VUOSIKATSAUS 2011 Geologian tutkimuskeskus
CGL SISÄLTÖ GTK lyhyesti 3 Pääjohtajan katsaus 4 Toimintavuosi 2011 6 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 8 Energiahuolto ja ympäristö 10 Maankäyttö ja rakentaminen 12 Kansainvälinen toiminta 14 Geotiedon jakelu 15 Vuosi 2011 lyhyesti 16 Johtokunnan tervehdys 18 Organisaatio ja johto 19 Yhteystiedot GTK:N TIETOTAITOA MONGOLIAAN GTK ja Mongolian mineraalitekniikan laboratorio (CGL) toteuttivat yhteistyössä Suomen ulkoasiainministeriön (UM) rahoittaman mineraalivarantojen arvioinnin kehitysyhteistyöprojektin. Tavoitteena oli lisätä mongolialaisten raaka-ainetietämystä, avustaa mineraalien rikastuslaboratorion nykyaikaistamisessa sekä kouluttaa heitä rikastusteknisissä kysymyksissä ja hyvässä hallintotavassa. Tulevaisuudessa mongolialaiset kykenevät paremmin arvioimaan miten maan valtavat luonnonrikkaudet saadaan taloudellisesti ja ympäristönäkökulmat huomioiden malmiesiintymistä talteen ja edelleen yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittämiseen. Vuonna 2009 alkanut projekti päätettiin juhlavasti syyskuussa 2011 ensimmäisellä suomalais mongolialaisel la kaivosseminaarilla, jonka yhteydessä uusi rikastustekniikan laboratorio vihittiin käyttöön. Kuvassa vasemmalta GTK:n pääjohtaja Elias Ekdahl, Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen, Mongolian presidentin puoliso Khajidsuren Bolormaa, Mongolian mineraalivara- ja energiaministeri D. Zorigt, CGL:n johtaja B. Batjargal (näkyy osittain) ja GTK:n vientijohtaja Mika Räisänen. Kansikuva: Geologi Thair Al-Ani ja tutkija Mari Tuusjärvi tutkivat kairasydäntä Uunimäen kultaesiintymällä Huittisissa. Kuva: GTK Tämä vuosikertomus on painettu päällystämättömälle Edixion-paperille. 2
GTK lyhyesti VISIO Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia. TOIMINTA-AJATUS Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarvitsemaa geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran ja sen luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. GTK toimii kansallisena geotietokeskuksena ja aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimus- ja projektitoiminnassa. GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen asiantuntijaorganisaatio, joka perustettiin 1885. GTK NUMEROIN 2011 2010 Bruttomenot, M 56,7 50,5 Kokonaistulot, M 14,0 13,1 Maksullisen toiminnan myyntituotot, M 9,9 8,8 Henkilöstö, henkilötyövuodet 622 637 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, % 48,3 44,4 TULOT ASIAKASRYHMITTÄIN VUONNA 2011 STRATEGISET TAVOITTEET 2012 2017 Asiakastarpeista ohjautuva toimintamalli Tarvelähtöiset tieto- ja asiantuntijapalvelut Uutta teknologiaa ja innovaatioita kestävään kehitykseen Huippuosaamista valituilla painoalueilla Kansainvälisesti verkottunut toimija Motivoitunut ja osaamistaan kehittävä henkilöstö Muut asiakkaat 0,4 M Tulot EU:lta 0,6 M Vientiprojektit 3,7 M Muu elinkeinoelämä 2,7 M 26 % 3 % 15 % 4 % 19 % 9 % 24 % Valtionhallinto 2,1 M Kuntasektori 1,2 M Kaivannaisteollisuus 3,3 M ARVOT Asiakaslähtöisyys Tavoitteemme on tuntea sidosryhmien tarpeet ja päästä lähemmäksi asiakasta. Yhteistyö Arvostamme henkilöstö- ja asiakasyhteistyötä. Luottamus ja vastuullisuus Tutkimuksellinen ote, luottamus ja vastuullisuus ovat toimintamme kulmakiviä. 3
PÄÄJOHTAJAN KATSAUS GTK valmiina tulevaisuuden haasteisiin Geologisen tietämyksen merkitys kasvaa luonnonvarojen kestävään käyttöön, uusiin energiaratkaisuihin ja kaupunkien nopeaan kasvuun liittyvien haasteiden myötä. Ilmasto- ja energiapolitiikan linjaukset, luonnonvarastrategiat ja raaka-aineiden saatavuus nivoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa ja kytkeytyvät myös elinkeinopolitiikkaan. Kansallisen innovaatio- ja tutkimusjärjestelmän uudistaminen kannustaa sektorirajat ylittävien ja kansainvälisten yhteistyömallien hyödyntämiseen. GTK HALUAMME TIETÄÄ SIDOSRYHMIEN TARPEET Muuttuvat sidosryhmätarpeet haastavat toimintamallimme ja asiantuntemuksemme jatkuvaan uudistamiseen. Tietoyhteiskuntakehitys korostaa uuden informaation ja ajanmukaisten tietopalvelujen merkitystä. Vastaamme haasteisiin keskittymällä entistä tiukemmin ydintehtäviimme, vahvistamalla edelleen osaamistamme ja palvelusuuntautuneisuuttamme. Jatkamme GTK:n kehittämistä kansallisena geotietokeskuksena mineraalisten luonnon varojen ja niiden kestävän käytön eurooppalaisena huippuosaajana. Vahvistamme edelleen kansainvälistymistä toimimalla aktiivisesti kansainvälisessä tutkimusyhteisössä, hyödyntämällä tehokkaasti EU-projektimahdollisuuksia, lisäämällä kansainvälistä rekrytointia ja tutkijavaihtoa sekä pyrkimällä vientiprojektitoimintaan erityisesti Suomen kehitysavun kohdemaihin, lähialueille ja laajenevalle EU-alueelle. GTK:n keskeisiä tavoitteita ovat yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön luominen, tuotannollisten investointien aikaansaaminen ja työpaikkojen luominen sekä uusiutuvien energialähteiden lisääntyvä käyttö ja energiaomavaraisuuden kohentaminen. GTK:n toiminta tukee samalla myös ympäristöpolitiikan tavoitteita sekä tasapainoista alueellista kehitystä. FINLAND A LEADER IN GREEN MINING 2020 Mineraalien maailmanlaajuinen kysyntä jatkaa kasvuaan. Luonnonvarastrategiat ja mineraalipoliittiset ohjelmat toteuttavat yhä tiiviimmin yhteiskunnan taloudellista ja ympäristönäkökohdat huomioivaa päätöksentekoa. Suomi on asettanut tavoitteekseen nousta kestävän luonnonvaratalouden kärkimaaksi maailmassa. Tekesin Green Mining -ohjelma mahdollistaa uusien teknologioiden kehittämisen tulevaisuuden kaivostoimintaan. Maamme mineraalitalous jatkaa kasvuaan ja kasvattaa mineraalialan kansantaloudellisia vaikutuksia. Green Mining -tavoitteet heijastuvat tutkimustoimintaamme ja osaamisemme kehittämistarpeisiin. KESTÄVÄÄ KASVUA JA HYVINVOINTIA Ilmasto- ja energiakysymykset kietoutuvat toisiinsa ja ovat yhteiskuntien kehityksen keskeisiä reunaehtoja. Uusiutuvien energialähteiden osuutta ja omavaraisuuden vahvistamista korostetaan kotimaan strategisessa tavoitteenasettelussa, mikä asettaa meille turvetuotannon raaka-ainevarojen turvaamiseen, geoenergian käy tön lisäämiseen ja ydinvoiman turvallisuuteen liittyviä tutkimushaasteita. Ilmastomuutoksen vaikutukset ja kustannukset ovat tutkimusyhteistyön tärkeä teema, johon osallistumme erityisesti Itämereen kohdistuvien toimenpiteiden osalta. Kaupungistuminen jatkuu ja rakentaminen kohdistuu yhä haasteellisempiin olosuhteisiin. Erityishaasteenamme on suunnitteluun soveltuvien 3D-geomallien kehittäminen ja tuotanto pehmeikkö- ja kalliorakentamisen tarpeisiin. EU:n yhteisölainsäädäntö ja kansalliset sovellukset (mm. INSPIRE, vesipuite- ja meristrategiadirektiivit) vaikuttavat monin tavoin toimintaamme ja vahvistavat sekä kotimaisia että kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia. Hallinnonalojen yhteistyönä toteutettava vesienhoidon 4
