Ekotehokkaat biojäteratkaisut Kaakkois-Suomen haja-asutusalueilla ja vapaa-ajan toiminnoissa

Ekotehokkaat biojäteratkaisut Kaakkois-Suomen haja-asutusalueilla ja vapaa-ajan toiminnoissa

Sisällysluettelo BIOHALO-hanke 3 Ekotehokkaita jätehuoltoratkaisuja: Valitse kuivakäymälä 4 Biojätteiden kiinteistökohtainen kompostointi säästää rahaa ja ympäristöä 6 Käsittele jätevedet tehokkaasti haja-asutusalueella 9 BIOHALOn toiminta Kaakkois-Suomessa 10 Saostus- ja umpikaivolietteiden tyhjennys ja käsittely haja-asutusalueilla 12 Suomalainen jätehuoltokäytäntö tutuksi venäläisille 13 Mikä on ekotehokas tallien lannan käsittelyratkaisu? 14 Millainen on ekotehokas siirtolapuutarha? 16 Ympäristötuotteet kaupaksi tehokkaasti! 17 Tehokaat tiedonvälityskeinot 18 BIOHALO-hankkeen tuottama materiaali 19 Tekstit: Biohalo-tiimi: Sanna Ahonen, Mari Ilvonen, Anna-Riikka Kohonen, Maija Roinila, Sirpa Vähäuski ja Riitta-Sisko Wirkkala. Kuvat: Piirroskuvat: Karoliina Ilonoja ja Mari Ilvonen (sivu 5), valokuvat Sirpa Vähäuski ja Anna-Riikka Kohonen Toimitus ja taitto: Sanna Ahonen ja Anna-Riikka Kohonen 2

BIOHALO-hanke Ekotehokkuutta arkeen ja vapaa-aikaan Toimiva jätehuolto suojelee ympäristöä ja lisää ympäristön viihtyisyyttä sekä turvallisuutta. BIOHALOhanke tukee ekotehokkaiden biojäteratkaisujen käyttöönottoa Kaakkois-Suomen haja-asutusalueilla ja vapaa-ajan toiminnoissa. Hanke on toteuttanut useita kyselyjä, joiden avulla on kartoitettu haja-asutusalueiden jätehuollon ongelmia. Havaittuihin ongelmiin on etsitty ekotehokkaita ratkaisuja, ja niiden käyttöönottoa on edistetty rakentamalla mallikohteita sekä tiedottamalla yleisötapahtumissa ja internetsivuilla. Tähän esitteeseen on koottu hankkeen ehdottamia ekotehokkaita ratkaisuja erilaisiin maaseudun, rajanylityspaikkojen, siirtolapuutarhojen, vapaa-ajan asutusten ja hevostallien biojätehuollon ongelmiin. Toivomme, että esittämiämme ekotehokkaita ratkaisuja otetaan käyttöön yhä useammassa omakotitalossa, kesämökillä, maatilalla, siirtolapuutarhassa ja yrityksessä. Monet ratkaisut säästävät ympäristön lisäksi rahaa. Kaakkois-Suomi Venäjä Naapuruusohjelmaan kuuluva kaksivuotinen BIOHALO-hanke päättyy vuoden 2007 lopussa. Hankkeen rahoittajia ovat Etelä-Karjalan liitto, Kaakkois- Suomen ympäristökeskus, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, Kymenlaakson Jäte Oy ja toteuttajapartnerit. Mukavia lukuhetkiä toivottaa: Lisätietoja: projektisihteeri Anna-Riikka Kohonen projektikoordinaattori, vanhempi insinööri Riitta-Sisko Wirkkala etunimi.sukunimi@ymparisto.fi p. vaihde 020 490 105 www.biohalo.net 3

Ekotehokkaita jätehuoltoratkaisuja Valitse kuivakäymälä Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla säätelee haja-asutusalueiden loma- ja vakituisten asuntojen jätevesien käsittelyä. Jätevedet on käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Viemäriverkostoon liittyminen on vesiensuojelun kannalta paras vaihtoehto, ja liittymiskustannukset ovat kohtuullisia, jos asunto sijaitsee lähellä verkostoa. Kun käytetään kuivakäymälää vesikäymälän sijasta, syntyy vain harmaita- eli pesu- ja tiskausjätevesiä, joiden käsittelyjärjestelmät ovat yksinkertaisempia toteuttaa ja huoltaa kuin käymäläjätevesien. Kuivakäymälä säästää myös talousvettä. Suomessa on monia alueita, jotka ovat viime vuosina kärsineet kuivuudesta. Omista kaivoista talousvetensä hankkivilla on ollut todellisia ongelmia. Yksi vesikäymälän huuhtelukerta kuluttaa vettä jopa 9 litraa. Kuivakäymälä on osa ekotehokasta jätevesien käsittelyratkaisua. Lisäksi kuivakäymälä säästää talousvettä. Markkinoilla on myös alipainekäymälöitä, jotka käyttävät vettä vain murto-osan verrattuna tavallisiin vesikäymälöihin. Alipainekäymälä on mahdollista asentaa tavallisen vesivessan tilalle, jos halutaan säästää vedenkulutuksessa ja vähentää syntyvän jätteen määrää. Kuivakäymälä on osa ekotehokasta jätevesien käsittelyratkaisua. Lisäksi kuivakäymälä säästää talousvettä 4

