen sijaan alan harrastajat jakavat keskenään pistokkaita joko ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan. Salvian pistokkaita tai taimia kannattaa kysyä esimerkiksi Psilosybiini.info sivuston keskustelupalstalta. Samasta paikasta löytyy myös Suomen kokeneimmat salvian kasvattajat, jotka neuvovat mielellään niin aloittelijoita kuin pidemmälle ehtineitä harrastajia. Juurrutus Vedessä juurruttaminen on kaikkein yleisin ja tehokkain tapa juurruttaa salviapistokas. Täytä juurrutusastia puhtaalla huoneenlämpöisellä vedellä. Peitä astia kauttaaltaan foliolla niin että sen sisään ei pääse valoa. Tee pieni reikä folioon ja työnnä pistokas alaosa edellä reiästä läpi niin että noin kaksi kolmannesta pistokkaasta peittyy veteen. Pidä pistokkaita huoneenlämmössä ja mielellään runsaassa valossa. Jokainen pistokas kannattaa pitää omassa astiassaan jotta mahdollinen juurilaho ei pääse leviämään pistokkaasta toiseen. Juurrutusastiaksi käy vaikkapa tavallinen vesilasi. Juurrutushormonien käyttö ei ole tarpeellista eikä suositeltavaa. Juurtuminen kestää tyypillisesti 1-3 viikkoa. Ensimmäisenä merkkinä juurtumisesta varteen ilmestyy pieniä valkeita näppyjä, jotka alkavat pikku hiljaa kasvaa juurihaiveniksi. Pistokas on valmis istutettavaksi maahan kun juurihaivenet ovat noin 2-3 cm mittaisia. Aiemmin otetun pistokkaan käsittely ennen juurruttamista Jos olet saanut pistokkaan esimerkiksi postissa (tai sen leikkaamisesta on muuten ehtinyt kulua useita tunteja tai päiviä), leikkaa juuri ennen juurrutusastiaan laittamista terävällä veitsellä pieni pala pistokkaan alapäästä niin, että alimpaan lehtisolmuun jää leikkauskohdasta välimatkaa 0,5-1 cm. HUOM! Varmista että leikkaat oikeasta päästä. Vanhassa pistokkaassa kasvusuunta ei ole aina itsestään selvää koska pistokas pudottaa helposti lehtensä. Pistokkaita vesilaseissa
Juurtunut pistokas Istuttaminen taimiruukkuun Kun pistokkaan juuret ovat noin 2-3 cm mittaisia, on aika istuttaa ne multaan. Istuttamisessa on suositeltavaa käyttää pieniä turveruukkuja, koska niissä taimi voidaan siirtää lopulliseen astiaan ilman että juuret vaurioituvat. Taimiruukkuvaiheessa on suositeltavinta käyttää istutusmultaa. Tässä vaiheessa ei vielä tarvitse huolehtia kasvualustan ilmavuudesta. Taimen istuttaminen lopulliseen astiaan Kun pikkuruukkuun istutettu taimi on ollut ruukussa pari viikkoa ja näyttää selviä kasvun merkkejä, se kannattaa istuttaa lopulliseen astiaansa. Mitä suurempi astia sitä parempi, mutta tilankäytön ja kasvun optimoinnin kannalta noin 15 litran vetoiset ruukut on todettu käytännössä parhaiksi. Latvominen Tuuheamman ja nopeamman kasvun aikaansaamiseksi salviaa kannattaa latvoa ensimmäisen kerran kun se on kasvanut parikymmensenttiseksi. Tämän jälkeen sitä kannattaa latvoa aika ajoin. Latvasta kannattaa leikata kerralla noin 10 cm mittainen pätkä niin saat siitä samalla kertaa hyvän pistokkaan vaikkapa ystävällesi. Salvia kasvaa optimiolosuhteissa sitä nopeammin mitä suurempi se on. Siksi siitä ei kannata kerrallaan leikata enempää kuin viisi prosenttia lehtimassasta.
