2 0 0 5 Pyyhtiä sukuleht 1 5. 3. 2 0 0 5 T Ä S S Ä N U M E R O S S A : S U O M E N P Y Y H T I Ä T S A M A A S U K U A 3 S U K U T U T K I - M U K S E N T U L O K S I A 4 K U P A R S A A R I P Y Y H T I Ö I D E N K O T I 6 S U K U S E U R A T O I M I I 8 K U T S U S U K U K O K O U K - S E E N 2 0 0 5 1 0 L Ä H D E K O T I S E U T U - M A T K A L L E 1 1 S U K U K O K O U S - V I I K O N L O P U N O H J E L M A 1 3 M U I S T A T H A N : JÄSENMAKSUN 10 Pankkisiirto takakannessa Kuparsaarenluonto kukkaloistossaan kutsuu kotiseutumatkalle11.- 13.6. Katso sivu 11
2 Pyyhtiän sukuleht Jäsentiedotteita S U K U S E U R A S S A N Y T 1 0 3 J Ä S E N T Ä Sukuseura jäsenmäärä on tasaisessa kasvussa. Jäsenmäärän kasvua kuvaavat oheisen taulukon luvut. Jäsenet, välittäkää tietoa seurasta sukulaisillenne! Ohjeet jäseneksi ilmoittautumisesta alla. Perustajia 6.6. 2003 28 Jäseniä 30.4.2004 61 Jäseniä 31.12.2004 98 Jäseniä 15.3. 103 Kuparsaaren Pyyhtiänmäeltä lähteneiden Pyyhtiöiden yhdysside. M I T E N J Ä S E N E K S I S U K U S E U R A A N? Pyyhtiän sukuseuran jäseneksi ovat tervetulleita kaikki Kuparsaaresta lähteneet Pyyhtiät sekä sukuun avioliiton kautta tulleet. Nykytietojen mukaan puhuttelunimi alleviivattuna, syntymäaika ja -paikka, täydellinen postiosoite, puhelinnumerot sekä mahdollinen sähköpostiosoite. Suomen kaikki Pyyhtiät ovat Lisäksi olisi hyvä kertoa vanhempiensa ja esivanhempiensa nimet ja syn- lähtöisin juuri Kuparsaaresta. Seuraan pääsee lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen seuran hallitukselle. Osoite: Jarmo Pyyhtiä Kurvishöllintie 6 B 12, tymäajat niin pitkälle kuin ne ovat tiedossa. Tämä auttaa seuran sukututkijoita sijoittamaan uuden jäsenen oikeaan sukuhaaraan ja tieto antaa mahdollisesti jopa uutta tietoa tutkijoille. 36420 SAHALAHTI tai jarmo.pyyhtia@kolumbus.fi Kirjeessä tai sähköpostissa olisi hyvä Hallitus lähettää tämän jälkeen uudelle jäsenelle jäsenmaksulipukkeen. mainita hakijan täydellinen nimi Seuran tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta jäsentensä keskuudessa. H A L L I T U K S E N K O K O O N P A N O J A Y H T E Y S T I E D O T Nimi Puhelin e-mail Marja-Leena Andersin (019) 768 032 Kerttu Arminen 040 831 5521 (019) 440 255 Anneli Kesanto (03) 612 7303 Reijo Orava 0500 420 810 reijo.orava@riista.fi Hannele Porkka (03) 341 4148 tuomo.porkka@gapac.com Aarne Pyyhtiä 050 555 9555 aarne.pyyhtia@finnet.fi Ilmo Pyyhtiä 040 545 3845 ilmo.pyyhtia@bof.fi Jarmo Pyyhtiä (03) 376 3226 jarmo.pyyhtia@kolumbus.fi Yrjö Pyyhtiä 050 525 2724 marjaleena.andersin@katsastus.fi Erovuoro 2006 2007 2006 2006 2007 2007 Kansi: Pyyhtiän sukuseuran perustajajäsenet Kuparsaaren Pyyhtiänmäellä Kuparsaaressa kesäkuussa 2003. Kuva Reijo Orava Kansi: Kuparsaaren kalkkiperäinen maa tuottaa lehtokasvien runsaan kirjon. Kuvassa luhtalemmikki. Kuva Reijo Orava
2 0 0 5 3 Puheenjohtajalta S U O M E N P Y Y H T I Ä T S A M A A S U K U A Kaikki Suomen Pyyhtiät näyttävät suvun jäsentä. alustavien sukututkimusten mukaan Seuran tärkeimmäksi toimintatavoitteeksi määriteltiin kattavan sukutut- olevan samaa sukua. Ensimmäinen kirjallinen mainita kimuksen ja sukujulkaisun aikaansaaminen. nimestä on 1550-luvulta Viipurin linnan veronkantoluetteloista. Kuparsaaresta suku on levinnyt 1700- Kuparsaaresta sodan takia evakkoon lähteneiden osalta sukututkimus on lähtenyt hyvin käyntiin. Ruo- luvun jälkipuoliskolla Ruokolahdelle ja Joutsenoon. kolahden ja Joutsenon haarojen Karjalaisten jouduttua lopullisesti edustajia kaivattiin mukaan sukututkimustyöhön. evakkotaipaleelle 60 vuotta sitten Näin on kesän jälkeen suku on levinnyt ympäri Etelä- tapahtunutkin. Suomea. Eniten Pyyhtiöitä on Hämeessä, mikä oli antrealaisten siirto- Sukukokouksessa päätettiin perustaa lehti seuran tiedotusvälineeksi. laisten pääasutusalue. Tämä lehti on ensimmäinen seuramme Kuparsaaren Pyyhtiät -sukuseura lehti: Pyyhtiän sukuleht. Se vietti ensimmäistä sukujuhlaansa täydentää seuramme tiedotustoimintaa, viime kesänä Vääksyssä. Sukuseuran kokoukseen osallistui lähes sata jonka nykyaikaisen rungon muo- dostaa oma Internet kotisivusto. Löydät sukuseuran myös webistä: http://www.kolumbus.fi/tili.orava/ pyyhtia/etu.html Reijo Orava Ensimmäinen kirjallinen mainita Pyhtiä- nimestä on 1550-luvulta Viipurin linnan veronkantoluetteloista V A N H E M P I E M M E M U I S T I T I E T O T A L T E E N! Pyyhtiän suku, muiden mukana, on elänyt mukana maamme historian murroksessa. Suvun jäsenillä on muistikuvia ja kokemuksia näistä vuosista. Sukupolvet ja niiden mukana muistitieto menneistä ajoista siirtyvät vääjäämättä ikuisuuteen. Muistajien joukko harvenee kuitenkin jatkuvasti. Sukuseura