Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2016 JPP-Kalibrointi Ky 2017

ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) kansikuva: http://www.toisinsanoen.fi/artikkelit/ihmisteneurooppa/2014/05/onko-kaupungin-politiikkaa-silleen-jaettaeminen

Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 AOT40 BaP C5H6 CO NMVOC NH3 NO NO2 NOx O3 PAH PM mikrogrammaa kuutiometrissä kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb (80 µg/m 3 ). Tämä edustaa summaa, kun tuntipitoisuuksista jotka ylittävät 80 µg/m 3, vähennetään 80 µg/m 3 ja erotukset lasketaan yhteen. Laskennassa otetaan huomioon klo 8.00 20.00 mitatut pitoisuudet. benzo(a)pyreeni bentseeni hiilimonoksidi muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani ammoniakki typpimonoksidi typpidioksidi typen oksidit otsoni polyaromaattiset hiilivedyt hiukkaset PM2,5 hiukkaset joiden halkaisija on alle 2,5 µm PM10 hiukkaset joiden halkaisija on alle 10 µm ppb SO2 TRS VOC miljoonasosa rikkidioksidi pelkistyneet rikkiyhdisteet haihtuvat orgaaniset yhdisteet WHO Maailman terveysjärjestö

TIIVISTELMÄ Vuonna 2016 Pohjois-Kymenlaaksossa tehtiin ilmanlaadun mittauksia kahdella mittausasemalla Kouvolassa ja yhdellä mittausasemalla Iitissä. Kouvolan keskustassa mitattiin typen oksideja, hengitettäviä hiukkasia ja pienhiukkasia Kankaan koululla. Nämä tulokset kuvastavat ilmanlaatua Kouvolan keskustan liikenneympäristössä. Kuusankosken Mäkikylässä mitattiin selluteollisuuden päästöistä peräisin olevia pelkistyneitä rikkiyhdisteitä. Lisäksi vuonna 2016 aloitettiin Iitissä Kausalan paloasemalla hengitettävien hiukkasten mittaus. Typen oksidien päästöt Kouvolassa olivat vuonna 2016 noin 3 300 tonnia ja Iitissä noin 140 tonnia ja hiukkaspäästöt vastaavasti noin 780 tonnia ja noin 100 tonnia sekä rikkidioksidipäästöt noin 300 tonnia ja noin 10 tonnia. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt teollisuudesta olivat 9 tonnia. Typen oksidien, hiukkasten ja rikkidioksidin päästöt Kouvolassa kasvoivat vuonna 2016 jonkin verran. Kasvu johtui päästöjen kasvusta teollisuus- ja energiantuotantolaitoksilla, etenkin UPM-Kymmene Oyj:n Kymin sellutehtalla, Leca Finland Oy:n lecasoratehtaalla, Kymin Voima Oy:n voimalaitoksella ja Stora Enso Oy:n Anjalankosken laitoksilla. Iitissä päästöt ovat olleet laskussa viime vuodet. Selluteollisuuden pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt ovat laskeneet noin 1/5:aan vuodesta 2006. Vuosi 2016 alkoi tammikuussa tavanomaista kylmempänä, mutta heti helmikuussa säätila lämpeni huomattavasti. Helmikuu oli hyvin sateinen. Melko tavanomaisen alkukevään jälkeen säätyyppi muuttui huhtikuun lopulla hyvin lämpimäksi. Lämmin ja helteinen sää jatkui vielä kesäkuussakin. Loppukesä oli sääoloiltaan tavanomaisen vaihteleva. Alkusyksy 2016 oli vähäsateinen. Säätila muuttui talvisemmaksi marraskuussa, tosin joulukuu oli taas varsin leuto. Typpidioksidin pitoisuudet Kouvolan keskustassa vuonna 2016 olivat selvästi alle ohje- ja raja-arvojen. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan talvi- ja kevätkuukausina. Typpidioksidin vuosikeskiarvo Kankaan koululla oli vuonna 2016 hieman korkeampi kuin kahtena edellisenä vuonna Käsityöläiskadulla. Käsityöläiskadun mittaukset kuvaisivat taustailmanlaatua Kouvolan keskustassa, kun taas Kankaan koulun tulokset kuvaavat ilmanlaatua kuormitetummassa liikenneympäristössä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet alittivat ohje- ja raja-arvot. Pitoisuudet sekä Kouvolan keskustassa että Iitin Kausalassa olivat korkeimmillaan katupölyjakson aikaan maaliskuussa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo Kankaan koululla oli alhaisin, mitä Kouvolan keskustassa on mitattu 2000-luvulla. Iitin Kausalassa hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli vain 2 µg/m 3 alhaisempi kuin Kankaan koululla Kouvolassa.

Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot ylittivät raja-arvotason 50 µg/m 3 2 kertaa vuonna 2016. Iitin Kausalassa raja-arvotason ylityksiä ei mitattu. Pienhiukkasten pitoisuudet Kouvolan keskustassa olivat vuonna 2016 samaa tasoa kuin aiempina eli noin 7 µg/m 3. Pienhiukkasten pitoisuudet alittivat selvästi raja-arvon ja myös Maailman terveysjärjestön ohjearvot. Hajua aiheuttavien pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Kuusankosken Urheilukentäntiellä olivat alhaisia. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvo oli vuonna 2016 sama kuin neljänä edellisenä vuonna. Ns. hajutunteja, jolloin TRS-pitoisuus tuntikeskiarvona ylittää 3 µg/m 3 oli vuonna 2016 14 kpl. Valtaosin Kouvolan ja Iitin ilmanlaatu luokittui hyväksi vuonna 2016. Huonoimmillaan ilmanlaatu oli maaliskuussa katupölyjakson aikaan sekä tammikuussa pakkasilla.