toteutusohjelma nostaa GTK:n merkittävään rooliin pohjavesialueiden ja happamien sulfaattimaiden kartoituksessa. Eurooppalaiset laatustandardit vaikuttavat kiviainestuotantoon ja tietotarpeisiin. Elinkaaritarkastelun merkitys vahvistuu ja ohjaa enenevästi erityisesti julkisen sektorin hankintapäätöksiä. Korvaavien ainesten käyttö lisääntyy teknologioiden kehittymisen myötä. Numeerisen geotiedon kysyntä kasvaa ja monipuolistuu. GTK on geologisten aineistojen kansallinen vastuuorganisaatio. Tietojen joustava kansallinen ja kansainvälinen yhteiskäyttö edellyttää GTK:lta tiedon, tietojärjestelmien ja asiantuntemuksen korkeaa tasoa, monipuolisia tuotteita ja nopeaa tiedonsiirtoa. Tiedonhallintaan pohjautuva palvelutoiminta muodostuu entistä keskeisemmäksi osaksi toimintaamme. Valtion perustietovarantojen kokonaisarkkitehtuurin kehittämistä koskevat velvoitteet ohjaavat myös GTK:n tietojärjestelmien ja rajapintaratkaisujen kehittämistä. Kehittyvät tietojärjestelmät ja sähköinen asiointi muuttavat sisäisiä prosessejamme ja parantavat tuottavuuttamme. OSAAVA HENKILÖSTÖ MENESTYKSEN TAKEENA Henkilöstön hyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden ylläpidon ja kehittämisen merkitys korostuu sekä toiminnan tuottavuuden että työvoimakilpailun näkökulmasta. Osaamisen määrätietoinen kehittäminen on avaintekijä toiminnan vaikuttavuudelle myös tulevaisuudessa. Henkilöstörakennettamme muutetaan entisestään asiantuntijapainotteisemmaksi. Työntekijöidemme hyvinvoinnin ja motivaation ylläpito ovat haasteita, jotka näkyvät monipuolisesti henkilöstöpolitiikkamme konkreettisina toimenpiteinä. Kiitän henkilöstöämme erinomaisesta tuloksesta vuonna 2011. Kiitän myös johtokuntaa, asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme hyvästä ja innostavasta yhteistyöstä. GREEN MINING LUO KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ KAIVOSALALLE Tekesin mineraalitaloutta koskevan Green Mining -ohjelman tavoitteena on nostaa Suomi ekotehokkaan mineraaliteollisuuden globaaliksi edelläkävijäksi vuoteen 2020 mennessä. Ohjelmassa luodaan kasvavan ja perinteisen kaivostoiminnan rinnalle uutta, erityisosaamista vaativaa liiketoimintaa. Ohjelman avulla nostetaan tutkimus maailman huipulle valituilla sektoreilla. Ohjelma painottuu kahteen teemaan: uudet mineraalivarannot sekä huomaamaton, älykäs kaivostoiminta. Tavoitteena on löytää uusia raaka-aineita ja edistää materiaalija energiatehokkuutta mineraalien tuotannossa. Keskeistä on ympäristöhaittojen minimointi koko toimintaketjussa. Tutkimusohjelma toivoo myös, että yhdistämällä eri osaa - misia löytyisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia. GTK tuottaa tietoa näihin tavoitteisiin pääsemiseksi yhteistyössä VTT:n ja eri yliopistojen kanssa. Tavoitteena on edistää materiaalien energiatehokkuutta koko tuotantoketjussa. Siinä hyödynnetään paremmin sivutuotteet, otetaan talteen ja hyötykäytetään ne energiatehokkaasti ja vähin päästöin. Tässä suomalainen tutkimus ja teknologia ovat avainasemassa. Ohjelma toteutetaan vuosina 2011 2016. GTK osallistuu Tekesin rahoittamaan neljään hankkeeseen. SUOMEN GREEN MINING -KONSEPTI ä ä ä ä ä Edistää materiaali- ja energiatehokkuutta Varmistaa materiaalien saatavuuden tulevaisuuden tarpeisiin Minimoi ympäristölliset ja sosiaaliset haitat Parantaa työskentelyä kehittämällä työmenetelmiä ja toimintatapoja Tukee kestäviä maankäytön ratkaisuja kaivostoiminnan päättymisen jälkeen Toiminnan oikeutus & yhteiskuntavastuu Elias Ekdahl pääjohtaja 5
TOIMINTAVUOSI 2011 Tavoitteet saavutettiin ja toiminta oli tuloksellista GTK:n toiminta vuonna 2011 vastasi ministeriön kanssa tehdyn tulossopimuksen tavoitteenasettelua ja GTK saavutti sille asetetut keskeiset tulostavoitteet. Eeva-Maija Pietilä TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TOTEUTTAMAN GTK:n strategisen ja toiminnallisen arvioinnin perusteella määritellyt kehittämistoimenpiteet toteutettiin sovitun aikataulun mukaisesti. Laitoksen strategia uudistettiin ja uudet, strategian pohjalta fokusoidut tutkimusohjelmat ja toiminnalliset kehittämisalueet otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa. Alkuvuonna valmistui myös GTK:n uusi henkilöstöstrategia. Muutokset painotuksissa huomioitiin vuoden 2011 henkilöstön rekrytoinnissa. Valtaosa vuoden rekrytoinneista tehtiin korkean tason asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin. Kansainvälisiä rekrytointiprosesseja käynnistettiin useita. Kertomusvuonna GTK:lta pyydettiin yli 30 virallista asiantuntijalausuntoa keskeisimpinä aiheina lainsäädännön kehittäminen, maakuntakaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointi. Yhteiskunnalliselta vaikuttavuudeltaan merkittävin lausunto koski lakiehdotusta hiilidioksidin talteenotosta, siirtämisestä ja geologisesta varastoinnista. Maailman johtavat sovelletun geokemian asiantuntijat kokoontuivat Rovaniemellä 22. 26.8.2011 järjestettyyn 25th International Applied Geochemistry Symposiumiin (25th IAGS 2011). Symposiumin järjestivät GTK, Vuorimiesyhdistys ry. ja Oulun yliopisto yhteistyössä Lapin yliopiston kongressipalvelun kanssa. KERTOMUSVUODEN TALOUDELLINEN TULOS oli kokonaisuutena hyvä sekä hallitun menokehityksen että hyvän tulokertymän ansiosta. GTK:n suoritteiden, palveluiden ja aineistojen kysyntä oli kertomusvuonna edellisen vuoden tapaan vilkasta. Maksullisen toiminnan tuotot nousivat 9,9 milj. euroon ylittäen ministeriön asettaman tavoitteen. Tuloksessa näkyy malminetsinnän korkeasuhdanteen jatkuminen ja mineraalitekniikan palvelujen voimakas kysyntä. Tärkein palvelujen käyttäjä oli edelleen elinkeinoelämä ja merkittävin asiakasryhmä kaivannaisteollisuus. Vientiprojektien tuotot nousivat. Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus jatkoi tavoiteltua kasvuaan ennakoitua vahvemmin sekä tuottojen että henkilötyöpanosten suhteen aktiivisen kotimaisen ja eurooppalaisen verkostoyhteistyön ansiosta. GTK VAHVISTI EDELLEEN VERKOTTUMISTAAN niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. GTK oli yhä halutumpi yhteistyökumppani erilaisissa tutkimushankkeissa. Kertomusvuonna oli käynnissä kaikkiaan 84 yhteisrahoitteista hanketta, joista 30 oli EU:n osarahoitukseen perustuvia. GTK toimi koordinaattorina kolmasosassa EU-hankkeita. Lähes puolet EU-hankkeista oli EAKR-hankkeita. Yhteisrahoitteisen hanketoiminnan aihepiiri on laaja ja painottuu erilaisiin luonnonvaroihin ja niiden käyttöön liittyviin kysymyksiin. Yksittäisistä hankkeista suurin oli ProMinehanke, joka jatkui GTK:n johdolla. Kotimaassa yhteisrahoitteisen toiminnan painopiste oli pohjavesialueiden geologisissa rakennetutkimuksissa. Kansainvälisen tutkimuslaitosyhteistyön kokoava elementti on EuroGeoSurveys-verkosto (EGS). EGS:n asiantuntijaryhmien panos eurooppalaisen geoalan tutkimuksen ja informaatioinfrastruktuurin linjaamisessa on muodostunut yhä merkittävämmäksi. Kahdenvälisiä suhteita on vahvistettu yhteistyösopimuksin ja johtajatason vierailuin useiden ulkomaisten sisarlaitosten kanssa. Teemakohtaisen kansainvälisen yhteistyön rakentuminen tapahtuu edelleen tieteenalakohtaisten työryhmien (esim. IUGS-työryhmät) ja asiantuntijaverkostojen kautta (esim. Geoparks, Geoinformation Consortium). Kotimaassa vahvistettiin yhteistyössä yliopistojen kanssa toimivan Suomen isotooppigeologian laborato rion (SIGL) toimintaedellytyksiä aloittamalla kalliiden 6
GTK OLI AKTIIVISESTI MUKANA LUKUI- SISSA TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TYÖ- RYHMISSÄ JA FOORUMEISSA. tutkimuslaitehankintojen yhteishankintaprosessit osana kansallisen tutkimusinfrastruktuurin muodostamista. Vahvaa verkostohakuisuutta kuvasta vat osaltaan myös vuosittaiset yhteistyöneuvottelut tutkimuslaitosten välillä ja yliopisto - jen kanssa laaditut uudet yhteistyösopimukset. Yhteistyö VTT:n kanssa aktivoitui entisestään yhteisten aloitteiden valmistelun myötä. Lisäksi GTK oli aktiivisesti mukana lukuisissa tieteen ja tutkimuksen työryhmissä ja useissa tutkimustoiminnan kansallisten edellytysten vahvistamiseen pyrkivissä foorumeissa. GTK:n asiantuntijat osallistuivat totuttuun tapaan aktiivisesti erilaisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin alueiden käyttöä ja suunnittelua koskeviin työryhmiin. Vuonna 2011 yritysverkostoteemoista keskeisimmiksi nousivat Green Mining, geoenergian käytön laajentaminen sekä valtakunnallinen maakairaustietojen hyödyntäminen. Yhteistyö ympäristöliiketoiminnan verkostossa (GreenNetFinland) on käynnistynyt. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ jatkettiin määrätietoisesti käynnistämällä strategisen osaamisen kehittämisohjelma. Koulutusohjelman mukaisesti koulutusta annettiin projektinhallinnassa, geo-osaamisessa (GTK-akatemia), esimiestoiminnassa ja johtamisessa. Johtamiskoulutusta jatkettiin useassa muodossa. GTK-akatemiassa tavoitellaan erityisesti syventävän osaamisen lisäämistä ja uuden tiedon jakamista tutkijoille. Huippu osaamisen kehittämiseen panostettiin omalla ohjelmalla edellisvuoden tapaan. Ohjelma sisälsi tutkijavaihtoa, kansainvälistä verkostoitumista, osaamispääoman laajentamista ja uuden tiedon hankkimista sekä seminaareja. Vuoden 2011 henkilötyövuosikertymä oli 622 henkilötyövuotta, 15 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakituisen henkilöstön osuus henkilötyövuosikertymästä oli 569 htv. METALLIKAIVOSTOIMINNAN KASVUN VAIKUTUKSET KANSANTALOUTEEN JA YMPÄRISTÖÖN Metallikaivostoiminnan uusi tuleminen 90-luvun laskusuhdanteen jälkeen on synnyttänyt alalle uutta taloudellista aktiivisuutta, mutta myös huolta ympäristöhaittojen lisääntymisestä. Samaan aikaan ennusteet ilmastonmuutoksesta ovat pakottaneet päättäjät pohtimaan uudenlaisia toimintatapoja, joilla hillitä kasvihuonekaasupäästöjä. Keinoiksi on ehdotettu mm. energia- ja materiaalitehokkuuden kasvattamista sekä uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämistä energiantuotannossa. Thule instituutin, GTK:n ja SYKE:n välisessä yhteistyöhankkeessa (EnvimatScen) arvioidaan näiden toimenpiteiden vaikutusta Suomen kansantalouteen vuosina 2020 ja 2050. Hankkeessa ennakoidaan Suomen kansantalouden kehitystä erilaisten ilmastopoliittisten raamien sisällä ottaen huomioon odotettavissa olevat rakenteelliset muutokset kansantaloudessa, kuten kaivosteollisuuden merkityksen kasvun. Talousvaikutusten lisäksi ennakoidaan myös ympäristövaikutuksiin kohdistuvia muutoksia. Tutkimus tarjoaa tietoa siitä, miten erilaiset ilmastopoliittiset ratkaisut tulevat todennäköisesti vaikuttamaan talouden ja sen aiheuttamien ympäristövaikutusten kehittymiseen tulevaisuudessa. Tuloksia hankkeessa odotetaan kuluvan vuoden loppupuolella. Mari Tuusjärvi tutkija ENVIMATSCEN- HANKKEESSA ENNAKOIDAAN KAIVOSTEOLLISUUDEN MERKITYKSEN KASVUA. GTK 7
TOIMINTAVUOSI 2011 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto -tulosalueen tavoitteena on edistää yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raakaainevarojen kestävää käyttöä luoden edellytyksiä kaivannais- ja energiateollisuuden pitkäjänteisille investoinneille, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. GTK tarjoaa mineraalivarojen ja niiden kestävää käyttöä koskevia tieto- ja asiantuntijapalveluja kansallisesti ja EU-tasolla. GTK:N TOIMINNAN PÄÄPAINO oli kertomusvuonna tavoitteen mukaisesti edelleen Mineraalivarat ja raaka-ainehuollon tulosalueella. GTK:n työn pitkäjänteisyyden merkitys näkyi konkreettisesti erityisesti kaivostoiminnassa, jonka arvokehitys ja investoinnit ovat yhä vahvassa kasvussa. Toimialan positiivinen kehitystrendi on jatkunut. GTK:n toiminnan pitkäjänteisyyden merkitys näkyy konkreettisesti kaivossektorin voimakkaassa kehittymisessä Suomessa. Maassamme