on perustettu vaalimaan ja keräämään tätä tietoa. Seura on kuitenkin yhtä paljon kuin sen jäsenet. Ulkopuolisia tallennustyön tekijöitä ei ole. Jäsenten aktiivisuus ratkaisee Vetoankin kaikkiin jäseniimme. Kyselkää ja tallentakaa muistiin vanhustenne muistitieto. Kaivakaa kuvat kenkälaatikoista ja perhealbumeista. Tutkikaa kirjeet, kauppakirjat ja muut dokumentit. Haastatelkaa vanhempianne. Kirjatkaa ylös ruutupaperille, videoikaa, kuvatkaa tai äänittäkää. Tekniikan ja tavan ei ole niin väliä. Pääasia, että tieto ja aineistot säilyvät. Sukuseura on kiinnostunut näistä aineistoista - tallentamaan ne ja levittämään kaikkien saataville. Niillekin jäsenille, jotka eivät voi enää kysyä vanhemmiltaan tai isovanhemmiltaan. Sukuseuran perinnekeräystä hoitavat Kerttu Arminen, Anneli Kesanto ja Yrjö Pyyhtiä. Ottakaa heihin yhteyttä ja kertokaa aarteistanne. Sitä kaikki aineistot kohta ovat. Reijo Orava
4 Pyyhtiän sukuleht P Y Y H T I Ä N S U V U N V A I H E I T A 1 5 0 0 - L U V U L T A N Y K Y P Ä I V Ä Ä N Ensimmäiset kirjalliset merkinnät Pyyhtiän suvusta ovat vuodelta 1558 Viipurin linnan voudintileissä. Antrean (silloisen Jääsken) pitäjän Kuparsaaressa (Kåparsari) talonpoika Anti Pÿhtiaine maksoi kokoveroa tilastaan Viipurin linnaläänille. Kuparsaaren kylä muodosti tuolloin nautakunnan, joka maksoi kymmenen kokoveroa. Vuoksen Kuparsaari oli nimensä mukaan silloin saari, joka vasta 1800 luvun puolivälissä sai kiinteän maayhteyden Vuoksen pinnan merkittävän laskun vuoksi. Kuparsaari sijaitsee 10 kilometriä Antrean kunnan keskuksesta Vuoksea myöten itään. Kirkonkirjojen mukaan Matti Pyhtiä eleli Kuparsaaressa 1600-luvun alussa. Kirkonkirjoja alettiin pitää Ruotsi- Suomen valtakunnassa kuninkaan määräyksestä näihin aikoihin. Matti Pyhtiällä oli neljä poikaa, Pekka (s. 1657), Antti, Juhani ja Martti. Näistä Antti Pyhtiä muutti Saijaan ja kuoli siellä korkeassa 79 vuoden iässä. Pyyhtiinmäki kuvattuna Kempinmäeltä päin 1920-luvulla. Kuvassa Kempinmäen Juhana-isäntä. Taustalla Kempin lampi. Sen takana Pyyhtiinmäen taloja, mm: Kurentalo, Mattila, Simola, Korkia-Aho ja Kivikko. Juhanilla oli ainakin yksi jälkeläinen Juhani. Pekalla oli ainakin yksi poika nimeltään Pekka. Pekka Pekanpojalle (s.1696) yhdessä vaimonsa Valpurin (os.hyväkkä) kanssa syntyi suuri lapsikatras, peräti 11 lasta. Tapana oli, että vanhin poika oli nimetty isän mukaan. Tässä tapauksessa vasta toinen poika oli Pekka. Lasten nimet olivat Antti (s.1720), Pekka, Juhani, Yrjö, Anna, Matti, Maria, Kaarina, Tuomas, Eskeli ja Vappu. Lapsista Juhani sai Pyhtiän kantatilan (Pyyhtiälä) hallintaansa ja hän otti vaimokseen Helena Eliaantytär Tonterin (Tondier). Sukunimi on lähtöisin Hollannista ja viittaa Pietari suuren Pietariin 1600-luvun lopulla tuomiin laivanveistäjiin, kun Pietari suuri halusi saada Venäjälle meriyhteyden ja taisteli Ruotsin kanssa Itämeren herruudesta. Juhani asusteli perheineen (7 lasta) Kempin lammen rannalla savupirtissä. Perimätiedon mukaan lammen rannalla oli 1700-luvun lopulla kaksi Pyyhtiöiden savupirttiä. Paikkaa kutsuttiin tällöin Pyyhtiäläksi. Kempin lampi oli vielä näihin aikoihin Vuoksen toinen uoma, joka ohitti Kuparsaaren eteläpuolelta. Juhanin kaikki veljet muuttivat Joutsenoon Hovin tilalle, jonka he olivat saaneet omistukseensa 1700-luvun puolivälissä. Tila oli jäänyt autioksi Ison vihan jälkeen, kun ruotsalaiset omistajat eivät pitäneet rajan läheisyydestä. Ruotsi-Suomen ja Venäjän raja oli Ison vihan jälkeisessä Turun rauhassa siirtynyt nykyisen rajan paikkeille. Joutsenossa Pyyhtiöiden sukukunta menestyi niin, että 1800-luvun puolivälissä tilaa viljeli edelleen useita Pyyhtiän perheitä. Hovin Suvun nimi oli 1500- tila jaettiin useissa sukupolvenvaihdoksissa lopulta hyvin pieniin 1600- ja 1700 luvulla Pÿhtiaine. osiin 1900-luvun alkuun luvuilla käytettiin mennessä. muotoa Pyhtiä tai Myöhemmin Pyyhtiöiden asuinsijoja Kempin lammen läheisyy- luvulla nimi vakiintui Pyyhtiä, mutta 1800- dessä alettiin kutsua Pyyhtiän mäeksi. Pyyhtiän kantatila muodos- muotoon Pyyhtiä ti neljännen osan Kuparsaaren koko maa-alueesta. Maakirjojen mukaan Kuparsaaren tilat S U K U T U T K I M U S T A R V I T S E E A P U A S I Sukututkimuksen edistämiseksi olisi hyödyllistä, jos suvun jäsenet lähettäisivät aiheeseen liittyviä selvityksiä omista isovanhemmistaan allekirjoittaneelle niin paljon taaksepäin kuin tietoa riittää. Myös sukuun liittyvä perimätieto on hyvää materiaalia sukututkimukselle. Omia taustojaan voi selvitellä myös itsenäisesti selailemalla kirkonkirjoja Suomen sukututkimuksen sivuilta. Tiedot löytyvät helposti mainituilla sivuilla olevan hakuohjelman avulla. Ohjelman käytöstä voi tarvittaessa kysellä neuvoja allekirjoittaneelta. Joutsenon osalta vanhat internetiin päivitetyt kirkonkirjat päättyvät vuoteen 1850. Antrean osalta päästään vuoteen 1900. Uudemmat tiedot löytyvät valtionarkistosta, maakunta-arkistoista ja seurakunnilta. Sukututkimuksen tuloksia kerätään sukuseuran hankkiman ohjelman avulla sukupuuksi allekirjoittaneen toimesta. Sukututkimuksen tilasta raportoidaan sukulehdessä ja sukukokouksissa. Ilmo Pyyhtiä
