1 42 7. Erikoistuet 7.1. Valkuaiskasvipalkkio Valkuaiskasvipalkkio on tuotantoon sidottua tukea. Tuen saamiseksi on kohdassa 7.1.3 mainittujen ehtojen lisäksi noudatettava täydentäviä ehtoja (ks. luku 12). Valkuaiskasvipalkkio on ollut käytössä vuodesta 2004. Palkkio on EU:n kokonaan rahoittamaa tukea, jota maksetaan ruokaherneelle, rehuherneelle, härkäpavulle, makealle lupiinille sekä seokselle, jossa on hernettä ja/tai härkäpapua + viljaa enintään 15 %. Tukiviljan rajoite johtuu palkkion tavoitteesta tukea nimenomaan valkuaiskasvien tuotantoa siten, että viljelystä saatava sato koostuu pääasiassa valkuaiskasveista. 7.1.1 Palkkioon oikeuttavat kasvit ja palkkion hakeminen Valkuaiskasvipalkkiota haetaan tukihakemuslomakkeella numero 101B rastittamalla ko. tuen hakemista koskeva kohta. Valkuaiskasvipalkkion kasvulohkot on ilmoitettava kasvulohkolomakkeella 102B VP-merkinnällä. Palkkioon oikeuttavat kasvit ovat; ruokaherne, rehuherne, härkäpapu, makea lupiini (lupiinilajike, jonka tuottamista siemenistä enintään 5 % on karvaita), herne/härkäpapu + viljaa enintään 15 %. Herneen ja/tai härkäpavun ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä (kg/ha) enintään 15 prosenttia saa olla viljan siementä. Valkuaiskasvipalkkio voidaan maksaa myös seoksille, joissa on mukana edellä mainittujen herneen ja/tai härkäpavun ja viljan siemenmäärien lisäksi makean lupiinin siementä. Seoksen siemenmäärät (kg/ha) on ilmoitettava kirjallisesti esimerkiksi lomakkeella 165 (täyttöohjeiden liitteenä), kasvulohkolomakkeen (lnro 102B) lisätietojakohdassa tai toimittamalla vastaavat tiedot sisältävä, viljelijän allekirjoittama kopio maatalouden ympäristötuen lohkokohtaisesta kirjanpidosta/muistiinpanoista. 7.1.2 Makea lupiini Oikean lajikkeen osoittamiseksi tulee olla vakuustodistus sekä ostokuitti taikka todistus karvaiden siementen pitoisuutta osoittavasta kokeesta. Todistus on säilytettävä hakuvuoden ja kolmen seuraavan kalenterivuoden ajan. 7.1.3 Valkuaiskasvipalkkion ehdot Palkkion maksaminen edellyttää, että tukihakemus käsittää vähintään 0,30 hehtaaria kutakin kasvia, josta palkkiota haetaan. Palkkion ehtona on lisäksi, että alalla noudatetaan paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan ehtoja (mm. kylvöajankohta, täystiheäksi kylvetty kasvusto). Esim. Finfoodin oppimateriaalin (www.finfood.fi) mukaan herne kylvetään yleensä toukokuun alkupuolella. Palkkion myöntämisen edellytyksenä on myös kasvuston säilyttäminen maitotuleentumisasteen ohittamiseen saakka. Valkuaiskasvit ovat ohittaneet maitotuleentumisasteen yleensä silloin, kun pääosa paloista alkaa menettää vihreätä väriään. Valkuaiskasvipalkkioon eivät ole oikeutettuja palkoina myytävät, pakasteiksi tai säilykkeiksi korjattavat eivätkä kukintavaiheessa säilörehuksi korjattavat hernekasvustot. Palkkion määrään 55,57 euroa/ha kohdistuu asteittainen vähentäminen (ks. modulaatio luku 16). Palkkiota ei makseta, jos maksettava määrä on 50 euroa tai vähemmän. EU-tasolla on vahvistettu 1 600 000 hehtaarin enimmäispinta-ala valkuaiskasvipalkkioalalle. Jos enimmäisala ylittyy, palkkioon oikeuttavaa alaa leikataan. Valkuaiskasvipalkkioon oikeuttavat kasvit ovat oikeutettuja saamaan EU:n tilatukea, ympäristötukea, luonnonhaittakorvausta ja kansallisia tukia, jos kyseisten tukijärjestelmien tukiehdot täyttyvät. 7.1.4 Kasvuston tuhoutuminen ennen maitotuleentumisasteen ohittamista Jos paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan mukaisesti täystiheäksi kylvetty kasvusto tuhoutuu poikkeuksellisten ilmasto-olosuhteiden takia ennen maitotuleentumisasteen ohittamista, valkuaiskasvipalkkiota on eräissä tapauksissa mahdollista maksaa. Jos kasvustoa ei pystytä säilyttämään maitotuleentumisasteen ohittamiseen asti lohkolla tai sen osalla, on tästä ilmoitettava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle heti, kun edellytysten täyttymättömyys on havaittu. Ilmoitus on tehtävä ennen kuin viljelijälle on ilmoitettu lohkoa koskevassa hallinnollisessa tarkastuksessa todetusta sääntöjen vastaisuudesta tai paikan päällä tehtävästä valvonnasta. Poikkeustapauksissa ilmoituksen voi tehdä myös näiden valvontayhteydenottojen jälkeen, esimerkiksi silloin, kun
valvonnan jälkeen havaitaan, että kasvustoa ei pystytä säilyttämään maitotuleentumisen ohittamiseen asti eikä valvonnassa ole todettu sääntöjen vastaisuutta lohkon osalta. Lisätietoja näistä tapauksista voi kysyä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta tai TE-keskuksen maaseutuosastolta. Ilmoituksen voi tehdä lomakkeella 166 (täyttöohjeiden liitteenä) tai vapaamuotoisella kirjallisella ilmoituksella. Ilmoitus on tehtävä, jos valkuaiskasvipalkkioala, jolla tukiehdot eivät täyty, on viisi aaria tai enemmän. Kyseinen ilmoitusvelvoitteen vähimmäisala voi muodostua useammalta kasvulohkolta. Valkuaiskasvipalkkiota ei makseta lohkolle, jonka osalta tukiehdot eivät täyty. Tekemällä ilmoituksen ennen valvontayhteydenottoja viljelijä kuitenkin välttyy niiltä seuraamuksilta, jotka valvonnassa aiheutuisivat ilmoittamatta jätetystä tukiehtojen täyttymättömyydestä. Tietyissä poikkeuksellisten ilmasto-olosuhteiden aiheuttamissa vahinkotilanteissa maa- ja metsätalousministeriö/maaseutuvirasto voi antaa luvan myös kyseisen lohkon tuen maksamiselle. Tällöin lomakkeella 166 on kuvattava poikkeuksellinen ilmasto-olosuhde ja liitettävä mukaan selvitys asiasta. Huom. Lohkon kasvusto on säilytettävä kasvuston säilyttämisvaatimuksen mukaisesti maitotuleentumisen ohittamiseen asti kylvämättä uutta kasvustoa tilalle. Säilytystä on jatkettava 15.8. saakka. Luomutila voi muokata alaa ennen edellä mainittua määräaikaa, jos se on rikkakasvien torjunnan kannalta välttämätöntä ja asianomainen TE-keskus on tarkastanut tuhoutuneen alan. 7.2 Energiakasvituki 7.2.1 Energiakasvituen järjestelmä Energiakasvien tukijärjestelmä on uudistumassa. Järjestelmästä kerrotaan yksityiskohtaisesti erillisessä oppaassa Energiakasvituen ohjeet viljelijöille, keräilijöille ja jalostajille 2007. Myös tilatason energiakäyttö on uudistumassa energiakasvituen osalta. Tilatason energiakäytöstä kertoo opas Tilatason bioenergiakäytön ohjeet 2007. HUOM! Uudistus ei koske kesanto-oikeusalan hyödyntämistä non food -järjestelmän kautta. Oppaiden on määrä ilmestyä alkuvuodesta. Oppaita on saatavana kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta ja internetosoitteesta http://www.mmm.fi/fi/index/ etusivu/maatalous/tuet/viljelijatuet/pintaalatuet/energiakasvientuki.html Tukijärjestelmään kuuluvia sopimuslomakkeita on saatavana kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta sekä internetosoitteesta http://lomake.mmm.fi/ Energiakasvituen säädökset ovat neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 ja komission asetuksessa (EY) N:o 1973/2004. Energiakasvitukeen oikeuttavilla energiakasveilla tarkoitetaan viljelykasveja, joita toimitetaan pääasiassa energiatuotteiden tuotantoon (ks. tämän oppaan kohta 7.2.4 Energiakasvitukeen oikeuttavat lopputuotteet). Tukea maksetaan energiakasveille enintään 45 euroa/hehtaari, johon