OPAS JÄTELAITOSTEN RAPORTOINTIIN

OPAS JÄTELAITOSTEN RAPORTOINTIIN

2 Efeko Oy

OPAS JÄTELAITOSTEN RAPORTOINTIIN Henna Hauta-Heikkilä Efeko 2006 Efeko Oy 3

Luokitus Asiasanat Yhteiskuntavastuu, raportointi, ympäristöraportointi, tunnusluvut, jätehuolto, jätehuoltolaitokset Copyright Efeko Oy Taitto Raija Helén Painopaikka XGS Xerox Global Services, Kuntatalo 2006 4 Efeko Oy

Sisällysluettelo Tiivistelmä... 7 1 Hankkeen organisointi, eteneminen ja tavoitteet... 8 2 Jätelaitosten ympäristöraportointi -hankkeen tulokset... 10 2.1 Jätelaitosten vuosiraportoinnin malli... 10 2.2 Jätelaitoksien tunnuslukupatteristo... 11 3 Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat... 14 Liitteet Liite 1. Sidosryhmätilaisuuksien yhteenveto... 16 Liite 2. Raportoinnin malli... 22 Liite 3. Hankkeessa mukana olleiden jätelaitosten tiedot ja tunnusluvut... 30 Liite 4. Tunnuslukujen määritelmät ja laskentaohjeet... 56 Efeko Oy 5

6 Efeko Oy

Tiivistelmä Tämä on loppujulkaisu konsultointi-, tutkimus- ja koulutusyhtiö Efeko Oy:n toteuttamasta Jätelaitosten Ympäristöraportointi -hankkeesta. Hanke toteutettiin vuosina 2004 2006 yhdessä kolmentoista jätelaitoksen kanssa. Tuloksena syntyivät jätelaitosalalle yhdenmukaiset ja vertailukelpoiset taloutta, ympäristöä ja sosiaalisia asioita kuvaavat tunnusluvut ja -tiedot sekä ulkoisen raportoinnin malli. Hankeen vaikuttavuutta lisäsi mukana olleiden jätelaitosten toiminta-alueiden asukasmäärä, joka kattaa noin 60 prosenttia koko Suomen asukasmäärästä. Tämän lisäksi hankkeeseen osallistuvien jätelaitosten erilaisuus ja asiantuntevan ohjausryhmän aktiivisuus tehostivat hankkeen tulosten käytettävyyttä. Hankkeessa pääpaino oli ympäristönäkökulmilla, mutta jätelaitosten ulkoista raportointia ja tunnuslukuja kehitettiin hankkeessa koko toiminnan näkökulmasta, talous, toiminnot, henkilöstö ja ympäristöasiat huomioiden. Ympä ristövastuuta tehostaa myös se, että asiat hoidetaan taloudellisesti tehokkaasti ja uudella tekniikalla sekä vastuullinen henkilöstönäkökulma huomioon ottaen. Jätelaitosten toimintahan on kokonaisuudessaan ympäristötoimintaa. Hankkeen tuloksena syntyi jätelaitosten raportoinnin sisältömalli ja hankkeen loppuraporttiin koottiin myös hankkeessa mukana olleiden jätelaitosten tiedot ja tunnusluvut vuodelta 2005. Efeko Oy 7

1 Hankkeen organisointi, eteneminen ja tavoitteet Jätelaitosten ympäristöraportoinnin kehittämishanke käynnistyi vuoden 2004 keväällä ja päättyi toukokuussa 2006. Kaksivuotisen hankkeen päärahoitus on tullut Ympäristöministeriöltä. Hankkeeseen ovat osallistuneet seuraavat pilottiorganisaatiot: Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy, Jätekukko Oy, Kiertokapula Oy, Nurmijärven kunta, Oulun Jätehuolto, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Rosk n Roll Oy Ab, Satakierto Oy, Ab Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy, Turun Seudun Jätehuolto Oy ja YTV Jätehuolto. He ovat osallistuneet hankkeen rahoittamiseen sekä taloudellisesti että omalla työllä. Kukin hankkeeseen osallistuva pilottiorganisaatio nimesi hanketta varten vastuuhenkilön. Pilottien ohella toimi aktiivisesti alan asiantuntijoista koostunut ohjausryhmä. Projektin toteutuksesta, sisällöntuotannosta ja koordinoinnista vastasi Efeko Oy tiiviissä yhteistyössä Jätelaitosyhdistyksen sekä Kuntaliiton asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen toimijat ja yhteistyötahot ovat seuraavat: Efeko Oy Projektipäällikkö Henna Hauta-Heikkilä Pilottiorganisaatioiden edustajat Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, tiedottaja Arja Villanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, ympäristöinsinööri Mia Järvinen Joensuun Seudun Jätehuolto Oy, rakennusmestari Väinö Vänskä Jätekukko Oy, tiedottaja Virve Hartikainen Kiertokapula Oy, kehityspäällikkö Pekka Pouttu ja johtava jäteneuvoja Liisa Sivusaari Nurmijärven kunta, jäteneuvoja Liisa Karppinen Oulun Jätehuolto, ympäristöinsinööri Helena Kurkinen Pirkanmaan Jätehuolto Oy, viestintäpäällikkö Sinikka Jalo Rosk n Roll Oy Ab, laatu- ja ympäristöpäällikkö Marko Printz Satakierto Oy, projektipäällikkö Elli Kause Ab Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy, ympäristöinsinööri Marcella Pellas (31.10.2005 saakka), ympäristöinsinööri Johanna Penttinen-Källroos (31.10.2005 lähtien) Turun Seudun Jätehuolto Oy, asiakaspalvelupäällikkö Päivi Mikkola YTV Jätehuolto, laatupäällikkö Timo Tilli Ohjausryhmän jäsenet Kuntaliitto, ympäristöinsinööri Seija Paajanen Jätelaitosyhdistys, kehitysinsinööri Esa Nummela Ympäristöministeriö, ympäristöneuvos Antero Honkasalo ja EU-avustaja Maria Kekki Suomen ympäristökeskus, suunnittelija Tuula Rytkönen Hankkeen työtapoja ja organisoitumismuotoja olivat yhteisten seminaarien, workshoppien, organisaatiokohtaisten kehittämispalavereiden ja välitehtävien lisäksi sähköpostitse ja puhelimitse annetut ohjeet ja neuvot. Kaikille yhteisissä seminaareissa ja workshopeissa käytiin läpi tunnuslukujen yhtenäistämistä, laskentaohjeita ja määritelmiä sekä sidosryhmäraportoinnin periaatteita ja sisältöä. Organisaatiokohtainen työskentely syvensi käsiteltyjä yhteisiä tunnuslukuja ja ulkoista raportointia koskevia kysymyksiä kunkin organisaation käytännön tasolla. Organisaatiokohtaisissa palavereissa ja välitehtävissä jätelaitokset täydensivät ja keräsivät omalta kohdaltaan tunnuslukuja ja ympäristöraportoinnin tietoja ja asioita Efekon opastuksella. Hankkeen suunnittelun ja alkuvaiheiden aikana tehtiin kysely, jolla kartoitettiin jätelaitosten raportointitarpeita ja -mahdollisuuksia. Kysely toteutettiin sähköisesti ja se lähetettiin hankkeeseen osallistuvien jätelaitosten johtajille, ympäristöasioista vastaaville sekä tiedotuksesta vastaaville. Kyselystä kävi ilmi, että laitokset näkevät tärkeimpinä sidosryhminään asukkaat ja omistajat. Raportoinnin tärkeimpänä tehtävänä koettiin vertailtavuus muiden laitosten kanssa, uskottavuuden lisääntyminen ja konkreettinen ympäristövaikutuksista tiedottaminen. 8 Efeko Oy