Oikein hoidettu kuivakäymälä vähentää vesistöjen rehevöitymistä ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kun kuivakäymäläjäte kompostoidaan, saadaan samalla lannoitetta vaikkapa puutarhaan ja ravinteet kiertoon. On suositeltavaa kompostoida kuivakäymäläjätettä vähintään vuoden verran. Kuivakäymäläjätettä ei saa haudata maahan. Kuivakäymälä on ekotehokas ratkaisu vakituisille asunnoille sekä kesämökeille. Nykyaikaiset kuivakäymälät soveltuvat hyvin ympärivuotiseen asumiseen. Markkinoilla on useita eri malleja, joista voi valita itselleen sopivimman. Huussin muuttaminen kompostoivaksi kuivakäymäläksi: Vaaleansininen väri karkottaa kärpäsiä Tuuletusputki johtaa ulostesäiliöstä suoraan katolle. HUOM! Putki ei saa mennä säiliön yläreunaa alemmas, jotta ilma kulkee kunnolla. Muuten syntyy hajulukko. Käsienpesupaikka Avattava luukku käymäläastian tyhjentämistä varten Kuivikeastia Pohjasta rei itetty astia, jonne jäävät kiinteät ulosteet sekä kuivikkeet Kärpäsverkko putken päässä ja tiiviit istuimen sekä tuuletusputken saumat takaavat hyvän ilmanvaihdon ja estävät kärpästen pääsyn käymäläjäteastiaan. Suotovedet valuvat ja imeytyvät turpeella täytettyyn, ulostesäiliötä leveämpään, laakeaan astiaan. 5

Biojätteiden kiinteistökohtainen kompostointi säästää rahaa ja ympäristöä Ekotehokkain tapa käsitellä biojätteet on kompostoida ne itse. Kompostointi soveltuu kaikenlaiseen asumiseen ja toimintoihin. Useamman talouden kohteisiin on kehitelty tarkoitukseen soveltuvia kompostorimalleja. Kompostori voi olla myös yhteinen naapurin kanssa! Oman kiinteistön läheisyydessä kompostoitaessa biojätteitä ei tarvitse kuljettaa minnekään. Kaikki turha jätteiden kuljettaminen lisää liikenteen typpi- ja hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi saadaan laadukasta kompostimultaa puutarhaan.kompostimulta on mitä parasta maanparannusainetta puutarhaan. Kun puutarhuri käyttää kompostimultaa hyöty- ja koristekasvien kasvatukseen, hänen ei tarvitse ostaa lannoitteita ja multasäkkejä eikä kuljettaa niitä kaupasta kotiin. 6

Suomen lainsäädäntö velvoittaa pitämään biojätteet erillään kaatopaikkajätteistä ja hyödyntämään ne. Kaatopaikoille joutuessaan biojäte mätänee hapettomissa olosuhteissa, jolloin syntyy 23 kertaa hiilidioksidia voimakkaampaa kasvihuonekaasua, metaania. Lisäksi kaatopaikkojen biojäte lisää lokki- ja rottaongelmia. Monissa kunnissa ja kaupungeissa biojätteiden lajittelu on ollut käytäntönä jo pitkään, toisilla paikkakunnilla asiaan ollaan vasta heräämässä. Ekotehokas vaihtoehto on rakentaa kompostori itse, hyödyntämällä esimerkiksi remontista ylijääneitä rakennustarvikkeita. Elintarvikejätteiden kompostorin on oltava lämpöeristetty ja haittaeläimiltä suojattu. Kesäaikaiseen mökkikompostointiin riittää kannellinen saavi tai muu astia, kunhan riittävästä ilmanvaihdosta huolehditaan ja haittaeläinten pääsy kompostoriin estetään. Puutarhajätteiden kompostointiin riittää yksinkertainen kompostikehikko. BIOHALO-hanke on julkaissut Rakenna ekotehokas kompostori videon sekä kirjallisia ohjeita, joista saa vinkkejä kompostorin rakentamiseen. Lisäksi BIOHALO on rakentanut yhteensä 15 mallikompostori- ja kuivakäymäläkohdetta ympäri Kaakkois-Suomea. Itse tekemällä kompostorin voi mitoittaa omiin tarpeisiin sopivaksi ja siitä voi tehdä juuri niin hienon kuin haluaa! Myös hyvin varustettujen kauppojen valikoimista löytyy toimivia kompostorimalleja. Kuvia mallikohteista tällä ja seuraavalla sivulla: Kouvolan mallikompostorin suunnitteli ja rakensi kirvesmies Toivo Huuhtanen. Rakentamisesta tehtiin opetus- ja neuvontakäyttöön DVD. 7