tehdään viiden prosentin modulaatiovähennys. Jos EU-tasolla vahvistettu energiakasvituen enimmäispintaala (kaksi miljoonaa hehtaaria) ylittyy, leikataan tukeen oikeuttavaa alaa. Tällöin energiakasvituen hehtaarikohtainen määrä laskee. Energiakasvitukeen oikeuttaville lohkoille voidaan maksaa tilatukea, ympäristötukea, luonnonhaittakorvausta ja kansallisia tukia, jos kyseisten tukijärjestelmien tukiehdot täyttyvät. Energiakasvitukeen oikeuttavia kasveja ei voi viljellä kesanto-oikeusalalla. Tukea ei myönnetä, jos sen määrä on 50 euroa tai vähemmän. Tukea myönnetään pääsääntöisesti aloille, joiden tuotannosta on tehty viljelijän ja ensijalostajan välinen sopimus (Lnro 411). Tuotantoa koskevista sopimusasioista kerrotaan yksityiskohtaisesti energiakasvituen erillisessä oppaassa. Sopimuksessa ilmoitetun kylvöalan tulee olla vähintään kasvulohkolomakkeella (Lnro 102B) ilmoitetun kasvulohkon pinta-alan suuruinen. Tuen maksaminen edellyttää, että energiakasvitukeen oikeutettua kasvia viljellään vähintään 0,30 hehtaarin alalla. Energiakasvituen järjestelmän piiriin kuuluvia kasveja viljelevän tulee toimittaa tukihakemuksen liitteeksi kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta saatava energiakasvituen viljelysopimuslomake (Lnro 411). Sopimus on tehtävä keräilijän tai ensijalostajan kanssa hyvissä ajoin, jotta sopimus voidaan palauttaa kuntaan viimeistään 30.4.2007. Sopimus on tehtävä energiakasvien tukijärjestelmään hyväksytyn keräilijän tai ensijalostajan kanssa. Sopimusvaatimuksista kerrotaan tarkemmin energiakasvituen omassa oppaassa. Sopimus katsotaan syntyneeksi, kun viljelijä on palauttanut sopimuskumppaniltaan hänelle tekemän sopimustarjouksen asianmukaisesti täytettynä ja allekirjoitettuna ja kun keräilijä tai ensijalostaja on allekirjoittanut saman asiakirjan. 7.2.2 Energiakasvien tuotannon ja jalostuksen pääkohdat Energiakasvien tuotannon ja jalostuksen pääkohdat ovat seuraavat: Hyväksyttävät lopputuotteet ovat biomassasta tuotettu sähkö- ja lämpöenergia ja liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/30/EY 2 artiklan 2 kohdassa mainitut tuotteet. Hyväksytyt lopputuotteet on lueteltu tämän oppaan kohdassa 7.2.4 Energiakasvitukeen oikeuttavat lopputuotteet. Energiatuotteiden taloudellisen arvon tulee olla suurempi kuin kyseisestä jalostusprosessista saatavien, 7 43
7 44 muihin käyttötarkoituksiin tarkoitettujen sivutuotteiden arvo. Viljelijän on tehtävä viljelystä kirjallinen sopimus keräilijän tai ensimmäisen jalostajan kanssa. Sopimusasiakirjana käytetään maa- ja metsätalousministeriön lomaketta (Lnro 411). Keräilijälle ja ensijalostajalle asetettavista vaatimuksista kerrotaan lähemmin energiakasvituen omassa kirjallisessa oppaassa. Raaka-aine on jalostettava hyväksytyksi lopputuotteeksi raaka-aineen korjaamista seuraavan toisen vuoden 31. päivään heinäkuuta mennessä. 7.2.3 Kaksi- tai monivuotiset energiakasvitukeen oikeuttavat kasvit Kaksi- ja monivuotisten kasvien osalta tukea maksetaan viljelyvuosilta, jos vaaditut ehdot täyttyvät: Hyväksyttävät lopputuotteet ovat biomassasta tuotettu sähkö- ja lämpöenergia ja liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/30/EY 2 artiklan 2 kohdassa mainitut tuotteet. Hyväksytyt lopputuotteet on lueteltu tämän oppaan kohdassa 7.2.4 Energiakasvitukeen oikeuttavat lopputuotteet. Energiatuotteiden taloudellinen arvo on suurempi kuin kyseisestä jalostusprosessista saatavien, muuhun käyttöön tarkoitettujen sivutuotteiden arvo. Sadonkorjuuikäisen kasvin sato toimitetaan sopimusosapuolena olevalle keräilijälle tai jalostajalle. Jos satoa ei toimiteta kaksivuotisen kasvin osalta toisena vuonna (ylivoimaisia syitä lukuun ottamatta) tai monivuotisen kasvin osalta lainkaan, aiheutuu tästä ensimmäisen vuoden energiakasvituen takaisinperintä. Tukiehtojen täyttyessä pysyvien tai monivuotisten kasvien osalta tuki maksetaan vuosittain. 7.2.4 Energiakasvitukeen oikeuttavat lopputuotteet biomassasta tuotettu sähkö- ja lämpöenergia ja liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/30/EY 2 artiklan 2 kohdassa mainitut seuraavat tuotteet: 1. bioetanoli: etanoli, joka tuotetaan biomassasta ja/tai jätteiden biohajoavasta osasta käytettäväksi biopolttoaineena, 2. biodiesel: laadultaan dieselöljyä vastaava metyyliesteri, joka tuotetaan kasvi- tai eläinöljystä käytettäväksi biopolttoaineena, 3. biokaasu: laadultaan maakaasua vastaavaksi puhdistettavissa oleva polttokaasu, joka tuotetaan biomassasta ja/tai jätteiden biohajoavasta osasta käytettäväksi biopolttoaineena, tai puukaasu, 4. biometanoli: metanoli, joka tuotetaan biomassasta käytettäväksi biopolttoaineena, 5. biodimetyylieetteri: dimetyylieetteri, joka tuotetaan biomassasta käytettäväksi biopolttoaineena, 6. bioetbe (etyyli-tert-butyylieetteri): bioetanolin pohjalta tuotettu ETBE. Biopolttoaineeksi laskettava bioetbe:n tilavuusprosenttiosuus on 47, 7. biomtbe (metyyli-tert-butyylieetteri): biometanolin pohjalta tuotettu polttoaine. Biopolttoaineeksi laskettava biomtbe:n tilavuusprosentti on 36, 8. synteettiset biopolttoaineet: biomassasta tuotetut synteettiset hiilivedyt tai synteettiset hiilivetyseokset, 9. biovety: vety, joka tuotetaan biomassasta ja/tai jätteiden biohajoavasta osasta käytettäväksi polttoaineena, 10. puhdas kasviöljy: öljy, joka on tuotettu öljykasveista puristamalla, uuttamalla tai vastaavalla menetelmällä ja joka voi olla jalostamatonta tai jalostettua mutta ei kemiallisesti muunneltua, kun se soveltuu käytetyn moottorin tyyppiin ja täyttää päästöjä koskevat vaatimukset. 7.2.5 Energiakasvituen täydentävät ehdot Energiakasvituen maksun edellytyksenä on täydentävien ehtojen noudattaminen. Ehdoista kerrotaan tämän oppaan kohdassa 12. 7.2.6 Ruokohelven viljelyn erityiskysymyksiä Ruokohelpi, jonka kasvuston perustamisesta on kulunut viisi vuotta tai enemmän (perustettu siis ennen vuotta 2004), katsotaan tilatukijärjestelmässä pysyväksi kasviksi. Tuen hakijan on välttämättä ilmoitettava tukihakemuslomakkeessa ruokohelven kylvövuosi. Jotta viisivuotiselle tai sitä vanhemmalle ruokohelvelle voidaan maksaa tilatukea, viljelijällä tulee olla raaka-aineesta energiakasvi- tai non food -sopimus tai viljelijän on täytynyt antaa raaka-aineen käyttöä koskeva non food -sitoumus sekä haettava ko. tukea. (Ks. myös pysyvä laidun.) Tukikelpoisia ovat lisäksi 30.4.2004-10.3.2005 perustetut kasvustot sekä sellaiset kasvustot, jotka on perustettu ennen 30.4.2004, mikäli kyseisten kasvustojen ala on saatu hallintaan 30.4.2004-10.3.2005. Mainitut päivämäärät koskevat myös energiapajua. Lisätietoja mm. ruokohelven kasvuston onnistuneesta perustamisesta löytyy MTT:n internetsivulta http://www. mtt.fi/tutkimus/alueellinen_tutkimus/ruokohelpi.html
