PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

Samankaltaiset tiedostot

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

Suunnitelma taimikon kasvu- ja rakennemallien kehittämiseksi

Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski

Motti-ohjelmisto: metsikön kehityksen simulointi

Viime vuosina rungon sisäisen laadun tutkimusedellytykset

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

PuMe II -metsäopetusohjelmisto. Käyttöohje

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Suomalaisen sahateollisuuden kilpailukyvyn

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin. Tuula Jaakkola, Harri Mäkinen, M Pekka Saranpää. Suomen Luonnonvarain tutkimussäätiö

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Muuttuvan ympäristön vaikutusten

Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus

Trestima Oy Puuston mittauksia

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä

Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi

Trestima Oy Puuston mittauksia

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Metsikön kasvatus muuttuvassa ilmastossa yleisen mallisysteemin kehittäminen ja soveltaminen mäntymetsiin

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa

Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei

Dynamiikkaa ja optimointia metsän kasvussa ja kasvatuksessa Annikki Mäkelä Hans Blombergin oppilaat Brändö

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Prosessimallit ja metsäsuunnittelu: kokeellisen ja teoriapohjaisen tiedon yhdistäminen kasvu- ja tuotosmalleissa

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Puun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Kangasmaiden lannoitus

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Lauri Korhonen. Kärkihankkeen latvusmittaukset

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Tuulituhot ja metsänhoito

Satomalleista metsän tuoton optimointiin ja käsittelysuosituksiin

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Puusolut ja solukot. Puu Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Algoritmit 2. Luento 7 Ti Timo Männikkö

Yhteensä Mänty Kuusi

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla

Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Energiapuun mittaus ja kosteus

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Spatiaalinen metsää kuvaava malli ja sen soveltaminen metsäninventointiin

Energiapuun korjuun vaikutus metsiin

Pystypuusta lattialankuksi

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

"Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

Transkriptio:

PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet PipeQual-mallin kehittäminen mänty: puuaineen ominaisuudet mallit männyn kasvumalliin mallin adaptointi kuuselle: kasvumalli, rungon rakenne, puuaineen ominaisuudet ilmastosta ja kasvupaikasta johtuvat kasvuerot PipeQual-mallin soveltaminen Motin kasvumallien joukkoon Mottiin laatuominaisuuksien tiivistelmämalli (mänty) tapaustutkimukset

Viimeksi suunnitellut tavoitteet Seuraavaan kokoukseen mennessä runkojen testaus kuusiaineistoa vasten, kun metsikön kehitys kalibroitu aloitetaan ominaisuusmallien liittäminen kasvumalliin Myöhemmin metsikön kehitys alueellisella tasolla (Motti) oksikkuus- ja ominaisuusmallien testaus sovellukset Edistyminen PipeQual-mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset ja oksamallit Harri Mäkinen ym. kuusen metaboliset parametrit fotosynteesi, hengitys, varjostusominaisuudet kirjallisuudesta yhdistäminen, kalibrointi ja testaus versio 3 valmis

Metsän kasvu ja puiden kilpailu Mallin periaatteita: kasvu seuraa nettofotosynteesistä ja sen jakautumisesta puut ovat sopeutuneet valo- ja ravinneoloihin siten, että metsikön kokonaiskasvu on lähes verrannollista lehtipinta-alaan sopeutuminen rakenneominaisuuksien kautta juuri-versosuhde, latvusraja, lehtien ominaispinta-ala kilpailu resursseista tilan kautta (vrt itseharvenemisen - 3/2 malli!) Metsän kasvu ja puiden kilpailu 1 2 3

Metsän kasvu ja puiden kilpailu Latvusrajan nousu on puun responssi vähenevään kasvutilaan ja resursseihin Johtaa allokaation muutoksiin => pienemmät kuolevat Kilpailu on tasapainoilua kasvutilan saamisen ja koko metsän ahtauden välillä! Puulajit eroavat toisistaan Puiden rakenne Malli perustuu puun rakenteessa havaittuihin säännönmukaisuuksiin Etsitään rakennepiirteitä jotka säilyvät (likimain) riippumatta käsittelystä, iästä, jne => johdetaan rakenteen dynamiikka