Klamilan kyläkirkon neliosaiseen lehtikompostoriin tehtiin tyyliin sopivat verkkokannet. Valkealan Jokelan lämpökompostorista puuttuu enää kansi, toteavat tyytyväisinä Jouko Rantakokko ja Kauko Poikola kompostorin kahden puolen. Työtä ohjannut Taskisen Einokin vaikuttaa tyytyväiseltä. Anjalankosken Työttömät ry:n kanssa yhteistyössä rakennettu lämpökompostori valmistui kokonaan kierrätysmateriaalista. Kaupasta hankittiin vain ruuvit ja naulat. 8 Pyhällössä kaksiosainen lämpöeristetty kompostori valmistui koululla, josta se siirtyi luomuviljelijäperheen kotikäyttöön. Rakentamassa ovat Teijo Kirppu ja Eino Taskinen. Työnjohtajana taustalla toimii Eemeli Liikkanen.

Käsittele jätevedet tehokkaasti hajaasutusalueella Viemäriverkostoon liittyminen on ympäristön kannalta paras ja huolettomin vaihtoehto käsitellä vakituisen asuinkiinteistön tai vapaa-ajan asunnon jätevedet. Monesti tämä ei kuitenkaan ole mahdollista pitkien etäisyyksien ja suurten kustannuksen takia. Tällöin täytyy turvautua kiinteistökohtaisiin jätevedenpuhdistusjärjestelmiin. Jätevedet on käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Puhdistamattoman jäteveden sisältämät ravinteet ja taudinaiheuttajat voivat rehevöittää lähijärveä tai pilata kaivoveden. Haja-asutusalueilla jäteveden käsittelyä säätelee Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Vaatimukset koskevat sekä vakituisia asuinkiinteistöjä että vapaa-ajan viettopaikkoja. Vanhojen kiinteistöjen jätevesijärjestelmät tulee muuttaa asetuksen vaatimusten tasolle 1.1.2014 mennessä, mutta liikkeelle kannattaa lähteä jo hyvissä ajoin. Jätevesijärjestelmät valitaan kiinteistön vedenkäytön, sijainnin ja maaperäolosuhteiden mukaan. Omin neuvoin jätevesien käsittelyjärjestelmää ei kannata lähteä korjailemaan, vaan useimmiten täytyy turvautua ammattisuunnittelijan apuun. Jätevesijärjestelmän uudistamiseen tarvitaan yleensä myös rakennus- tai toimenpidelupa. Varsinkin vapaa-ajan viettopaikkojen varustelutasoon kannattaa kiinnittää huomiota. Ekotehokas kesämökkiläinen tai siirtolapuutarhuri valitsee kuivakäymälän ja kantaa ämpärillä tarvitsemansa tiski- ja pesuvedet. Tällöin erityisiä jäteveden käsittelyjärjestelmiäkään ei tarvita, vaan kulutettu vesi voidaan imeyttää suoraan vaikkapa puiden tai pensaiden juurille. Paineellinen vesi lisää vedenkulutusta ja suihkut, astianpesukoneet ja varsinkin vesikäymälät vaativat jo huomattavan tehokkaita ja kalliita jäteveden puhdistusjärjestelmiä. Vanhoille taloille tyypilliset saostuskaivot eivät varsinaisesti puhdista jätevettä, vaan ne toimivat ainoastaan esiselkeytyksenä. Varsinaisia puhdistusjärjestelmiä ovat saostuskaivojen perään liitettävät maaperäkäsittelyt tai pienpuhdistamot. Vaihtoehtoisesti voidaan johtaa kaikki tai pelkät vessajätevedet umpisäiliöön, joka täytyy säännöllisesti tyhjentää ja toimittaa jätevesi käsiteltäväksi. Kaikki kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät tarvitsevat toimiakseen säännöllistä huoltoa ja tarkkailua. Jäteveden käsittelystä ja vaatimuksista löytyy runsaasti tietoa ja opasteita muun muassa www.biohalo.net -sivustolta. Otathan yhteyttä myös kuntaan selvittääksesi jätevesijärjestelmiä koskevat kuntakohtaiset määräykset ja selvitykset. 9