Kukittaminen Salvian kukittaminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Siementen tuottaminen on vielä vaikeampaa, mutta sekään ei ole mahdotonta. Kasvien tulee olla vähintään 30 cm mittaisia. Valojakso täytyy lyhentää 11 tuntiin (11 tuntia valoa ja 13 tuntia pimeää). Pimeän jakson on oltava täydellistä pimeyttä. Lyhytkin häiriö pimeään jaksoon voi estää kukkimisen. Jos sinun on pakko hoitaa taimia pimeän jakson aikana, käytä tällöin valaisemiseen vihreää polttimoa. Vihreä valo ei häiritse kukkimista samalla tavalla kuin tavallinen valo. Valossa on myös oltava riittävästi punaisia sävyjä. Suositeltavinta on käyttää LED-kasvivaloa tai vaihtoehtoisesti suurpainenatriumvalaisinta. Kukkimisen ensi merkit ilmestyvät noin kahden viikon kuluttua valojakson lyhentämisestä. Salvia on yksikotinen, eli sama kasviyksilö tuottaa sekä hede- että emikukintoja. Teoriassa olisi siis mahdollista tuottaa siemeniä jopa yhdellä kukkivalla salviayksilöllä. Joka tapauksessa kukkimisesta on vielä
pitkä matka itämiskelpoisiin siemeniin. Salvian siemenet itävät huonosti eivätkä säily pitkään. Toisaalta yksikin onnistuneesti itänyt siemen tarkoittaisi käytännössä sitä, että olet jalostanut uuden Salvia-lajikkeen. Salvian ei ole nähty koskaan tuottavan elinkelpoisia siemeniä villinä. Sen sijaan käsin pölyttäminen on varteenotettava vaihtoehto. Pölytys Odota kunnes kukintoja alkaa putoilemaan kasvista. Poimi tuorein pudonnut kukinto ja tarkastele sitä. Kukinnon avoimesta päästä pistää kyykäärmeen kielen muotoinen uloke, joka on salvia emi. Emin haarautuneen kärjen sisäpintaa kutsutaan luotiksi. Luotti on se kohta kukasta minne siitepölyn tulisi päätyä. Emin alapuolella on kaksi ruskeaa hedepontta. Valitse kukka, joka on yhä täysin valkoinen eikä siinä ole jälkeäkään ruskeista tai violeteista sävyistä. Siitepölyosien tulisi olla väriltään vaaleankeltaisesta suklaanruskeita eikä ne saa olla lakastuneita. Pyyhkäise nyt poimimasi kukan hedeponsia huolellisesti kasvissa vielä kiinni olevien kukintojen emiluottien sisäpintoja (haarautuneen pään sisäpinnat) vasten. Siitepölyä ei erota paljaalla silmällä, etkä pysty näkemään teitkö pölytyksen oikein (emiluotin pyyhkäiseminen kestää vain pari sekuntia). Jos toistat tämän operaation kahdesti päivässä, saat kuusi mahdollisuutta pölyttää kunkin kukan, sillä kukinnot pysyvät kasvissa noin kolme päivää avautumisensa jälkeen. Kolmen päivän kuluttua kukinnon aukeamisesta se irtoaa tyvestään ja putoaa. Mikäli pölytys on onnistunut, kasvutyveen muodostuu siemen noin neljän viikon kuluessa. Siemenet ovat melko pieniä, noin 2 cm pituisia
ja 1 cm paksuisia. Ne ovat aluksi vihreitä, mutta muuttuvat kypsyessään ruskeiksi. Kypsyttyään ne putoavat helposti kasvutyvestä. Pistokkaat Pistokkaiden otto Salviasta kannattaa ottaa noin 15-20 cm mittaisia pistokkaita (3-4 lehtisolmua). Tätä pidemmät pistokkaat juurtuvat hitaammin. Salviapistokkaat ovat herkkiä juurtumaan koko varren alueelta, ei pelkästään lehtihaaroista. Siksi pistokas voi olla melkein mistä kohtaa kasvia tahansa. Luontevinta on tietysti leikata latvoja. Ideaalisen pistokkaan maksimipaksuus on noin 5-6 mm. Leikkaaminen voi tapahtua lehtihaaran ylä- tai alapuolelta. On kuitenkin suositeltavaa että pistokkaaseen jää pari lehtisolmua. Laita pistokas saman tien vesilasiin joka on peitetty foliolla (kts. alta kohta juurruttaminen). Pistokkaan kuljetus postitse Salviapistokkaan kuljetus postitse tapahtuu näppärästi joko normaalimittaisen DVD-kotelon (paksuus 14 mm) sisällä tai 25 mm paksuisen sähköasennusputken sisällä. Kumpi tahansa sopii normaaliin tai kuplamuovilla vuorattuun kirjekuoreen. Molemmat kotelot ovat riittävän jäykkiä jotta ne antavat pistokkaalle riittävän suojan kuljetuksen ajaksi litistymistä, taipumista tai katkeamista vastaan.