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE..... 1 ILMANLAADUN ARVIOINTI... 2 ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET... 3 MITTAUSPISTEET... 6 PÄÄSTÖT... 7 Yleistä... 7 Typen oksidit... 8 Hiukkaset... 10 Pelkistyneet rikkiyhdisteet... 12 Rikkidioksidi... 12 SÄÄOLOSUHTEET... 14 TYPEN OKSIDIT (NOx)... 15 Typen oksidien pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin... 15 Typen oksidien pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 16 Typen oksidien pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 18 HIUKKASET (PM)... 20 Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin... 20 Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 21 Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin.. 22 Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.23 Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 24 Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 25 Pölyepisodit Kouvolassa ja Iitissä vuonna 2016... 25 PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS)... 27 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin 27 ILMANLAATUINDEKSI... 28 Yleistä... 28 Ilmanlaatuluokat Pohjois-Kymenlaaksossa... 29 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET.... 30

LIITTEET LIITE 1 Ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot.. 31 LIITE 2 Mittausasemien kuvaukset 33 LIITE 3 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmistus.... 37 LIITE 4 Typen oksidien päästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2016...39 LIITE 5 Hiukkaspäästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2016..41 LIITE 6 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2016.... 43 LIITE 7 Rikkidioksidin päästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2016.44 LIITE 8 Tunnusluvut vuosien 2006-2016 mittauksista...46

1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu yhteenveto Pohjois-Kymenlaaksossa vuonna 2016 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista sekä ilmaan johdettavien päästöjen kehityksestä. Mittausten tilaajana on ollut Kouvolan kaupunki. Mittauksista on vastannut JPP Kalibrointi Ky. Ilmanlaadun seuranta Pohjois-Kymenlaaksossa on järjestetty yhteistarkkailuna, johon Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan lisäksi osallistuvat alueen tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaa JPP Kalibrointi Ky. Raportoinnin on tehnyt FM Erkki Pärjälä ja tulosten laskentaan on osallistunut Ins. Ylempi AMK Juha Pulkkinen.

2 ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Niitä sovelletaan ensisijaisesti laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla, kuten Natura- ja mulla luonnonsuojelualueilla. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain. Ilmanlaadun mittaustarpeen arviointia varten asetuksissa 164/2007 ja 38/2011 epäpuhtauksille on annettu alemmat ja ylemmät arviointikynnykset. Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota

3 korkeammissa pitoisuuksissa ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan. Voimassa olevat ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot on esitetty liitteessä 1. ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET Ilman saasteet voivat aiheuttaa hyvin erityyppisiä terveyshaittoja epäpuhtaudesta ja altistumisajasta riippuen. Myös eri väestöryhmien ja yksilöiden herkkyys epäpuhtauksien haittavaikutuksille vaihtelee. (Kuva EEA, 2013) Suomessa ilmansaasteiden terveysvaikutukset aiheutuvat valtaosin hiukkasista, erityisesti pienhiukkasista (PM2,5). Vähäisempää vaikutusta on typpidioksidilla (NO2) ja ulkoilman otsonilla (O3). Hiukkasiin on usein sitoutuneena erilaisia

epäpuhtauksia, kuten esimerkiksi puun pienpoltossa yleisesti muodostuvia polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteet), kuten benzo(a)pyreeniä (BaP). 4 ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA AIHEUTUVAN TAUTITAAKAN JAKAUTUMINEN SUOMESSA ERI EPÄPUHTAUKSIEN KESKEN A: Pääarvio B: Täydentävä PM 10 arvio* 15% NO₂ O 3 8% PM 2.5 64% Other 10 % 2% TRS Pb PMc 5% 2% 0.5 % As C 6 H 6 0.07% CO 1% SO 2 2% 0.02% Cd Ni0.03% 0.06% BaP 0.01% * Rajallinen näyttö (Kuva Hänninen et al. 2017) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusimman arvion mukaan Suomessa ilmansaasteet aiheuttama tautitaakka (DALY, disability adjusted lifeyears) vuosittain on 28 000 DALYa (menetettyä toimintakykyistä elinvuotta) (DALY = sairauden kanssa eletty aika + ennenaikaisista kuolemantapauksista johtuvat menetetyt elinvuodet). Suomessa rikkiyhdisteiden happamoittava vaikutus ja typen oksidien rehevöittävä vaikutus ekosysteemeihin ei ole enää merkittävä ympäristövaikutus päästöjen pienentymisen vuoksi. Osalla ilman epäpuhtauksista on vaikutusta myös ilmastoon. Erityisesti otsonilla ja hiukkasilla (lähinnä musta hiili) on lyhytaikaisvaikutuksia ilmastoon (lämmittävä vaikutus). Osalla epäpuhtauksista on myös epäsuoria vaikutuksia ilmastoon. Esimerkiksi hiukkaset vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja sateisuuteen.