7.3 Kesantopalkkioon oikeuttavien non food -kasvien viljely Uutta 2007: Tilatason energiakäyttö non food- järjestelmässä (esim. rypsin puristus biodieseliksi tilan tarpeisiin) edellyttää vähintäänkin vakuuden 250 /hehtaari asettamista. Todennäköisesti tilatason energiakäyttöä ei sovelleta ainakaan vuonna 2007 non food-järjestelmässä. Katso tarkemmin tilatason energiakäytön erillisestä oppaasta; Tilatason bioenergiakäytön ohjeet, jossa on kuvattu yksityiskohtaisemmin järjestelmän ehtoja. Opasta on saatavana internet-osoitteesta: http://www.mmm.fi/fi/index/ etusivu/maatalous/tuet/viljelijatuet/ Viljelijä voi viljellä velvoitekesannolla tiettyjä kasveja muihin tarkoituksiin kuin ihmisten ja eläinten ravinnoksi. Velvoitekesannolla tapahtuvasta viljelystä huolimatta viljelijä voi saada kyseiseltä viljelyalalta tilatuen viljellessään hyväksyttyjä non food -kasveja. Sokerijuurikkaan, juurisikurin ja maa-artisokan viljelyn edellytyksenä non food-järjestelmässä on, että sokerijuurikasta ei käytetä sokerintuotantoon väli-, rinnakkais- eikä sivutuotteena sekä juurisikuri ja maa-artisokan ei ole suoritettu hydrolyysiä niiden ollessa sellaisenaan tai väli-, rinnakkais- tai sivutuotteena. Velvoitekesantoa (kesanto-oikeusalaa) koskevien yleisten sääntöjen, mm. lohkon kokovaatimus ja soveltuvin osin täydentävien ehtojen noudattaminen koskee myös non food -lohkoja. Non food -järjestelmään kuuluu kahdenlaisia kasveja (raaka-aineita). Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat kasvit, joiden tuotannosta viljelijän ja tuotetun raaka-aineen ostajan (keräilijä tai ensijalostaja) on tehtävä viljelysopimus. Kyseiset kasvit ovat yleensä yksi- tai kaksivuotisia, ja niitä käytetään yleisesti myös elintarvike- ja rehutunotantoon. Tämän ryhmän kasvien viljelyä ja jalostusta varten on laadittu yksityiskohtaiset säädökset, joissa määritellään non food -tuotannolle asetetut vaatimukset. Erityistä huomiota tulee kiinnittää sopimuksen teko- ja palauttamisajankohtaan, jotta palkkion saanti voidaan varmistaa. Toisen ryhmän muodostavat monivuotiset kasvit, kuten paju, jota ei voi käyttää elintarvike- tai rehuntuotantoon. Näiden kasvien osalta ei vaadita viljelysopimusta, vaan ainoastaan kirjallinen sitoumus, jossa viljelijä sitoutuu käyttämään tai myymään viljellyn raaka-aineen hyväksyttyihin käyttötarkoituksiin. Non food -tuotannon säännöt ovat erittäin yksityiskohtaisia, mutta niiden noudattaminen on tärkeää. Sääntöjen laiminlyönti saattaa johtaa viljelijän osalta tilatuen menettämiseen ja ostajan (keräilijän tai ensijalostajan) osalta sääntöjen mukaisen toiminnan varmistamiseksi vaadittavan vakuuden menettämiseen. Non food -tuotantoa koskevat säädökset on annettu neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 ja komission asetuksessa (EY) N:o 1973/2004. Sopimuslomakkeita on saatavana kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta sekä internet osoitteesta http://lomake.mmm.fi/ Tuotannosta on annettu yksityiskohtainen opas, jota on saatavana maaliskuusta alkaen kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta sekä internet-osoitteesta: http://www. mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/viljelijatuet/ 7.3.1 Yksivuotisten kasvien non food -järjestelmä Kesanto-oikeusalalla voidaan kasvattaa lukuisia kasveja non food -käyttöön, mukaan lukien öljykasvit, viljat ja öljypellava. Yksivuotisten kasvien non food -järjestelmän piiriin kuuluu myös eräitä monivuotisia kasveja, kuten kumina (ruokohelpi ks. kohta 7.3.3). Yksivuotisten kasvien non food -järjestelmän piiriin kuuluvia kasveja viljelevän on täytettävä tukihakemuksen liitteeksi esim. kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta saatava erillinen non food -viljelysopimuslomake (Lnro 201). Sopimus on tehtävä ostajan (jalostaja / keräilijä) kanssa hyvissä ajoin niin, että sopimuksen palauttaminen kuntaan viimeistään 30.4.2007 on mahdollista. Sopimusta ei ole syntynyt ennen kuin viljelijä on palauttanut ostajan hänelle tekemän sopimustarjouksen asianomaisesti täytettynä ja allekirjoitettuna ja myös ostaja on allekirjoittanut sen. Koska käytännössä vakuuden asettaa ensijalostaja, sopimusta ei ole syntynyt ennen kuin lomake nro 201 on palautunut kyseiselle tarjouksen tehneelle ensijalostajalle. Yksivuotisten non food -kasvien tuotannon ja jalostuksen pääkohdat ovat seuraavat: 1. Viljeltävästä kasvista tuotettavien non food -lopputuotteiden on oltava komission asetuksen (EY) N:o 1973/2004 liitteen XXIII hyväksyttyjen loppukäyttöjen luettelossa. 2. Non food -tuotteiden arvon on oltava suurempi kuin kyseisestä jalostusprosessista saatavien kaikkien muiden, muihin käyttötarkoituksiin tarkoitettujen, tuotteiden arvo. 3. Viljelijän on tehtävä viljelystä kirjallinen sopimus ostajan (keräilijän tai ensimmäisen jalostajan) kanssa (Lnro 201). Sopimuksen tulee sisältää tarkoin määrätyt tiedot. Sopimus on tehtävä sellaiseen ajankohtaan mennessä, että sopimusten toimittaminen viranomaisille on mahdollista viimeistään tukihakemuksen liitteenä 30.4.2007. 4. Viljelijän on toimitettava sopimus viljelijän maatilan sijaintipaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tukihakemuksen viimeiseen jättöpäivään mennessä eli viimeistään 30.4.2007. 7 45
7 46 5. Ostajan on toimitettava jäljennös sopimuksesta maaja metsätalousministeriön tukiyksikköön (jäljempänä tukiyksikkö) tukihakemuksen viimeisenä jättöpäivänä eli viimeistään 30.4.2007. HUOM. Ostajan on itse toimitettava konkreettinen jäljennös sopimuksesta tukiyksikköön. Sopimustieto EI SIIRRY elektronisesti tms. 6. Koko non food -lohkon sato on toimitettava keräilijälle tai ensijalostajalle, vaikka sadon määrä ylittäisi sopimuksessa mainitun määrän. Ostaja on velvollinen vastaanottamaan koko sopimusalalla tuotetun määrän. 7. Keräilijän tai ensijalostajan on annettava sopimuksien toteuttamisesta maa- ja metsätalousministeriöön vakuus, jonka suuruus on 250 euroa/hehtaari kyseisen keräilijän tai ensijalostajan solmimien sopimusten osalta. Vakuus on asetettava kokonaisuudessaan tukihakemuksen viimeisenä jättöpäivänä eli viimeistään 30.4.2007. Vakuuden asettamisesta tämän päivämäärän jälkeen seuraa vakuuden osan pidättäminen. 8. Kesanto-oikeusalan tilatukea ei voida maksaa ennen kuin viljelijä on toimittanut koko non food -sadon keräilijälle tai ensijalostajalle sekä jättänyt kirjallisen ilmoituksen toimituksesta ja sadon vastaanottaja on ilmoittanut TE-keskuksen maaseutuosastolle vastaanottaneensa sadon (Lnro 207A). Lisäksi edellä mainittu vakuus pitää olla täysimääräisenä annettu. 