BIOHALOn toiminta Kaakkois- Suomessa BIOHALO-mallikohteet: BIOHALO-mallikohteita rakennettiin ympäri Kaakkois-Suomea kesinä 2006 ja 2007. Useimpiin kohteisiin voi käydä tutustumassa paikan päällä. Kompostoreiden rakentamiseen on saatavilla myös ohjeita. 1. Kuivakäymälä, Haapasaaren leirikeskus, Imatra 2. Kuivakäymälä, Mellonlahden laavu, Imatra 3. Hevosenlannan tuubikompostointi pienessä mittakaavassa, Räikkölä, Imatra 4. Rajanylityspaikan roskaantumisen ehkäisy, Imatra-Svetogorsk -rajanylityspaikka 5. Kompostori puutarhajätteelle, Verla, Jaala 6. Lämpöeristetty kompostori, Verla, Jaala 7. Lämpöeristetty kompostori, Tuohikotti, Valkeala 8. Lämpöeristetty kompostori, Jokela, Valkeala 9. Lämpöeristetty kompostori, Viitakumpu, Kouvola 10. Kuivakäymälä, Hamina 11. Kompostori puutarhajätteelle, Klamila, Virolahti 12. Kuivakäymälä, Hurpunniemi, Virolahti 13. Kompostori puutarhajätteelle, Langinkosken siirtolapuutarha, Kotka 14. Venäjänkieliset jäteopasteet hyötyjätepisteille, koko kaupungin alue, Imatra 10

15. Lämpöeristetty kompostori, Pyhältö, Hamina 16. Lehtikompostori, 4H-palsta, Valkeala 17. Lämpöeristetty kompostori, Myllykoski, Anjalankoski Matkailuyritysten jäteneuvonta: BIOHALO teki neuvontakäyntejä matkailuyrityksiin. Vierailuilla pyrittiin tehostamaan yritysten jätehuoltoa panostamalla asiakkaiden neuvontaan. 1. Uniaitta, Rautjärvi 2. Huhtasen lomamökit, Rautjärvi 3. Rantalinna, Ruokolahti 4. Imatran Kylpylä, Imatra 5. Miekkala, Lappeenranta 6. Lomaväkkärä, Suomenniemi 7. Saalastin Lomamökit, Savitaipale 8. Askon ja Maijan maatilamajoitus, Taipalsaari Karttaan merkittyjen toimintojen lisäksi BIOHALO järjesti ja osallistui aktiivisesti erilaisiin yleisötapahtumiin ja ekskursioihin ympäri Kaakkois-Suomea Kyselykartoitukset: BIOHALO kartoitti haja-asutusalueiden jätehuollon nykytilaa ja ongelmia mm. kyselyiden avulla. Kartoituksissa havaittuihin ongelmiin pyrittiin etsimään ekotehokkaita ratkaisuja. 1. Hevosenlannan käsittelyn ongelmat, Ruokolahti 2. Hevosenlannan käsittelyn ongelmat, Imatra 3. Hevosenlannan käsittelyn ongelmat, Valkeala 4. Jätteen- ja jäteveden käsittelyn ongelmat, Lyöttilä, Iitti 5. Kompostointikysely, RAK2007-messut, Kouvola 6. Jätteen- ja jäteveden käsittelyn ongelmat, Savero, Anjalankoski 7. Jätteen- ja jäteveden käsittelyn ongelmat, Enäjärvi, Anjalankoski 8. Jätteen- ja jäteveden käsittelyn ongelmat, Elimäki 9. Jätteen- ja jäteveden käsittelyn ongelmat, Saaramaa, Anjalankoski 10. Jätteen- ja jäteveden käsittelyn ongelmat, Huruksela, Kotka 11. Jätteen- ja jäteveden käsittelyn ongelmat, Juurikorpi, Kotka 12. Siirtolapuutarhojen ekotehokkuus, Kotka 13. Jätteen- ja jäteveden käsittelyn ongelmat, Salo-Miehikkälä, Miehikkälä 14. Jätteen- ja jäteveden käsittelyn ongelmat, Suur-Miehikkälä, Miehikkälä 15. Jätevesikysely, Kompostointi ja kuivakäymälät tutuiksi tapahtuma, Virolahti 16. Jätteen- ja jäteveden käsittelyn ongelmat, Utula, Ruokolahti 17. Sakokaivolietteiden tyhjentämisestä kiinnostuneet yrittäjät, Imatra 18. Sakokaivolietteiden tyhjentämisestä kiinnostuneet yrittäjät, Utula, Ruokolahti 19. Kysely vesihuolto-osuuskuntaan liittymisestä, Viraskorpi 20. Kysely vesihuolto-osuuskuntaan liittymisestä, Ilmeen kylä, Imatra 21. Kysely vesihuolto-osuuskuntaan liittymisestä, Savero, Anjalankoski 22. Kysely vesihuolto-osuuskuntaan liittymisestä, Enäjärvi, Anjalankoski 23. Kysely vesihuolto-osuuskuntaan liittymisestä, Saaramaa, Anjalankoski 24. Jätteen- ja jäteveden käsittelyn ongelmat, Imatra 25. Kysely ympäristötuotteiden markkinoinnin tehostamisesta, koko Suomi (ei kartalla) 11