olivat 1700-luvulla ja 1800-luvun alkupuolella Kuparinen N:1, Peltonen N:2, Pyyhtiä N:3 ja Kemppi N:4. Isojaon ja perimysten seurauksena Pyyhtiän kantatila oli jaettu 1800-luvun loppupuolella useaan eri Pyyhtiän tilaan. Näitä olivat Simola, Mattila, Kuren talo, Kurenniemen talo, Kivikko ja Korkia-aho. Korkia-aho erotettiin Simolasta ilmeisesti vasta 1912. Savupirteistä luovuttiin 1800-luvulla ja ne rakennettiin uuden ajan mukaisiksi kunnon kiviperustukselle, runko hirrestä ja lämmityslaitteena uloslämpiävä varaava uuni. Pyyhtiän talojen perustukset ovat vieläkin nähtävissä Pyyhtiänmäellä. Viimeisimmät jaot olivat Korkia-ahon ja Kivikon erottaminen Simolan tilasta. Simolan tilan ensimmäinen isäntä oli ilmeisesti Pekka Eskelinpoika Pyyhtiä, joka otti vaimokseen Muolaassa syntyneen Anna Simontytär Räikkösen, nykyisin kuulua Kimin sukua. Simola-nimi tuli mahdollisesti Anna Simontytär Räikkösen isän tai Annan pojan Simon mukaan. Pekka Eskelinpoika kuoli kuitenkin nuorena ja Simolan isännäksi tuli Simo Pyyhtiä. Virallinen lainhuuto on vuodelta 1882. Si- Pyyhtiä puolestaan otti vaimokseen Maria Partasen. Korkia-ahon talo rakennettiin uudestaan 1900-luvun alkupuolella oikein tiilestä. Heikki sai vaimonsa Marian kanssa 9 lasta, jotka kaikki jäivät eloon ja avioituivat. Kivikon talo erotettiin vanhasta kantatilasta 1800-luvun loppupuolella, kun yksi Pyyhtiän suvun tyttäristä meni naimisiin Peltolasta lähtöisin olevan Kuparisen kanssa. Seuraava merkittävä muutos Pyyhtiöiden suvun tiloissa tapahtui 1900luvun alkupuolella, kun Korkia-ahon Pyyhtiät (Heikki Pyyhtiän lapset) myivät talonsa 1900-luvun alussa Antti Kupariselle, joka tuli Kivikon talosta. Talon myi Juhani (Jussi) Pyyhtiä, joka oli jäänyt veljeksistä viimeiseksi taloa pitämään. Hän oli naimisissa Anna Katri Kuparisen kanssa. Aviopari muutti Saijan kylään. Antti Pyyhtiä Korkia-ahon talosta puolestaan meni vävyksi Peltolan taloon, josta otti vaimokseen talon tyttären Katri Antintytär Kuparisen. Peltola oli alun perin Kuparsaaren Kuparisten päätalo. Talo sai nimekseen Anttila. Veljesparven vanhin Eskel meni vävyksi vuoksen toiselle puolelle Sintolaan. Lisäksi 5 Stiina avioitui Matti Kempin kanssa ja muutti Kuparsaaren Peräpellon taloon. Lisäksi Pyyhtiöitä meni vävyiksi ainakin Noskuaan (Mattilan tai Kuren Pyyhtiöiden talosta Matti Pyyhtiä). Juuri ennen sotaa loppuun saatetussa uusjaossa Simolan talo siirrettiin Kuparsaaren Hopianiemelle noin 10 kilometriä itään Vuoksen vartta Äyräpään rajalle. Simolan isäntien Toivo ja Pekka Pyyhtiän toimesta uudestaan rakennetut tilan rakennukset suomalaiset sotilaat polttivat Talvisodan lopulla, jotta vihollinen ei saisi lämmintä suojapaikkaa. Viime sodan aikana Viipuri - Kuparsaari - Taipale pääpuolustuslinja kulki Kuparsaaren läpi nimensä mukaan. Kuparsaaressa ei Juhanin kaikki veljet varsinaisesti muuttivat Joutsenoon taisteltu ja talot Hovin tilalle 1700jäivät paikalleen luvun puolivälissä. mutta HopianieTila oli jäänyt autioksi men talot poltetison vihan jälkeen, tiin talvisodan aikana ennen kun ruotsalaiset venäläisten omistajat eivät tuloa, jotta vipitäneet rajan hollinen ei saisi läheisyydestä. niistä suojaa pakkasta vastaan. Joitakin taloja kuitenkin tuhoutui sodassa kuten Anttila, joka sai täysosuman sodan loppuvaiheessa. Kuparsaaren talot tulivat parempaan käyttöön sodan jälkeen, kun alueen uudet omistajat purkivat talojen puutavaran omiin rakennustarpeisiinsa. Neuvostoliitossa metsät kuuluivat valtiolle, joten täytyi käyttää vanhaa puutavaraa. Kuparsaaressa ei ole tänä päivänä yhtään taloa pystyssä eikä myöskään asukkaita. Joitakin kalamiehiä telttailee siellä toisinaan. Alue on siis täysin luonnontilassa luonnonpuistona. Toivo Pyyhtiä (kesk.) syntymäkotinsa Simolan kivijalalla Kuparsaaressa. Oikealla Toivon sisaren tytär Kirsti Aaltonen ja vasemmalla Toivon poika Ilmo, tämän jutun kirjoittaja. Taustalla oleva koivu kasvaa Simolan leivinuunin kohdalla. Kuva: Kaino Aaltonen molan isäntä Pekka ja hänen vaimonsa Anna saivat peräti 11 lasta mutta talonpitäjäksi jäi vain Simo, kun muut pojat kuolivat nuorina. Kaksi tytärtä elivät myös pitempään ja menivät naimisiin tahoillaan. Korkia-ahon ensimmäiseksi isännäksi tullut Heikki Matti muutti Peron kylään lähelle Viipuria. Hän on Arvi Pyyhtiän isä, joka on vanhin suvun Karjalassa syntyneistä jäsenistä. Muista sisaruksista Heikki meni Kärstilään, Anni meni Maunuskalaan, Katrina Rupolaan ja Helena Maria jäi Kuparsaareen. Eeva- Jatkosodan jälkeen antrealaisten sijoituskuntina olivat lähinnä Loppi, Riihimäki ja Hausjärvi. Pyyhtiöitä muutti sodan jälkeen myös Lahteen, Sysmään, Pohjanmaalle ja Ouluun. Lopen ja Hausjärven asutustiloilta jälkipolvea on siirtynyt Helsingin alueelle ja Turkuun. Suurin osa Joutsenon Pyyhtiöistä on myös muuttanut pois entisiltä alueiltaan lähikaupunkeihin ja Helsinkiin. Ilmo Pyyhtiä