Raportointimalli Sisältää sidosryhmäraportoinnin kokonaisuuden Tunnusluvut Priorisointi Kuvio 1: Raportointihankkeen etenemisen vaiheet Jätelaitosten sidosryhmien tarpeita ja odotuksia jätelaitosten raportoinnille kartoitettiin ryhmähaastattelutilaisuuksin. Haastattelutilaisuudet järjestettiin osallistuvien jätelaitosten paikkakunnilla. Kukin jätelaitos kutsui tilaisuuteen omien tärkeimpien sidosryhmiensä edustajia. Paikallisten asukkaiden ja viranomaisten lisäksi myös monet muut sidosryhmät olivat kiinnostuneet jätelaitoksen toiminnasta ja toiminnan tuloksesta. Jätelaitokset myös raportoivat toiminnastaan eri tahoille. Ulkoinen raportti soveltuu toiminnasta ja ympäristöasioista tiedottamisen ja raportoinnin välineeksi kaikille sidosryhmille. Sidosryhmähaastattelujen yhteenveto löytyy liitteestä 1. Ympäristöraportointihankkeeseen pilottiorganisaatioina osallistuvat jätelaitokset saivat mahdollisuuden vaikuttaa siihen, millaiseksi raportointi jätelaitoksissa muodostuu. Erilaisia ympäristöraportteja on tälläkin sektorilla tehty, mutta yhtenäistä linjaa ympäristöraportoinnin suhteen ei vielä tätä ennen ole jätelaitoksilla ollut. Projektissa yhtenäistettiin jätelaitosten raportointia ja parannettiin siten vertailtavuutta eri jätelaitosten tunnuslukujen välillä myös ympäristöasioiden osalta. Jätelaitosten ulkoisen raportoinnin mallin kokoamisessa käytettiin hyväksi EMAS-ympäristöjärjestelmän ympäristöselonteon suosituksia. Samoin hyödynnettiin mukana olevien jätelaitosten edellisten vuosien hyviä käytäntöjä raportoinnissa. Tunnuslukujen määrittäminen jätelaitoksille vaatii paljon taustatietoja ja muuttujia, joten tarkka yhtenäinen määrittely oli välttämätöntä tunnuslukujen vertailtavuuden saavuttamiseksi. Tunnuslukujen kehittämisen taustalla olivat aiemmissa tunnuslukujen kehittämisprojekteissa (mm. JäteVertissä) syntyneet hyvät käytännöt. Verkostohankkeena toteutetun projektin etuna oli myös, että projektin edetessä karttuva tietotaito jäi organisaatioon. Verkostosta sai tukea hankkeen etenemisessä ja kokemustenvaihdon avulla vertailukehittäminen ja becnhmarking muiden jätelaitosten kanssa oli mahdollista. Tällä tavoin toteutettu projekti oli myös tehokas työskentelymuoto, sillä jokaisen hankkeeseen osallistuvan panos helpotti muiden työtaakkaa, eikä kukaan ollut yksin ongelmien kanssa. Efeko Oy 9

2 Jätelaitosten ympäristöraportointi -hankkeen tulokset Hankkeen johtavana ajatuksena oli kehittää jätelaitoksien toimintaa kuvaavat vertailukelpoiset ja yhdenmukaiset tunnusluvut, jotta ne paremmin palvelisivat jätelaitosten raportointia. Tavoitteena oli myös kehittää malli jätelaitosten ympäristöraportin laatimiseksi. Malli on yleinen, mutta jokainen laitos soveltaa sitä omista lähtökohdistaan käsin, joten yksittäiset toimintatavat eri laitoksissa voivat myös poiketa toisistaan. Hankkeen tuloksia ovat sekä jätelaitosten laskentaohjeet ja määritelmät vertailukelpoisten ja yhdenmukaisten talous-, ympäristö- ja sosiaalisten tunnuslukujen tuottamiseksi että yhdistetty vuosi-, henkilöstö- ja ympäristöraportoinnin malli. Toimialan yhteisen sovelletun mallin (laskentaohjeet, määritelmät, tiedot ja tunnusluvut sekä raportin vaiheet ja sisäl lys luettelo) lisäksi tärkeä tulos oli jokaisen osallistuneen laitoksen oman, organisaatiokohtaisen sidosryhmäyhteistyön tarkastelu ja tunnuslukujen ja tietojen kerääminen. Jätelaitosten ympäristöraportointi -hankkeen tulokset: jätelaitosten ulkoisen raportoinnin kehittäminen o ympäristö-, henkilöstö- ja talousraportoinnin yhdistäminen osaksi laitoksen vuosiraportointia o raportoinnin toteuttamismalli jätelaitoksille toimintaa kuvaavat vertailukelpoiset tunnusluvut ja tiedot o tunnusluvut sisältävät talous-, ympäristö-, jätemäärä- ja sosiaaliset tiedot mallin sovellettavuus (tunnuslukujen kehittämisen ja raportoinnin prosessi) myös muilla jätelaitoksilla. 2.1 Jätelaitosten vuosiraportoinnin malli Jätelaitosten ulkoiseen raportointiin on projektissa laadittu raportointimalli (malli liitteessä 2). Jätelaitosten raportointimallin tavoitteena on havainnollistaa eri sidosryhmille jätelaitosten toimintaa ja ympäristövaikutuksia sekä edistää ulkoista yhtenäistä raportointitapaa koko jätelaitosten näkökulmasta. Raportoiva organisaatio voi mallin avulla muodostaa yhtenäisen kuvan raportointijakson aikaisesta toiminnastaan ja tuloksistaan. Raportoituja tietoja voidaan hyödyntää edelleen päätöksenteon tukena organisaation toimintojen kehittämisessä sekä sidosryhmävies tinnässä. Jätelaitosten toiminnasta on vaikea erottaa ympäristöasioita, siksi päätettiin kehittää raportointimallia koko vuosiraportointia kattavaksi. Raportoinnin malli sisältää kuvauksen yhtiön toiminnasta, ympäristöraportin, henkilöstöraportin ja tilinpäätöstiedot. Jokaisen luvun sisältö on kuvattu yksityiskohtaisemmin jätelaitosten ulkoisen raportoinnin mallissa (liite 2). 10 Efeko Oy

1. Strategia ja kuvaus jätelaitoksesta/yhtiöstä 1.1 Toimintastrategia ja johtajan katsaus 1.2 Perustietoa yhtiöstä/laitoksesta 1.3 Johtaminen, hallinto, henkilöstö 2. Jätteiden keräys ja kuljetus 2.1 Yhdyskuntajätteet 2.2 Hyötyjätteet 2.3 Ongelmajätteet 3. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 3.1 Käsittely 3.2 Hyödyntäminen 4. Ympäristö 4.1 Ympäristövaikutukset 4.1.1 Vedet 4.1.2 Kaatopaikka-/biokaasu 4.1.3 Haju, melu, haittaeläimet 4.1.4 Sähkön, veden ja polttoaineen kulutus 4.2 Poikkeamat ja riskitilanteet 5. Investoinnit / Rakentaminen 6. Tutkimus ja kehitys 7. Vuorovaikutus 8. Henkilöstöraportti 8.1 Henkilökunta 8.2 Koulutus 8.3 Työterveys 8.4 Hyvinvointi 9. Tilinpäätös 9.1 Hallituksen toimintakertomus 9.2 Tilinpäätöstiedot 9.3 Tilintarkastuskertomus 10. Tunnuslukutaulukko 11. Yhteystiedot 12. Käytetyt lyhenteet ja käsitteet Taulukko 1: Jätelaitosten ulkoisen raportin sisällysluettelon malli. 2.2 Jätelaitoksien tunnuslukupatteristo Jätelaitoksien toimintaa kuvaavat tunnusluvut ovat yksi osa laitosten ulkoista viestintää. Taulukkoon 2 seuraavalla aukeamalla on koottu projektissa kehitetyt jätelaitosten tunnusluvut, jotka kuvaavat toimialan tärkeimpiä toimia ja jotka pystytään tuottamaan mahdollisimman vertailukelpoisella tavalla. Vertailukelpoisten tunnuslukujen taustalla ovat kaikille yhtenäiset laskentaohjeet ja määritelmät. Vertailukelpoisten tunnuslukujen tuottamiseksi tarvittavat laskentaohjeet ja määritelmät löytyvät liitteestä 4. Tunnusluvut on jaoteltu viiteen eri jätelaitoksien toimintaa kuvaavaan näkökulmaan. Näkökulmat ovat talous, jätemäärät, ympäristövaikutukset, jätepisteet ja sosiaaliset vaikutukset. Tunnuslukupatteriston tärkein tehtävä on tuoda ytimekkäästi ja kuvaavasti esille jätelaitoksen toimintaa kuvaavat tärkeimmät numeeriset tiedot. Tarkoituksena on, että kaikille yhteisten vertailukelpoisten tunnuslukujen lisäksi jokainen laitos kokoaa raporttiinsa oman toiminnan ja omien sidosryhmätarpeidensa mukaan lisäksi muita tunnuslukuja ja niistä johdettuja taulukoita. Jokainen hankkeessa mukana ollut jätelaitos on kerännyt tietoja ja tunnuslukuja taulukon 2 pohjan mukaisesti (liite 3). Ne kohdat, joihin ei ko. laitokselta ole tunnuslukua, eivät sovellu laitoksen ulkoiseen raportointiin tai ko. tietoa ei ole saatavissa. Efeko Oy 11