5 Ilman epäpuhtauksien terveys-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia Epäpuhtaus Terveysvaikutukset Ympäristövaikutukset Ilmastovaikutukset Hiukkaset (PM) Otsoni (O3) Typen oksidit (NOx) Rikkidioksidi (SO2) Hiilimonoksidi (CO) Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) Voivat aiheuttaa tai edistää verenkiertoelin- ja keuhkosairauksia, sydänkohtauksia, vaikuttaa keskushermostoon ja lisääntymiseen. Voivat aiheuttaa syöpää. Vaikutukset ilmenevät ennenaikaisina kuolemina. Voi heikentää keuhkojen toimintaa, edistää astmaa ja muita keuhkosairauksia. Voi lisätä ennenaikaisia kuolemia. NO2 voi aiheuttaa verenkiertoelin ja hengitystieoireita, jotka ovat sidoksissa ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Edistää astmaa ja voi heikentää keuhkojen toimintaa. Voi aiheuttaa päänsärkyä ja yleistä epämiellyttävyyden tunnetta. Voi aiheuttaa sydänsairauksia ja vaurioittaa keskushermostoa. Aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta. Aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä Aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Voivat vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Vaikuttavat kasvien kasvuun ja ekosysteemeihin. Voivat vaurioittaa materiaaleja. Heikentää näkyvyyttä. Vahingoittaa kasvillisuutta, heikentäen satoisuutta ja kasvien kasvua. Voi muuttaa ekosysteemien rakenteita, vähentää biodiversiteettiä ja vähentää kasvien yhteytyskykyä. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja rehevöitymistä muuttaen eliölajien esiintymistä. Toimii otsonin ja sekundääristen hiukkasten esiasteena. Voi vaurioittaa materiaaleja. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Vaurioittaa kasvillisuutta ja edistää vesi- ja maaekosysteemeissä lajien häviämistä. Toimii sekundääristen hiukkasten esiasteena. Vaurioittaa materiaaleja. Voi vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Toimii otsonin muodostuksessa esiasteena. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Ilmastovaikutukset vaihtelevat riippuen hiukkasten koosta ja koostumuksesta. Osa edistää ilmaston lämpenemistä, osa hidastaa sitä. Voivat vaikuttaa sateisuuteen. Edistää ilmakehän lämpenemistä. Edistää otsonin ja sekundääristen hiukkasten muodostumista ja sitä kautta vaikuttaa ilmastoon. Muodostaa nitraatteja, jotka hidastavat lämpenemistä. Edistää sulfaattihiukkasten muodostumista viilentäen ilmakehää. Muodostaa ilmakehässä hiilidioksidia ja otsonia, jotka ovat kasvihuonekaasuja. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Bentseeni (C6H6) PAH-yhdisteet (bentzo-apyreeni, BaP) Syöpää aiheuttava yhdiste, joka voi aiheuttaa leukemiaa ja epämuodostumia sikiölle. Voi vaikuttaa keskushermostoon ja verisolujen muodostumiseen ja heikentää vastustuskykyä sairauksille. Syöpää aiheuttava yhdiste. Ärsyttää silmiä, nenää, kurkkua ja keuhkoputkia. Akuutisti myrkyllinen vesieliöille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Heikentää lisääntymiskykyä ja aiheuttaa muutoksia eliöstöihin ja niiden käytökseen. Voi vaikuttaa kasvien lehtiin ja satoihin ja aiheuttaa kasvien kuoleman. Myrkyllinen yhdiste vesieliöille ja linnuille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Edistää otsonin ja sekundääristen orgaanisten aerosolien muodostumista, joilla edelleen ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia.

6 Metallit Monenlaisia terveysvaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa aiheuttaa syöpää. Voivat vaikuttaa lisääntymiskykyyn ja hengityselimiin, maksaan ja munuaisiin, ruoansulatuselimiin ja keskushermostoon. Osa voi aiheuttaa iho-oireita. Voivat vaikuttaa vastuskykyyn muille sairauksille. Monenlaisia ympäristövaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa myrkyllisiä vesieliöstöille, linnuille ja maalla eläville eläimille. Osa hyvin pysyviä ja kertyvät usein eliöihin. Vaikuttavat eliöiden lisääntymiskykyyn. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia. MITTAUSPISTEET Vuonna 2016 ilmanlaadun mittauksia Pohjois-Kymenlaaksossa on tehty Kouvolan keskustassa Kankaan koululla, Kuusankoskella Urheilukentäntiellä sekä Iitissä Kausalan paloasemalla. ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET POHJOIS-KYMENLAAKSOSSA VUONNA 2016 Mittausasema Edustavuus TRS NOx PM 10 PM 2,5 Iitin Kausalan paloasema liikenne / esikaupunki x Kouvolan Kankaan koulu liikenne (keskusta) x x x Kuusankosken Urheilukentäntie teollisuus / esikaupunki x Kuusankosken Urheilukentäntie TRS Kouvolan Kankaan koulu NO x, PM 10, PM 2,5

7 Iitin Kausalan paloasema PM 10 Mittausasemien kuvaukset ovat liitteessä 2 ja mittausmenetelmien kuvaukset liitteessä 3. Mittausasemien ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi PÄÄSTÖT Yleistä Suuressa osassa Pohjois-Kymenlaaksoa tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten vaikutukset ilmanlaatuun ovat paikallisia ja ne vaikuttavat enemmänkin alueen yleiseen taustailmanlaatuun. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset nykyisellään ovat Kymin Voima Oy:n Kuusanniemen voimalaitos Leca Finland Oy:n lecasoratehdas UPM Kymmene Oyj:n Kymin sellutehdas Stora Enson Anjalankosken höyryvoimalaitos. Yksityiskohtaiset päästötiedot on esitelty liitteissä 4-7. Päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTItietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan. LIISA-tietokannan päästölaskelmat on uudistettu kokonaan vuonna 2016. Tämän johdosta tieliikenteen päästömäärät tietokannassa ovat täsmentyneet. Tässä raportissa tieliikenteen päästömäärät on raportoitu uudistuksen mukaisina, mistä johtuen ne poikkeavat aiempina vuosina raportoiduista päästömääristä. LIISA-tietokannan viimeisin päästötieto tieliikenteen päästöille