6 Pyyhtiän sukuleht KUPARSAARESSA PYYHTIÖIDEN JUURILLA Kuparsaaren kylä sijaitsi Vuoksen Lounaisrannalla Antrean pitäjässä, laajojen siintävien selkien ja salmien takana. Niinpä Kuparsaari olikin lukemattomien saarien ja sinisten selkien kylä, jota saartoivat joka suunnalta Vuoksen vedet. Kylän vesistöalueella oli saaria ja luotoja kaikkiaan 25, joissa oli kyläläisten viljelyksiä ja kalasaunoja. Kyläläisten ehdoton kulkuväline oli hyvä vene ja niitä olikin perheessä yleensä useita. Kuparsaaren metsät kasvoivat lehtipuita, jopa lehmusta löytyi joukosta. Oli myös mäntymetsiä. Puiden lomasta pilkisti kirkasvetisiä metsälampia. Keskikylällä oli pellon laidassa iso Kempinlampi, jonka rannalla sijaitsi ensimmäinen Pyyhtiän suvun savupirtti. Paraisten Kalkkitehdas Oy:llä oli Kuparsaaressa kalkkilouhos ja tehdas. Sen toiminta loppui tosin jo monia vuosia ennen sotia. Veneistä kaikui tyynenä iltana laulu kylän rannoille. Käki kukkua helskytteli rantakoivikossa ja lentää lehahteli pihapuihin kukkumaan. Kylän kalkkiperäiset pellot olivat viljavia. Pelloilla viljeltiin ruista, vehnää, ohraa ja kauraa sekä perunaa ja muita juurikasveja. Pellava oli myös tärkeä kasvi, josta naiset kehräsivät lankaa ja kutoivat kankaita. Jo ennen talvisotaa viljeltiin sokerijuurikasta. Antreaan valmistui raakasokeritehdas vuonna 1938. Sokerijuurikkaan viljelijät tekivät tehtaan kanssa viljelysopimuksia. Kuparsaari on luonnon paratiisi kukille ja linnuille. Mitä moninaisimmat luonnon kukat hehkuivat väriloistollaan. Rantalehdiköissä lintujen konsertti oli valtava ja satakielet lauloivat kesäyöt aamunkoittoon asti. Kuparsaaren luonto ei inspiroinut vain lintuja. Se sai myös Vuoksella soutavat, aamulla viljelmille menijät ja illalla töistä palaavat, miehet ja naiset laulamaan. Veneistä kaikui tyynenä iltana laulu kylän rannoille. Käki kukkua helskytteli rantakoivikossa ja lentää lehahteli pihapuihin ikkunan alle kukkumaan. Kuparsaari oli omavarainen, vauras Kuparsaari Vuoksen helmi on Pyyhtiän suvun alkukoti. Pyyhtiänmäki on merkitty karttaan punaisella ympyrällä. ja kehittyvä kylä. Kansakoulu aloitti toimintansa 30.8.1909 Pietari Kuparisen talossa (Pien-Heikillä) ja sen jälkeen Myllymäellä. Opettajana toimi Selma Siltanen. Pian aloitettiin touhuamaan omaa koulurakennusta. Paikkoja oli tarjolla monia. Päätettiin kysyä piiritarkastajan mielipidettä. Tarkastajan päätös oli, että koulu rakennettaisiin Pyyhtiän hakaan, niin se rakennettiin ihan Korkia-ahon naapuriin. Oma koulurakennus valmistui 8.10.1917. Opettajana toimi edelleen Selma Siltanen sekä alakoulun puolella Helena Sokka. Kuparsaareen perustettiin vuonna 1909 nuorisoseura Taimi. Kyläss oli myös oma seuratalo. Martta -yhdistyksen toiminta oli monipuolista. Pidettiin kutoma-, ompelu-, kotitalous-, tallukkaja puutarhakursseja. Oli myös kilpailuja pihan kaunistuksessa. Ompeluseuroissa eli saikoissa kokoonnuttiin vuorotellen eri taloissa. Talo järjesti aina tarjoilun ja arpajaiset. Marttaseuroissa kävivät myös miehet ja nuoriso. Kuparsaaressa toimi Antrean Lotta Svärd yhdistyksen paikallisosasto. Pikkulotille perustettiin oma osasto vuonna 1939. Antrean suojeluskunnan paikallisosasto piti ampumaharjoituksia ja hiihtokilpailuja Kuparsaaressa. Hevosjalostusta kehittämään perustettiin Kuparsaaren Ori -yhdistys vuonna 1917. Kilpa-ajoja pidettiin talvella Vuoksen jäällä ja palkintojen jako sekä tanssit järjestettiin illalla Nuorisoseuran talolla. Nuorisoseurantalo oli ahkerassa käytössä. Oli sekä näytelmä- että kuoroharjoituksia. Nuorisoseura ja Lotat järjestivät ohjelmallisia iltamia. Näytelmät ja kuorot oli koottu seuran omista jäsenistä. Soittajatkin iltamiin löytyivät omasta kylästä. Sukuseuran ikäpresidentti Arvi Pyyhtiä (s.1918) Korkia-Ahon talon raunioilla kesällä 2003. Arvin isä Mats Pyyhtiä (s.1864) oli Korkia-ahon talosta lähteneen sisarussarjan kolmanneksi vanhin. Matti muutti Kuparsaaresta Perolle Viipurin maalaiskuntaan. Peron mukaan on nimetty Matti Pyyhtiän jälkeläisistä muodostuva sukuhaaramme.