9. Raaka-aine on jalostettava hyväksytyksi non food - lopputuotteeksi raaka-aineen korjaamista seuraavan toisen vuoden 31. päivään heinäkuuta mennessä. Sopimuksesta (Lnro 201) on käytävä ilmi seuraavat tiedot: osapuolten nimet ja osoitteet sekä allekirjoitukset sopimuksen kestoaika non food -lohkojen tunnistetiedot ja pinta-alat asetettavan vakuuden määrä kaikilla non food -lohkoilla viljeltävien kasvien lajit ja lajikkeet; kunkin non food -kasvin osalta kokonaissatoarvio; sitoumus siitä, että viljelijä toimittaa kaikkien non food -lohkojen sadon kokonaisuudessaan keräilijälle tai ensimmäiselle jalostajalle ja keräilijän / ensijalostajan on otettava se vastaan raaka-aineen ensisijaiset lopulliset käyttötarkoitukset öljykasvien osalta (rypsi, rapsi, auringonkukka ja soijapapu) sivutuotteiden ennakoitu kokonaismäärä ja muuksi kuin ihmisten ja eläinten ravinnoksi tarkoitettujen sivutuotteiden ennakoitu määrä eriteltynä. Sopimus on purettava tai sitä on muutettava, jos viljelijä ei pysty toimittamaan vähintään alueen edustavaksi sadoksi määriteltyä (MMM määrittelee) määrää. Tästä on ilmoitettava ao. viranomaiselle välittömästi (Lnro 208). Mikäli sopimuksen pinta-alaa vähennetään, on vähennetty ala säilytettävä kesanto-oikeusalana kesantokauden loppuun saakka. Sato on tuhottava eikä sitä saa käyttää millään tavalla. Keräilijäksi kutsutaan osapuolta, joka ostaa non food - sadon viljelijältä omaan laskuunsa. Viljelijä ei voi itse olla oman non food -satonsa keräilijä. Yritys, jossa viljelijä on osakkaana, voi kuitenkin kerätä tai jalostaa viljelijän non food -sadon. Viljelijän omistama yhtiö voi myös olla keräilijä tai jalostaja, mikäli se toimii omana taloudellisena yksikkönään erillään viljelytoiminnasta. Viljelijän hallitsema toiminimi ei kuitenkaan ole hyväksyttävä keräilijä tai jalostaja. 7.3.2 Monivuotiset non food -kasvit Monivuotisista kasveista esimerkiksi lyhytkiertoista energiapuuta voidaan kasvattaa velvoitekesannolla. Monivuotisten non food -kasvien säännöt ovat yksinkertaisemmat kuin yksivuotisten. Sopimusta keräilijän tai ensimmäisen jalostajan kanssa ei tarvita, mutta viljelijän on tehtävä tukihakemuksen liitteeksi kirjallinen sitoumus, jossa hän sitoutuu käyttämään tai myymään lohkon sadon hyväksyttäviin tarkoituksiin (Lnro 245). Sitoumuksesta on käytävä ilmi kasvilaji, käyttötarkoitus, viljelykierron pituus sekä suunniteltu korjuutiheys. Hyväksytyt kasvit on rajoitettu sellaisiin, joita ei voi käyttää ravinnoksi eikä eläinten rehuksi. Sallitut loppukäytöt ovat samat kuin yksivuotisilla non food -kasveilla. 7.3.3 Ruokohelpi non food- sitoumuskasvina Ks. tilatuen saamisen edellytykset mm. ennen vuotta 2004 kylvettyjen ruokohelpilohkojen osalta kohdasta 7.2.6. Ruokohelpiä voidaan viljellä monivuotisena non food - sitoumuskasvina, jos viljelijä sitoutuu korjaamaan kasvuston kuivuneena keväällä siten, että sato ei kelpaa eläinravinnoksi. Jos korjuu tapahtuu muuna aikana, on kysymyksessä sanktioita aiheuttava kesantosääntöjen rikkominen. Sitoumus annetaan lomakkeella nro 245. Jos viljelijä käyttää viljelemänsä ruokohelven energian tuottamiseen omalla tilalla, hänen edellytetään antavan lomakkeella nro 245 lisäksi seuraavat tiedot: käytössä olevan polttolaitteiston merkki, malli sekä teho tai hyötysuhde, arvio laitteistolla poltettavan ruokohelven biomassan määrästä (kg/vuosi), jos ruokohelvestä saatiin edellisenä satokautena satoa, mikä oli sen määrä (kg) ja korjuutapa. 7.3.4 Non food -sadon sallitut loppukäytöt Hyväksytyt kasvit on sekä yksi- että monivuotisten kasvien non food -järjestelmässä jalostettava EU:n jäsenmaissa komission asetuksen (EY) N:o 1973/2004 liitteessä XXIII luetelluiksi non food -tuotteiksi. Jotta toiminta voidaan hyväksyä non food -järjestelmän piiriin, pitää hyväksyt-
tyjen lopputuotteiden taloudellisen arvon olla suurempi kuin samassa jalostusprosessissa tuotettujen, ravinto- tai rehukäyttöön menevien sivutuotteiden arvo. Tuotteen arvo saadaan kertomalla sen määrä edellisen viljojen markkinointivuoden aikana tarkistettujen vapaasti tehtaalla -hintojen keskiarvolla. Esimerkiksi seuraavat loppukäytöt ovat sallittuja: 1. Öljyt, rasvat ja vahat muuhun kuin ihmisten ja eläinten kulutukseen. 2. Denaturoidut etyylialkoholit ja muut alkoholit joko suoraan moottoreiden polttoaineeksi tai polttoaineen osaksi. 3. Energian tuotanto. 4. Komission asetuksessa (ETY) N:o 1722/93 luetellut tuotteet (sellaisena kun se on viimeksi muutettu komission asetuksella (EY) N:o 216/2004) (tärkkelyksiä ja niiden johdannaisia), sillä edellytyksellä, että niitä ei ole tuotettu kesannoidulla maalla viljellyistä viljoista tai perunoista eivätkä ne sisällä kesannoidulla maalla viljellyistä viljoista tai perunoista saatuja tuotteita. 5. Kaikki yhdistetyn tullitariffinimikkeistön mukaiset loppukäytöt, jotka on mainittu tullitariffiluettelon ryhmissä 25-99. Näissä kappaleissa mainitut tuotteet ovat muita kuin ihmisten ja eläinten ravinnoksi tarkoitettuja. Epäselvissä tapauksissa on syytä tarkistaa maa- ja metsätalousministeriöstä, onko suunniteltu loppukäyttö hyväksyttävissä non food -tuotannon piiriin. 7.4 Tärkkelysperunan tuki 7.4.1 Hakemus Tärkkelysperunan tukea on haettava yhtenäishakemuksen lomakkeella numero 101B. Tärkkelysperunan kasvulohkot on ilmoitettava lomakkeella numero 102B. Hakemuksen liitteenä viljelijän on toimitettava kopio tärkkelysperunatehtaan kanssa tehdystä viljelysopimuksesta (esim. Lnro 273 tai tärkkelystehtaan laatima sopimuspohja, jossa vastaavat tiedot kuin lomakkeella 273). Viljelijän on toimitettava sekä tukihakemus että viljelysopimus kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.4.2007. Viljelysopimus voidaan jättää kuitenkin vielä myöhemmin, viimeistään 29.6.2007. Viljelysopimuksessa on oltava seuraavat tiedot: tunnistenumero, tuottajan tai tuottajaryhmittymän nimi, osoite, tilatunnus ja Y-tunnus, tärkkelystä valmistavan yrityksen nimi ja osoite, tärkkelysperunalohkojen tunnistetiedot ja viljelyalat hehtaareina ja aareina (= tuottajan kasvulohkolomakkeella 102B ilmoittama Tärkkelysperunan ala), HUOM! Oman siemenlisäyksen pinta-alaa ei tule sisällyttää sopimusalaan; aiheuttaa sanktioinnin ks. 7.4.6, arvio tältä viljelyalalta nostettavista ja tärkkelystä valmistavalle yritykselle toimitettavista perunoiden määrästä tonneina, perunoiden tärkkelyspitoisuus tuottajan tärkkelystä valmistavalle yritykselle kolmen edellisen markkinointivuoden aikana toimittamien perunoiden tärkkelyspitoisuuden keskiarvon perusteella, tai jos tällaista keskiarvoa ei ole olemassa, hankinta-alueen tärkkelyspitoisuuden keskiarvon perusteella, tärkkelystä valmistavan yrityksen sitoumus maksaa tuottajalle asetuksen (EY) N:o 1868/94 artiklan 4a mukainen vähimmäishinta, tärkkelystehtaan edustajan ja tuottajan allekirjoitus (Jos tuottajana on yhteisö, yhtymä tai kuolinpesä, kaikkien allekirjoitukset tai valtakirjat ovat hakemuksen liitteenä.) Tärkkelystehtaan on huolehdittava siitä, että viljelysopimusten tärkkelysekvivalentteina ilmoitettu tärkkelyksen kokonaismäärä ei ole suurempi kuin tärkkelystä tuottavalle yritykselle annettu alakiintiö. Viljelysopimus on tehtävä tärkkelystehtaan kanssa niin hyvissä ajoin, että sopimus voidaan toimittaa kuntaan tukihakemuksen liitteenä tai viimeistään 29.6.2007. Sopimusta ei ole syntynyt ennen kuin viljelijä on palauttanut tehtaalle tärkkelystehtaan hänelle tekemän tarjouksen perunoiden tärkkelyspitoisuudesta ja arviosta viljelyalalta nostettavista perunoista viljelyala- ja kasvulohkotiedoilla täytettynä ja allekirjoitettuna. Jos viljelijä ei halua kirjoittaa sopimuslomakkeelle uudestaan kasvulohkolomakkeella (102B) ilmoittamiaan tärkkelysperunan lohkotietoja, kasvulohkolomake katsotaan osaksi tärkkelysperunan viljelysopimusta, jos jäljennös kasvulohkolomakkeesta/- lomakkeista tai lohkokirjanpitotuloste on sopimuksen liitteenä. Jäljennös kasvulohkolomakkeesta, kun se on osa sopimusta, on säilytettävä myös tärkkelystehtaassa, jotta se voidaan esittää tarvittaessa tuen tarkastuksen yhteydessä. 7.4.2 Aiemmin toimitetun viljelysopimuksen muuttaminen mahdollista 29.6.2007 asti. Viljelijän on muutettava viljelysopimusta, jos esim. jo hakemuksen liitteenä toimitetussa sopimuksessa ilmoitetut tiedot muuttuvat. Viljelyalatietoja voidaan muuttaa suuremmaksi tai pienemmäksi 15.6.2007 saakka liitteen D mukaisesti (vastaavalla tavalla kuin tilatuessa). Tärkkelysperunan pinta-alaa voidaan vain pienentää 15.6.2007 jälkeen perumalla liikaa ilmoitettu ala tukihakemuksesta kohdan 4.5 D mukaisesti. Sopimuksen on vastattava tukihakutietoja Tärkkelysperunan viljelysopimuksen (Lnro 273) myöhässä toimittaminen 29.6. jälkeen aiheuttaa myöhästymispäivävähennysten soveltamisen. 7 47