Typen oksidit 8 on vuodelle 2015, mistä johtuen vuoden 2016 päästötietona on käytetty vuoden 2015 tietoa. HERTTA-tietokannan päästöjen viimeisin päivitys on vuodelle 2014, joten vuosille 2015 ja 2016 tässä raportissa on käytetty vuoden 2014 päästötietoja. HERTTA-tietokannassa raportoiduissa hajapäästöissä on eri vuosien välillä eroja, jotka voivat olla merkittäviäkin. Päästöissä ovat mukana myös hajapäästöt (esim. autojen jarrujen ja teiden kuluminen sekä maatalous), joiden osuus on huomattava erityisesti hiukkaspäästöissä. Typen oksidien päästöt Kouvolassa vuonna 2016 olivat noin 3 300 tonnia. Päästöt olivat selvässä laskussa aina vuoteen 2015 saakka, mutta vuonna 2016 typen oksidien päästöt kasvoivat noin 350 tonnia. Päästöjen kasvu johtui teollisuuden ja energiantuotantolaitosten päästöjen kasvusta, erityisesti UPM- Kymmene Oyj:n Kymin sellutehtailla sekä Kymin Voima Oy:n Kuusanniemen voimalaitoksilla. Selvästi suurin typen oksidien päästölähde Kouvolassa ovat UPM-Kymmene Oyj:n Kymin tuotantolaitokset. 5000 4500 4000 3500 3000 Typen oksidien päästöt Kouvolassa v. 2006-2016 KYMIN VOIMA OY LECA FINLAND OY STORA ENSO UPM-KYMMENE OYJ/KYMI MUUT LAITOKSET t/a 2500 2000 1500 1000 500 0 2006 2008 2010 2012 2014 2016 TIELIIKENNE RAIDE- JA VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT

9 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 8 % RAIDE- JA VESILIIKENNE 3 % TIELIIKENNE 19 % Typen oksidien päästöt Kouvolassa v. 2016 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 5 % KYMIN VOIMA OY 13 % LECA FINLAND OY 2 % STORA ENSO 9 % MUUT LAITOKSET 4 % UPM-KYMMENE OYJ/KYMI 37 % Iitissä typen oksidien päästöt vuonna 2016 olivat noin 140 tonnia. Päästöt ovat olleet laskussa koko 2000-luvun ajan. Iitissä reilu 50 % typen oksidien päästöistä on peräisin tieliikenteestä. t/a 300 250 200 150 100 50 Typen oksidien päästöt Iitissä v. 2006-2016 TEOLLISUUS TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 0 2006 2008 2010 2012 2014 2016 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS

10 TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT IITISSÄ V. 2016 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 15 % TEOLLISUUS 2 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 19 % VESILIIKENNE 4 % RAIDELIIKENNE 8 % TIELIIKENNE 52 % Hiukkaset Hiukkaspäästöt Kouvolassa vuonna 2016 olivat hieman vajaa 800 tonnia. Päästöt olivat noin 40 tonnia suuremmat kuin vuonna 2015. Päästöt kasvoivat erityisesti UPM-Kymmene Oyj:n Kymin sellutehtailla sekä Leca Finland Oy:n lecasoratehtaalla. Valtaosa Kouvolan hiukkaspäästöistä on peräisin erilaisista hajapäästöistä, kuten teiden ja katujen kulumisesta, maaperän eroosiosta ja rakennustyömaita sekä kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Kokonaishiukkaspäästöistä noin 65 % on hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja noin 50 % pienhiukkasia (PM2,5). 1400 1200 1000 Hiukkaspäästöt Kouvolassa v. 2006-2016 KYMIN VOIMA OY LECA FINLAND OY UPM-KYMMENE OYJ/KYMI t/a 800 600 400 MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE RAIDE- JA VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 200 0 2006 2008 2010 2012 2014 2016 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT

MUUT HAJAPÄÄSTÖT 52 % 11 HIUKKASPÄÄSTÖT KOUVOLASSA V. 2016 LECA FINLAND OY 4 % UPM-KYMMENE OYJ/KYMI 9 % MUUT LAITOKSET 1 % TIELIIKENNE 3 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 3 % KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 28 % Iitissä hiukkaspäästöt olivat vuonna 2016 noin 100 tonnia. Päästöjen määrässä ei ole tapahtunut muutoksia viime vuosina. Myös Iitissä valtaosa hiukkaspäästöistä on peräisin erilaisista hajapäästöistä sekä kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. 180 Hiukkaspäästöt Iitissä v. 2006-2016 t/a 160 140 120 100 80 60 40 20 TEOLLISUUS TIELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 0 2006 2008 2010 2012 2014 2016 MUUT HAJAPÄÄSTÖT