Kylän kirjasto toimi ensin koululla ja myöhemmin Nuorisoseurantalolla. Martat ja Nuorisoseura järjestivät yhdessä joka vuosi tarjoilun Äitienpäiväjuhlaan, koulun päätösjuhlaan keväällä sekä kuusijuhlaan joulun aikaan. Koulun oppilaat järjestivät itse ohjelman. Nämä olivat koko kylän juhlia. Luokkahuoneet olivat tupaten täynnä juhlavieraita. Kylässä pidettiin pyhäkouluja lapsille ja kiertokoulua (esikoulu ennen kansakouluun menoa) sekä hartaushetkiä ja kinkerit joka vuosi. Kuparsaaressa oli postitoimisto Mikko Koljosen talossa. Sekatavarakauppoja oli kaksi; Hassiinmäellä ja Kujasenristillä (Sunilla). Niistä sai kaikki tarvittavat tavarat. Kuparsaaressa oli eri ammattien taitajia; seppä, kaksi suutaria sekä kolmas kulkusuutari, joka kiersi talosta taloon. Hänellä oli mukana myös haitari, jolla hän viihdytti talonväkeä. Räätäleitä oli kaksi, ompelijoita kolme, oli veneentekijä ja tietysti muurarit Heikki ja Pietari Pyyhtiä KorkiaAholla 1910-luvulla. Myös talonrakentajia oli omassa kylässä sekä Sintolasta Virvilän veljekset. Oli korintekijöitä, kivityöntekijä ja tiilentekijä. Näin saatiin kylään uunit. Tiilentekijällä oli oma pieni tiilitehdas Juuvenlahden rannassa. Hierojia ja kuppareita oli kolme. Eläinparantaja oli käynyt karjatalouskoulun. Kätilöitä eli lapsenpäästäjiä oli neljä. Oli jäsenten paikalleen asettajia, suoneniskijä, ruumisarkkujen tekijä sekä kolme rysien ja verkkojen kutojaa. Kuparsaaressa eli hyvä talkoohenki. Milloin oli sontatalkoita, perunankaivuu-, viljanniitto- tai puintitalkoita. Viipurista jouduttiin joskus kutsumaan piirineläinlääkäri Christian Stauffer hevosia tohtoroimaan. Hän kertoi nauttineensa siellä erityisesti kauniista luonnosta sekä pysäyttäneensä autonsa Peltolanniemeen päin tullessaan Vehkolanmäellä. Sininen kimalteleva Vuoksen selkä, silmäinkantamattomiin ulottuvine vihreine saarineen oli mykistänyt hänet. Karjatalous oli hyvä. Lypsylehmiä oli taloa kohden viidestä kuuteentoista. Sen lisäksi oli joutokarjaa, hiehoja ja vasikoita sekä kolmessa talossa siitossonni. Talojen lehmiä käytettiin sonnin luona. Tästä muistetaankin tarina Lietsaaresta, kun Mikkolan Tuomas toi lehmää sonnin luota, niin naapurin tytär huuteli kartanonmaalta Tuomaalle: "Suvaissiks?", johon Tuo- 7 mas: "Suvais, suvais". Lampaita, siko- parsaareen. Kuuntelimme peloissamja ja kanoja oli joka talossa. Kananme pyssyjen pauketta ja kauheaa poikaset haudotettiin kotona ja myös jytinää. Sen jälkeen tulivat linnoituslampaanvilla karstattiin työmiehet. Heitä majoitetja kehrättiin itse, mutta tiin moneen taloon. Mijo 30-luvulla villat lähenunkin kotona tuvan Illalla tettiin Vuosalmen villalattia täyttyi vieraista taivaanranta karstaamoon karstattamiehistä. Koulunkäynti viksi, jolloin niistä oli loppui ja talvisota alkoi loimusi sitten hyvä kehrätä viimeisenä päivänä marpunaisena, raskuuta. Pommikoneet kotona. rajakylät jyrisivät ylitse Antrean Maito separoitiin ja paloivat. Rajalta asemaa ja Viipuria pomkirnuttiin kotona ja mittamaan. Illalla taipäin alkoi voita vietiin myyntiin vaanranta loimusi punaivirrata tien Viipurin torille. 30sena, rajakylät paloivat. täydeltä luvun loppupuolella Rajalta päin alkoi virrata maidot lähetettiin jo evakkoja. tien täydeltä evakkoja. He meijeriin. Valion maitopysähtyivät lepäämään auto kiersi kylässä ja Kuparsaaressa jatkaakkeräsi maitotonkat. Enää seen taas matkaa eteenpäin länteen. separoitiin ja kirnuttiin vain omiksi Joulukuussa, toisena adventtina oli tarpeiksi. Kuparsaarelaisten naisten, lasten ja vanhusten lähdettävä. Karja jäi vielä Kalastus oli hyvä elinkeino. Vuoksi hoitajineen kotiin. Miehet oli jo kylästä tarjosi runsaasti antimiaan. Kalastetviety sotatantereelle. Näin päättyi tiin kotiin syötäväksi ja myytäväksi onnellisen kylän elämä evakkotaipaviipuriin ja Ensoon. Vuoksesta nousi leelle kohti tuntematonta. kuhaa, haukea, lahnaa, madetta, ahventa, särkeä ja siikaa. Kalaa pyykerttu Arminen (os. Pyyhtiä) dettiin rysillä, verkoilla, pitkäsiimoilla, koukuilla ja katiskoilla sekä syksyn pimeinä iltoina myös tuulastamalla. Mikäs sen jännempää puuhaa lapsille kuin istua laiturilla onkimassa. Vähän suurempien poikien mieliharrastus oli metsästys. Liikenneyhteydet Antrean kirkolle ja asemalle hoituivat laivoilla. Niitä liikennöi kaksi: Koivisto ja Suvanto. Lapselle oli suuri elämys, kun pääsi isän ja äidin kanssa sunnuntaina kirkkolaivalla Vuoksea pitkin kirkkoon ja sai juoda punaista limonaatia ja natustella pieniä namusia (linnunmunia tötteröstä). Viipuriin kulki linja-auto, aamulla kaupunkiin ja illalla takaisin. Kuparsaarelaiset elivät onnellista ja rauhallista elämää. He ahersivat kotipelloilla, vesillä ja tanhuvilla. Kotikylä tarjosi paljon kaikkea hyvää asukkailleen niin työtä kuin harrastuksiakin. Syksyllä 1939 tulivat kertausharjoitukset Ku- Anttilan talon väki vuonna 1923. Kuparsaaren Peltolanniemessä sijainnutta taloa isännöivät Anders (synt. 1861) ja Vappu (1876, os. Kekki) Pyyhtiä. Takana lapset Antti (1905), Aina-Katri (1902) ja Johannes (1907). Aina-Katrin (Pitkä) äiti oli 1903 kuollut Katri (os. Kuparinen). Anders Pyyhtiä muutti Anttilaan Pyyhtiänmäeltä Korkia-Ahon talosta. Hänen ja Anttilan talon mukaan on nimetty sukuseuramme Anttilan haara. Kirjoittaja Kerttu Arminen on kuvassa olevan Johanneksen vanhin tytär. Seuramme sukututkimuksen mukaan Anders Pyyhtiällä on 126 jälkeläistä.