toimii tällä hetkellä lähes 50 kaivosta ja kehitteillä on useita merkittäviä uusia kaivoksia. Löydöksistä pääosa perustuu GTK:n tuottamiin aineistoihin. KERTOMUSVUONNA GTK SAAVUTTI useita merkittäviä kaivostoiminnan ja samalla alueiden kehittymistä tukevia tuloksia. Kaustisen tunnettuja litiumvarantoja merkittävästi lisäävä Rapasaaren esiintymän myyntiraportti valmistui ja luovutettiin ministeriölle. Suomessa uudentyyppisen Jokioisten Kedonojankulman monimetallisesiintymän myyntiraportti oli kertomusvuoden päättyessä viimeistelyvaiheessa. Keski-Pohjanmaan alueella toteutettiin vanhojen moreeninäytteiden uusanalysointi uusien litiumvarantojen paikantamisedellytysten parantamiseksi. Tulos lisää edelleen alueen malmivarantoja ja parantaa mahdollisuuksia alueen jo tunnettuihin litiumesiintymiin perustuvan kaivostoiminnan ja mahdollisen jatkojalostustoiminnan kehittymiselle. GTK:n etsintä- ja tutkimustoiminta täydentävät jatkuvasti GTK:n digitaalista perustietovarastoa, mikä luo uutta tietoperustaa uusille löydöksille ja kaivostoiminnan kehittymiselle. GTK jatkoi aktiivista mineraalialan verkostoyhteistyötä kotimaassa ja EU:ssa. Tekesin Green Mining -tutkimusohjelman laatimiseen panostettiin vahvasti yhdessä VTT:n ja teollisuuden kanssa. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on mineraalivarojen kestävään käyttöön liittyvän uuden liiketoiminnan synnyttäminen. Ohjelma tukee osaltaan luonnonvaraselonteon visiota kehittää Suomesta kestävän luonnonvaratalouden edelläkävijä maailmassa. Ohjelman ensimmäinen haku oli syksyllä 2011. EU-TASOLLA YHTEISTYÖTÄ OHJAA EU:n raaka-ainealoite (RMI) ja siihen liittyvät useat foorumit ja hankkeet. Sekä perusmetallien että hi-tech-metallien kysyntä kasvaa globaalisti ja metallien hintatason ennakoidaan pysyvän pitkäaikaisesti korkeana Aasian kasvun ja ympäristöteknologian vaatimusten seurauksena. Suomen hi-tech-metallipotentiaalin selvittäminen jatkui suunnitelman mukaisesti nelivuotisessa hankkeessa. Tulokset osoittavat useita kiinnostavia geologi sia GTK:n mineraalitekniikan laboratoriossa kehitetään teknologisia ratkaisuja ekotehokkaalle kaivostoiminnalle. Useille koti- ja ulkomaisille malmityypeille luotiin kertomusvuoden aikana rikastusteknisiä ratkaisuja maksullisina toimeksiantoina. Kuvassa tutkija Satu Peltoniemi. GTK 8
OUTOKUMMUN SYVÄREIÄN TUTKIMUSOHJELMA VALMISTUI GREEN MINING -OHJELMAN KESKEISENÄ TAVOITTEENA ON MINERAALIVAROJEN KESTÄVÄÄN KÄYTTÖÖN LIITTYVÄN UUDEN LIIKETOIMINNAN SYNNYTTÄMINEN. muodostumia Lapissa, Pohjois-Savossa sekä Lounais- ja Kaakkois-Suomessa. Hanke raportoidaan vuonna 2012. Myös GTK:n johdolla toteutettava suurhanke ProMine eteni kertomusvuonna tavoitteiden mukaisesti. TEKES-RAHOITTEINEN Prosessiteollisuuden sivuvirtojen bioprosessointi -hanke eteni raportointivaiheeseen. TEM:in ja ympäristöministeriön aloitteesta laadittiin ja julkaistiin yhteistyössä Kainuun ELY-keskuksen, VTT:n ja Kaivannaisteollisuusyhdistyksen kanssa metallimalmikaivostoiminnan parhaita ympäristökäytäntöjä koskeva opas. Myös opas pysyvistä kaivannaisjätteistä julkaistiin yhteistyössä VTT:n ja SYKE:n kanssa. Loppuvuodesta julkaistiin Suomen nikkelimalmivarantojen arviointi. Arviossa on tunnistettu alueet, joilla paikallinen geologia antaa mahdollisuuden tietyntyyppisiin nikkeliesiintymiin. GTK:n johdolla toimiva Suomen Vuoriklusteri tutkimus- ja yritysmaailmaa yhdistävänä foorumina kytkeytyy vahvasti osaksi Suomen mineraalistrategian toteutusta. Mineraalisektorin ajankohtaisuus heijastui myös ulkoministeriön kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä hanketasolla että pyrkimyksenä Minerals for Development -aloitteen konkretisointiin. GTK kairautti vuosina 2004 2005 Outokummun malmijaksolle 2,5 km:n syvyisen tutkimusreiän. Kairauksen jälkeen syväreikää käytettiin kansainvälisessä tutkimusohjelmassa 2005 2010, jonka tuloksista valmistui GTK:n julkaisu vuonna 2011. Syväreikätutkimus osoitti, että Outokummun malmin isäntäkivilajeja on alueen kallioperässä huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin tiedettiin, mikä nostaa alueen potentiaalia malminetsinnän kannalta. Reiästä ja sen kairasydännäytteistä tehtiin laajasti tutkimuksia ja tärkeitä havaintoja. Syväreiän kallioperässä elää mikrobeja suolaisen pohjaveden täyttämissä rakovyöhykkeissä koko reiän syvyydeltä. Reikään purkautuu kalliosta jatkuvasti kaasuja. Syväreiän lämpötilamittauksissa havaitaan edellisen jääkauden aiheuttama jäähtyminen. Tutkimuksia ovat rahoittaneet GTK:n ohella mm. Suomen ja Venäjän velkakonversio-ohjelma, International Continental Scientific Drilling Program (ICDP) -ohjelma, Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma ja Suomen Akatemia. Syväreiän tutkimuskäyttö jatkuu. Ilmo Kukkonen tutkimusprofessori GTK OUTOKUMMUN 2,5 KM:N SYVYISEN REIÄN TUTKIMUS TUOTTI TAAS UUDEN JULKAISUN. 9
TOIMINTAVUOSI 2011 Energiahuolto ja ympäristö Energiahuolto ja ympäristö -tulosalueen tavoitteena on edistää ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden mukaisesti tuontia korvaavien ja vähäpäästöisten energiamuotojen hyödyntämistä sekä ilmastomuutokseen sopeutumista. ENERGIASEKTORILLA TUTKIMUSTEN PAINOPISTEINÄ ovat geoenergian käyttösovellukset ns. suurkohteissa, ydinvoimalaitosten ja käytetyn polttoaineen turvallinen sijoittaminen sekä turvevarat ja niiden käytettävyys. Merenpohjan geologian tutkimuksella tuotetaan luotettavaa tietoa pitkäaikaisista ilmasto- ja ympäristömuutoksista tulevan ilmastokehityksen mallinnukseen ja sopeutumistoimien suunnitteluun. Tapio Toivonen, GTK GTK:N GEOENERGIATUTKIMUS PAINOTTUU suurkohteiden hybridiratkaisujen kehittämiseen, joissa geoenergia on osa muita uusiutuvia energiamuotoja. Pääosa tutkimuksista perustuu maksullisiin toimeksiantoihin, joita toteu tetaan tiiviissä yhteistyössä alan teknologiateollisuuden ja korkeakoulujen kanssa. GTK:n roolina tutkimuksissa on geoenergiakenttien mittaus ja kestävän tuotantokapa siteetin mallinnus. Kertomusvuonna valmistui geoenergiaratkaisut kolmeen suurkohteeseen maksullisina toimeksiantoina. Mer kittävin näistä oli S-ryhmän uutta logistiikkakeskusta palveleva energialaitos, joka hyödyntää geoenergiaa ja biopolttoaineita logistiikkakeskuksen lämmityksessä ja viilentämisessä. Hybridilaitos on Fortumin rakentama. GTK teki geoenergian tuotantokentän geologis-geofysikaaliset paikkatutkimukset, mitoituksen ja mallinnuksen. GTK:n laaja turvetietoaineisto hyödyttää mm. maankäytön suunnittelijoita ja on tarpeen myös Suomen kansallisen suo- ja turvemaiden strategian toteuttamisessa. Vuosittain tutkitaan noin 30 000 hehtaaria suota ja raportoidaan noin 100 miljoonaa suokuutiometriä käyttökelpoisia turvevaroja. Kuvassa tutkimusavustaja Heikki Kujala ja tutkimusassistentti Joni Palola. 10