Saostus- ja umpikaivolietteiden tyhjennys ja käsittely hajaasutusalueilla Kiinteistöjen jätevesijärjestelmät on huollettava säännöllisesti, jotta ne toimivat asianmukaisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa saostus- ja umpikaivolietesäiliöiden tyhjentämistä. Kohtuullisen matkan päässä jätevedenpuhdistamolta sijaitsevien kiinteistöjen on mahdollista käyttää jätteenkuljetusyrityksen palveluja kohtuullisin kustannuksin. Saostus- ja umpikaivolietesäiliöiden kuljetus tulee kalliiksi, jos matka haja-asutukselta ja kesämökeiltä taajamiin on pitkä. Tämä on hyvä ottaa huomioon jo jätevesijärjestelmää uudistettaessa ja suunnitellessa. Maaseudulla saostus- ja umpikaivolietteet voidaan tyhjentää maataloudessa käytettävällä kalustolla. Monet viljelijät ovatkin tyhjentäneet vähintään omat saostus- ja umpikaivonsa. Viljelijät voivat kuljettaa lietteen joko lähimmälle jätevedenpuhdistamolle tai levittää lietteen käsittelyn jälkeen omalle pellolleen. Toimintansa lopettaneilla karjatiloilla voi olla saostuskaivolietteen välivarastointiin sopivia tyhjiä lietesäiliöitä. Pienten mökkiteiden päässä olevat kiinteistöt on helpompi saavuttaa traktorilla ja lieteperävaunulla kuin jätteenkuljetusyritysten raskaalla kalustolla. Puhdistamolietteen ja siihen rinnastettavan saostus- ja umpikaivolietteen käytölle peltoviljelyssä on olemassa kuitenkin rajoitteita. Käsittelemättömänä lietteitä ei saa pellolle levittää. Lietteen voi käsitellä myös paikanpäällä, minkä jälkeen se voidaan levittää pellolle. Kalkkistabilointi on edullinen ja melko vaivaton lietteenkäsittelymenetelmä, joka mahdollistaa ekotehokkaan lietteen käsittelyn lähellä lietteen syntypaikkaa. Kalkkistabiloinnista on kuvallinen ohjeistus internetissä osoitteessa: http:// www.maaseutukeskus.fi/pk/sakokaivo.pdf. Muita sallittuja lietteen käsittelymenetelmiä ovat esimerkiksi terminen kuivatus ja mädätys. Mikäli naapurustossa ei ole lietteen kuljetuksesta kiinnostunutta viljelijää, kannattaa naapurusten sopia yhteisestä lietteen kuljetuksen tilaamisesta jätteenkuljetusyrityksestä. Palvelua tarjoavien jätteenkuljetusyritysten loka-autoilla on mahdollista tyhjentää 2-5 kiinteistön saostus- tai umpikaivo yhdellä ajokerralla. Keskitetty lietteen kuljetus säästää kustannuksia ja ympäristöä vähentämällä ajomatkaa. 12

Suomalainen jätehuoltokäytäntö tutuksi venäläisille Kaakkois-Suomen alueella vierailee runsaasti venäjänkielisiä matkailijoita. Venäläiset myös hankkivat alueelta asuntoja ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Jätehuollossa ja sen valvonnassa on esiintynyt ongelmia Venäjän ja Suomen välisten kulttuurierojen ja maiden erilaisten jätehuollon toimintatapojen vuoksi. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi Biohalo-hanke on tehnyt monenlaisia eri kielille käännettyjä jätehuolto-oppaita ja opasteita. Oppaita ja opasteita on toimitettu muun muassa matkailualan yrityksiin ja hyötyjätteiden keräyspisteille. Imatra-Svetogorsk rajanylityspaikan liikennemäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Silloin tällöin varsinkin raskas rajanylitysliikenne ruuhkautuu, jolloin rekat joutuvat jonottamaan pitkiäkin aikoja. Tämä näkyy tienvarsien roskaantumisena. Rekkajonojen erityisongelmana on ollut käymälän puute. Väliaikaisesti ongelmaa helpottamaan on saatu kemiallisia käymälöitä Tiehallinnon toimesta. Biohalo-hanke on kampanjoinut roskaantumisen vähentämiseksi rajanylityspaikalla siivoamalla tienvarsia sekä jakamalla jätehuolto-ohjeita ja roskapusseja. Alueella kokeiltiin myös energiajätteen keräystä, koska Venäjän tullimääräysten vuoksi rajanylityspaikoille kerääntyy paljon pakkausjätettä. Venäjänkieliset oppaat ja opasteet ovat BIOHALO-hankkeen internetsivuilla ja niitä voi vapaasti tulostaa ja hyödyntää. Oppaiden ja opasteiden aihepiirejä ovat jätteiden lajittelu, kuivakäymälät ja jätevesien käsittely haja-asutusalueilla. Venäläiset matkailijat tarvitsevat tietoa Suomen jätehuollosta omalla äidinkielellään. 13