8 Pyyhtiän sukuleht TOIMINTAKERTOMUS AJALTA 6.6.2003-31.12.2003 ELI KUN SUKUSEURA PERUSTETTIIN Sukuseuran perustamiskokous pidettiin linja-autossa matkalla Viipuriin 6.6.2003. Seuran perustajajäseniksi ilmoittautui 28 henkilöä. Sukuseurassa oli huhtikuuhun 2004 mennessä liittynyt yhteensä 61 jäsentä. Sukuseuralle vahvistettiin perustamiskokouksessa säännöt. Seuran rekisteröinti päätettiin siirtää tuonnemmaksi, kunhan sääntöjen toimivuudesta on saatu kokemusta. Sukuseuran perustamisajatus oli syntynyt suvun tapaamisessa Pyyhtiän suvun jäseniä suvun ensimmäisessä tapaamisessa huhtikuussa 2002. Silloin päätettiin käynnistää valmistelut sukuseuran perustamiseksi. huhtikuussa 2002 Lahdessa. Tuolloin noin 25 Pyyhtiän sutoiminta Tiedottaminen vun jäsentä kokoontui ja valitsi toimikunnan valmistelemaan sukuseuratoiminnan PerustamiskokoukSuvun noin 150:lle jäsenille, käynnistämistä. Toimikunta piti kaikkiaan sen yhteydessä joiden osoitteet ovat tiedossa, kolme kokousta. järjestettiin kotiseulähetettiin kaikkiaan neljä tiedo Sukuseuran tumatka Kuparsaatetta: 1) tiedote sukuseuran Hallitus perustamisajatus perustamiskokouksesta ja kotireen, Antreaan ja Seuran väliaikaiseksi hallitukseksi valittiin Viipuriin. Matkan oli syntynyt suvun seutumatkasta keväällä 2003, perustavassa kokouksessa sama toimijohtajan ja asiantun2) tiedote sukuseuran perustamikunta, joka on noin vuoden ajan valmistapaamisessa tevan oppaana sesta ja jäsenyyshakulomake tellut seuran perustamista. Varsinainen toimi Kerttu Armilokakuussa 2003 ja 3) tiedote sääntöjen mukainen hallitus valitaan huhtikuussa nen. Matkalle osalsukukokouksesta ja jäsenmaksukuseuran perustajatkesäkuuskuparsaaren Pyyhtiänmäellä kesäkuussa 2003. seuraavassa sukukokouksessa listui 35 suvun suista helmikuussa 2004 sekä 2002 Lahdessa. sa 2004. syntysijoista kiin4) sukukokouksen ja juhlan nostunutta henkitiedote huhtikuussa 2004. Väliaikaiseen hallituksen jäsenet ovat Kerttu Arminen Lopelta, Sinikka Lehtovaa- löä. Seuran kotisivut toimivat osoitteessa ra Hyvinkäältä, Reijo Orava Nurmijärveltä, Sukututkimus on käynnistetty. Sukututkihttp://www.kolumbs.fi/tili.orava/pyyhtia/ Hannele Porkka Nokialta, Aarne Pyyhtiä musryhmän muodostivat Ilmo, Heimo ja etu.html Keravalta, Heimo Pyyhtiä Hollolasta, Ilmo Aarne Pyyhtiä. Seuralle on hankittu Suku5.4.2004 Hallitus Pyyhtiä Helsingistä, Jarmo Pyyhtiä Vanjutut sukututkimusohjelmisto. Alustavia taalta ja Heikki Suni Köyliöstä. Hallitus tuloksia esitellään sukujuhlassa. (Toimintakertomus esitettiin kesän 2004 valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi sukukokouksessa.) Talous Reijo Oravan, sihteeriksi Jarmo Pyyhtiän ja rahastonhoitajaksi Hannele Porkan. Seuran hallitus esittää, että ensimmäinen Hallitus on kokoontunut kolmesti tärkeim- tilinpäätös laaditaan jatketulta tilikaudelpänä tehtävänään sukututkimuksen käyn- ta 5.6.2003 31.12.2004. nistäminen ja Sukujuhlan järjestäminen.
9 TOIMINTAKERTOMUS 2004 Kokoukset Pyyhtiä ja Jarmo Pyyhtiä käynnistettiin. Sukuseuran kokous pidettiin Vääksyssä Hotelli Tallukassa 5.6.2004. Kokoukseen osallistui 47 henkilöä. KuparsaarenPyyhtiät -sukuseuran jäsenmäärä joulukuun 2004 lopussa 98. Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Reijo Oravan, sihteeriksi Jarmo Pyyhtiän ja rahastonhoitajaksi Hannele Porkan. Uusi hallitus kokoontui vuonna 2004 kaksi kertaa. Talous Sukuseuran kokouksessa 5.6.2004 päätettiin jatkaa ensimmäistä tilikautta 5.6.2003 31.12.2004. Jatketun tilikauden tulos osoittaa 335,49 ylijäämää, jonka hallitus esittää lisättäväksi seuran omaan pääomaan. Sukuseuran kokouksen jälkeen Vääksyssä pidettiin sukujuhla, johon osallistui yli sata sukuun kuuluvaa henkilöä Hallitus Sukuseuran ensimmäisen hallituksen kokoonpano kesän kokoukseen asti ilmenee seuran ensimmäisestä toimintakertomuksesta (s.8) Sukuseuran kokouksessa 5.6.2004 valittuun hallitukseen ovat kuuluneet seuraavat jäsenet : Marja-Leena Andersin, Hannele Porkka, Yrjö Pyyhtiä, Kerttu Arminen, Reijo Orava, Aarne Pyyhtiä, Anneli Kesanto, Ilmo Toiminta Sukuseuran kotiseutumatkoja Kuparsaareen ja Viipuriin ei järjestetty, mutta Kerttu Arminen järjesti kaksi erillistä kaikille avointa matkaa. Sukututkimustoimintaa on jatkettu. Sukututkimusryhmään ovat kuuluneet MarjaLeena Andersin sekä Ilmo, Yrjö ja Aarne Pyyhtiä. Olemassa olevaa materiaalia on syötetty seuralle hankittuun Sukujutut sukututkimusohjelmaan. Seura päätti ryhtyä julkaisemaan Pyyhtiän sukuleht nimistä lehteä sukuseuran jäsenille. Kotisivujen ylläpitoa jatkettiin. Kesän Kuparsaaren matkan suunnittelu Tiedottaminen Maanviljelijä Toivo Pyyhtiä (82) Sukuseuran jäsenille osoittautui kesän 2004 sukujuhlähetettiin huhtikuussa lassa käveleväksi Kuparsaaren 2004 tiedote sukuko- tietosanakirjaksi. Hän kertoi kouksesta ja -juhlasta. elämästä Kuparsaaressa ennen Erilliset tiedotteet kor- sotia. vataan jatkossa vuosittain maaliskuussa jaettavalla