7 48 7.4.3 Tärkkelysperunatehtaan ilmoitukset Tärkkelystä tuottavan yrityksen on toimitettava maa- ja metsätalousministeriöön kyseistä markkinointivuotta edeltävän 29. päivään kesäkuuta mennessä sopimuksia koskeva yhteenveto. Yhteenvedossa on oltava mm. kunkin sopimuksen osalta viljelyala. 7.4.4 Maksatus Tärkkelysperunan tuki maksetaan viljelysopimuksen tehneelle tuottajalle sen jälkeen, kun tehdas on maksanut vähimmäishinnan kokonaan tuottajalle ja toimittanut tästä todisteet maa- ja metsätalousministeriöön. Maksu suoritetaan kerran vuodessa enintään neljän kuukauden kuluttua edellä mainittujen todisteiden toimittamisesta 7.4.5 Tärkkelysperunan tuen täydentävät ehdot Tärkkelysperunan tuen edellytyksenä on täydentävien ehtojen noudattaminen. Nämä ehdot ovat samanlaisia kuin tilatuen maksamisen edellytyksenä olevat täydentävät ehdot. Ehdoista on kerrottu kohdassa 12. 7.4.6 Valvonta Tärkkelysperunan tukea hakeneista viljelijöistä valvotaan tilakäynnein vähintään viisi (5) prosenttia. Jos yhtenäishakemusten tarkastusotos sisältää tärkkelysperunan tuen hakijoita, ne voidaan ottaa huomioon tarkastettavien viljelijöiden määrää laskettaessa. Valvottavat tilat valitaan riskianalyysin perusteella, jossa on huomioitava mm. sopimuksessa ilmoitetun viljelyalan suhde tärkkelystä valmistavalle yritykselle toimitettavien perunoiden arvioituun määrään. Jos ilmoitetun ja valvonnassa hyväksytyn pinta-alan ero suhteessa hyväksyttyyn pinta-alaan on yli 10 prosenttia, viljelijälle suoritettavasta tuesta vähennetään todettu erotus kaksinkertaisena. Esim. Viljelijä ja perunatärkkelystehtaan edustaja sopivat viljelysopimuksessa tärkkelysperunan pinta-alaksi 10 ha. Valvonnassa hyväksytyksi pinta-alaksi todetaan 8,90 hehtaaria. Koska erotus on yli 10 prosenttia, viljelijälle suoritettavaa maksua vähennetään todetulla erotuksella kaksinkertaisena eli 24,6 prosentilla (1,10 ha/8,90ha = 12,3 % x 2). Tuotannosta on annettu yksityiskohtainen opas, jota on saatavana maaliskuun puolivälistä alkaen kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta sekä internet-osoitteesta: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/viljelijatuet/ (Opas perunatärkkelyksen kiintiöjärjestelmästä, tehtaanpalkkiosta ja tärkkelysperunan tuesta). 7.5 Tilatukialalla viljeltävän hampun ja pellavan erityisvaatimuksia Pellavan ja -hampun viljelijöille maksettava tuki kuuluu tilatukeen (ks. luku 6), jossa ei ole tuotantovaatimusta. Tuen saamisen ehtona on kuitenkin täydentävien ehtojen noudattaminen. Kaikki tilatukialalla viljeltävä hamppu on ilmoitettava tukihakemuksessa. Tukihakemuksessa tai kylvöalailmoituksessa on ilmoitettava myös kylvöön käytetyn kylvösiemenen määrä (kg/ha). Lisäksi muiden kuin energiakasvitai non food -sopimukseen perustuvien hamppuviljelmien korjatun raaka-aineen käyttötarkoitus on ilmoitettava tukihakemuksen lisätietoja -kohdassa. Pellavan tai hampun tukikelpoisuus pinta-alatukiin ei edellytä enää sopimusta/sitoumusta. Kuitenkin sopimusvaatimukset koskevat edelleen omien tukisääntöjen mukaisesti energiakasviviljelyä ja non food -tuotantoa. Kuitupellavan ja -hampun jalostustuen saamisen ehtona on myös edelleen sopimus/sitoumus. Ks. sopimusten sisältöyms. vaatimukset kunkin tukijärjestelmän kohdalta. Hampun viljelyssä hyväksytyt lajikkeet Komission asetusluonnoksen mukaan vuonna 2007 tilatukikelpoisia hamppulajikkeita ovat seuraavat: Beniko, Carmagnola, CS, Delta-Llosa, Delta 405, Dioica 88, Epsilon 68, Fedora 17, Felina 32, Felina 34, Ferimon, Fibranova, Fibrimon 24, Futura 75, Juso 14, Kompolti, Red Petiole, Santhica 23, Santhica 27, Silesia ja Uso 31. Lisäksi vuosikohtaisesti tukikelpoisina: Bialobrzeskie, Chamaeleon, Cannakomp, Fasamo, Fibriko TC, Kompolti hibrid TC, Lipko, Tiborszallasi, UNIKO-B (varsinkin näiden yhdeksän viime luetellun lajikkeen jatkohyväksyntä on epävarmaa). Lopullinen lista tullaan varmentamaan myöhemmin, kun komissio on tehnyt asiasta päätöksensä, internet-osoitteessa: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/viljelijätuet. Tukikelpoiseksi hyväksytyn lajikkeen käyttäminen hampun viljelyssä on tilatuen (sisältäen non food -velvoitekesantoalan), energiakasvituen, kansallisten tukien, ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen saamisen edellytys. Hampun viljelyssä edellytetään sertifioidun siemenen käyttöä, eikä oman siemenen käyttö ole mahdollista. Kaikkien käytettyjen siemensäkkien alkuperäiset vakuustodistukset on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 29.6.2007, joka on palautuksen ehdoton takaraja. Jos asiakirja toimitetaan päivänkin myöhässä, ei hamppulohkoille voida myöntää lainkaan
tilatukea. Alkuperäiset siementen ostokuitit ja muut mahdolliset alkuperän osoittavat asiakirjat on säilytettävä tilalla hakuvuoden ja kolmen seuraavan vuoden ajan. Jos hampun siementen vakuustodistus kohdentuu usean eri viljelijän käyttämään siemeneen (esimerkiksi saman siemensäkin siementä on käyttänyt useampi viljelijä), yhden viljelijän on toimitettava alkuperäisen vakuustodistuksen mukana luettelo, josta ilmenee muiden samaa siementä käyttäneiden viljelijöiden nimet ja tilatunnukset. Näiden muiden viljelijöiden on toimitettava allekirjoitetut kopiot alkuperäisestä vakuustodistuksesta. Kasvuston säilyttäminen Hampun kasvusto on säilytettävä maa- ja metsätalousministeriön/maaseutuviraston antamaan korjuulupaan saakka. HUOM! Edes satovahinkotilanteessa hampun kasvustoa ei saa tuhota tms. ennen korjuuluvan antamista. Korjuulupa voidaan antaa sen jälkeen, kun TE-keskuksen tarkastaja on tehnyt kyseisellä lohkolla THC-pitoisuuden tarkastuksen tai kun koko maan THC-tarkastukset on tehty. THC-tarkastukset voidaan aloittaa 20 päivän kuluttua hampun kukinnan alkamisesta. Yleensä tarkastukset saadaan tehdyiksi kolmessa viikossa. Maa- ja metsätalousministeriö/maaseutuvirasto ilmoittaa koko maata kattavan korjuuluvan voimaantulosta kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisille ja TE-keskusten maaseutuosastoille. Lisäksi luvasta tiedotetaan maa- ja metsätalousministeriön internet-sivuilla osoitteessa: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/viljelijatuet/pintaalatuet/kuitupellavanjahampuntuetmyosjalostustuki.html. 7.6 Kuitupellavan