RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUKSET Hallitusohjelma - Vaikuttavuustavoitteet vuoteen 2025 asti Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)
RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUS Maaseutuohjelman Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, 6,5 milj, (2017: 3 M ) Koordinointi: Var-ELY, Uud, Sat-Ely, EPO-ELY, POP ja PPM-Ely Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma 12,4 milj sekä Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön II-kärkihanke Innovaatiot, ravinteiden kierrätys, jalostusarvo, uusi liiketoiminta, vientipotentiaali Maaseutuohjelman ympäristökorvaukset n. 1,6 mrd Valumavesien hallinta, suojavyöhykkeet, talviaikainen kasvipeitteisyys, kerääjäkasvit, lietelannan käyttö, ravinteiden ja orgaanisten ainesten kierrätys
Manner-Suomen maaseutuohjelman Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus Tavoitteena erityisesti lannan ja muiden maatalouden ravinnevirtojen täysimääräinen hyväksikäyttö. Rahoituksella edistetään uusien käytäntöjen syntymistä tai pysyväisluonteisen yhteistyön aikaansaamista. Suunnattu rannikkoseuduille ja erityisesti alueille, joilla vesistöjen tila on määritelty hyvää huonommaksi. Hankkeiden tulee olla toiminnallisesti ja vaikutuksiltaan laajoja ja niihin tulisi osallistua useampia toimijatahoja, kuten neuvonta, tutkimus, koulutus/oppilaitokset, viljelijät ja yrittäjät. Hankkeisiin voi kytkeytyä myös suoria yritysten investointeja. Toteutusalueet: Varsinais-Suomi, Uusimaa, Satakunta, Etelä- Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa Jatkuva haku, seuraava valintajakso päättyy 31.10.2017 Lisätietoa: Maaseutu.fi -> Tuemme näitä -> Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys Koordinointi: Varsinais-Suomen ELY-keskus, Seppo Jaakonmäki & Mirja Koskinen Maaseutuohjelman Vesiensuojelun ja Ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus
Erillisrahoituksen hankkeet Siipikarjanlannan käytön tehostaminen (TEHOLANTA) TTS, Luke, SYKE Päästösäästö - luonnonhumuksen vaikutukset maaperän kasvukuntoon ja ravinteiden pidätyskykyyn Vapo Oy, Humuspehtoori, Soilfood Lantaurakoitsijat ravinteiden kierrättäjiksi LAURA OAMK OSMO, Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon HY, ProAgria Tyrnävän biopilotti Tyrnävän kunta, Luke, Jahotec Qvidjan mallimaatila, bio- ja puukaasulaitos Qvidja Kraft Ab Uudenmaan peltojen ravinnekierto kuntoon vesistöt hyvään tilaan (UusiRaHa) Luke, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, MTK, SLC Tehoa turkislannan hyödyntämiseen (TURKISTEHO) Turkiseläinten kasvattajaliitto, Luke, Syke HYKERRYS Hyvän sadon kierrätyslannoitus HY, Soilfood, HSY
OSMO osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon parantamiseen Viljelijät, tutkijat, yritykset ja neuvojat työskentelevät yhdessä maan kasvukunnon parantamiseksi Osaamisryhmät, koetilat, koulutus- ja pellonpiennarpäivät Varsinais-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa Toteuttajat HY:n Ruralia-instituutti ja ProAgria Budjetti 2016-2018 n. 700 000 Katso esittelyvideo: youtu.be/gsxa4kxpah4
Teholanta Siipikarjanlannan käytön tehostaminen Tuottajien aloitteesta koko elinkeino mukana Tavoitteena monistettavat ja tiloilla suoraan käyttöönotettavat esimerkkiratkaisut Energiaratkaisuista testauksessa poltto ja biokaasutus TTS, Siipikarjaliitto, Luke, SYKE, Jamk Budjetti 2016-2018 n. 530 000 Katso esittelyvideo: youtu.be/erb51jmcpxg
Qvidjan mallimaatila Energiaomavaraisen mallimaatilan demonstraatio Bio- ja puukaasutuotantoon perustuva tuotantolaitoskokonaisuus Biokaasu biometaaniksi liikennekäyttöön, käsittelyjäännöksestä orgaanisia lannoitevalmisteita Qvidja Kraft Ab, 2016-2018 Lue lisää: http://www.qvidja.fi/ https://www.luke.fi/uutiset/qvidja-kraft-ostaaluken-keksinnon/
HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEET Työllisyys ja kilpailukyky 170 milj. euroa Osaaminen ja koulutus 300 milj. euroa Hyvinvointi ja terveys 130 milj. euroa Biotalous ja puhtaat ratkaisut 300 milj. euroa Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen 100 milj. euroa Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan Puu liikkelle ja uusia tuotteita metsästä Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin
MINKÄLAISIA MENETELMIÄ? Separointia Materiaalivirtojen lajittelua tai yhdistämisiä Prosessiteknisiä ratkaisuja Haitta-aineiden minimointia tai vähentämistä Biohajoavuuden parantamista tai säilöntaratkaisuja Kemian ja mikrobiologian sekä olosuhteiden optimoinnin avulla tapahtuvaa prosessien tehostamista Agronomisia sovelluksia Digitalisaation hyödyntämistä tiedonkulussa 6.10.2017 Sivu 10
TULOKSENA Vähemmän ympäristöhaittoja (N,P,S) Kaupallisia kierrätyslannoitteita Säilyviä, levitettäviä, oikea koostumus ja liukoisuus, käsiteltävyys Sivuvirroille lisäarvoa Jäte-> sivuvirta-> energia-> rehu-> elintarvike- > lääke-> jne Palvelumalleja, innovaatioita, osaamista Verkostoja, alueellisia symbiooseja Vientimahdollisuuksia 6.10.2017 Sivu 11
Taustatietona apuna: Lynet-selvitys 6/2017 Biomassa-atlas kesä 2017
Statistics + Map service: Biomass atlas
HANKEKOORDINAATTORIN APU Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Biomassa Idea! Hanke koordi naatt orit Rahoitusneuvonta Partnerit Rahoituskanavan valinta Toteutus Raati -päätös 6.10.2017 Sivu 14
KIITOS! MIKKO.RAHTOLA(AT)LUKE.FI MMM.FI/RAVINTEETKIERTOON TWITTER: @RAVINNEKIERTO Sivu 16 * Photo Mikko Rahtola
BIG ISSUES: ENERGY, FOOD SECURITY, JOBS AND SOIL CARBON In Finland energy self sufficiency is now only 30 %!! With the help of renewables it can be rised up to 50-60 % + recycled nutrients Yearly only 4 increase to soil carbon will be enough to prohibit climate change Wood pulp, biochar etc. 100 000 new jobs prospected by 2025 with bioeconomy 6.10.2017 Sivu 18
TWO DIFFERENT LEVELS Agroecological symbiosis- Agrohubs Industrial symbiosis