TALOUS Tunnusluku Johdettu tunnusluku Liikevaihto koko liikevaihto, /henkilötyövuosi (htv: kts. sosiaaliset) (toimialueen lv ) /asukas (toimialueen) liikevaihto/taseen loppusumma Ostetut palvelut (ulkoistettujen palveluiden osuus liikevaihdosta % liikevaihto) Myynti (myyntitoiminnan liikevaihto) osuus liikevaihdosta % Investointimenot yhteensä /asukas Pääinvestointikohteet vuoden aikana luettelo Tilikaudelle kohdistuva jäteverokulu % liikevaihdosta Jälkihoitovaraus /loppusijoitettu jätetonni Henkilöstökulut henkilökulut % liikevaihdosta /htv Tavanomaisen (yhdyskuntajätteen) jätteen loppusijoituskustannukset käyttökustannukset pääomakustannukset kustannukset yht. tonnia (toiminnolla käsitelty) Ongelmajätehuollon kustannukset käyttökustannukset pääomakustannukset kustannukset yht. tonnia (toiminnolla käsitelty) Biojätteen käsittelyn kustannukset käyttökustannukset pääomakustannukset kustannukset yht. tonnia (toiminnolla käsitelty) Ympäristönsuojelutoimintojen kustannukset käyttökustannukset pääomakustannukset kustannukset yht. /asukas Ympäristöntarkkailukustannukset /asukas Neuvonnan ja viestinnän kustannukset /asukas Projektit /htv /asukas Vastuuvakuutukset: Minkä suuruinen omaisuus vakuutettu Millä vakuutusmaksulla /asukas /tonni (toiminnolla käsitelty) /asukas /tonni (toiminnolla käsitelty) /asukas /tonni (toiminnolla käsitelty) JÄTEMÄÄRÄT Tunnusluku Johdettu tunnusluku Kokonaisjätemäärä tonnia kg/toiminta-alueen asukas Yhdyskuntajätteen määrä tonnia yhteensä kg/asukas Sekalanen yhdyskuntajäte tonnia kg/asukas Erilliskerätty biojäte tonnia kg/asukas (koko toiminta-alue) kg/asukas (liittyneiden kiinteis töjen asukasmäärä) Maa- ja kiviainesjätteet tonnia (kaikki yhteensä) Puhtaat maa-ainekset (jätteenä vast.otetut) tonnia Vast.otettu lievästi pilaantuneita maita tonnia Vastaanotettu pilaantuneita maita tonnia Pilaantuneet ja lievästi pilaantuneet yht. tonnia Mistä pilaantuneet maat peräisin Pilaantunut maa, tuottaja (luettelo tärkeimmistä) Kuinka paljon on saatu puhdistettua hyötykäyttöön tonnia tonnia/yhteensä tonnia % (pima ja lievästi pima) Loppusijoituspaikalle ohjatut lievästi pilaantuneet tai pilaantuneet maat tonnia tonnia/yhteensä tonnia % (pima ja lievästi pima) Rakennusjätteet (vastaanotetun rakennusjätteen kokonaismäärä) tonnia Tuotantotoiminnan jätteet tonnia Lietteet tonnia yhteensä yhdyskuntajäteveden puhdistamo lietteet tonnia muut lietteet (mm. tuotantotoimin nan/ tonnia teollisuuden, erotuskaivojen) sakokaivolietteet tonnia Loppusijoitetun jätteen määrä tonnia kg/asukas Loppusijoituspaikkaan sijoitettu kokonaismassa tonnia kg/asukas peittoaine/jätemäärä suhde JÄTELAITOKSEN HYÖDYNTÄMISASTE Jätelaitoksen hallintaan tulevasta (hetkeksi tai pidemmäksi aikaa) yhdyskuntajätteestä 1. hyödynnetty (oma hyödyntäminen) tonnia + 2. hyötykäyttöön ohjattu jäte tonnia Kotitalouksista vast.otetut ongelmajätteet tonnia kg/asukas Tuottajavastuun alaiset jätteet lajit ja tonnit (ja jätehuoltojärjestelmältään vastaavat) (Oma hyödyntäminen + hyöty käyt töön ohjattu jäte)/vastaan otettu yhdyskuntajätteen määrä % 12 Efeko Oy

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Tunnusluku Johdettu tunnusluku Loppusijoituspaikoilta kerätyn kaatopaikkakaasun Nm 3 määrä Soihtupoltetun kaasun määrä Nm 3 Hyötykäyttöön johdettu kaasumäärä Nm 3 Kaatopaikkakaasun hyödyntäjät (luettelo) Tuotettu energiamäärä kaatopaikkakaasusta MWh Montako omakotitaloa lämmittäisi Vastaa kevyttä polttoöljyä, litraa Kerätyllä kaatopaikkakaasulla estetään kasvihuonekaasuja tonnia (CH4)/vuosi hiilidioksidiekvivalentti tonni vapautumasta Jätteenkäsittelykeskuksista kerättyjen kunnan m 3 viemäriverkostoon johdettujen vesien kokonaismäärä Jätteenkäsittelykeskuksista kerättyjen oman m 3 puhdistuksen kautta luontoon johdettujen vesien kokonaismäärä TARKKAILU Näytteenottopaikat kpl pohjavedet kpl pintavedet kpl haju kpl ilma Näytteenottokerrat kpl pohjavedet kpl pintavedet kpl haju kpl ilma Hajupäästöt mittauskohdittain mittaustulos, mittauspaikka HY/m 3 Ilmoitetut ympäristövahinkotilanteet kpl JÄTEPISTEET Tunnusluku Johdettu tunnusluku Ongelmajätepisteiden määrä kpl, tonnia asukasta/kpl, kg/asukas Lasipisteiden määrä kpl, tonnia asukasta/kpl, kg/asukas Metallipisteiden määrä kpl, tonnia asukasta/kpl, kg/asukas Paperipisteiden määrä kpl, tonnia asukasta/kpl, kg/asukas Aluekeräyspisteiden määrä (sekajätteelle) kpl, tonnia asukasta (aluekeräysjärjestelmään liitetyt)/kpl, kg/asukas (aluekeräysjärjestelmään liitetyt) Kiertävät keräykset ja tempaukset SOSIAALISET VAIKUTUKSET Tunnusluku Johdettu tunnusluku Henkilöstö: Henkilökunnan määrä kpl Toimihenkilöiden määrä kpl Osuus koko henkilöstöstä % Naisten ja miesten osuus % naisia, % miehiä Määräaikaiset kpl yhteensä henkilötyövuotta Henkilötyövuosia yhteensä henkilötyövuotta Henkilöstön keskimääräinen ikä vuotta Henkilökunnan vaihtuvuus vaihtuvuus/henkilötyövuosi Henkilöstön hyvinvointi: Henkilökunnan virkistystoiminta /henkilötyövuosi Työsuojelu /henkilötyövuosi Koulutus /henkilötyövuosi, koulutuspv/htv Työterveys: Työterveyshuolto /henkilötyövuosi Työtapaturmat kpl Tapaturmapoissaolot päivää Sairauspoissaolot päivää päivää/henkilötyövuosi Taulukko 2: Jätelaitosalan toimintaa kuvaavat tiedot ja tunnusluvut. Efeko Oy 13