DVD-koteloa käytettäessä pistokas kannattaa ensin laittaa pieneen salpa- tai pakastepussiin (jossa on pohjalla kostutettua pumpulia tai wc-paperia antamassa kosteutta juurille) ja pussi kotelon sisälle. Sähköasennusputkea käytettäessä voi olla kätevämpää laittaa pistokas putkineen päivineen pussin sisälle. Salvia on herkkä kylmälle, joten talvisaikaan pakkaaminen kannattaa tehdä vielä huolellisemmin. Lämpötilan pysytellessä plussan puolella riittää kun DVD-kotelon ympärille kääräistään hieman sanomalehtipaperia. Jos pakkasta on enemmän kuin viisi astetta, kannattaa joko lykätä pistokkaiden lähettämistä tai rakentaa lämpöeristetty paketti esimerkiksi vaahtomuovista tai uretaanilevystä (Finnfoam tms). Ongelmat Keltaiset lehdet Lehtien keltaisuus viittaa tyypillisesti ylikasteluun. Lopeta kasteleminen vähäksi aikaa. Voit myös antaa kasveille rautakelaattia, Hidas kasvu Hidas kasvu voi johtua esimerkiksi liian pienestä ruukusta tai liian matalasta lämpötilasta. Vältä nämä perusvirheet Ylikastelu ja/tai ylilannoitus Jos kasvi oireilee, syytä saatetaan helposti etsiä ravinnevajauksesta. Kuitenkin usein kyse on pikemminkin ylikastelusta tai ylilannoituksesta. Ylikastelu on yksi tavallisimmista huonekasvien kuolinsyistä. Salvia on vielä monia muita kasveja herkempi juurimädälle joka saa alkunsa liian kosteasta maaperästä.
Ylikastelun ohella toinen tyypillinen aloittelijan virhe on hätäillä lisälannoituksen antamisen kanssa heti, kun kasvi näyttää mitä tahansa epäterveitä merkkejä. Erityisesti lehdenkärkien ruskistuminen tai pienet ruskeat laikut lehdissä ovat salvialla erittäin tyypillisiä oireita. On jopa tyypillisempää että näitä esiintyy kuin että niitä ei esiintyisi vaikka kasvuolosuhteet olisivat hyvät. Kasvin julistaminen ennenaikaisesti kuolleeksi Salvialle on tyypillistä shokkiherkkyys. Vaikka salvia sopeutuu monenlaisiin olosuhteisiin, nopeat ja suuret muutokset olosuhteissa saavat sen helposti tekemään sulkasatoa eli pudottamaan suurimman osan lehdistään. Toisin kuin monella muulla kasvilla, tällainen ei kuitenkaan tarkoita varmaa kuolemaa. Olosuhteiden vakiinnuttua kaljuuntunut kasvi alkaa todennäköisesti puskemaan uutta tuuheaa lehteä. Liian korkea lämpötila / valaisin liian lähellä Salvia on luonnollisessa kasvuympäristössään aluskasvillisuutta, eikä yleensä ole aivan suorassa auringonvalossa. Siitä huolimatta salvia viihtyy hyvin varsin runsaassakin valossa ja runsaampi valaistus johtaa tuuheampaan sekä nopeampaan kasvuun. Kuten aiemmin totesimme, salvia ei pidä radikaaleista olosuhteiden vaihteluista ja tämä pätee myös lämpötiloihin. Etenkään suuritehoisia, paljon lämpöä tuottavia valaisimia ei saa laittaa liian lähelle salviataimia. Esimerkiksi 400 watin kaasupurkausvalaisin tulisi pitää vähintään 40-50 cm päässä kasvin latvoista, siis huomattavasti kauempana kuin esimerkiksi koristehampun kasvatuksessa. Panikointi ruskeista lehdenkärjistä Ruskeaksi muuttuvat lehdenkärjet tai -reunat ovat monilla kasveilla merkki pahoista ongelmista. Salvian tapauksessa tulet luultavasti jossain vaiheessa näkemään ruskeita kärkiä tai täpliä, jotka johtuvat alhaisesta ilmankosteudesta. Tästä ei kannata säikähtää vaan se on salvian tapauksessa täysin normaalia. Tuhohyönteiset Tuhohyönteisistä punkit aiheuttavat yleensä eniten ongelmia salvian kasvattajalle. Niiden torjuntaan sopii parhaiten mäntysuopa. Viikon ajan päivittäinen suihkutus miedolla liuoksella (1,5 rkl/litra). Kirvat eivät yleensä vaivaa salviaa.