IKIROUDAN VAIKUTUKSET YDINJÄTTEEN SIJOITUKSEN KANNALTA GTK:N TUTKIMUSTULOKSET TUOTTAVAT LISÄARVOA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE. Tutkimussuunnitelma geoenergian hyödyntämispotentiaalista Suomessa valmistui. GTK JATKOI KÄYTETYN YDINPOLT- TOAINEEN loppusijoitukseen liittyviä tutkimuksia voimayhtiöiden toimeksiannosta kotimaassa ja ulkomailla. Valtioneuvoston päätös uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta on lisännyt GTK:n asiantuntemuksen kysyntää sijoituspaikkaratkaisuihin liittyvissä kysymyksissä. TURVEVAROJEN KARTOITUSTA toteutettiin ministeriön asettaman tavoitteen mukaisesti. GTK:n toiminta varmistaa osaltaan energiahuollon omavaraisuutta ja teollisesti hyödynnettävien turvevarantojen saatavuutta teollisuuden käyttöön. Kertomusvuonna raportoitu teollisesti hyödyntämiskelpoinen turvevaranto vastaa energiasisällöltään lähes neljän vuoden energiaturve tarvetta turpeen nykyisillä käyttömäärillä. GTK on kar tuttanut geologista ymmärrystä ikiroudan vaikutuksista useissa hankkeissa ulkomailla ja Suomessa vuodesta 2000 lähtien. GTK:n koordinoima Permafrost-hanke tutki vuosina 2000 2008 ikiroudan vaikutuksia kalliopohjavesien kemialliseen koostumukseen, pohjavesien virtaukseen ja kallion fysikaalisiin ominaisuuksiin. Erityisesti ilmiöitä tarkasteltiin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilan turvallisuuden kannalta, sillä jääkausien vaikutukset saattavat ylettyä syvälle kallioperään. Tutkimuksia rahoittivat GTK, Suomen, Ruotsin ja Kanadan ydinjätteiden loppusijoitusyhtiöt sekä NASA. Tutkimuksia tehtiin kolmessa arktisessa Kanadassa sijaitsevassa kohteessa, joissa on samanlainen geologia ja kvartäärihistoria kuin Pohjoismaissakin. Alueilla on ikiroutaa 350 540 m. Ainutkertaiseen tutkimusaineistoon nojautuen voitiin todeta pohjavesiolosuhteiden pysyvän vakaina paksun ikiroudankin alla. Hanke tuotti yli 20 kansainvälistä julkaisua, konferenssiabstraktia ja raporttia. Yhteenvetoartikkeli julkaistiin alkuvuodesta 2012. Ikiroutatutkimuksissa hankitun kokemuksen ansiosta GTK kutsuttiin vetämään pohjavesitutkimuksia Grönlannin mannerjäätikön etumaastoon. Timo Ruskeeniemi tutkija GTK:N TUTKIMUS ON LISÄNNYT GEOLOGISTA YMMÄRRYSTÄ IKIROUDAN VAIKUTUKSISTA. GTK 11
TOIMINTAVUOSI 2011 Maankäyttö ja rakentaminen Maankäyttö ja rakentaminen -tulosalueen tavoitteena on parantaa maankäyttöä koskevan päätöksenteon edellytyksiä julkisella ja yksityisellä sektorilla tarjoamalla käyttäjälähtöisiä aineistoja asiantuntijapalveluita, edistämällä taloudellisia ja ympäristötekijät huomioonottavia maankäyttöratkaisuja kasvukeskusrakentamisessa, sekä tukemalla Itämeristrategian ja meristrategiadirektiivin toteuttamista. GTK MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖSEKTORILLA GTK jatkoi yhdyskuntien tarvitsemien kiviainesten, luonnonkiviesiintymien ja pohjavesialueiden tutkimuksia useassa hankkeessa pääosin yhteisrahoitteisesti sidosryhmien ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. GTK osallistui kalliorakentamisen osalta Länsimetron suunnitteluun. Pääkaupunkiseudulta tehdyt kallioperän rakennetulkinnat validioitiin tunnelikartoitusten perusteella, ja yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa aloitettiin kallio- ja maaperämallien laadinta Sipoon alueella. Sidosryhmien kanssa toteutettu yhteistyö mm. Länsimetroon ja Helsingin kaupungin Sipoon rakentamissuunnitelmiin liittyen luo valmiuksia geologisen tiedon parempaan hyödyntämiseen yhdyskuntien kallio- ja maarakentamisessa. YHDYSKUNTIEN KIVIAINESHUOLLON turvaamiseen tähtäävät alueelliset kiviainestutkimukset jatkuivat Päijät- Hämeessä, Keski-Suomessa, Kainuussa ja Pohjanmaalla yhteisrahoitteisina hankkeina, ja Itä-Suomessa luonnonkiviesiintymien maksullisina tilaustutkimuksina. Vuolukiven kestävään käyttöön liittyvää Tekes-rahoitteista tut kimusta jatkettiin Itä-Suomessa. Liikenneviraston kanssa rakennettu verkkovälitteinen pohjatutkimuspalvelu laajennettiin valtakunnalliseksi. Palvelu parantaa sekä julkisen että yksityisen sektorin mahdollisuuksia sekä kustannuksia säästävään että ympäristötekijät paremmin huomioivaan rakentamiseen. GTK tarjoaa pohjatutkimusaineistoihin liittyvän peruspalvelun, jota varsinaiset palvelutuottajat voivat hyödyntää kaupallisten palveluiden kehittämiseen. GTK:n koordinoimassa yhteisrahoitteisessa ASROCKS-hankkeessa kar toitetaan vuosien 2011 2014 aikana arseenin mahdollisesti aiheuttamaa riskiä Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueella sijaitsevilla kivi- ja maa-ainestuotantopaikoilla ja kehitetään ohjeistusta maa- ja kiviainestuottajille. Kuvassa geologi Janne Kuusela ja geologi Tuija Elminen. Luonnonkivitutkimusten painopiste oli maksullisissa toimeksiannoissa Itä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Kiviainestutkimuksia tehtiin yhteisrahoitteisesti Päijät-Hämeessä, Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Valtioneuvoston vuoden 2011 alussa hyväksymä vesienhoidon toteutusohjelma nostaa pohjavesialueiden lisäselvitystarpeet sekä Länsi-Suomen happamat sulfaattimaat tärkeään asemaan ja lisää GTK:een kohdistuvia yhteiskunnan odotuksia muodostumien kartoittamiseksi. 12