3 Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat Jätelaitoksien odotukset ja tavoitteet hankkeelle olivat kehittää toimialalle yhtenäisiä, vertailukelpoisia, sidosryhmiä kiinnostavia ja yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden taustalla olevan tiedon tuottamistapa on yhtenäinen. Lisäksi odotuksena oli saada toimialalle yhteinen raportointimalli, jossa vuosikertomukseen on lisätty myös mm. ympäristö asiat. Tarkoituksena tässä projektissa oli vastata yllä mainittuihin odotuksiin ja tavoitteisiin. Tuloksena tiiviissä yhteistyöprojektissa syntyivät eri sidosryhmien tarpeisiin yhtenäiset jätelaitosten toimintaa ja toimialaa kuvaavat keskeiset tunnusluvut (kts. yhteenveto seuraavalla sivulla). Tunnuslukujen vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi kehitimme laskentaohjeet ja määritelmät. Jätelaitosten sidosryhmien (mm. asukkaat ja yhteistyökumppanit) kannalta on raportoinnin kehittämisen parhaita puolia toimialalle kehitetty yhteinen raportoinnin malli, joka sisältää koko laitoksen toimintaa koskevat olennaiset tiedot. Tässä projektissa ei ollut tarkoitus asettaa kriteerejä tai tasoa jätelaitosten toiminnan ympäristönäkökulmille. Yksinkertaisesti tavoitteena oli kehittää yhteen pakettiin kaikki se, mikä kaikkea kuuluu jätelaitosten läpinäkyvään raportointiin. Tärkeää oli määritellä ja koota jätelaitoksille soveltuvat, olennaiset, mahdolliset ja mitattavat tunnusluvut. Tavoitteena on, että yhteiset tunnusluvut ja raportoinnin malli lisäisivät entuudestaan toimialan raportoinnin uskottavuutta, avoimuutta ja kiinnostavuutta. Projekti toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Jätelaitosyhdistyksen (JLY) kanssa. Projektin tuloksena JLY on toteuttanut tietojärjestelmäänsä valmiuden jätelaitosten tunnuslukujen tallentamiseen ja vertailuun sähköisesti. Raportin sisällön laajuudesta, raportointitavasta ja muista ratkaisuista riippumatta on muistettava, että raportointi on vain yksi osa tehokasta johtamisprosessia: siihen on koottu tavoitteellisen ja järjestelmällisen toiminnan tulokset. Raportointi ei sellaisenaan ole itseisarvo, vaan työkalu tiedon seurantaa ja analysointia varten. Jätelaitosten kannattaa keskittyä raportoimaan niiden mallissa esitettyjen asioiden mukaan, jotka parhaiten kuvaavat heidän toimintaansa. Oikein valitut tunnusluvut tuottavat toiminnan kehittämisen, ympäristövastuun hallinnan sekä sidosryhmien tiedontarpeiden kannalta keskeistä tietoa. Tarkoituksenmukaista on, että jatkossa toimialakohtaista raportointimallia kehitetään edelleen. Mahdollista on lähteä kehittämään toimialakohtaista raportointia kohti kansainvälistä ohjeistusta yhteiskuntavastuun raportoinnista (GRI, Global Reporting Initiative). Lisäksi tunnuslukuja ja niiden laskentaohjeita ja määritelmiä tulee jatkossa tarkistaa, sillä ne tulevat tarkentumaan ja muuttumaan kehityksen myötä. 14 Efeko Oy

Tunnusluvun kuvaus Yksikkö Vastanneita Aritmeett. keskiarvo Suurin arvo Taulukko 3: Yhteenveto projektissa mukana olleiden jätelaitosten johdetuista tunnusluvuista Pienin arvo TALOUS Liikevaihto /htv 10 302 402 474 550 33 967 /asukas (toimialueen) 10 52,6 69,0 29,0 liikevaihto/taseen loppusumma 8 1,20 2,60 0,58 Ostetut palvelut (ulkoistettujen palveluiden osuus liikevaihdosta % 8 34,4 48,6 22,0 liikevaihto) Myynti (myyntitoiminnan liikevaihto) osuus liikevaihdosta % 5 10,7 27,8 2,2 Investointimenot yhteensä /asukas 11 5,72 29,98 0,12 Tilikaudelle kohdistuva jäteverokulu % liikevaihdosta 12 23,8 39,0 9,2 Jälkihoitovaraus /loppusijoitettu jätetonni 8 9,45 26,60 2,50 Henkilöstökulut henkilökulut % liikevaihdosta 10 11,7 16,2 8,0 /htv 9 37 559 40 914 33 597 Tavanomaisen (yhdyskuntajätteen) jätteen /asukas 3 5,19 6,50 3,68 loppusijoituskustannukset /tonni (toiminnolla käsitelty) 3 15,10 23,0 10,30 Ongelmajätehuollon kustannukset /asukas 8 1,64 3,16 0,41 /tonni (toiminnolla käsitelty) 6 577 1 034 299 Biojätteen käsittelyn kustannukset /asukas 2 1,65 2,18 1,11 /tonni (toiminnolla käsitelty) 2 66,80 95 38,7 Ympäristönsuojelutoimintojen kustannukset /asukas 4 1,54 2,15 0,80 Ympäristöntarkkailukustannukset /asukas 9 0,47 1,14 0,08 Neuvonnan ja viestinnän kustannukset /asukas 11 1,23 2,73 0,22 Projektit /htv 5 1 225 3 105 400 /asukas 5 0,23 0,54 0,04 JÄTEMÄÄRÄT Kokonaisjätemäärä kg/toiminta-alueen asukas 12 880 1 812 426 Yhdyskuntajätteen määrä kg/asukas 12 388 613 264 Sekalanen yhdyskuntajäte kg/asukas 11 297 362 209 Erilliskerätty biojäte kg/asukas (koko toiminta-alue) 11 26,8 58,0 3,5 Maa- ja kiviainesjätteet: Kuinka paljon on saatu (pima ja lievästi pima) puhdistettua hyötykäyttöön Loppusijoituspaikalle ohjatut lievästi pilaantuneet tai pilaantuneet maat kg/asukas (liittyneiden kiinteistöjen as.määrä) 5 50,8 56,0 47,0 tonnia/yhteensä tonnia % 7 46,2 100 0,0 tonnia/yhteensä tonnia % 6 51,3 100 0,0 Loppusijoitetun jätteen määrä kg/asukas 12 396 558 209 Loppusijoituspaikkaan sijoitettu kokonaismassa kg/asukas 6 553 802,0 44,0 peittoaine/jätemäärä suhde 8 0,62 1,94 0,11 Jätelaitoksen hyödyntämisaste % 12 29,2 79,0 3,7 Kotitalouksista vast.otetut ongelmajätteet kg/asukas 13 2,48 4,52 1,04 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Tuotettu energiamäärä kaatopaikkakaasusta Montako omakotitaloa lämmittäisi 10 2 404 19 000 19 Vastaa kevyttä polttoöljyä, litraa 10 4 564 000 32 300 000 32 000 Kerätyllä kaatopaikka kaasulla estetään kasvihuonekaasuja hiilidioksidiekvivalentti tonni 9 29 255 143 316 1 450 vapautumasta Hajupäästöt mittauskohdittain HY/m 3, keskiarvo 2 1 635 2 000 1 270 JÄTEPISTEET Ongelmajätepisteiden määrä asukasta/kpl 10 15 309 37 391 5 377 kg/asukas 9 2,45 4,00 1,20 Lasipisteiden määrä asukasta/kpl 10 1 783 3 730 731 kg/asukas 9 4,01 16,70 1,45 Metallipisteiden määrä asukasta/kpl 9 2 466 9 348 731 kg/asukas 8 7,11 15,00 0,70 Paperipisteiden määrä asukasta/kpl 8 1 508 3 333 577 kg/asukas 6 36,9 121,0 9,3 Aluekeräyspisteiden määrä (sekajätteelle) asukasta (aluekeräysjärjestelmään liitetyt)/kpl kg/asukas (aluekeräysjärjestelmään liitetyt) 4 1 256 4 769 65 1 357 357 357 SOSIAALISET VAIKUTUKSET Toimihenkilöiden määrä Osuus koko henkilöstöstä % 10 48,3 75,0 27,0 Naisten ja miesten osuus % naisia 12 39,0 66,0 10,0 % miehiä 12 61,0 90,0 34,0 Henkilökunnan keskimääräinen ikä vuotta 12 44,1 48,0 39,0 Henkilökunnan vaihtuvuus vaihtuvuus/henkilötyövuosi 9 0,03 0,09 0,00 Henkilökunnan virkistystoiminta /henkilötyövuosi 8 216 345 0 Työsuojelu /henkilötyövuosi 6 254 437 100 Koulutus /henkilötyövuosi 10 648 1 308 287 koulutuspv/htv 7 8,90 43,00 0,84 Työterveyshuolto /henkilötyövuosi 9 270,72 571,00 40,32 Sairauspoissaolot päivää/henkilötyövuosi 8 7,4 13,7 2,4 Efeko Oy 15