ja -hampun jalostustuki Kuitupellavan ja -hampun jalostustuen saamisen edellytyksenä on edelleen sopimus tai sitoumus. Jäsenvaltiolle on asetettu kansallinen kuitumäärä, jonka puitteissa jalostustukea voidaan maksaa. Suomen pitkän pellavakuidun määrä on 200 tonnia ja lyhyiden pellavien ja hamppukuitujen osalta 2250 tonnia. Tarkemmin tukijärjestelmästä erillisessä kuitupellavan ja -hampun jalostustukiohjeessa, joka on saatavana internetistä osoitteesta: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/ maatalous/tuet/viljelijatuet/pintaalatuet/kuitupellavanjahampuntuetmyosjalostustuki.html. 7.7 Kuivattujen rehujen tuotantotuki Tilatukijärjestelmässä kuivattujen rehujen viljelijätuki on tilatuen tasatukiosuudessa. Kuivattujen rehujen tuotantoon viljellyt kasvit ovat oikeutettuja saamaan tilatuen lisäksi ympäristötukea, luonnonhaittakorvausta ja kansallisia tukia, jos kyseisten tukijärjestelmien tukiehdot täyttyvät. Eläinten ruokintaan tarkoitettujen valkuaisrehujen tuotantoa tuetaan EU:ssa ns. kuivattujen rehujen markkinajärjestelyn puitteissa maksamalla tukea rehujen kuivaamoille erillisenä tuotantotukena. Ohje kuivaamon tuotantotuen myöntämisen edellytyksistä on tulostettavissa internetistä osoitteesta: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/viljelijatuet/pintaalatuet/kuivattujenrehujenviherheinatuet.html. 7.8 Mehiläistalouden kansallinen pesäkohtainen tuki Tuen hakija ja tuen määrä Mehiläistalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi mehiläistalouden harjoittajille maksetaan mehiläistalouden kansallista pesäkohtaista tukea. Tukea maksetaan vain Suomessa harjoitettavasta mehiläistarhauksesta hakijalle, joka on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden yhteenliittymä. Hakijan tai hänen puolisonsa on tullut olla 31. päivänä joulukuuta 2006 vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 65- vuotias. Tukea voidaan myöntää alle 18-vuotiaalle hakijalle, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän harjoittaa mehiläistarhausta yhteisomistajana tai yhdessä vanhempiensa tai toisen heistä kanssa taikka, jos tuen myöntämiseen on muita näihin rinnastettavia erityisiä syitä. Useamman luonnollisen henkilön yhdessä harjoittaessa mehiläistarhausta tai yhteisömuodossa harjoitettavassa toiminnassa vähintään yhden mehiläistarhausta itse harjoittavan tarhaajan, yhtiömiehen, jäsenen tai osakkaan tulee olla sellainen luonnollinen henkilö, joka täyttää ikäedellytyksen. Kyseinen edellytys ei koske julkisoikeudellista yhteisöä, koulutilaa eikä vankilatilaa. Tuen määrästä päätetään vuosittain valtioneuvoston asetuksella. Edellisenä vuonna tukitaso oli 17 euroa / mehiläisyhteiskunta. Tuen hakeminen Mehiläisyhteiskuntien lukumäärään perustuvaa tukea haetaan lomakkeella nro 204 sen työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolta, jonka toimialueella mehiläistarhauksen toimintapiste sijaitsee. Toimintapisteellä tarkoitetaan rakennusta, rakennelmaa tai suojaa, jossa voidaan tehdä sadonkorjuutöitä ja kaluston kunnostustöitä tai varastoida satoa (hunajaa) ja mehiläistalouden harjoittamiseen käytettävää kalustoa. Jos mehiläistaloutta harjoitetaan useasta toimintapisteestä käsin, tukea haetaan sen työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolta, jonka toimialueella pääosa kyseisestä toiminnasta tapahtuu. 7 49
7 50 Mehiläistalouden tuen hakuaika päättyy 15.6.2007. Tuen maksamisen edellytykset Tuen maksamisen edellytyksenä on, että mehiläistarhaaja hallitsee 31. päivänä toukokuuta 2007 laskettuna vähintään viittätoista talvehtinutta mehiläisyhteiskuntaa tuotantokauden 2007 ajan. Tukea ei makseta hakuvuoden keväällä tehdyistä jaokkeista eikä parveilun seurauksena syntyneistä uusista mehiläisyhteiskunnista. Hakijan hallinnassa olevia mehiläisyhteiskuntia tulee hoitaa tuotantokauden aikana siten, että niistä pystytään tuen myöntämisvuonna keräämään normaali sato. Jos hakemuksessa ilmoitettujen mehiläisyhteiskuntien lukumäärä alenee tuotantokauden aikana, on hakijan ilmoitettava tästä kirjallisesti työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle 10 päivän kuluessa alenemisesta. Tuen saannin edellytyksenä on lisäksi, että hakija on saanut viimeksi toimitetussa tai sitä edeltävässä verotuksessa tai hakuvuotta edeltäneenä verovuonna mehiläistaloustuotteiden myynnistä tuloa. Hakijan tulee osoittaa tulot veroilmoituksen jäljennöksellä. Hakemukseen tulee lisäksi liittää jäljennös muistiinpanoista koskien mehiläistalouden tuloja ja menoja, mikäli veroilmoituksesta ei voida erikseen osoittaa kyseisiä tuloja. Jos hakija on aloittanut mehiläistalouden harjoittamisen tuen hakuvuonna tai edeltävänä vuonna eikä tuloja voida osoittaa, hakijan tulee osoittaa, että hänellä on ollut riittävästi toiminnan aloittamiseen tarvittavia hankintamenoja. Menot tulee myös osoittaa veroilmoituksen jäljennöksellä ja tarvittaessa muistiinpanoilla menoista. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot valvovat tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksiä. 7.9 Porotalouden kansallinen eläinkohtainen tuki Poronomistajille maksetaan tukialueilla C3 ja C4 pohjoiseen tukeen sisältyvää eläinkohtaista tukea. Tukea maksetaan ruokakunnille poronhoitovuoden 2006/2007 päättyessä poroluetteloon merkittyjen eloporojen lukumäärän perusteella. Tukea haetaan ruokakunnittain tehdyllä kirjallisella hakemuksella (Lnro 227). Hakemus on jätettävä määräaikaan mennessä työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle tai sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella hakijan paliskunta sijaitsee. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosasto päättää tuen myöntämisestä. Edellä mainittujen ruokakuntien omistamista eloporoista ovat tukeen oikeutettuja ne, joiden omistajat eivät ole täyttäneet 65 vuotta ennen sen kalenterivuoden alkua, jolta tukea haetaan. Tukea maksetaan niille ruokakunnille, jotka poronhoitovuoden päättyessä omistivat poroluetteloiden mukaan vähintään valtioneuvoston asetuksessa säädettävän eloporomäärän (vuonna 2006 vähintään 80 eloporoa). Tuen saannin edellytyksenä on, että tuen saaja pitää muistiinpanoja harjoittamansa porotalouden tuloista ja menoista. Tukea ei makseta niistä eloporoista, jotka ylittävät paliskunnille tai niiden osakkaille määrätyt suurimmat sallitut eloporojen määrät. Tukea myönnettäessä ei myöskään oteta huomioon niitä eloporoja, jotka osakkaan olisi paliskunnan hyväksymien vuosittaisten teurastussuunnitelmien mukaan pitänyt teurastaa (teurasrästiporo). Jos ruokakunnan teurasrästiporojen osuus eloporojen määrästä on yli valtioneuvoston asetuksessa säädettävän enimmäisrajan, ei tukea makseta ruokakunnalle lainkaan (vuonna 2006 em. osuuden yläraja oli 3 %). Poikkeuksena muihin pohjoisen kotieläintukiin verrattuna, tuki maksetaan poronomistajille, vaikka pohjoisen tuen pellonhallintaa koskevat edellytykset eivät täyttyisikään (15.6.2007 alkaen vähintään kolme hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa). Tuen määrästä päätetään vuosittain valtioneuvoston asetuksella. Edellisenä vuonna tukitaso oli 23 euroa/eloporo. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot valvovat tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksiä. 7.10 Timotein siementuotannon tuki EU:n siementuotannon tukea voidaan maksaa ainoastaan timotein siementuotannosta. Tämä tukityyppi on tuotantosidonnainen tuki, jonka laskennassa sertifioitujen kilojen perusteella lasketusta tukimäärästä vähennetään timotein siementuotantopinta-alalle myönnettävän tilatuen määrä. Muista siementuotannon tuista Suomi tulee esittämään komissiolle, että vuonna 2007 voitaisiin edelleen myöntää kansallisia siementuotannon tukia hehtaariperusteisena tietyille nurmikasvilajeille ja -lajikkeille sekä tietyille viljalajeille ja -lajikkeille. Kansallista siementuotannon tukea ei maksettaisi timoteille (katso luku 7.11). 7.10.1 EU:n kiloperusteinen siementuotannon tuki timoteille Tuen hakeminen Tukea maksetaan ainoastaan timotein siementuotannosta. Tukea haetaan tukihakemuslomakkeella (Lnro 101B) viimeistään 30.4.2007. Hakemuslomakkeessa rastitetaan kohta N. Jäljennös siementuotantosopimuksesta liitetään sadontuotantovuonna (tuenhakuvuosi) hakemukseen tai toimitetaan kuntaan viimeistään 14.9.2007. (Päätöksen jättäminen myöhässä 14.9.2007 jälkeen aiheuttaa 1 % vähennyksen/työpäivä tukeen 25 kalenteripäivään
asti). Jos pakkaamo on ns. tilapakkaamo, oman tuotannon osalta annetaan vastaava sitoumus. Tukiehdot: EU:n siementuotannon tuen viljelyalalla on noudatettava täydentäviä ehtoja (ks. luku 12) Viljelijän tukiosuuteen kohdistuu tuen asteittainen vähentäminen (modulaatio, ks. luku 16) Viljelijän tukiosuutta voi rajoittaa tuen myöntämiselle asetettu tukikatto (ks. luku 16) Tuen maksamisen ehtona on siemenen markkinoille saattaminen viimeistään 13.6.2008 Timotein vähimmäisviljelypinta-alan, jolle EU:n siementuotannon tukea haetaan, tulee tukihakemuksessa olla 0,30 hehtaaria. Sertifiointiaikataulu: Timotein siementuotannon tukea kasvukauden 2007 sadolle ei voida maksaa 30.6.2008 jälkeen Siemenliikkeen/-pakkaamon on lähetettävä virallinen näyte (= siementen sertifiointipyyntö) Eviran siementarkastusyksikölle niin hyvissä ajoin (viimeistään 30.4.2008), että tuki voidaan maksaa mainitussa aikataulussa Sertifiointipäätös on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 13.6.2008. Tuen laskenta: Sertifioitujen kilojen perusteella lasketusta tukimäärästä (satoina kiloina yhden desimaalin tarkkuudella x 83,56 /100 kg) vähennetään timotein siementuotantopinta-alan (X) perusteella laskettu tilatuki (Y); (X ha x Y //ha). Tuen laskennassa käytetään pinta-alaa, joka on pienin seuraavista: tukihakemuksessa ilmoitettu, siementuotantosopimuspinta-ala tai valvonnassa mitattu viljelypinta-ala. Tukeen kohdistuu 5 %:n vähennys (modulaatio). Tuotantosidonnaisen tuen määrä voi laskennan jälkeen olla nolla euroa tai enemmän. Tuotantosidonnainen osuus on nolla euroa, jos vähennettävä tilatukiosuus on yhtä suuri tai suurempi kuin sertifioitujen kilojen perusteella laskettu määrä. Maksuaikataulu: Tuen maksaminen on mahdollista sertifiointipäätöksen jättämisen jälkeen keväästä 2008 alkaen maksatus on mahdollista vain 30.6.2008 saakka. 7.10.2 Timotein siementuotannon tuen haku Viljelijä hakee timotein tukea maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle jätettävällä tukihakemuslomakkeella numero 101B viimeistään 30.4.2007. Tuki haetaan rastittamalla kohta N. Siemenliikkeen ja viljelijän välillä tehdyn siementuotantosopimuksen jäljennös on liitettävä sadontuotantovuonna tukihakemukseen tai toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 14.9.2007 (hakemuksen tai sen osan myöhässä jättäminen aiheuttaa 1 % vähennyksen/työpäivä tukeen 25 kalenteripäivään asti). Jos voimassa oleva sopimus on toimitettu kuntaan esim. edellisenä vuotena tukihakemuksen liitteenä, tulee tästä täyttää tukihakemukseen tieto kohtaan 7. Timotein siementuotannon tuen kasvulohkot on ilmoitettava sadontuotantovuonna kasvulohkolomakkeella numero 102B. Kasvulohkolle on merkittävä siinä tosiasiallisesti viljeltävä kasvilaji ja -lajike sekä ST-merkintä (esim. Timotei/Tuukka/ST). Alkuperäinen siementuotantosopimus on säilytettävä tilalla vähintään hakuvuoden sekä sitä seuraavien kolmen kalenterivuoden ajan. (Timoteista on mahdollista korjata satoa neljänä peräkkäisenä vuotena. Sopimus on säilytettävä tilalla sopimuksen kestoajan mukaisesti ja vähintään viimeistä siementuen hakuvuotta seuraavien kolmen kalenterivuoden ajan). Kopio sertifiointipäätöksestä/-päätöksistä, jotka todentavat sertifioidun kilomäärän, on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään tuotantovuotta seuraavan vuoden kesäkuun 13. päivänä. Timotein siementuotannon tukea maksetaan perus- ja sertifioidusta siemenestä, mutta ei esiperussiemeneksi sertifioidusta siemenestä. Esimerkki kasvulohkolomakkeen 102B sarakkeiden S, T ja U täyttämisestä: S T U Viljeltävä Lajike ja Käytetyn kasvi Erikoiskäyttö kylvösiemen (ST, VP, EK, NF) laatu Timotei Alma /ST S 7.10.3 Timotein siementuotannon tukeen oikeuttavat lajikkeet Timotein siementuotannon tukea voidaan maksaa esimerkiksi lajikkeille: Alma, Botnia II, Grinstad, Hankkijan Tiiti, Haukila, Iki, Jonatan, Nokka, Nuutti, Saga, Tammisto, Tammisto II, Tarmo, Tenho, Tuukka, Tuure, Uula, Vega ja Vähäsöyrinki (ks. Täyttöohjeen liite 2). 7.10.4 Tukihakemuksen myöhästyminen timotein siementuotannon tuessa Jos viljelijä ei ole toimittanut hakemusta (Lnro 101B, 102B ja sopimuksen jäljennöstä) timotein siementuotannon tuen osalta määräaikana, katsotaan hakemus myöhästyneeksi, ellei kyseessä ole ylivoimainen este tai erityisen poikkeuksellinen olosuhde. Tuottajan tulee toimittaa tiedot ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista olosuhteista ja siihen liittyvistä todisteista kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 10 työpäivän kuluessa siitä, kun hän voi ne toimittaa. 7 51
7 52 Myös sertifiointipäätöksen toimittaminen myöhästyneenä (13.6.2008 jälkeen) aiheuttaa tuen alentamisen. Jos hakemus (tai jäljennös sopimuksesta tai sertifiointipäätöksestä) on myöhästynyt: a) 1 25 kalenteripäivää Siementuotannon tukea pienennetään 1 prosentilla kutakin myöhästynyttä työpäivää kohden. b) yli 25 kalenteripäivää Siementuotannon tukea ei makseta. 7.10.5 Timotein siementuotannon tuen maksatus Timotein siementuotannon tuen saamisen edellytyksenä on, että siementavara on sertifioitu siemenkauppalain mukaisesti. Siementavara on sertifioitava siten, että siemenet ovat kaupan kylvämistä varten satovuotta seuraavaan 15 päivään kesäkuuta mennessä (vuoden 2007 sato 13.6.2008 mennessä). Tuki maksetaan viljelijälle kunnasta viimeistään 30.6.2008. Kunnassa tarkistetaan ennen tuen maksamista, että viljelijä on ilmoittanut tuotantovuoden kasvulohkolomakkeella ko. lajista ja lajikkeesta alan, jolta on voitu korjata tukihaun kohteena oleva määrä siemeniä. Timotein siementuotannon tuen maksamista voi rajoittaa tuelle asetettu enimmäismäärä (tukikatto, ks. luku 16). Jos haetun tuen kokonaismäärä ylittää vahvistetun enimmäismäärän, viljelijäkohtaista tukea on vähennettävä samassa suhteessa kyseisenä vuonna. 