12 HIUKKASPÄÄSTÖT IITISSÄ V. 2016 TEOLLISUUS 5 % TIELIIKENNE 2 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 2 % MUUT HAJAPÄÄSTÖT 55 % KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 36 % Pelkistyneet rikkiyhdisteet Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöjä Kouvolassa ovat peräisin lähes yksinomaan UPM-Kymmene Oyj:n Kymin tehtailta. Tehtaiden rikkivetypäästöt vuonna 2016 olivat 8 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet noin 1/5:aan viimeisen kymmenen vuoden aikana. 60 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Kouvolassa v. 2006-2016 50 40 t/a 30 20 UPM-KYMMENE OYJ/KYMI SCHAEFFER KALK FINLAND OY 10 0 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Rikkidioksidi Rikkidioksidipäästöt Kouvolassa vuonna 2016 olivat noin 300 tonnia. Rikkidioksidipäästöt ovat pienentyneet vuodesta 2007 selvästi, joskin kahtena viime vuonna päästöt ovat olleet jälleen kasvussa. Päästöjen kasvu johtuu Kymin Voima Oy:n ja Leca Finland Oy:n päästöjen kasvusta.

t/a 13 Rikkidioksidipäästöt ovat Kouvolassa pääosin peräisin energiantuotannosta ja teollisuudesta. Rikkidioksidipäästöt Kouvolassa v. 2006-2016 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2006 2007 2008 20092010 2011 2012 20132014 2015 2016 KYMIN VOIMA OY LECA FINLAND OY STORA ENSO UPM-KYMMENE OYJ/KYMI MUUT LAITOKSET LIIKENNE JA TYÖKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT KOUVOLASSA V. 2016 KIINTEISTÖKOHTA INEN LÄMMITYS 23 % KYMIN VOIMA OY 34 % MUUT LAITOKSET 9 % UPM-KYMMENE OYJ/KYMI STORA ENSO 3 % 5 % LECA FINLAND OY 26 % Rikkidioksidipäästöt Iitissä olivat vuonna 2016 noin 10 tonnia. Päästöt ovat olleet lievässä laskussa 2000-luvun alusta. Päästöt ovat pääosin peräisin kiinteistökohtaisesta lämmityksestä.

t/a 14 Rikkidioksidipäästöt Iitissä v. 2006-2016 25 20 15 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 10 TEOLLISUUS 5 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 SÄÄOLOSUHTEET Tammikuu oli selvästi tavanomaista kylmempi. Aivan tammikuun lopulla sää lauhtui ja säätila jatkui harvinaisen leutona helmikuussa. Aivan helmikuun lopulla sää pakastui. Helmikuu oli erittäin sateinen. Kouvolan Anjalassa mitattiin helmikuussa helmikuun sademäärän ennätys Suomessa: 132 mm, mikä on lähes kolminkertainen keskimääräiseen verrattuna. Lämmin säätila jatkui maaliskuussakin, jolloin lämpötila oli selvästi pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Maaliskuussa sademäärä jäi melko vähäiseksi. Huhtikuun alussa päivisin lämpötilat olivat selvästi plussan puolella, mutta öisin esiintyi pakkasia. Huhtikuun puolessa välissä yöpakkaset loppuivat, kun sää muuttui sateisemmaksi. Huhtikuu päättyi hyvin lämpimään säähän ja hyvin lämmin, lähes helteinen, säätyyppi jatkui vielä toukokuussa. Toukokuun keskilämpötila oli yli 3 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Lämmin ja osin helteinen sää jatkui myös kesäkuussa. Kesä päättyi elokuun tavanomaisempiin kesäsäihin. Syksy alkoi korkeapainevoittoisessa ja varsin sateettomassa säässä. Myös lokakuu jatkui hyvin vähäsateisena. Lokakuussa mitattiin myös ensimmäiset yöpakkaset. Marraskuun alussa säätyyppi muuttui jo kylmäksi, tosin marraskuun lopulla sää vielä lämpeni hieman. Ensilumi saatiin aivan marraskuun alussa. Joulukuu oli pääosin leuto ja Etelä-Suomessa harvinaisen vähäsateinen. Kokonaisuutena vuosi 2016 oli noin yhden asteen pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Sademäärä oli varsin tavanomainen.

15 30 Ilman lämpötila Kouvolan Kankaan koulun mittausasemalla vuonna 2016 20 10 oc 0-10 Kankaan koulu Keskiarvo -20-30 Kuukauden sademäärä Kouvolan Anjalassa vuonna 2016 mm 140 120 100 80 60 40 20 0 Kuukauden sademäärä TYPEN OKSIDIT (NOX) Typen oksidien pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Typpidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. NO 2, Suomi tunti 150 µg/m 3 Saa ylittyä 1 % ajan kuukaudessa NO 2, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa NO 2, WHO tunti 200 µg/m 3 NO 2, WHO vuosi 40 µg/m 3

Pitoisuus (µg/m3) Pitoisuus (µg/m3) 16 Typpidioksidin tunti- ja vuorokausiarvot alittivat selvästi kansalliset ohjearvot vuosina 2016. Pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan talvi- ja kevätkuukausina ja alhaisimmillaan touko-elokuussa. Typpidioksidin tunti- ja vuorokausiarvot Kankaan koululla v. 2016 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo Ohjearvo tuntiarvolle Vuorokausiarvo Ohjearvo vuorokausiarvolle Typpidioksidin vuosikeskiarvot Kouvolan keskustassa ovat selvästi alittaneet Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjearvon koko 2000-luvulla. Mittauksen siirtyminen vuonna 2016 liikenneympäristöön Kankaan koululle näkyi hieman aiempia vuosia korkeampana vuosikeskiarvona. Typpidioksidin vuosikeskiarvot Kouvolan keskustassa v. 1991-2016 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Hallituskatu Käsityöläiskatu Kankaan koulu WHO:n ohjearvo Typen oksidien pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo Huom. Terveydensuojelu tunti 200 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa vuodessa Terveydensuojelu vuosi 40 µg/m 3 Väestön varoituskynnys (*) tunti 400 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu (**) vuosi 30 µg/m 3