Liitteet Liite 1. Sidosryhmätilaisuuksien yhteenveto Sidosryhmätilaisuudet Sidosryhmätilaisuuksia pidettiin jokaisessa jätehuoltolaitoksessa: 1.11.2004 Oulun Jätehuolto 3.11.2004 Joensuun seudun Jätehuolto Oy 9.11.2004 Stormossen Oy 12.11.2004 Jätekukko Oy 17.11.2004 Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy 19.11.2004 Satakierto Oy 25.11.2004 Rosk n Roll Oy 1.12.2004 YTV 3.12.2004 Pirkanmaan jätehuolto Oy 9.12.2004 Nurmijärven kunta 10.12-2004 Turun Seudun jätehuolto Oy 14.12.2004 Kiertokapula Oy 15.12.2004 Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Kaikissa sidosryhmätilaisuuksissa esiteltiin projekti ja käytiin läpi yhteenveto kyselystä, joka tehtiin keväällä laitosten edustajille. Useimmissa tilaisuuksissa yhtiön/laitoksen johtaja tai henkilökunnan edustaja kertoi yhtiön toiminnasta ja siitä, miksi ovat ko. projektissa mukana. Tärkeimpänä tilaisuudessa oli ryhmähaastattelu, jonka tarkoituksena oli kartoittaa, mitä odotuksia jätelaitosten sidosryhmillä on ympäristöraportoinnilta. Sidosryhmät jaoteltiin seuraavasti: Viranomaiset (kuntien edustajat sekä alueellisten ympäristökeskuksien edustajat) Asukkaat ja asukasyhdistykset Jätteenkuljetusyritykset Yhteistyöyritykset ja aliurakoitsijat Muut yhdistykset ja järjestöt Henkilökunta Tiedotusvälineet Toiset jätelaitokset Hallitus Seuraavissa luvuissa on otsikkona kysymykset ja sidosryhmien vastaukset. 1. Minkälainen kuva edustamallanne sidosryhmällä on ko. laitoksen ympäristöasioiden hoidosta? 2. Mitkä ovat mielestänne jätehuollon kolme merkittävintä ympäristökysymystä? 3. Mistä jätehuoltoon liittyvistä asioista haluatte lisää tietoa? - Mainitse oman sidosryhmäsi kannalta mm. tärkeimmät tunnusluvut 4. Minkälainen ympäristöraportti on hyvä ja luettavin (laajuus ja muoto)? 5. Mitä hyötyä ko. laitoksen ympäristöraportista on teille? 16 Efeko Oy

1. Minkälainen kuva edustamallanne sidosryhmällä on ko. laitoksen ympäristöasioiden hoidosta? Viranomaiset Monella kuntien viranomaisella oli monen vuoden kokemus jätehuollosta ja sen kehittymisestä. Positiivisina asioina nähtiin, että alueellisten yhtiöiden myötä on tullut lisää resursseja jätehuoltoon sekä kuntalaisille selkeytynyt, mikä organisaatio on vastuussa. Lyhyessä ajassa tapahtunut todella paljon positiivista, kuten jätteenkäsittelyn tekniikka on nykyaikaistunut, poikkeamista tiedotetaan ripeästi ja lupa-asiat hoidetaan hyvin. Lisäksi kuntien viranomaiset kokivat, että aluekeräyspisteet ovat siistiytyneet ja ongelmajätteen vastaanotto on hyvin hoidettu. Neuvonnan ja tiedotuksen parantumisen kautta yhtiöt ovat olleen alueen lehdissä hyvin esillä ja sitä kautta julkisuuskuva ja uskottavuuskin ovat parantuneet. Strategista näkemystä palvelutarjonnan alueellisesta kehittämisestä tarvittaisiin lisää. Pitkäjänteistä suunnittelua sekä siitä tiedottamista ei ole riittävästi. Lisäksi hyötyjätepisteiden siisteydestä, tyhjennyksestä ja jatkokäsittelystä annettiin moitetta. Yleisesti voidaan sanoa että viranomaisten mielestä jätelaitosten perustehtävä on hoidettu hyvin, mutta jätehuolto yleensäkin vielä epäselvää, tarvittaisiin yleisesti suunnitelmallisempaa otetta sekä vielä lisää tiedotusta. Asukkaat, asukasyhdistykset: Positiivisena koettiin, että valvontavastuu ja seuranta on yleisesti parantunut. Monet kokivat, että heidän jätehuoltoyhtiönsä on edelläkävijä monessa asiassa. Tiedotus ja yhteistyö on parantunut ja kuva ympäristön hoidosta hyvä ja ammattimainen. Negatiivisena asiana yleisin olivat hajuongelmat. Lisäksi pahennusta aiheutti lokit, tuhoeläimet ja liikenneongelmia. Toisten mielestä hajuseuranta on puutteellista ja siitä ilmoittaminen on koettu turhaksi. Edelläkävijyys ja mallioppilaana olevat jätehuoltoyhtiöt koettiin yliorganisoiduiksi ja kalliiksi organisaatioiksi. Kustannusten jyvittäminen aiheuttaa epäluuloa. Lisäksi kannettiin huolta pohjavesiasioista ja häiriötilanteista kaivataan lisää informaatiota. Yleisesti asukkaat kokivat, että koko ajan ollaan parempaan menossa, mutta lähiasukkailla on huoli tulevaisuudesta. Jätteenkuljetusyritykset Positiivisena nähtiin tiedotuksen toimivuus sekä edelläkävijyys. Monien mielestä laitoksissa on sidosryhmiä kuunteleva ote sekä näkyvä imago. Laitokset ovat aktiivisia, joustavia ja tulevaisuutta suunnitellaan yhteistyössä. Lähtökohta tuleviin haasteisiin on hyvä. Laitoksissa on panostettu keräyspisteisiin ja lajitteluohjeet ovat lähelle käyttäjää. Negatiivisina asioina sanottiin poikkeaminen jätehuoltomääräysten noudattamisessa eri kunnissa, jolloin tarvittaisiin parempaa yhteistyötä ja neuvontaa. Tiedotusta omistajayrityksille kaivattiin lisää sekä ohjeistusta kuljettajille, jotta käytännön toimet sujuisivat jouhevasti. Kuva ympäristöasioiden hoidosta kokonaisuudessaan hyvä ja myönteinen, mutta jätteiden lajittelun tulevaisuus nähtiin epäselvänä koko maassa Yhteistyöyritykset ja aliurakoitsijat: Positiivisina asioina monet kokivat laitosten aktiivisen, ohjeistetun, kehittävän, positiivisen vastuuntuntoisen, joustavan ja investoivan otteen. Kokonaisvaltaista ja avointa tietoa muutoksesta, kehityksestä ja ajankohtaisista asioista on saatavilla. Henkilökunta on erittäin asiantuntevaa. Paikallisesti yhtiöllä tärkeä rooli, sillä asiat hoidetaan keskitetysti ajatellen tämän alueen paikallisesta tarpeesta ja yhtiö on lähellä ajatellen kuljetuskustannuksia Negatiivisena koettiin henkilöstömuutoksista ja organisaatiomuutoksista tiedottaminen. Lisäksi yhtiöt voisivat vielä enemmän hyödyntää saatavaa tietoa ja tiedonhallintaan voitaisiin satsata lisää. Yleisesti asiat hoidetaan ammattimaisesti, lisää tiedotusta kaivataan. Tällaiset sidosryhmätilaisuudet koettiin hyväksi tavaksi käydä erilaisia kiinnostavia asioita läpi. Muut yhdistykset ja järjestöt: Positiivisina asioina nähdään hyvin toimiva yhteistyö. Paljon kehitystä ja konkreettisia asioita on tapahtunut. Jätehuolto suhtautuu vakavasti asioihin, päällimmäinen kiinnostus toimivuudessa ja maksuissa. Negatiivisena nähtiin, että ympäristöasiat jäävät jätelaitoksissa vähemmälle huomiolle. Asioita voisi jalkauttaa enemmän kiinteistö/asukastasolle. Kustannusten nousu mietityttää. Lisää tiedottamista kaivataan, sillä tiedottaminen ei tavoita kaikkia. Efeko Oy 17