Pyyhtiän sukuleht lehdellä. Seuran kotisivut toimivat edelleen osoitteessa www.kolumbus.fi/tili-orava. Hallitus KUPARSAAREN PYYHTIÄT SUKUSEURAN TILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA 6.6.2003 31.12.2004 TASE 31.12.2004 Varsinainen toiminta Vastaavaa Vaihtuvat vastaavat Pankkitili; Nordea 115835-130267 Jäsenmaksutuotot Muut tuotot 910,00 200,00 Postikulut ATK-kulut Kokouskulut Sukujuhlakulut Tuottojäämä -364,70-105,00-187,20-119,30 333,80 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Korkotuotot Tuottojäämä Vastaavaa yhteensä 335,49 695,49 kerätään varoja sukujulkaisua varten 335,49 Vieras pääoma Siirtovelat Ainaisjäsenmaksut Tilikauden ylijäämä ylijäämällä 695,49 Vastattavaa Oma pääoma Tilikauden ylijäämä 1,69 1,69 Tilinpäätöksen Vastattavaa yhteensä 360,00 695,49 Hannele Porkka rahastonhoitaja
Pyyhtiän sukuleht 10 KUTSU SUKUSEURAN KOKOUKSEEN RETKEILY JOUTSENOSSA Sukuseuran jäsenet kutsutaan sukuseuran kokoukseen kesäkuun 11. päivänä klo 13:00 Hotelli Lappeeseen Lappeenrannassa. Tilaisuus alkaa esitelmällä klo 12.00. Kokouksen jälkeen tehdään bussiretki Joutsenoon Pyyhtiöiden asuinseuduille. Illanvietto ja majoitus hotelli Lappeessa. Ilmoittautumiset viimeistään 27.5. Kerttu Armiselle. Katso viikonlopun muu ohjelma sivulta 13. SUKUSEURAN KOKOUKSEN ESITYSLISTA Aika: 11.6. klo 13.00 Paikka: Hotelli Lappee, Brahenkatu 1, Lappeenranta Asiat 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus 5. Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus. Vahvistetaan edellisen vuoden tilinpäätös 6. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille 7. Vahvistetaan hallituksen laatima toimintasuunnitelma ja talousarvio 8. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle 9. Valitaan kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa tarkastamaan alkaneen kalenterivuoden tilejä ja seuran hallintoa 10. Päätetään tulevana kalenterivuonna 2006 kannettavan jäsenmaksun suuruus 11. Päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista 12. Keskustellaan muista asioista SUKUKOKOUSVIIKONLOPUN ILMOITTAUTUMISET JA MAKSUT Tapahtumia varten voi varata seuraavat paketit: 1. Kokous, lounas ja kahvi 20 2. Bussiretki Joutsenoon lauantaina 2. Hotellimajoitus, Hotelli Lappee, la-su 3. Kotiseutumatka Kuparsaareen ja Viipuriin Pakettien 1 ja 3 maksut maksetaan suoraan hotelliin. Bussiretken hinta on arvio ja maksu kerätään matkan aikana. noin 5 47,50 170 Kotiseutumatka maksetaan etukäteen tilille 525315-236428 (Lopen Osuuspankki, saaja: Kuparsaaren matkatili/kerttu Arminen) seuraavasti: 1) Ilmoittautumismaksu 50 on maksettava 10.4. mennessä. 2) Loppuerä 120 15.5. mennessä. Kotiseutumatkan hintaan sisältyy bussikuljetus, hotellimajoitus puolihoidolla, Ilmoitta utumise t: Kerttu A rminen (019) 4 40 255 tai 04 0 83 1 5 521 kotise utumatk alle 10.4.20 05 mennes sä ko ko u kseen 27.5.20 05 mennes sä vene- tai automatka Kuparsaareen, retkikohteet, viisumi, rekisteröintimaksu ja matkavakuutus.
LÄHDE KOTISEUTUMATKALLE KUPARSAAREEN: Sukuseura järjestää kotiseutumatkan Viipuriin ja Antrean Kuparsaareen 12. 13. kesäkuuta. Kotiseutumatkalle lähdetään sunnuntaiaamuna kello 8.00 hotelli Lappeen pihasta Lappeenrannasta. Retki on suoraa jatkoa lauantain sukukokoukselle. Sunnuntain vastaiseksi yöksi on neuvoteltu edullinen hotellipaketti Hotelli Lappeessa (s.2). Sunnuntaipäivänä retkeillään Kuparsaaressa, Noskulalla tai Sintolassa. Maanantai on päivä Viipurille. Tarkempi ohjelma ja aikataulu on sivulla 13. Passi ja viisumit Matkalle tarvitaan passi ja ryhmäviisumi. Viisumien hakua varten pitää toimittaa Kerttu Armiselle kopio passin kuvasivusta 15. huhtikuuta mennessä. Osoite on: Taarinrinne 4 as. 3, 12700 LOPPI. Retkivarusteet ja eväät Kuparsaari niin kuin muutkin maastokohteet on nykyisin melko luonnontilaisia. Osa matkasta tehdään pienillä moottoriveneillä. Siksi matkalle tarvitaan veneilyliivit ja retkeilyvarusteet: Retkeilyasu, kumisaappaat ja sadevarustus sekä selkärep- 11 12.-13.6. pu eväiden ja muiden tarvikkeiden kuljetukseen. Virvoitusjuomat eivät hintaan sisälly, minkä vuoksi pieni henkilökohtainen matkakassa euroina on tarpeen. Eurot saa vaihdettua rupliksi hotellissa. Sunnuntaipäivän retkieväät on jokaisen varattava kotimaasta. Nuotiokahvitarpeet ja makkarat ostetaan yhteisesti. Matkajärjestelyistä antaa lisätietoja Kerttu Arminen puhelin (019) 440 255 tai - Tulkaa nyt kaik mukkaa, kannustaa 040 831 5521. sukuseuran kotiseutumatkojen puu- Retkelle mahtuu vain 50 osanottajaa. Ilmoittaudu siis heti tai viimeistään 10. huhtikuuta puhelimitse Kerttu Armiselle. Sukuseuran perustamisretkeilylle Kuparsaareen kesäkuussa 2003 osallistui noin 30 seuran jäsentä. Kannaksen luonto on kauneimmillaan kesäkuun alussa. Retkeläiset lepotauolla Hassienmäen talon navetan raunioilla. KUPARSAARI NYT KOTISEUTU LUONNON HELMASSA Kuparsaari ja Kaltoveden maa eli Revonkylä ovat tänä päivänä