Mikä on ekotehokas tallien lannan käsittelyratkaisu? Ratsastus- ja hevosharrastus on yhä suositumpaa. Suomen hevosmäärä on kasvanut viime vuosina noin tuhannella hevosella vuodessa. Tällä hetkellä hevosia ja poneja on maassa lähes 70 000 yksilöä, ja määrän on ennustettu kasvavan kiihtyvällä vauhdilla tulevaisuudessa. Yhä useampi hevosharrastaja haluaa hankkia oman hevosen. Monella on haaveena muuttaa taajama-alueiden ulkopuolelle paikkaan, jossa hevosenpito pihapiirissä on mahdollista. Maaseudulla, mutta myös kaupunkien ja taajamien liepeillä yhä useammasta talosta löytyy hevonen tai pari. Kaikki hevosen itselleen hankkivat eivät osaa varautua siihen, että myös lannan varastointi ja hyödyntäminen vaativat suunnittelua. Lannan varastoinnille asetetut vaatimukset ovat tiukentuneet viime vuosina. Esimerkiksi patterivarastointi on sallittua enää vain poikkeuksellisissa olosuhteissa. Hevosenlannan lannoitteena hyödyntämisen ongelmana on hitaasti kompostoituva kuivikepuru, joka hajotessaan kuluttaa ravinteita maaperästä. Suurilla talleilla on monesti ongelmia saada lanta ylipäätään pois käsistä, mikäli omaa peltoa ei ole. Kompostoitumisen nopeuttamiseen on olemassa erilaisia menetelmiä, kuten rumpu- ja tuubikompostointi, mutta niiden käyttö on vielä Suomessa melko vähäistä. Myös puupurua helpommin kompostoituvia kuivikemateriaaleja on saatavilla, mutta niidenkään käyttö ei ole aivan ongelmatonta. Lanta-puru seoksen puristaminen pelleteiksi ja energiasisällön hyödyntäminen esimerkiksi tallirakennusten lämmityksessä on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua hevospiireissä. Toistaiseksi Suomen lainsäädännön tulkinta on esteenä lannan pienpoltolle. Yksi vaihtoehto voi olla biokaasun tuottaminen hevosenlannasta mädätysprosessin avulla. Hevosenlannan käsittelyn ekotehokkaita ratkaisuvaihtoehtoja onkin selvitettävä ja tutkittava lisää. Biohalo-hanke on ollut kehittämässä pienille, noin 1-3 hevosen talleille soveltuvaa lannan tuubikompostointimenetelmää. Menetelmää kokeiltiin kesällä 2007 käytännössä pienellä imatralaisella yksityistallilla. Suuremmassa mittakaavassa tuubikompostointia käytetään muiden biojätteiden kompostointiin ja Hyvinkäällä 60 metriä pitkissä 14

BIOHALO on kokeillut hevosenlannan tuubikompostointimenetelmää. Toimiessaan se voi olla ekotehokas pienten tallien lannan kompostointimenetelmä. muovituubeissa kompostoidaan lähes sadan hevosen lannat. Tuubikompostointi nopeuttaa erityisesti hitaasti kompostoituvan kuivikepurun hajoamista, jolloin lanta saadaan ripeämmin hyötykäyttöön pelloille tai puutarhoihin. Pienten hevostallien tuubikompostointimenetelmä vaatii vielä hieman kehitystyötä. Menetelmä on yksinkertainen, eikä se vaadi suuria taloudellisia investointeja. Onnistuessaan tuubikompostointi helpottaa lannan varastointia. Menetelmä sopii hyvin myös asutuksen lähellä oleville talleille, sillä lanta saadaan pakattua siististi katseilta piiloon. Mikäli tuubikompostoitua lantaa halutaan hyödyntää kaupallisesti, täytyy kompostointimenetelmä hyväksyttää Elintarviketurvallisuusvirastolla. Pienten hevostallien tuubikompostointimenetelmän kehitystyö on vielä kesken, ja BIOHALO-hanke on jo suunnitellut jatkotutkimuksia. 15