Henkilökunta Positiivisena nähtiin se, että olemassa olevat ongelmat tiedostettu ja työn alla pääosin. Alkutilanteeseen verrattuna tilanne on parantunut, mutta imagon kehittäminen vie aikaa. Negatiivisena nähtiin tiedottamisen vaikeus, sillä ympäristöviestiä vaikea saada läpi mediassa Tiedotusta häiriöistä tulisi parantaa asukkaille. Hyötyjätepisteet koetaan ongelmakohdaksi. Tärkeää miettiä, ettei kehitystyötä tehdä liian nopeasti. Tiedotusvälineet Jätehuolto on asiantuntevaa, innostunutta, aktiivista ja tiedotus toimii. Toiset jätelaitokset Läheinen yhteistyö ja luottamus asioiden hyvään hoitoon. Hallitus Asiantunteva ja innostunut henkilökunta. Strategia on tehty ja tiedotus on avointa ja aktiivista. 2. Mitkä ovat mielestänne jätehuollon kolme merkittävintä ympäristökysymystä? Viranomaiset: Jätelain hierarkian noudattaminen lähtökohtana. 1. Loppusijoituksen vähentäminen tehokkaalla kierrätyksellä ja hyötyjätehuollon kehittämisellä 2. Haittojen (hajut, tuhoeläimet ja päästöt ilmaan veteen ja maaperään) minimoiminen 3. Tiedotus: kerrotaan mihin kerätyt jätteet menevät ja neuvonta (jätteen synnyn ehkäisy) Asukkaat, asukasyhdistykset 1. Haittojen (hajut, tuhoeläimet ja päästöt ilmaan veteen ja maaperään) minimoiminen 2. Ongelmajätehuolto 3. Roskaantuminen Jätteenkuljetusyritykset 1. Kaikki mukaan järjestettyyn jätehuoltoon 2. Kaatopaikkojen kunto, turvallisuus ja toimivuus 3. Lajittelu Yhteistyöyritykset ja aliurakoitsijat: 1. Hyödyntämisasteen parantaminen 2. Kaatopaikan ympäristövaikutukset 3. Jätteiden energian hyötykäyttö Muut yhdistykset, järjestöt ja koulut 1. Välinpitämättömyys 2. Oikea syntypaikkalajittelu tehokas tiedottaminen 3. Tehokas ongelmajätehuolto Henkilökunta 1. Ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja sitä kautta hyötykäyttöasteen nostaminen 2. Koko kuljetusjärjestelmä, siistiä, toimivaa ja turvallista logistisesti tehokas keräys- ja kuljetusjärjestelmä 3. Tulevaisuus lainsäädäntö Tiedotusvälineet 1. Jätemäärien vähentäminen 2. Jätehuollon toimivuus 3. Riskien minimointi mm. vanhojen riskien poistaminen Toiset jätelaitokset 1. Toiminnan taso 2. Prosessin toiminta 3. Päästöt Hallitus 1. Jätteen synnyn ehkäisy neuvonnan kautta. 2. Yhteistyö mm. pakkausteollisuuden kanssa. 3. Isot ympäristöhankkeet (mm. vesi): synergiaetujen hyödyntäminen 18 Efeko Oy

3. Mistä jätehuoltoon liittyvistä asioista haluatte lisää tietoa? Mainitse oman sidosryhmäsi kannalta mm. tärkeimmät tunnusluvut Viranomaiset: Saavat jo suurimmalta osalta vaadittavan tiedon jätelaitosten säännöllisesti tulevista seurantaraporteista sekä kysymällä tarvittaessa puhelimitse tai s-postitse. Lisää ja jo ennakkoon tietoa kaivataan muutoksista, kampanjoista, tutkimus- ja kehityshankkeista sekä tulevaisuuden kehityssuunnitelmista. Lisäksi viranomaisia kiinnostavat tavoitteet ja niiden saavuttaminen. Tärkeänä asiana pidettiin myös kuntakohtaisia tietoja (jätevirrat, määrät, laadut). Paljonko tietyltä alueelta tulee tiettyjä jätejakeita (kg/asukas) ja mihin ne on toimitettu ja paljonko hyötykäytetään? Jätemaksun muodostuminen oli myös yksi yleisimpiä keskustelunaiheita. Lisäksi kaivataan vertailukelpoista tietoa eri jätelaitoksista esimerkiksi kustannuksista ja laadusta. Reklamaatioiden määrä ja laatu kiinnostavat sekä mahdolliset vuosittain tehdyt asiakaskyselyjen tulokset Vaikutukset, niiden saaminen esiin ja kuvaaminen kansanomaisesti esim. tiedon suhteuttaminen johonkin muuhun päästöön. Välittömät ympäristövaikutukset kiinnostavat kuten, päästöt jätteenkäsittelystä ja kuormitusparametrit (kg/v) ja ominaismäärät (x/asukas vertailtavuus). Henkilöstöön liittyvä raportointi (osaaminen, hyvinvointi) kiinnostaa myös. Asukkaat, asukasyhdistykset Lisää tietoa kaivataan projekteista ja erilaisista investointisuunnitelmista. Tärkeää on miettiä miten tiedotetaan. Kustannusjako kotitalousjätteen ja teollisuusjätteen välillä olisi kiinnostavaa saada selville Yleisesti vastaaminen kysymykseen paljonko jätehuolto maksaa, mistä hinta muodostuu mitkä tekijät vaikuttavat hinnan nousuun? Asiakkaan kannalta on tärkeää jätelaskutuksessa maksetut eurot. Tarpeen olisi saada vuoden sisällä kumuloituva tieto kustannuksista (vrt. samantyylinen kuin energia- tai vesilasku). Tietoa siitä minkälaista ja kuinka paljon jätettä oman kunnan alueelta kerätty. Oman kunnan kehitystrendi (jätteen kokonaismäärän kasvu/a), vertailtavuus edellisiin vuosiin. Asukkaita kiinnostavat haitallisten aineiden määrät vedessä suhteessa suosituksiin, jätelietteen käsittelyn tulevaisuus, pinta- ja pohjavesitiedot nopeasti, avokompostin aumojen kääntöpäivät, häiriötilanteiden määrä ja ajankohta ja tiedot polttolaitosten päästöistä kansantajuisesti Jätteenkuljetusyritykset He ovat yleensä itse tuottamassa tietoja jätelaitosten raportointiin. Tarvitaan vertailukelpoista tietoa kansallisesti ja kansainvälisesti. Tärkeää saada avointa tiedotusta tulevista muutoksista, tulevaisuuden suunnitelmista ja näkymistä, jätemääristä ja niiden kehityksestä sekä jätemaksujen muutoksista. Aukioloajat ennakkoon sekä tyhjennysajat on välttämätöntä tietoa ajoreittien suunnittelussa. Yhteistyöyritykset ja aliurakoitsijat: Yhtiön alueella syntyvä jätemäärä(arvio), josta jätejakeittain jaottelu asukkaat/yritykset. Kuinka paljon asukkaat, kiinteistöt itse hyödyntävät jätettä. Mitä käsitellään itse, mitä muut (jakeittain massatase) ns. sopimussalkku. Alueelta pois menevä ja alueelle tuleva. Paljonko jätettä kuljetetaan: km/t. Tärkeää tietoa on mm. investoinnit, liikevaihto, vastaanottomaksut, päästömäärät, asiakastyytyväisyys, prosessit, vahinkotilanteet ja turvallisuusasiat. Vertailu edellisiin vuosiin sekä vastaavaan yritykseen jossain muualla. Ajoissa olevaa tietoa siitä mitä materiaaleja on suunniteltu otettavaksi alueelle. Muut yhdistykset ja järjestöt Eri jätelajien kertymä (t/asukas) ja hyötykäyttö (historia, tulevaisuus, eurot) kiinnostavat. Tulevaisuuden suunnitelmat ja konkreettista tietoa, mitä jätejakeille käy ja esim. kuinka paljon öljyä säästyy, kun käytetään biokaasua. Ympäristövaikutusten kertominen maanläheisesti. Tärkeää on, että tunnusluvut ovat vertailukelpoisia jätelaitosten kesken ja että trendit näkyvät. Henkilökunta Selkeämpää ja ajoissa annettua ohjeistusta muuttuvasta lainsäädännöstä ja vaatimustasosta virkamiestahoilta Yhteisiä tunnuslukuja kuljetusyritysten kanssa (polttoaine/km, työturvallisuustilastot). Tarve saada kunnilta ja kuljetusyhtiöiltä asiakasrekistereitä ja niissä tapahtuneita muutoksia. Efeko Oy 19