7.10.6 Timotein siementuotannon tuen valvonta EU:n siementuotannon tuen maksamisen edellytyksenä on täydentävien ehtojen noudattaminen (ks. luku 12). Hukkakauran osalta siementuotantotilan on noudatettava hukkakauran torjunnasta annettua lakia (185/2002), hukkakauran torjunnasta annettua maa- ja metsätalousministeriön asetusta (326/2002) sekä hukkakaurasta kylvösiementuotannossa annettua maa- ja metsätalousministeriön asetusta (43/2002, muut. 23/2003). Jos täydentäviä ehtoja ei noudateta, vähennetään tukea prosentuaalisesti. Rikkeen vakavuus, laajuus, kesto ja toistuvuus vaikuttavat vähennyksen suuruuteen. Maa- ja metsätalousministeriö voi jättää EU:n siementuotantotuen maksamatta, jos sopimusviljelyksestä on annettu tahallisesti vääriä tietoja tai viljelys on perustettu tai sitä on hoidettu siten, ettei kohtuullisia edellytyksiä siemensadon korjaamiseksi ole olemassa tai viljelys ei täytä siemenkauppalaissa tai sen nojalla annetuissa maaja metsätalousministeriön asetuksissa siemenviljelykselle asetettuja vaatimuksia tai viljelys tai sen osa on hylätty viljelystarkastuksen yhteydessä. Pinta-alavalvonnat ja niissä havaittujen erojen vaikutus EU:n maksamaan timotein siementuotannon tukeen Valvottavalla tilalla tarkastetaan, että mm. kaikille siemenlohkoille on kylvetty ilmoitettua siemenlajia ja -lajiketta. Lisäksi tarkastetaan mm. asiakirjatarkastuksin siementen ensimmäinen määräpaikka (jalostus- tai siemenlaitos = pakkaamo). Valvonta ei ole päättynyt ennen asiakirjatarkastuksen loppuun saattamista. Jos ilmoitetun ja valvonnassa hyväksytyn pinta-alan ero suhteessa hyväksyttyyn pinta-alaan on yli 10 prosenttia, tuesta vähennetään todettu erotus kaksinkertaisena. Jos ilmoitetun ja valvonnassa hyväksytyn pinta-alan ero suhteessa hyväksyttyyn pinta-alaan on yli 10 prosenttia ja syynä eroon on tahallisuus, siementukea ei makseta lainkaan. Lisäksi seuraavan kolmen vuoden aikana maksuun tulevista suorista tuista vähennetään se määrä tukea, johon valvonnassa hylätty määrä olisi oikeuttanut. Markkinoinnin puutteellisuus Jos jätettyjen tukihakemusten todetaan koskevan siemeniä, joita tuensaaja ei ole tosiasiallisesti markkinoinut kylvösiemeninä, siemenen tuottajalle maksettavasta tuesta vähennetään 50 prosenttia, jos määrät, joita ei todellisuudessa ole markkinoitu kylvösiemeninä, ovat enemmän kuin kaksi prosenttia ja enintään viisi prosenttia määristä, joista tukihakemus on tehty. Jos määrät, joita tuensaaja ei ole tosiasiallisesti markkinoinut kylvösiemeninä, ovat enemmän kuin viisi prosenttia tukihakemuksen määristä, siementuottajalle ei myönnetä lainkaan siementuotantotukea kyseisen markkinavuoden osalta. Jos tukihakemus koskee virallisesti sertifioimattomia siemeniä tai siemeniä, joita ei ole korjattu kyseisen jäsenvaltion alueella sen kalenterivuoden aikana, jona alkaa se markkinavuosi, jolle tämä tuki on vahvistettu, tuottajalle ei myönnetä lainkaan siementuotantotukea kyseisen markkinointivuoden ja sitä seuraavan markkinointivuoden osalta. 7.11 Nurmi- ja viljakasvien siementuotannon kansallinen tuki vuonna 2007 Suomi tulee esittämään komissiolle, että vuonna 2007 voitaisiin edelleen maksaa kansallisia siementuotannon tukia hehtaariperusteisena koiranheinän, ruokonadan, nurminadan, punanadan westerwoldinraiheinän, englanninraiheinän, alsikeapilan, puna-apilan, valkoapilan sekä kauran, ohran, rukiin ja vehnän lajikkeille, jotka on rekisteröity Suomen kansalliseen kasvilajikeluetteloon. Lajikkeet on alustavasti lueteltu täyttöoppaan liitteessä 2. Tässä esitetyt tuen maksu- ja myöntöperusteet eivät siis ole varmoja ennen komission hyväksyntää.
7 7.11.1 Tuen määrä ja tukiehtoja Nurmikasvien kansallinen siementuotannon tuki myönnettäisiin hehtaarikohtaisesti viljelystarkastuksessa hyväksytylle pinta-alalle ja tukitaso olisi sama kaikille edellä mainituille nurmikasvilajeille. Tuen saaminen edellyttäisi siemenliikkeen ja viljelijän välistä siementuotantosopimusta. Jos pakkaamo on ns. tilapakkaamo, oman tuotannon osalta annetaan vastaava sitoumus. Nurmisiementuotannolle kansallista tukea voitaisiin maksaa enintään 0,44 miljoonaa euroa vuodessa koko maan tasolla, kuitenkin enintään 220 euroa hehtaarilta. Kansallista tukea voitaisiin maksaa maksimissaan yhteensä 2010 hehtaarille. Jos maksimipinta-ala uhkaa ylittyä, tukeen oikeutettua pinta-alaa vähennettäisiin suhteellisesti kaikkien tukea hakeneiden kesken, jotta tukeen oikeutettu enimmäisala ei ylittyisi. Viljakasvien siementuotantotukea voitaisiin maksaa ohralle, kauralle, rukiille ja vehnälle. Kansallista tukea myönnettäisiin kaikille lajikkeille, jotka mainitaan Suomen kansallisessa lajikeluettelossa ja joita viljellään Suomessa. Viljakasvien kansallista siementuotannon tukea voitaisiin maksaa hehtaariperusteisena tukena viljelystarkastuksessa hyväksytylle pinta-alalle. Tukea voitaisiin maksaa enintään 30 000 hehtaarille. Tuen saaminen edellyttäisi siemenliikkeen ja viljelijän välistä siementuotantosopimusta. Jos pakkaamo on ns. tilapakkaamo, oman tuotannon osalta annetaan vastaava sitoumus. Viljakasvien kansallista siementuotannon tukea voitaisiin maksaa enintään 2,19 miljoonaa euroa koko maan tasolla, kuitenkin enintään 73 euroa hehtaarilta. Jos maksimipinta-ala uhkaa ylittyä, tukeen oikeutettua pinta-alaa vähennettäisiin suhteellisesti kaikkien tukea hakeneiden kesken, jotta tukeen oikeutettu enimmäisala ei ylittyisi. 7.11.2 Nurmi- ja viljakasvien siementuotannon tuen hakeminen ja viljelyalojen ilmoittaminen Viljelijä ilmoittaa siemenviljelyalat maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle jätettävällä tukihakemuslomakkeella numero 101B viimeistään 30.4.2007. Tukihakemukseen rastitetaan kohta M, ja tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella numero 102B ilmoitetaan tukikelpoinen kasvilaji ja -lajike siemenviljelykseen tunnisteella ST. Siemenliikkeen ja viljelijän välillä tehdyn siementuotantosopimuksen jäljennös (tai sitoumus) on liitettävä sadontuotantovuonna tukihakemuksen kasvulohkolomakkeeseen tai toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 14.9.2007. Nurmikasvien ja viljakasvien siementuotannon kansallisen tuen myöntämisen edellytyksenä olisi, että siementuottaja on tehnyt siemenliikkeen kanssa siementuotantosopimuksen. Vuonna 2007 viljeltyjen nurmi- ja viljakasvien hehtaariperusteista siementukea haetaan, mikäli komission hyväksyntä saadaan, toimittamalla jäljennös viljelystarkastuspäätöksestä sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella maatilan talouskeskus sijaitsee, viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2008. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, viljelystarkastuspäätös toimitetaan sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella pääosa maatilan pelloista sijaitsee, viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2008. Viljelystarkastuspäätöksen jäljennöksen myöhässä toimittaminen (31.1.2008 jälkeen) aiheuttaa myöhästymispäivävähennysten soveltamisen. 53