Millainen on ekotehokas siirtolapuutarha? Siirtolapuutarhojen lähtökohta on ympäristöä kunnioittava: siirtolapuutarhuri viljelee palstaansa sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa, lyhyen kulkumatkan päässä kaupunkiasunnostaan. Palstoilla keskitytään etenkin koristekasvien, marjojen ja vihannesten viljelyyn. Siirtolapuutarhoilla kompostoidaan ja käytetään kuivakäymälöitä, mutta pienen palstan ravinteiden kiertokulkuun ei aina kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Palstalle tuotavien ja sieltä pois vietävien ravinteiden määrä ei usein ole tasapainossa. Siirtolapuutarhapalstalle tuodaan jatkuvasti lisäravinteita käymäläjätteen ja kaupallisten lannoitteiden muodossa, eikä viedä juuri mitään pois, koska kaikki orgaaninen aines kompostoidaan palstalla. Ravinteiden määrä on erittäin suuri verrattuna palstan pieneen kokoon. Kasvit pystyvät käyttämään vain pienen osan palstalle tuotavista ravinteista, ja liikalannoitus vaikeuttaa kasvien ravinteiden ja hivenaineiden ottoa. Loput ravinteet huuhtoutuvat sateen mukana vesistöihin aiheuttaen rehevöitymistä tai sitoutuvat maaperän partikkeleihin, josta ne vapautuvat pikkuhiljaa lisäten samalla kasvihuonekaasujen muodostumista maaperässä. Moni siirtolapuutarhapalsta tulisi toimeen kompostoidun käymäläjätteen ja luonnonlannoitteiden lannoitusvaikutuksella. Virtsa sisältää runsaasti fosforia ja typpeä. Yhden ihmisen kesän aikana tuottama virtsamäärä riittää lannoittamaan yhden 2-3 aarin siirtolapuutarhapalstan. Laimentamatonta virtsaa tulisi käyttää 1-1,5 litraa / 1 m 2. Koristekasveja täytyy lannoittaa vain muutaman kerran kasvukauden aikana. Jos palstalla on useampia ihmisiä, ylijäämävirtsa kompostoidaan tai viedään jätevedenkäsittelylaitokselle. Kiinteidenkin ulosteiden komposti on hyvin ravinnepitoista ja parantaa maan humuspitoisuutta. Luonnonlannoitteiden käyttö vähentää myös maan kalkituksen tarvetta. 16

Kaupallisten lannoitteiden ostaminen on rahan hukkaan heittämistä, ellei varmuudella tiedä, mitä ravinteita palstan maaperä tarvitsee. Siirtolapuutarhureiden, kuten muidenkin puutarhureiden ja viljelijöiden, kannattaa selvittää palstansa maaperän kunto maa-analyysien avulla, jotta lannoituksen tarve osataan arvioida oikein. Liikalannoituksen välttäminen ja jätevesien asianmukainen käsittely muodostavat ekotehokkaan siirtolapuutarhan. Ympäristötuotteet kaupaksi tehokkaasti! Monet venäläiset hankkivat Suomesta mm. rakennustarvikkeita, eli kompostoreille ja kuivakäymälöillekin on varmasti ostajia. Esimerkiksi Leningradin alueella on noin 600 000 kesämökkipalstaa, ja uusia omakotitaloja rakennetaan koko ajan. Internetistä voi olla hankala löytää tietoa jätehuollon ympäristötuotteista suomenkin kielellä, ja harvan suomalaisen laitevalmistajan internetsivuja ja esitteitä on saatavilla venäjän kielellä. Tuotteet eivät myöskään aina ole näkyvästi esillä myymälöissä. BIOHALO- ja RUSBIOHALO -hankkeet tiedustelivat kompostoreita, kuivakäymälöitä ja jätevesijärjestelmiä valmistavien ja myyvien yritysten kiinnostusta laitteiden markkinoinnin edistämiseen niin suomalaisille kuin venäläisillekin. RUSBIOHALO-hanke on Kaakkois- Suomi Venäjä Naapuruusohjelman hanke, jonka toiminta-alueena on Karjalan kannas Venäjällä. Aiheesta kiinnostuneiden yritysten kanssa tehtiin yhteistyötä muun muassa tarjoamalla apua esitteiden kääntämiseen venäjäksi. Ekotehokkaiden ratkaisujen ja niiden toteuttamiseen tarvittavan laitteiston käyttöönoton helpottamiseksi luotiin palvelusivusto. Sivustolla on linkkejä laitemarkkinoijien suomen- ja venäjänkielisille internetsivuille. Palvelusivusto on osoitteessa www.biohalo.net. Ekotehokkaiden jätehuollon ratkaisujen, kuten kompostoinnin, kuivakäymälöiden ja jätevedenpuhdistusjärjestelmien käyttöönottoa nopeuttaa ratkaisuihin vaadittavien laitteistojen tehokas myynti. 17