HAPPAMAT SULFAATTIMAAT KARTOITETAAN GTK JATKOI YHDYSKUNTIEN TARVITSEMIEN KIVIAINESTEN, LUONNONKIVIESIINTYMIEN JA POHJAVESIALUEIDEN TUTKIMUKSIA USEASSA HANKKEESSA. VESIHUOLTORATKAISUJEN TUKEMI- SEK SI oli käynnissä useita pohjavesialueiden kolmiulotteisia rakennekartoituksia Etelä- ja Länsi-Suomessa pohja - veden virtausmallien ja antoisuuden määrittämiseksi. Hankkeet toteutettiin yhteisrahoitteisina viranomaisten, kuntien ja vesiyhtiöiden kanssa, ja ne kytkeytyvät osaltaan valtioneuvoston v. 2011 hyväksymään vesienhoidon toteutusohjelmaan. Pohjavesiva roihin liittyvien tutkimusten painopiste oli yhteisrahoittei sissa hankkeissa Länsi- ja Keski-Suomen tärkeillä pohjavesialueilla. Geokemiallisia taustapitoisuuskartoituksia (humus, mineraalimaa), maaperähavainto aineistoja sekä kallioperän syväkairauksia koskevat metatietokuvaukset valmistuivat ja liitet tiin Maanmittauslaitoksen ylläpitämään paikkatietohakemistoon. MERIGEOLOGIAN KARTOITUKSEN yli kaksi kertaa tavoitteen ylittävä luotausmäärä selittyy kertomusvuonna toteutetuista poikkeuksellisen laajoista maksullisiin toimeksiantoihin perustuvista väylä- ja muista merigeologisis ta tutkimuksista. Merigeologista tutkimusta ilmastomuutoksen kannalta jatkettiin useissa EU- ja yhteisrahoitteisissa hankkeissa. Happamat sulfaattimaat ovat rikki- eli sulfidipitoisia ja -liejui sia hienosedimenttejä, jotka ovat jääkauden jälkeen maankohoamisen myötä kohonneet kuivalle maalle aiheuttaen mer kittäviä ympäristöongelmia. Pohjaveden pinnan alapuolella ne eivät ole haitallisia. Kuivatuksen myötä ne hapettuvat, jolloin syntyy rikki happoa, maan ph-arvo laskee jopa alle 3,5 ja maaperästä liukenee metalleja. Happamat ja metallipitoiset valumat aiheuttavat ongelmia maataloudelle ja erityisesti vesistöjen tilan heikkenemistä ja kalakuolemia. Rakentamisessa niistä aiheutuu rakenteiden syöpymistä ja geoteknisten ominaisuuksien heikkenemistä. EU:n vesipuitedirektiivin ja kalakuolemien myötä happamat sulfaattimaat tunnustettiin kansalliseksi ongelmaksi, johon on kiinnitetty huomiota mm. vesienhoidon toteutusohjelmassa sekä usean ministeriön strategiassa. Työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä GTK kartoittaa maiden sijainnin, syvyyden ja laadun vuoden 2015 loppuun mennessä. GTK on vuodesta 2009 kehittänyt menetelmiä ja kartoittanut happamia sulfaattimaita sekä omana tutkimustyönä että EAKR- ja LIFE+hankkeiden puitteissa. Vuoden 2011 loppuun mennessä on kartoitettu n. 1,5 milj. hehtaaria kaikkiaan 5 milj. hehtaarista. Kartoitukseen ovat osallistuneet myös Åbo Akademi ja Helsingin yliopisto. Ensimmäinen yleiskartta on valmistunut Kyrönjoen valu maalueelta. Kartat, raportit ja havaintopisteiden tiedot julkaistaan kaikille avoimessa verkkopalvelussa. Lisäksi laaditaan sulfidikerroksen syvyyteen, ph-arvoon ja rikkipitoisuuteen perustuva riskiluokitus. Tuloksia tarvitaan kansallisessa, alueellisessa ja paikallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa, maa- ja metsätaloudessa sekä turveteollisuudessa ja maarakentamisessa. Peter Edén ympäristögeologi Jari Väätäinen, GTK SULFAATTIMAIDEN YLEISKARTOITUS VALMIS KOKO SUOMESTA v. 2015. 13
TOIMINTAVUOSI 2011 Kansainvälinen toiminta GTK toimii aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimus- ja projektitoiminnassa hyödyntäen laajasti kansainvälistymiskehitystä ja strategisia kumppanuuksia. GTK OLI HALUTTU YHTEISTYÖKUMPPANI erilaisissa tutkimushankkeissa. Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus jatkoi tavoiteltua kasvuaan sekä tuottojen että henkilötyöpanosten suhteen aktiivisen kotimaisen ja eurooppalaisen verkostoyhteistyön ansiosta. Kertomusvuonna oli käynnissä kaikkiaan 84 yhteisrahoitteista hanketta, joista 30 oli EU:n osarahoitukseen perustuvia. GTK toimi koordinaattorina kolmasosassa EU-hankkeita. GTK:n vuoden 2011 merkittävimmän vientiprojektin muodostavan Ugandan kallioperäkartoituksen ensimmäinen vaihe päättyi kertomusvuonna. Hankkeen toinen vaihe saadaan päätökseen vuonna 2012. Hanke toteutetaan Maailmanpankin ja Pohjoismaisen kehitysrahaston kehitysyhteistyörahoituksella. GTK ON SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN merkittävä toimija ja kehityspolitiikan tavoitteiden toteuttaja toimialallaan. GTK:lla oli käynnissä toimintavuoden aikana ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöhankkeita (IKI) mm. seuraavissa maissa: Etiopia, Namibia, Sambia, Tansania, Afganistan, Laos, Mongolia, Ukraina, Vietnam, Kazakstan, Kirgisia, Tadsikistan, Uzbekistan ja Bolivia. Useimmat hankkeet keskittyvät raaka-aineperustaisen kestävän kehityksen tukemiseen mm. mineraalirikkaissa mutta muutoin köyhissä maissa. Vuonna 2011 EU-hankkeita oli käynnissä noin 30 kuten edellisenäkin vuonna. Merkittävimpiä EUhankkeita olivat GTK:n koordinoimat nanotieteeseen ja -materiaaleihin painottuva ProMine-tutkimushanke (11 EU-maata, kokonaisbudjetti 18 milj.euroa), ilmastomuutoksen kustannusvaikutuksia ja sopeutumisvaateita Itämeren alueella tutkiva BaltCICA-hanke sekä kaivosympäristöjä ja riskinarviointia tutkiva MINERA-hanke. EAKR-hankkeita oli noin 13 samoin kuin vuonna 2010. Kansainvälinen verkostoyhteistyö aktivoitui kertomusvuonna koko mineraalialalla. Euroopan tasolla ohjaavana elementtinä on EU:n raaka-ainealoite (RMI), sen pohjalta laaditut kansalliset strategiat ja kansainväliset työryhmät sekä verkostoaloitteet. Toimintavuonna GTK osallistui aktiivisesti Euroopan kestävää mineraalihuoltoa edistävään EU:n teknologiaplatformin (ETP- SMR) toimintaan ja eurooppalaisen raaka-aineisiin keskittyvän innovaatiokeskuksen (KIC) valmisteluun. GEOLOGISTA OSAAMISTA UGANDAAN GTK on vuodesta 2008 Ugandan kaivosministeriön toimeksiantona kartoittanut maan geologiaa ja mineraalivaroja yhteistyössä Ugandan geologisen tutkimuskeskuksen kanssa. Maailmanpankki ja Pohjoismainen kehitysrahasto (Nordic Development Fund) on tukenut hanketta Ugandan valtiolle myönnetyllä lainalla. Hankkeessa on tähän mennessä tuotettu vanhaan aineistoon, uuteen lentogeofysikaaliseen mittaukseen ja satelliittikuvatulkintaan pohjautuva geologinen kartta. Noin 14 000 geologisen maastohavainnon avulla on luotu toimiva, koko maan kattava geologinen malli. Yli 50 uutta ikämääritystä auttoivat selvittämään kivilajien keskinäisiä ikäsuhteita ja sen myötä Ugandan stratigrafiaa. Lentogeofysiikan perusteella on valittu noin 30 mineraalipotentiaalista kohdetta, joilla on tehty geofysikaalisia maastomittauksia sekä alueellisia ja kohteellisia geokemiallisia tutkimuksia. Tutkimustietojen perusteella on luotu malmitietokanta, jonka avulla pystytään osoittamaan malmikriittisiä jaksoja. Vaikka kaikki geologinen tieto on koottu koko maan kattavaksi, saumattomaksi ArcGIS-tiedostoksi on myös geologisia karttoja tuotettu eri mittakaavoissa noin 150 kappaletta. Kartat kattavat litologian ja rakenteiden lisäksi myös malmiaiheet, malmipotentiaaliset vyöhykkeet, geologiset riskialueet ja geologiset turistikohteet. Hanke päättyy 2012. Vielä kartoittamattoman Ugandan itäosan lentomittaus ja geologinen kartoitus on neuvotteluvaiheessa uudella rahoituksella. Tapio Lehto geologi GTK UGANDASSA ON LUOTU KOKO MAAN KATTAVA GEOLOGINEN MALLI. 14