asumattomia. Samoin Lietsaari, jossa on vain yksi kesämökki. Hopeaniemellä on vain muutamia Venäläisten kesäasuntoja. Vanhoista rakennuksista jäljellä ovat vain kalkinpolttouunin puolikas kalkkitehtaalla ja navettojen kiviset osat ovija ikkuna aukkoineen sekä kivestä tehdyt perunakellarit. Kesällä kylän raunioilla käy paikallisia kalastajia, jotka käyttävät majapaikkanaan näitä kellareita. peltoja, niittyleinikkejä, keto-orvokkimäkiä ja monia muita kukkia. Sellaista väriloistoa ei enää missään muualla näe. Entisillä pihamailla rehottavat valkoiset ja siniset sireenipensaat loistossaan sekä juhannusruusut rönsyilevät valtoimenaan. Lintulajeja on paljon ja niiden konsertti täyttää kulkijan mielen ja käki kukkua helskyttelee lakkaamatta. Myös muita metsän eläimiä on paljon. Pellot ovat viljelemättä ja kasvavat heinää ja luonnonkukkia. On kullervo - Tieyhteys Kuparsaareen on huono. Kaltovedenmaalta (Revonkylästä) erkaneva kylätie on erittäin kehno. Siitä pääsee ajamaan maastoautolla. Keskikylän tie on paremmassa kunnossa, mutta ruohottunut. Vuoksea pitkin on hyvät yhteydet paikallisilla moottoriveneillä, joita olemme käyttäneet jo yli kymmenen vuotta kotikylän retkillä. Olen tehnyt näitä retkiä jo 21 vuotta. Parhaimpina vuosina jopa viisi kertaa. Toissa kesänä Kuparsaaren Pyyhtiät -
12 Pyyhtiän sukuleht TOIMINTASUUNNITELMA -2006 TALOUSARVIO 2006 Toimintakausi: 13.6. kesän 2006 sukukokoukseen Sukukokous 2006 pääkaupunkiseudulla 10.-11.6.2006 Jäsenhankinta Pyyhtiän sukuleht julkaistaan maaliskuussa 2006 www-kotisivujen ylläpito Tilinpäätöksen ylijäämällä kerätään varoja sukujulkaisua varten Hallitus toteuttaa säännöissä todetut hallinnolliset tehtävät Sukututkimuksen jatkaminen Valokuva- ja tarinakeräyksen jatkaminen Sukujulkaisun suunnittelun jatkaminen 2006 Jäsenmaksutuotot 900 800 Muut tuotot 100 100 Tuotot, 1000 900 Tiedottaminen, lehti 300 160 Kokouskulut, hallitus 160 160 Sukujuhla ja -kokous 100 100 Muut kulut 150 100 Kulut, 710 520 Ylijäämä, 290 380 Oma pääoma tilikauden lopussa 870 580 KUVAT JA TARINAT TALTEEN Autoilija Antti Pyyhtiä (s. 1896 k. 1935) Joutsenon Honkalahdessa vuonna 1927. Antti oli sukuseuramme hallituksessa olevan Yrjö Pyyhtiän (Joutsenon sukuhaara) isä. Antin isä oli Elias (s. 1858, Joutseno) ja hänen isänsä Pietari Pyyhtiä (s. 1820). Sukuseuran kuvien ja tarinoiden kerääjät toivovat aineistoja sukumme vaiheista. Ota yhteyttä Kerttu Armiseen, Anneli Kesantoon, Yrjö Pyyhtiään tai muihinkin hallituksen jäseniin. Yhteystiedot löytyvät sivulta 2. Sukututkimuksen jatkaminen on seuran keskeisin tavoite tulevana toimintavuonna Alla: Korkia-Ahon talo jatkosodan aikana. Kivellä istuu Matti Kuparinen. Heikki Pyyhtiän lapset myivät rakentamansa Kuparsaaren ensimmäisen tiilitalon Matin isälle Antti Kupariselle 1900 luvun alkuvuosina. Heikki Pyyhtiän lapsikatraan vaiheita on selvitetty tarkemmin lehtemme sivulla 5.
13 13 SUKUKOKOUSVIIKONLOPUN OHJELMA 11.-13.6. 11.6. Lauantai 11.00 12.00 13.00 15.00 15.30 18.00 20.00 Ilmoittautuminen ja lounas, Hotelli Lappee, Brahenkatu 1., Lappeenranta Sukututkimuksen tilanne, esitelmä: Ilmo Pyyhtiä Sukuseuran kokous Kahvi Lähtö retkeilylle Pyyhtiän suvun sijoille Jotsenossa ja Ruokolahdella, tutustuminen Lappeenrannan linnoitukseen. Sauna Illallinen ja vapaa illanvietto 12.6. Sunnuntai 7.00 8.00 18.00 noin 20.00 Aamiainen Lähtö Kannakselle: Kuukaupille ja moottoriveneillä Vuoksea pitkin Kuparsaareen tai maastoautolla Noskualle. Tutustuminen Korkia-Ahon ja muiden suvun talojen ympäristöön ja raunioihin Nuotiokahvit, eväät ja makkarat Anttilan rannassa Paluu Kuukaupille, ajo Viipuriin ja majoittuminen, Hotelli Druzba Illallinen ja illanvietto hotellin ravintolassa 13.6. Maanantai 7.00 Aamiainen Matkatavaroiden pakkaus Lähtö Viipurin kiertoajelulle. Kohteet sovitaan matkan aikana. Esimerkkejä: Pyöreä torni, ostokset kauppatorilla ja kauppahallissa, käynti Viipurin linnassa tai Monrepon puistossa 9.00 16.00 noin 16.00 18.00 noin 18.00 20.00 Kotimatka alkaa Rajanylitys (Suomen aikaa) Hotelli Lappee, Lappeenranta Ota täm ä lehti m u ka a n sukuko ko u ks e en ja kotiseu tumatk alle. Tässä lö ytyvät ohjelm at, aika taulut ja kokous aineisto t. Antrean kartta. Lähde: Seppo Rapo http://www.luovutettukarjala.fi
Lähettäjä: Kuparsaaren Pyyhtiät sukuseura c/o Reijo Orava Purupolku 4 01900 NURMIJÄRVI Puhelin: 0500 420 810 E-mail: reijo.orava@riista.fi Sukuseura järjestää kotiseutumatkan Kuparsaareen 12.13.6.. Lisätietoja retkestä sivulla 11. Viipurin linna on matkan yksi retkikohde. Kuparsaari on tänään lähes tiettömän taipaleen takana. Kotikylään matkataan veneillä Vuoksea myöten. Kuvassa Pyyhtiän suvun jäseniä rantautumassa Kuparsaareen kesäkuussa 2003. Maksa jäsenmaksu tällä pankkisiirrolla KÄYTÄ VIITENUMEROA Saajan pankki Nordea 115835-130267 Saaja Kuparsaaren Pyyhtiät sukuseura PANKKISIIRTO Jäsenmaksu vuodelta Maksaja Viitenumero: Tili Eräpäivä 30.5.