Vertailukelpoinen mittari jätteen synnyn ehkäisyyn. Tietoa tunnusluvuista, jotka tuotetaan kunnittain. Keräystehokkuus (kg/km, eurot). Yksiselitteinen hyötykäyttöprosentti, jätejakeittain. Malli tai prosessikaavio kustannuksista eli mitä tehdään ja mitä se maksaa. Tiedotusvälineet Lisää vertailutietoista tietoa kaivataan polttolaitoksesta, hyötyjätteiden uusiokäytöstä ja kustannuksista. Toiset jätelaitokset Tietoa siitä mitä saadaan tuoduista jätejakeista omia asiakkaita varten. Lisäksi toiminnan kokonaiskuormituksesta tietoa. Hallitus Hintakehityksen vertaaminen valtakunnan tasoon. 4. Minkälainen ympäristöraportti on hyvä ja luettavin (laajuus ja muoto)? Viranomaiset: Viranomaisraportti tulee edelleen olla erillinen. Tarkkailutulokset tulee saada sähköisesti. Ympäristöraportin pitäisi löytyä sähköisenä esimerkiksi jätehuoltoyhtiön sivuilta. Sähköisenä raportti voisi olla paperista laajempi ja tietoja mahdollisimman paljon graafi sessa muodossa. Sähköisesti raportissa voisi olla erilaisia linkkejä muihin raportointijärjestelmiin. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tai osaamista käyttää sähköistä raporttia, joten tarvitaan painettukin. Painettua tarvitaan myös arkistointiin. Painettu paperinen ympäristöraportti olisi esitetyylinen tiivistelmä. Ympäristöraportointi osana toimintakertomusta/vuosikertomusta jakoi viranomaisten mielipiteitä. Kerran vuodessa on hyvä raportointiajanjakso. Ympäristöraportoinnilta odotetaan paremmin esille nykytilan kuvausta, tavoitteita, kehitystyötä ja tulevaisuutta. Tunnuslukuja ja tietoa on hyvä olla talous- ympäristö ja sosiaalista asioista. Olennaiset asiat tiivistetysti esille diagrammeina, esim. kokonaisjätemäärä, eri jakeet, kaatopaikkakaasun hyötykäyttö, vuositrendit, kustannusrakenteet ja laskentaperusteet, hoitokulut ja pääomakulut. Taulukot ja kuviot havainnollistavat raportointia, ne pitää esittää rehellisesti ja läpinäkyvästi. Yleisesti odotetaan avoimuutta ja myös negatiivisten asioiden esiin tuomista. Asukkaat, asukasyhdistykset Ympäristöraportointi ei saa olla liian laajaa asiat pitävät olla yksinkertaisesti kerrottu ja vain keskeiset tunnusluvut mukana. Paperiraportti palvelee parhaiten, mutta tiedot pitävät löytyä myös sähköisesti, jossa voi olla tarkempaa ja laajempaa tietoa. Ympäristöraportointi voisi olla vuosikertomuksen yhteydessä. Jätteenkuljetusyritykset Sähköinen vuosikertomuksen osana julkaistava ympäristöraportti toimii parhaiten. Vertailutietoa sekä trendejä mahdollisimman paljon. Yhteistyöyritykset ja aliurakoitsijat: Mieluummin ympäristöraportointi sähköisenä osana vuosi/toimintakertomusta. Ympäristöraportointiformaatin toivotaan olevan kansallisesti identtinen, jolloin on helpompi vertailla. Raportista pitäisi löytyä tietoa investoinneista ja uusista kohteista sekä prosesseista ja miten vaikuttaneet toimintaan (säästöt, parantuminen jne.). Lisäksi toivotaan löytyvän ympäristöpolitiikka, yrityskuva, henkilöstötietoja, ympäristöjohtaminen ja turvallisuus osio, ympäristötase, jätteiden käsittelymenetelmien kuvaukset, ympäristönsuojelun painopistealueet, tavoitteet, ja miten ne on saavutettu, tulevaisuuden suunnitelmat, mittarit ja vertailutietoa edellisiin vuosiin, lainsäädäntövaatimusten täyttyminen, ympäristövaikutukset ja yhteystiedot. Muut yhdistykset ja järjestöt Ympäristöraportin toivotaan olevan sähköinen ja toimintakertomuksen osana. 20 Efeko Oy

Henkilökunta Kohderyhmiä sekä sähköiselle, että paperisille ympäristöraportille löytyy. Tärkeää on se miten siitä tiedotetaan esimerkiksi naapureiden kanssa suullisesti läpi tai paikallislehdissä lyhyesti keskeiset asiat. Suurimman osan mielestä ympäristöraportin tulee sisältyä vuosiraportointiin tai olla omana osana sitä eli ei erillistä raporttia. Raportissa pitää olla trendejä sekä vertailua (mm. jätemääristä sekä hyödyntämisasteista). Tiedotusvälineet Sähköinen raportti, joka on ladattavissa netistä (pdf) Toiset jätelaitokset Ympäristöraportti tulee löytyä sekä paperisena että sähköisenä. Raportissa tulee näkyä päämäärien toteutuminen sekä selkeät tunnusluvut ja suhteutus (kaasu vastaa tiettyä määrää öljyä). Hallitus Raportissa pitää kansanomaisesti avata tunnuslukuja ja pitää tiedotustilaisuus raportin valmistuttua. 5. Mitä hyötyä ko. laitoksen ympäristöraportista on teille? Viranomaiset: Palvelee yleistä jätehuollon ja ympäristönsuojelun edistämistyötä sekä on osana omaa kestävän kehityksen ja ympäristön tila raportointia. Täydentää valvontaa varten saatua tietoa ja palvelee tiedonvälitystä eteenpäin. Hyvällä raportilla saadaan osoitettua jätehuollon monipuolisuus, kustannukset, seurantatiedot ja muutokset sekä vaikutukset ja siten se vähentää kuntalaisten kyselyjä. Raportointi osoittaa arvojen toteutumisen ja on myös kunnan imagotekijä. Asukkaat, asukasyhdistykset Tieto siitä, missä ollaan ja minne ollaan menossa tuo mielenrauhaa. Jätteenkuljetusyritykset Valmista tietoa hyödynnettäväksi omille asiakkaille. Lisätietoa oman toiminnan suunnitteluun. Yhteistyöyritykset ja aliurakoitsijat: Työkalu neuvontaan ja tietolähteeksi. Näkee kehityssuunnan. Muut yhdistykset, järjestöt ja koulut Avaa jätehuollon toimintaa sekä motivoi lajitteluun ja kierrätykseen. Antaa faktatietoa, jota voi jakaa eteenpäin. Henkilökunta Viestinnän väline asiakkaille, omalle henkilökunnalle ja muille sidosryhmille. Hyvä ja selkeä työkalu oman toiminnan seuraamiseksi sekä vertailussa muihin jätelaitoksiin. Imagollisesti tärkeä kysymys. Raportointi tuo uskottavuutta, luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Tiedotusvälineet Yksi tietolähde taustatietojen hakemiseen Toiset jätelaitokset Väline oman henkilöstön koulutuksessa. Tiedottamisen apuna (asukkaat, yritykset). Raportista näkee seuranta ja toteumatiedot. Hallitus Tieto suunnitelmista historiatiedon lisäksi ja ohella. Efeko Oy 21

Liite 2. Raportoinnin malli SISÄLTÖ 1. Strategia ja kuvaus jätelaitoksesta/yhtiöstä... 23 1.1 Toimintastrategia ja johtajan katsaus... 23 1.1.1 Johtajan katsaus... 23 1.1.2 Strategiatyö... 23 1.2 Perustietoa yhtiöstä/laitoksesta... 23 1.3 Johtaminen, hallinto, henkilöstö... 23 2. Jätteiden keräys ja kuljetus... 23 2.1 Yhdyskuntajätteet... 24 2.2 Hyötyjätteet... 24 2.3 Ongelmajätteet... 24 3. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen... 24 3.1 Käsittely... 24 3.2 Hyödyntäminen... 24 4. Ympäristö... 25 4.1 Ympäristövaikutukset... 25 4.1.1 Vedet... 25 4.1.2 Kaatopaikka-/biokaasu... 25 4.1.3 Haju, melu ja haittaeläimet... 27 4.1.4 Sähkön, veden ja polttoaineen kulutus... 27 4.2 Poikkeamat ja riskitilanteet... 27 5. Investoinnit/Rakentaminen... 27 6. Tutkimus ja kehitys... 27 7. Vuorovaikutus... 27 8. Henkilöstöraportti... 28 8.1 Henkilökunta... 28 8.2 Koulutus... 28 8.3 Työterveys... 28 8.4 Hyvinvointi... 28 9. Tilinpäätös... 29 9.1 Hallituksen toimintakertomus... 29 9.2 Tilinpäätöstiedot... 29 9.3 Tilintarkastuskertomus... 29 10. Tunnuslukutaulukko... 29 11. Yhteystiedot... 29 12. Käytetyt lyhenteet ja käsitteet... 29 22 Efeko Oy

