TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus
DEATNU TENO TANA 16 386 m 2 vesistöalue >1200 km lohen nousualuetta
Tenon lohikantojen perinnöllinen rakenne ~ 30 geneettisesti eriytynyttä lohikantaa Merkittävät geneettiset erot populaatioiden välillä Tenon pääuoma Yläosan sivujoet Ajallisesti pysyvä rakenne: 1970 > 80 > 90 > 2000-luku Inarijoki Laaja elinkiertopiirteiden kirjo Utsjoki Kárášjohka, Iešjohka Turun yliopisto Pulmankijoki
Lohikantojen seuranta Tenolla Poikasten sähkökalastus 1979 Saalis- ja kalastustilastointi 1972 Saalisnäytteet 1975 Videoseurannat 2002 Sukelluslaskennat 2003 Kaikuluotaus Genetiikka Pohjois-Atlantin lohensuojelujärjestö (NASCO): seuranta ja lohenkalastuksen säätely on oltava lohikantakohtaista
Eri seurantamenetelmien arviot lohikantojen vaihtelusta
Tenon lohisaalis 140 t 90 t 2015: 78155 kg, 22000 kpl Keskim: 125800 kg, 31500 kpl
Tenon lohisaaliin jakautuminen pyydystyypeittäin
Miksi Tenon alaosalla saadaan edelleen vuosittain hyviä lohisaaliita? Kaikki Tenojoen vesistön eri lohikantojen kalat uivat Tenon alaosan läpi Alueella näkyy ja saadaan aina paljon lohta Patojen määrä vähentynyt Jokisuu Tana bru: 1984: 155 2010: 52 Jäljellä olevat padot pyydystävät yhtä paljon tai enemmän lohta per pato vaikka lohien kokonaismäärä olisi pienempi
Kolmen merivuoden lohien (8-15kg) saalis Tenossa
Pohjois-Norjan lohikantojen kalastusta edeltävän koon vaihtelu Teno, kaikki muut joet yhdessä
Kantakohtaiset suojelurajat (kutukantatavoitteet) ja niiden täyttymisen seuranta Kantakohtaisen kalastuskuolevuuden arviointi Tenon pääuoman sekakantakalastuksessa Photo: Panu Orell Seuranta Kanta-arviointi Lohikantojen hoito, kalastuksen säätely Tavoitteellisen, populaatiokohtaisen lohikantojen suojelun ja hyödyntämisen hallinnointi edellyttää:
Tenon sivujokien kutukantatavoitteen täyttyminen (%) 2013 2014 2015 Maskejohka 45 72 51 Pulmankijoki 100 100 100 Lákšjohka 41 84 42 Vetsijoki 39 100 86 Utsjoki 100 100 100 Váljohka 100 100 100 Akujoki 94 100 35 Inarijoki 29 39 30 Kárášjohka 42 50 59 Iešjohka 28 30 26
Kutukantatavoitteiden täyttyminen Tenojoen vesistön eri osissa 2012-2015 Vihreä: keskimäärin 75% todennäköisyys tavoitteen täyttymiseen, keskim. täyttyminen yli 100% Keltainen: keskim. 40-74% todennäköisyys tavoitteen täyttymiseen, keskim. täyttyminen yli 75% Oranssi: keskim. alle 40% todennäköisyys tavoitteen täyttymiseen
Eri kannoista peräisin olevien lohien määrän arviointi Tenon pääuoman sekakantakalastuksen saaliissa FIN turisti- Saalis (n, kg) FIN paikall. saalis (kg) NOR saalis (n, kokoluokat) Saalisnäytteet (ikä, koko) Kg -> lohia, kpl eri ikäryhmissä Kokoluokat -> ikäryhmät Lohisaalis (kpl) eri meri-ikäryhmissä Geneettiset näytteet Eri kannoista peräisin olevien lohien saalis (kpl), jaoteltuna meriikäryhmiin, vuosiin, viikkoihin, maihin, pääuoman osaalueisiin, pyyntitapoihin, kalastajaryhmiin Saalisnäytteet (ikä, koko)
Tenon pääuoman kalastuksen sekakantasaalis: Inarijoen, Káráš- ja Iésjohkan lohien joutuminen saaliiseen pääuomassa Turistit Verkkopyydykset Káráš-Iésjohka Turistit Verkkopyydykset Inarijoki Kalastuskauden viikot
Kantojen elvytysohjelman vaikutus lohikantojen elpymiseen tavoitetasolle (keskimäärin 75% todennäköisyys kutukantatavoitteen saavuttamiselle) Kolme kalastuskuolevuuden leikkausvaihtoehtoa: 20% (oranssi) 30% (sininen) 50% (violetti) Máskejohka Iešjohka
Yhteenveto: Lohikantojen tila Tenossa Kalastussopimuksen biologiset perusteet Saaliit aiempaa pienemmät vuodesta 2004, isojen lohien määrä vähentynyt pitkällä aikavälillä Suurin osa kutukantatavoitteista ei täyty, latvajoilla huonoin tilanne, joissakin sivujoissa vahvemmat kannat Kalastuksen aiheuttamaa kuolevuutta pienennettävä 30% jotta lohikannat elpyisivät 1-2 lohisukupolven aikana (6-14 vuotta)
Lohikantojen seurannan kehittäminen Kaikuluotain Tenon pääuomaan? Lohikantojen seuranta kantakohtaista pelkkä kokonaislohimäärä ei riitä! Tenon pääuoman kaikuluotausta voidaan tehdä sivujokiseurantojen LISÄKSI, ei niiden SIJASTA Kaikuluotain Tenon alaosaan Kaikuluotain Karasjokeen ja/tai Inarijokieen Pääuoman saaliin geneettinen alkuperämääritys Nykyiset seurannat
Photo: Panu Orell 23.11.2016 19 Natural Resources Institute Finland