Pitoisuus (µg/m3) Pitoisuus (ug/m3) 17 (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) NO + NO 2 laskettuna NO 2:ksi. Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Typpidioksidin tuntikeskiarvot (vuoden 19.korkein tuntikeskiarvo) ovat selvästi alittaneet tuntikeskiarvoa koskevan raja-arvon vuosina 2011-2016. 250 Raja-arvoon verrannolliset typpidioksidin tuntikeskiarvot Kouvolan keskustassa v. 2011-2016 200 150 100 Käsityöläiskatu Raja-arvo Kankaan koulu 50 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Typen oksideja on mitattu Kouvolan Käsityöläiskadulla vuosina 2006-2015. Sitä ennen mittaus sijaitsi Hallituskadulla lähempänä vilkkaasti liikennöityjä katuja. Vuonna 2016 mittaus siirtyi takaisin liikenneympäristöön Kankaan koululle. Vuonna 2016 typpidioksidin vuosikeskiarvo Kankaan koululla oli hieman korkeampi kuin parina edellisenä vuonna Käsityöläiskadulla. Pitoisuusero johtunee erilaisesta mittausympäristöstä. Typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat viime vuosina olleet Kouvolan keskustassa noin ¼ raja-arvosta. Typpidioksidin vuosikeskiarvot Kouvolan keskustassa v. 1991-2016 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Hallituskatu Käsityöläiskatu Kankaan koulu Raja-arvo Typen oksidien (NO + NO2) vuosikeskiarvo Kankaan koululla oli vuonna 2016 selvästi korkeampi kuin vuosina 2011-2015 Käsityöläiskadulla. Tämä johtuu

Oitoisuus (ug/m3) 18 siitä, että Kankaan koulun mittausasema sijaitsee liikenneympäristössä lähellä katua, missä mitataan myös liikenteen primääripäästöä eli typpimonoksidia. Käsityöläiskadun tulokset edustavat Kouvolan keskustan tausta-ilmanlaatua, missä vallitsevana on typpidioksidi. On kuitenkin huomattava, että typen oksidien kriittistä tasoa ei sellaisenaan sovelleta taajamiin, vaan sitä sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla. 35 NO+NO2 vuosikeskiarvot Kouvolan keskustassa v. 2011-2016 30 25 20 15 10 Käsityöläiskatu Kankaan koulu Kriittinen taso 5 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Typen oksidien pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. Terveyshaittojen ehkäisy, NO 2 tunti 140 µg/m 3 100 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa vuosi 32 µg/m 3 26 µg/m 3 Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelu, NO x (*) vuosi 24 µg/m 3 19,5 µg/m 3 (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Typpidioksidin pitoisuudet ovat vuosina 2012-2016 alittaneet kaikki niitä koskevat ylemmät ja myös alemmat arviointikynnykset. Sen sijaan typen oksidien (NO + NO2) vuosikeskiarvo ylitti vuonna 2016 alemman arviointikynnyksen ja vuosikeskiarvo sivusi ylempää arviointikynnystä. Kasvillisuuden ja ekosysteemien suojeluun annettuja typen oksidien arviointikynnyksiä typen oksidien vuosikeskiarvolle sovelletaan lähtökohtaisesti vain laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla.

Pitoisuus (µg/m3) Pitoisuus (µg/m3) Pitoisuus (µg/m3) 19 Typpidioksidin tuntiarvot suhteessa arviointikynnyksiin v. 2012-2016 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2012 2013 2014 2015 2016 19. korkein tuntikeskiarvo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Typpidioksidin vuosikeskiarvot suhteessa arviointikynnyksiin v. 2012-2016 35 30 25 20 15 10 5 0 2012 2013 2014 2015 2016 vuosikeskiarvo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Typen oksidien (NO+NOx) vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin v. 2012-2016 30 25 20 15 10 5 0 2012 2013 2014 2015 2016 NO+NOx vuosikeskiarvo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys

Tammikuu 2016 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (µg/m3) 20 HIUKKASET Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ja Maailman terveysjärjestön ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM10) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM 10, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa PM 10, WHO vuorokausi 50 µg/m 3 PM 10, WHO vuosi 20 µg/m 3 Vuonna 2016 hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot (kuukauden toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) alittivat selvästi alle kansallisen ohjearvon. Sen sijaan maaliskuussa Kankaan koululla pitoisuus oli hyvin lähellä WHO:n ohjearvoa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat sekä Kankaan koululla että Iitin Kausalan paloasemalla selvästi korkeimmillaan katupölyjakson aikaan maaliskuussa. Maalikuun pitoisuuksia lukuun ottamatta pitoisuustasot Kouvolan Kankaan koululla ja Iitin Kausalan paloasemalla olivat hyvin lähellä toisiaan. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Kouvolassa ja Iitissä v. 2016 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kankaan koulu Iitin Kausalan paloasema Kansallinen ohjearvo WHO:n ohjearvo Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat viime vuosina alittaneet Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjearvon 20 µg/m 3. Kankaan koululla vuosikeskiarvo oli vuonna 2016 selvästi alhaisempi kuin vuosina 2014-2015. Iitin Kausalan paloasemalla vuosikeskiarvo jäi vain 2 µg/m 3 alhaisemmaksi kuin Kouvolan keskustassa.