JÄTEHUOLTOYHTIÖ OY Vuosiraportin malli 2005 1. Strategia ja kuvaus jätelaitoksesta/ yhtiöstä 1.1 Toimintastrategia ja johtajan katsaus 1.1.1 Johtajan katsaus Katsaus kuluneeseen vuoteen ja tulevaisuuteen. 1.1.2 Strategiatyö Missio, arvot, visio. Raportointivuoden päämäärät ja tavoitteet niiden saavuttamiseksi. Miten nämä on saavutettu ja missä asioissa riittää haastetta ja miksi. Kuvaus johtamisjärjestelmistä. Kotitalouksien määrä (kts. Tilastokeskus) Vapaa-ajan kiinteistöjen määrä (kts. Tilastokeskus) Merkittävimmät jätteentuottajayritykset (näkökulmana jätemäärät ja/tai talous huomioiden). Suhteessa jätelaitoksen vastaanottamassa kokonaisjätevirrassa. Nimet (1-10 kpl). Toiminta-alueen maa-pinta-ala ja kokonaispinta-ala (kts. www.kunnat.net tilastot väestö asukasluvut, asukastiheys) Asumismuotojakauma, toiminta-alueen ja/tai kunnittain Taajama/haja-asutus graafi (kts. Maakuntaliitosta tai www.kunnat.net tilastot taajama/haja-asutusalue) Elinkeinorakenne, toiminta-alueen Piirakkana (kts. Maakuntaliitosta tai www.kunnat.net tilastot) 1.3 Johtaminen, hallinto, henkilöstö 1.2 Perustietoa yhtiöstä/laitoksesta Historia (perustaminen, nimenmuutokset) Tehtävät Omistajat Toiminta-alueen jätteentuottajat Toimialueen kunnat, asukasmäärä ja omistusosuus (www.kunnat.net tilastot väestö asukasluvut, asukastiheys) (kts. esimerkki, kuva 1). Hallituksen jäsenet. Henkilöstö (organisaatiomalli). 2. Jätteiden keräys ja kuljetus Kuvaus yhtiön toiminta-alueen keräysverkostosta. Kuvaus yhtiön toiminta-alueen kuljetusten järjestämistavoista (kts. liitteessä 4 kuljetusten järjestäminen). Tempaukset ja/tai kiertävät keräykset sekä siirtokuormaus. Arvio jätevirtojen hallittavuudesta. Kuvaus palvelutasosta Miten palvelutaso määritelty (Haja- ja loma-asutus). Järjestetyn jätteenkuljetuksen tunnuslukuja (kts. esimerkki, kuva 2). Kuva 1. Toimialueen kunnat, asukasmäärät ja omistusosuudet, Joensuu Kuva 2. Järjestetyn jätteenkuljetuksen tunnuslukuja, Pirkanmaan Jätehuolto Efeko Oy 23

Kuljetusyrittäjien määrä (kilpailutetut). Urakka-alueiden määrä. Montako autoa (pakkaria) alueella (graafi na) (kts. liitteessä 4 kuljetusten järjestäminen). (Jätteen kuljetuksen polttoainemäärä/v, Polttoainemäärä t/kerätty jätelaji t, km/t ) Yhteistyökumppanit Valvonta 3. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen (katso liitteessä 4 toimintopaikat ja käsittelytoiminnot) Laitoksen rooli alueella käsittelijänä. Ilmoitetaan myös muut toimijat (käsittelyn ja hyödyntämisen osalta). Suljetut/suljettavat loppusijoitusalueet, jotka ovat laitoksen vastuulla. 2.1 Yhdyskuntajätteet 3.1 Käsittely Kuvaus, mitä on yhdyskuntajäte. (Elinkeinotoiminnan osuus tästä (myös luku 1.2).) Keräysjärjestelmien kuvaus (esim. seka-, biojäte). Paljonko laitoksen toiminnan kautta kulkeneesta yhdyskuntajätteestä ohjautui hyötykäyttöön (ks. tunnusluku lomake). Kuva laitoksen käsittelykeskuksesta, jossa merkitty toiminnot (kts. esimerkki, kuva 4). 2.2 Hyötyjätteet Keräysverkoston kuvaus ja yhteistyökumppanit. Keräyspaikat ja pienjäteasemat (kts. liitteessä 4 keräys). Graafi na: kävijämäärät, kerätyt/vastaanotetut jätemäärät ja trendit edellisiin vuosiin (kts. esimerkki, kuva 3). Jätteiden päähyödyntäjät. Tuottajavastuu yhteistyökumppanit. 5 000 000 4 500 000 4 000 000 Hyötyjätteet 1995-2005 Kuva 4. Laitoksen käsittelykeskus ja toiminnot, Oulun Jätehuolto 3 500 000 Energiajäte 3 000 000 Keräyskartonki Muovi 2 500 000 Pahvi Lasi 2 000 000 Paperi Metalli 1 500 000 1 000 000 500 000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 3. Hyötyjätteet, Oulun Jätehuolto 2.3 Ongelmajätteet Keräysjärjestelmän kuvaus (ml. tempaukset sekä kiertävät keräykset) ja yhteistyökumppanit. Graafi : Ongelmajätemäärä yhteensä, miten saatu talteen (keräys, vastaanottoasemat) ja miten ongelmajätelajeittain jakaantuu (akut, ) Paljonko on kotitalouksista vastaanotettu ongelmajätteitä ja ongelmajätekertymät lajeittain (graafi na trendi). Paljonko yrityksistä kerätään ongelmajätettä. SER. Kuvaus ongelmajätteiden käsittelystä. Mihin ongelmajätteet ohjataan, yhteistyökumppanit. Toimintopaikat Paikka A sijaintikunta (kartta) alueen pinta-ala, täyttöalueen pinta-ala mitä toimintoja taulukko jätemääristä (lajeittain, vuosittain trendit) historia, tulevaisuus Paikka B sijaintikunta (kartta) alueen pinta-ala, täyttöalueen pinta-ala mitä toimintoja taulukko jätemääristä (lajeittain, vuosittain trendit) historia, tulevaisuus 3.2 Hyödyntäminen Miten jätteitä hyödynnetään Hyödynnetty aineena jätelajeittain Hyödynnetty energiana Loppusijoitettu jätelajeittain Varastoon 24 Efeko Oy

Mitä on hyödynnetty omassa toiminnassa Mitä on ohjattu eteenpäin Yhteistyökumppanit Mitä jätteille tapahtuu? (kts. esimerkki, kuva 5) Kuvausta ympäristöasioiden parantamiseen johtaneista teoista ja toimenpiteistä. 4.1 Ympäristövaikutukset Lyhyt kuvaus ympäristöluvasta (mahdollinen kuvaus vakuudesta: mikä vakuus ja suuruus vai sitoumus tmv. hyväksytty). Kuvaus laitoksen toiminnan välittömistä ympäristövaikutuksista. Kuvaus välillisistä ympäristövaikutuksista (esim. kuljetusten polttoainepäästöt ja jätteenpolton ilmapäästöt), joihin laitos pystyy vaikuttamaan (kts. esimerkki, kuva 7 seuraavalla sivulla). Kuva 5. Jätteistä tuotteiksi, Pirkanmaan Jätehuolto (Koko hyödyntämisaste. Kuvaus mitä pitää sisällään. Harkinnanvarainen tieto!) 4. Ympäristö Kuvaus mahdollisesta ympäristöjärjestelmästä (tai viitteet, mistä ko. tieto löytyy) Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma o toimenpiteet Ilmoita, mistä löytyvät tarkemmat ympäristöntarkkailuraportit (esim. yrityksen www-sivuilta). 4.1.1 Vedet Kuvaus jätteenkäsittelykeskuksen alueesta. Sadanta vuosittain. Kuvaus vesienhallintajärjestelmästä. Kartta, jossa näkyvät tarkkailupisteet. Pohjavedet Kuvaus, miten (esim. tarkkailupisteet ja näytteenottojen useus) pohjaveden laatua seurataan. Verrataan pohjavesien laatua talousvedenlaatuvaat imukseen/suositukseen (kts. esimerkki, kuva 6). Kuva 6. Pinta- ja pohjaveden laatu ja vertailu talousveden laatuvaatimussuositukseen, Kiertokapula Efeko Oy 25