Neulasista ja latvuksen noususta rungon muotoon ja oksiin Assumptions Foliage: W fi = f (x) Active pipes: A Bi = a B (x) W fi A Si = a S (x) Σ W fi Disused pipes : - decreasing foliage in whorl - increasing age From growth model: New height New crown base New foliage mass Heartwood : - 1.5% of sapwood turns into heartwood each year Neulasista ja latvuksen noususta rungon muotoon AS (cm 2 ) WF (kg) 5. 4. 3. 2. 1.. 8 6 4 2 1 2 3 L C (m) 1 2 3 L C (m) Height (m) 35 3 25 2 15 1 5 2 4 6 8 1 12 Age (years) Spruce (Kantola and Mäkelä 23)

Latvuksen neulasjakauma neulasjakauman muoto riippuu latvuksen koosta: 25v, 6m 65 v, 25 m 6 26 5 24 22 4 2 3 18 2 16 14 1 12.E+ 5.E-5 1.E-4 1.5E-4 2.E-4 2.5E-4 3.E-4 3.5E-4 4.E-4 1.E+ 2.E-4 4.E-4 6.E-4 8.E-4 1.E-3 1.2E-3 Puiden rakenne keskeisiä vakioita ja sääntöjä: mantopuun ja yläpuolisen neulasmassan suhde neulasten määrä latvuksen pituuden / leveyden mukaan neulasmassan jakautuminen latvuksen pituuden yli oksien pituus yläpuolisen latvan pituuden funktiona puuaineen keskitiheydet eri osissa

Putkimallisuhteet Latvuksen allometria WF (kg) 5. 4. 3. 2. 1.. 1 2 3 L C (m)

Oksien muotoluku W b 1 8 6 y =.636x R 2 =.976 4 Wb Linear (Wb) 2 25 5 75 1 125 15 A b H b ρb Kantola Oksat Kuusen oksien ominaisuudet implementoitu (Mäkinen et al. 2, Metlan raportti) syntyvien oksien lukumäärä oksien kokojakauma oksien kuoleminen elävän latvan sisällä oksakulma ja sen kehitys oksien karsiutuminen elävän latvan alla

Tuloksia: metsikkötaso (harvennuskokeet Heinola ja Punkaharju) Anu Kantolan mittaama aineisto harventamaton, normaali, voimakas Heinola 87v, Punkaharju 68v pohjapinta-ala, valtapituus ulko-oksat, runkomuoto Pohjapinta-alojen kehitykset, Heinola Basal area (m 2 ) 6 5 4 3 2 1 2 4 6 8 1

Pituuskehitys, Heinola H dom (m) 35 Unthinned Normal Intensive Series1 Unthinned Normal Intensive 3 25 2 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Pohjapinta-alat, Punkaharju Basal area (m 2 ) 6 5 4 3 2 1 2 4 6 8 Basal area (m 2 ) 4 35 3 25 2 15 1 5 2 4 6 8 Basal area (m 2 ) 4 35 3 25 2 15 1 5 2 4 6 8 harventamaton normaali voimakas

Pituuskehitys, Punkaharju H dom (m) 3 25 2 15 1 5 2 4 6 8 Ominaisuusmallien liittäminen malliin visualisointiohjelmisto valmis yhtälöt malliin kun valmistuvat osahankkeesta 1

Puuttuvaa: PipeQual Kehittäminen runkomuoto ja oksikkuus: mallien parantaminen ominaisuusmallien liittäminen kasvumalliin oksikkuus- ja ominaisuusmallien laaja testaus Sovellukset metsikön kehitys alueellisella tasolla (Motti) tapaustutkimukset