Pitoisuus (µg/m3) Pitoisuus (µg/m3) 21 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot v. 1992-2016 30 25 20 15 10 5 Kouvola Hallituskatu Kouvola Käsityöläiskatu Kouvola Kankaan koulu Kuusankoski Mäkikylä Iitin Kausalan paloasema WHO:n ohjearvo 0 Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten raja-arvot ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM 10, raja-arvo vuorokausi 50 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa vuodessa PM 10, raja-arvo vuosi 40 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvoon verrannolliset pitoisuudet (vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo) ovat selvästi alittaneet raja-arvon kaikilla mittausasemilla viime vuosina. 60 50 Raja-arvoon verranniolliset hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot Kouvolassa ja Iitissä v. 2009-2016 40 30 20 10 Käsityöläiskatu Kankaan koulu Mäkikylä Iitin Kausalan paloasema Raja-arvo 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason 50 µg/m 3 ylityksiä Kankaan koulun mittausasemalla mitattiin vuonna 2016 2 kpl, mikä on 4 kpl vähemmän kuin vuonna 2015. Iitin Kausalan paloasemalla ylityksiä ei mitattu vuonna 2016.

Pitoisuus (µg/m3) Ylitysten lukumäärä (kpl/a) 22 Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset v. 2006-2016 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Käsityöläiskatu Kankaan koulu Mäkikylä Sallitut ylitykset (35 kpl/a) Iitin Kausalan paloasema Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot olivat vuonna 2016 noin ¼ raja-arvosta 40 µg/m 3. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot v. 1992-2016 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kouvola Hallituskatu Kouvola Käsityöläiskatu Kouvola Kankaan koulu Kuusankoski Mäkikylä Iitin Kausalan paloasema Raja-arvo Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset hengitettäville hiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy Alempi arviointikynnys Huom. vuorokausi 35 µg/m 3 25 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa vuosi 28 µg/m 3 20 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvoa (vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo) koskeva alempi arviointikynnys ylittyi Kankaan koululla vuosina 2014 ja 2015. Käsityöläiskadulla alempi arviointikynnys ylittyi vuonna 2014. Vuonna 2016 arviointikynnykset eivät ylittyneet.

Pitoisuus (µg/m3) Pitoisuus (µg/m3) 23 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot (vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo) suhteessa arviointikynnyksiin vuosina 2012-2016 40 30 20 10 0 2012 2013 2014 2015 2016 Käsityöläiskatu Kankaan koulu Mäkikylä Iitin Kausalan paloasema Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvoa koskevat molemmat arviointikynnykset ovat alittuneet kaikilla mittausasemilla vuosina 2012-2016. 30 25 20 15 10 5 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin v. 2012-2016 0 2012 2013 2014 2015 2016 Käsityöläiskatu Mäkikylä Kankaan koulu Iitin Kausalan paloasema Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Maailman terveysjärjestön ohjearvot pienhiukkasille (PM2,5) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM 2,5, WHO vuorokausi 25 µg/m 3 PM 2,5, WHO vuosi 10 µg/m 3 Kankaan koululla pienhiukkasten vuorokausiarvot (kuukauden toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) alittivat vuonna 2016 Maailman terveysjärjestön ohjearvon 20 µg/m 3. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan tammikuussa, jolloin oli vuoden kylmin pakkasjakso.

Pitoisuus (µg/m3) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (µg/m3) 24 30 25 20 15 10 5 0 Pienhiukkasten vuorokausiarvot Kouvolassa v. 2016 Pitoisuus Kankaan koululla WHO:n ohjearvo Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Kankaan koululla oli vuonna 2016 6,6 µg/m 3, mikä on lähes sama kuin vuonna 2015. 12,0 Pienhiukkasten vuosikeskiarvot Kouvolassa v. 2012-2016 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Kuusankoski Mäkikylä Kouvolan Kankaan koulu WHO:n ohjearvo 0,0 2012 2013 2014 2015 2016 Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset pienhiukkasten raja-arvot ja pienhiukkasaltistusta koskevaan pitoisuuskatoon ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM 2,5, raja-arvo vuosi 25 µg/m 3 PM 2,5, raja-arvo vuosi 20 µg/m 3 Saavutettava 1.1.2020 mennessä PM 2,5, altistumisen pitoisuuskatto 20 µg/m 3 Saavutettava 1.1.2015 mennessä PM 2,5, altistumisen vähennystavoite 0-20 % vuoteen 2020 mennessä riippuen referenssivuoden pitoisuudesta (*) (*) lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin avulla kaupunkitausta-aseman vuosien 2009-2011 pitoisuuksista

Pitoisuus (µg/m3) Pitoisuus (µg/m3) Pienhiukkasten vuosikeskiarvo 6,6 µg/m 3 alitti erittäin selvästi ilmanlaatuasetuksen raja-arvon. 25 30,0 25,0 Pienhiukkasten vuosikeskiarvot Kouvolassa v. 2012-2016 20,0 15,0 10,0 Kuusankoski Mäkikylä Kouvolan Kankaan koulu Raja-arvo 5,0 0,0 2012 2013 2014 2015 2016 Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset pienhiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy vuosi 17 µg/m 3 12 µg/m 3 Huom. Pienhiukkasten vuosikeskiarvot ovat selvästi alittaneet sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen vuosina 2012-2016. 20,0 Pienhiukkasten vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin vuosina 2012-2016 15,0 10,0 5,0 0,0 2012 2013 2014 2015 2016 Kuusankoski Mäkikylä Ylempi arviointikynnys Kankaan koulu Alempi arviointikynnys Pölyepisodit Kouvolassa ja Iitissä vuonna 2016 Kouvolassa ja Iitissä keväinen katupölyepisodi ajoittui selvästi maalis-huhtikuun vaihteeseen. Kouvolan keskustassa selkeä pölyepisodi oli lyhytaikaisempi kuin Iitissä. Tosin Kouvolan keskustassa PM10-pitoisuudet olivat selvästi korkeampia pölyepisodin aikana kuin Iitissä. Iitissä kohonneiden PM10-pitoisuuksien