Geotiedon jakelu Kehittyviä asiakastarpeita vastaavat tietopalvelut ovat keskeinen osa GTK:n roolia ja vaikuttavuutta. Aineistojen ja tietojen ensisijainen jakelukanava on tutkimuskeskuksen verkkosivut. ASIANTUNTIJARYHMILLE SUUNNATTUJEN verkkopalvelujen käyttö jatkui vilkkaana. Vuonna 2011 laadittu verkkopalvelujen kokonaissuunnitelma tähtää verkkopalvelujen vahvistamiseen GTK:n keskeisenä tietopalvelukanavana. Maksuttomat verkkopalvelut tarjosivat ammattikäyttäjille laajasti GTK:n tutkimustietoa. Kertomusvuonna varsinkin erilaiset karttapalvelut kasvattivat suosiotaan. Suositut, englanninkieliset malminetsintäyhtiöille suunnatut Exploration-verkkosivut olivat kävijämääriltään edellisvuosien korkealla tasolla, mikä heijastaa osaltaan malminetsinnän korkeasuhdanteen jatkumista myös vuonna 2011. Yhteistyössä Liikenneviraston kanssa rakennettu pohjatutkimustietojen katselu- ja latauspalvelu avattiin. Palveluun koottiin ensimmäisessä vaiheessa Liikenneviraston pohjatutkimuksia. Aineistohakupalvelua päivitettiin ja kallioperäaineistoja lisättiin ladattavaksi. Maksuttomista verkkopalveluista on lyhyes sä ajassa kehittynyt GTK:n keskeisin tietopalvelukanava. SUOMENKIELISEN VERKKOSIVUSTON ulko asu, sisällöt ja tekninen alusta uudistettiin vuoden 2011 aikana. Suurin muutos oli sisällön uudelleenjärjestely vaikuttavuusalueittain ja kohderyhmittäin. GTK:n tarjoamat asiantuntijapalvelut koottiin omaksi kokonaisuudeksi. Vuoden 2012 aikana on tarkoitus uudistaa myös ruotsin- ja englanninkielisten sivujen rakenne ja sisällöt. Suosituimmat suomenkieliset sivukokonaisuudet olivat karttojen aineistohaut sekä erilaiset tietokannat. Myös rekrytointisivut sekä luonnonvaroista ja tutkimuksesta kertovat kokonaisuudet olivat suosittuja. Retkeilijän kiviopas e-julkaisuna oli kuudenneksi suosituin verkkosisältö. Oppaan ruotsinkielinen versio julkaistiin niin ikään e-julkaisuna vuodenvaihteessa. VALTAKUNNALLINEN POHJATUTKIMUSREKISTERI VALMISTUI Lähes kaiken rakentamisen yhteydessä maaperän olosuhteet selvitetään tutkimuksin. Pohjatutkimustietoja tarvitsevat pääosin maankäytön ja rakentamisen suunnittelijat, mutta ne palvelevat myös yksityisiä rakentajia. Tutkimustietoja on koottu kymmenien vuosien aikana suurimmissa kaupungeissa ja muissa organisaatioissa rakennushankkeiden yhteydessä ja tallennettu paikallisiin rekistereihin. Valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin idea on koota nämä tiedot yhteen paikkaan ja mahdollistaa niiden maksuton, nopea ja vaivaton tarkastelu. GTK ja Liikennevirasto julkistivat 2011 rekisterin, josta Internetin välityksellä on saatavissa pohjatutkimustietoja maankäytön suunnittelua varten. Saatavilla olevat tiedot käsittävät erilaisia maa- ja kallioperäkairauksia sekä laboratoriotestejä. Ne ovat ilmaisia ja kaikkien käytettävissä. Rekisterin ensimmäiseen versioon vuonna 2011 oli koottu noin 100 000 pisteen tiedot Liikenneviraston tutkimuksista. Jatkossa rekisteriä kartutetaan muidenkin toimijoiden tiedoilla. Hyödyt rekisteristä saadaan esimerkiksi pohjarakennussuunnittelussa, kun maaperätiedon käyttö lisääntyy ja tiedon saanti helpottuu ja nopeutuu. Hyvät lähtötiedot rakentamisen olosuhteista mahdollistavat taloudellisemman ja turvallisemman lopputuloksen. Suoranaista hyötyä saadaan myös tutkimustulosten uusiokäytössä: kerran tehtyä tutkimusta ei tarvitse enää tehdä uudelleen. Palvelun osoite on www.geo.fi. Hilkka Kallio geologi POHJATUTKIMUS- REKISTERI ON KAIKKIEN KÄYTÖSSÄ. GTK 15
TOIMINTAVUOSI 2011 Vuosi 2011 lyhyesti GTK:N TALOUS MENORAKENNE 2011 RAHOITUSRAKENTEEN KEHITYS Muut menot 2,3 M Investoinnit 2,0 M Matkat 2,7 M Ulkopuoliset palvelut 9,1 M Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3,0 M Kiinteistömenot 5,9 M 4 % 3 % 5 % 16 % 5 % 11 % 56 % Palkat 31,7 M YHTEENSÄ 56,7 M 59 320 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 56 011 53 626 50 482 56 677 0 2007 2008 2009 2010 2011 Oma budjettirahoitus Tulorahoitus Ulkopuolinen rahoitus GTK:n tulot asiakasryhmittäin vuonna 2011 on esitetty sivulla 3. Lue lisää GTK:n suunnittelusta ja seurannasta osoitteessa www.gtk.fi/gtk/numeroin/netra GTK:N JULKAISUTOIMINTA KAIKKI JULKAISUT VAIKUTTAVUUSALUEITTAIN 2011 VERTAISARVIOIDUT JULKAISUT VAIKUTTAVUUSALUEITTAIN 2011 Luokittelemattomat Maankäyttö ja rakentaminen 11 % 6 % 45 % Mineraalivarat ja raakaainehuolto Luokittelemattomat Maankäyttö ja rakentaminen 13 % 5 % 42 % Mineraalivarat ja raakaainehuolto Energiahuolto ja ympäristö 38 % Energiahuolto ja ympäristö 40 % Löydä GTK:n julkaisut osoitteesta www.gtk.fi/tietopalvelut/julkaisut 16
GTK:N HENKILÖSTÖ VAIKUTTAVUUSALUEET JA OHJELMAT 2011, htv T&K JA TIEDONKERUU 2011, htv Maankäyttö ja rakentaminen 116,8 htv Energiahuolto ja ympäristö 167,4 htv 11 % 8 % 4 % 23 % 15 % 39 % Mineraalivarat ja raakaainehuolto 337,7 htv Mineraalipotentiaali Ekotehokas kaivostoiminta Energia Merigeologia ja globaalimuutos 27,0 97,3 140,3 240,4 Yhdyskuntarakentaminen 48,9 Mineraalipotentiaali Ekotehokas kaivostoiminta Energia Merigeologia ja globaalimuutos Yhdyskuntarakentaminen Pohjavesi ja kiviainekset Pohjavesi ja kiviainekset 67,9 0 150 100 150 200 250 300 Tiedonkeruu T&K Henkilötyövuodet yht. 621,8 HENKILÖSTÖRAKENNE 2011 Johto (ylin johto, yksiköiden johtajat) Esimiehet (vastuualue- ja toimialapäälliköt) Tutkijat Asiantuntijat (tutkimuksen parissa työskentelevät) Tutkimusta avustava henkilöstö Kenttähenkilöstö Tietotekniikkatehtävät Tekniset tehtävät Laboratoriotehtävät Toimistotehtävät Muut asiantuntijat 1 11 3 18 4 13 39 0 8 8 1 28 5 6 43 1 22 28 59 69 78 189 Naiset Miehet HENKILÖSTÖ ALUEITTAIN 2011 HENKILÖSTÖN KOULUTUSJAKAUMA 2011 Pohjois-Suomi 17 % 44 % Etelä-Suomi Peruskoulu tai vastaava 17 % 4 % 12 % Lisensiaatit Tohtorit Itä-Suomi 33 % Keskiasteen koulutus 21 % 32 % Ylempi korkeakoulututkinto 6 % Länsi-Suomi 14 % Muu korkeakoulututkinto Lue GTK:n henkilöstökertomus osoitteessa www.gtk.fi/gtk/tyopaikat 17