Tehokkaat tiedonvälityskeinot BIOHALO-hankkeessa muodostui toimijaverkosto, jonka kukin jäsen välittää tietoa ekotehokkaista ratkaisuista omalla osa-alueellaan. Monipuolisen toimijaverkoston ansiosta hankkeessa huomioitiin asioita monesta eri näkökulmasta. Toimijaverkostoa voisi kehittää perustamalla Kaakkois-Suomeen esimerkiksi kompostointia ja kuivakäymälöiden käyttöä edistävän yhdistyksen. Internetsivut ja yhdistykset välittävät tehokkaasti tietoa ekotehokkaista jätehuollon ratkaisuista BIOHALO-hankkeen perustamat internetsivut www.biohalo.net ovat osoittautuneet tehokkaaksi tiedonvälityskeinoksi. Sivuille on koottu muun muassa runsaasti tietoa ekotehokkaista jätehuollon ratkaisuista, kaikki hankkeen tuottama opasmateriaali ja kysymys-vastauspalsta. Sivuilla on myös yhteydenottolomake, jonka kautta hankkeelle on lähetetty kysymyksiä esimerkiksi kompostoinnista ja hevosen lannan käsittelystä. Lisäksi sivustolle on koottu lista ympäristötuotteita markkinoivista yrityksistä. Sivuston ylläpito on tärkeää myös jatkossa, sillä sivuilta saatava tieto on yleishyödyllistä eikä se vanhene. Kyläillat ovat tehokkaita tiedonvälityskeinoja. Kymenlaakson Kylät ry:n osatehtävässä järjestetyissä Kompostointikoulu Iitin Säyhteen kylällä. Opastamassa Kuntayhtymän jäteneuvoja Seija Kattelus oikealla. BIOHALO-illoissa sivuttiin hankkeen kaikkia aiheita, mutta pääpaino näissä tilaisuuksissa oli jäteveden käsittelyssä. Tilaisuuksissa keskusteltiin kylän yhteisten jätevesien käsittelyjärjestelmien mahdollisuuksista ja vesihuolto-osuuskuntien perustamisesta. Kyläiltoja järjestettiin hankeaikana kaikkiaan 14 eri puolilla Kymenlaaksoa. Kahdeksalla kyläalueella on lähdetty viemään eteenpäin kylän yhteistä vesihuoltoverkostoa. 18

BIOHALO-hankkeen tuottama materiaali Voit lukea ja tulostaa kaiken BIOHALO-hankkeen materiaalin internetsivuilta www.biohalo.net Kompostointiopas - Selkeät ohjeet kompostoinnista ja mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisusta Mitä tehdä vanhalle jätevesijärjestelmälle? - Imatran seudulle suunnattu ohjeistus kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä - Käy useille muillekin paikkakunnille - Myös venäjänkielinen tiivistelmä Rakenna ekotehokas kompostori - DVD, joka opastaa rakentamaan lämpöeristetyn kompostorin - Ohjeet myös kirjallisina 10 hyvää syytä kompostoida - Tietoa, miten jokainen hyötyy kompostoinnista 10 hyvää syytä valita kompostoiva kuivakäymälä - Tietoa, miksi kompostoiva kuivakäymälä on järkevä valinta Jätteiden lajittelu Suomessa - Jätekatokseen tai hotellihuoneeseen kiinnitettäviä opasteita jätteiden lajittelusta - Venäjäksi, englanniksi, saksaksi ja suomeksi Kuivakäymäläopaste - Kuivakäymälän seinään kiinnitettävä ohje, miten kuivakäymälässä toimitaan - Venäjäksi, englanniksi ja suomeksi Muuta huussisi kompostoivaksi kuivakäymäläksi - Kuva, jonka avulla vanhan ulkohuussin voi kunnostaa kompostoivaksi kuivakäymäläksi Ekotehokas siirtolapuutarha ja kesämökki - Julkaisu, jonka tarkoitus on antaa työkaluja maasta huolehtimiseen ja luontoystävällisiin toimintamalleihin Kuivakäymälän hoito - Kuivakäymälöitä ja niiden hoitoa esittelevä diasarja www.biohalo.net - Runsaasti tietoa jäte- ja vesihuollosta - Oppaat - Kyselykartoitusten raportit - Kysymys- ja vastauspalsta - Yhteydenottolomake - Kompostoreiden, kuivakäymälöiden ja jätevesijärjestelmien jälleenmyyjät - Linkkilista 19

Ekotehokasta arkea ja vapaa-aikaa! Toivottavat BIOHALO-hankkeen yhteistyökumppanit: IMATRA Ympäristötoimi Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry www.biohalo.net