JOHTOKUNNAN TERVEHDYS Globaali trendi suosii GTK:ta TAMMIKUUSSA 2011 GTK juhli näyttävästi 125-vuotissyntymäpäiväänsä. Tilaisuuksissa esittelimme pitkäjänteisen työmme tuloksia mineraalivarojen, raaka-ainehuollon, energiahuollon, ympäristön ja maankäytön alueilla. Juhlat vietimme maailmantalouden tilanteessa, jossa Euroopan yhtenäisyys varsinkin rahoitusmarkkinoilla oli vaakalaudalla. Globaalit trendit ja kehityssuunnat vaikuttavat GTK:n toimintaympäristöön. Voimakkaasti kasvavat infrastruktuuri-investoinnit Aasiassa ylläpitävät edelleenkin kysyntää raaka-ainemarkkinoilla mikä näkyy GTK:n hyvässä vuoden 2011 tilauskannassa. Taloudellisesti voimme taas kerran raportoida menestyksekkäästä vuodesta, joka näkyy varsinkin GTK:n volyymin kasvuna. Vuoden 2011 toiminnan kokonaisvolyymi ylitti ensimmäisen kerran 60 milj. euron rajan sisältäen rahoituksen budjettivaroista sekä ulkopuolisil ta asiakkailta saadut myyntitulot. Henkilöstövolyymista 54 % edusti mineraalivaroja ja raaka-ainehuoltoa, 27 % energiaa ja ympäristöä sekä 19 % maankäyttöä ja rakentamista, joten strategiamme mukaisesti pyrimme tasoittamaan toimintavolyymia näiden kolmen päävaikuttavuusalueen suhteen. Tulojen kasvun, kustannusten tarkan hallinnan sekä ylei sen hyvän talousseurannan ja hallinnoinnin myötä vuoden lopputuloksena syntynyt siirtomääräraha oli n. 9 % toimint amenorahoituksesta, mikä oli samaa hyvää tasoa kuin vuonna 2010. Maksullisen toiminnan kasvuun ovat vaikuttaneet varsinkin ulkoministeriön kanssa tehdyt kehitysyhteistyöprojektit. Tästä esimerkkinä mainittakoon IKI-hankkeet Keski-Aasiassa, Tansaniassa ja Mongoliassa. Merkittävät EU-projektit, kuten ProMine, vaikuttivat toisaalta myös yhteisrahoitteisten projektien lisääntymiseen. Maksulliset ja yhteisrahoitteiset hankkeet varmistavat sen, että GTK:n henkilökunta saa työssään kokemusta ja virikkeitä ulkopuolisilta, varsinkin kansainvälisiltä tahoilta. Tein vuoden 2011 alkupuolella työ- ja elinkeinominis teriön pyynnöstä kaivosrahoitusta koskevan selvityksen, jossa pohdin valtion roolia kaivos- ja jatkojalostusliiketoiminnan alkuvaiheitten rahoittajana, sponsorina ja innovoinnin tukena. Selvitystyön yhteydessä kävi hyvin selkeästi esille se, että GTK ja valtion tutkimuslaitokselle budjetoima määräraha, on oleellinen panos mineraali- ja kaivosklusterin tukemisessa. Mineraalistrategiassa sanotaan, että Suomi on mineraalien kestävän hyödyntämisen globaali edelläkävijä ja mineraaliala on yksi kansantaloutemme tukipilareista vuonna 2050. GTK:n tehtävä on omalta osaltaan varmistaa tämän vision toteutuminen. Selvitystyöni yksi kes keisim piä viestejä oli luoda Suomelle asema, jossa olisimme Euroopan mineraali- ja kaivosklusterin johtava maa. Tämä tavoite luo mahdollisuuksia alan teollisuudelle luoda lisää T&K-mahdollisuuksia ja liiketoimintaa lisäten maamme työmahdollisuuksia ja hyvinvointia. Omasta ja johtokunnan puolesta haluan kiittää koko henkilökuntaa ennätyksellisestä vuodesta 2011 ja toivot taa menestystä vuodelle 2012, joka jo tätä kirjoitettaessa näyttää hyvin lupaavalta. Tehkäämme töitä uusien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tom O. Niemi puheenjohtaja GTK Johtokunta vieraili Espoon Geonäyttelyssä. Kuvassa vasemmalta Pirkko Saarela, Matti Partanen, Jorma Järvinen, Sakari Immonen, Elias Ekdahl, Pirkko Isoviita, Jarmo Roinisto, Pirkko Selin, Tom Niemi ja Heli Lehtonen. 18
ORGANISAATIO Organisaatio ja johto TYÖ- JA ELINKEINO- MINISTERIÖ JOHTOKUNTA ESIKUNTA PÄÄJOHTAJA JOHTORYHMÄ ETELÄ-SUOMEN YKSIKKÖ Maankäyttö ja ympäristö Kallioperä ja raaka-aineet Merigeologia ja geofysiikka LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ Maankäyttö ja ympäristö Energia ja raaka-aineet KONSERNI- PALVELUT Taloushallinto Henkilöstöhallinto Yleishallinto IT-palvelut ITÄ-SUOMEN YKSIKKÖ Maankäyttö ja ympäristö Kallioperä ja raaka-aineet Mineraalitekniikan laboratorio POHJOIS-SUOMEN YKSIKKÖ Maankäyttö ja ympäristö Kallioperä ja raaka-aineet Tietopalvelut Tutkimuslaboratorio Tekniset palvelut Tietopalvelut Tietopalvelut JOHTOKUNTA 1.3.2011 28.2.2014 Jäsenet Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Tom Niemi, Ab Marsuppium Oy Varapuheenjohtaja: teollisuusneuvos Sakari Immonen, työ- ja elinkeinoministeriö Ylimetsänhoitaja Pirkko Isoviita, ympäristöministeriö Talousjohtaja Heli Lehtonen, VR Group FT Pirkko Selin Johtaja Pirkko Saarela, Lapin ELY-keskus Toimitusjohtaja Jarmo Roinisto, Rockplan Oy Muut Pääjohtaja Elias Ekdahl, GTK Henkilöstön edustaja: Atk-suunittelija Matti Partanen, GTK Johtokunnan sihteeri: Hallintojohtaja Jorma Järvinen, GTK GTK:N JOHTO Pääjohtaja Elias Ekdahl Hallintojohtaja Jorma Järvinen Ohjelmajohtaja Hannu Idman Tutkimusjohtaja Pekka Nurmi Kehitysjohtaja Jarmo Kohonen Viestintäjohtaja Marie-Louise Wiklund Vientijohtaja Mika Räisänen YKSIKÖIDEN JOHTAJAT Etelä-Suomen yksikkö: Keijo Nenonen Itä-Suomen yksikkö: Risto Pietilä Länsi-Suomen yksikkö: Olli Breilin Pohjois-Suomen yksikkö: Kimmo Pietikäinen Konsernipalvelut: Pekka Laaksonen (1.5.2012 lähtien) 19
Geologian tutkimuskeskus Rovaniemi POHJOIS-SUOMEN YKSIKKÖ Kaivosteollisuutta palveleva toiminta ITÄ-SUOMEN YKSIKKÖ LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ Kokkola Kaivannaisteollisuutta ja ympäristönhuoltoa palveleva toiminta Maankäyttöä ja energianhuoltoa palveleva toiminta Kuopio Outokumpu ETELÄ-SUOMEN YKSIKKÖ Loppi Kasvukeskuksia palveleva toiminta ja kansainväliset projektit Espoo Etelä-Suomen yksikkö PL 96 (Betonimiehenkuja 4) 02151 Espoo Itä-Suomen yksikkö PL 1237 (Neulaniementie 5) 70211 Kuopio Länsi-Suomen yksikkö PL 97 (Vaasantie 6) 67101 Kokkola Pohjois-Suomen yksikkö PL 77 (Lähteentie 2) 96101 Rovaniemi Kairasydänarkisto Mustinsuontie 159 12600 Läyliäinen Mineraalitekniikan laboratorio Tutkijankatu 1 83500 Outokumpu Puh. 020 550 11 gtk@gtk.fi www.gtk.fi Onnion Juvenes Print 5.2012