01.01.13 12.01.13 24.01.13 05.02.13 17.02.13 01.03.13 13.03.13 24.03.13 05.04.13 17.04.13 29.04.13 11.05.13 23.05.13 03.06.13 15.06.13 27.06.13 09.07.13 21.07.13 02.08.13 13.08.13 25.08.13 06.09.13 18.09.13 30.09.13 12.10.13 23.10.13 04.11.13 16.11.13 28.11.13 10.12.13 22.12.13 Pitoisuus (µg/m3) 01.01.13 13.01.13 25.01.13 06.02.13 18.02.13 02.03.13 15.03.13 27.03.13 08.04.13 20.04.13 02.05.13 14.05.13 27.05.13 08.06.13 20.06.13 02.07.13 14.07.13 26.07.13 08.08.13 20.08.13 01.09.13 13.09.13 25.09.13 07.10.13 20.10.13 01.11.13 13.11.13 25.11.13 07.12.13 19.12.13 Pitoisuus (µg/m3) 26 jakautuminen pidemmälle ajalle voi johtua siitä, että Iitissä mittausaseman PM10- pitoisuuksiin vaikuttaa läheinen valtatie, jolla pölyn ja hiekoitushiekan poisto ei todennäköisesti ole yhtä tehokasta ja nopeaa kuin Kouvolan katuverkossa. Tammikuun pakkaskausi näkyi Kouvolan keskustassa sekä kohonneina PM10- että PM2,5-pitoisuuksina. 350 300 250 200 150 100 50 0 Kouvolan Kankaan koulun PM10-tuntipitoisuudet v. 2016 Kankaan koulu PM10 Huonon ilmanlaadun raja Kouvolan Kankaan koulun PM2,5-tuntipitoisuudet v. 2016 60 50 40 30 20 10 0 Kankaan koulu Huonon ilmanlaadun raja

Tammikuu 2016 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (µg/m3) 01.01.13 14.01.13 28.01.13 10.02.13 24.02.13 09.03.13 23.03.13 06.04.13 19.04.13 03.05.13 16.05.13 30.05.13 13.06.13 26.06.13 10.07.13 23.07.13 06.08.13 19.08.13 02.09.13 16.09.13 29.09.13 13.10.13 26.10.13 09.11.13 23.11.13 06.12.13 20.12.13 Pitoisuus (µg/m3) 27 Iitin Kausalan paloaseman PM10-tuntipitoisuudet v. 2016 300 250 200 PM10 Huonon ilmanlaadun raja 150 100 50 0 PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ohjearvot pelkistyneille rikkiyhdisteille (TRS) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. TRS, Suomi vuorokausi 10 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa Kuusankoskella mitatut pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot (kuukauden toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) olivat vuonna 2016 alle 1/10 ohjearvotasosta 10 μg/m 3. Pitoisuuksissa ei ollut merkittävää vuodenaikaisvaihtelua. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Kuusankoskella v. 2016 12 10 8 6 4 2 0 Pitoisuus Kuusankoskella Ohjearvo

Hajutuntien lukumäärä Pitoisuus (µg/m3) Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot ovat olleet viime vuosina tasoa 0,2-0,3 μg/m 3. 28 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot Kuusankoskella v. 1994-2016 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 1994 1997 2000 2003 2006 2009 2012 2015 vuosikeskiarvo 2010-luvulla Kuusankosken Urheilukentäntiellä ns. hajutuntien määrä on ollut alle 10 kpl vuodessa. Vuonna 2016 tällaisia hajutunteja, jolloin TRS-pitoisuuden tuntikeskiarvo oli yli 3 µg/m 3, oli 14 kpl. 300 250 200 Hajutuntien lukumäärä Kuusankosken Urheilukentäntiellä v. 2006-2016 150 100 Hajutunnit 50 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Suomessa käytössä olevan indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa

29 on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Kansallisen ilmanlaatuindeksin laadinnasta on alun perin vastannut Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) (ent. YTV) yhdessä mm. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Indeksin yksityiskohtaisempi kuvaus löytyy ilmanlaatuportaalista (www.ilmanlaatu.fi) (Tietoa ilmansaasteista ilmanlaatuindeksi). Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Indeksiluokitus Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100 4000-8000 5-10 välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140 8000-20000 10-20 huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180 20000-30000 20-50 erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000 Ilmalaatuluokat Pohjois-Kymenlaaksossa Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu sekä Kouvolan keskustassa että Iitin keskustassa oli vuonna 2016 valtaosin hyvä. Ilmanlaatu luokittui erittäin huonoksi tai huonoksi vain yksittäisiä tunteja vuodessa: Kankaan koululla 13 tuntia ja Iitissä 6 tuntia. On kuitenkin huomattava, että indeksiarvot eli eri ilmanlaatuluokkien vallitsevuus eri mittausasemilta eivät ole vertailukelpoisia toisiinsa, koska mitattavat epäpuhtaudet vaihtelevat eri mittausasemilla. Erityisesti Kuusankosken mittausasemalla ilmanlaadun luokittuminen pelkästään hyväksi johtuu siitä, että asemalla mitataan vain haisevia rikkiyhdisteitä, eikä esimerkiksi tieliikenteen epäpuhtauksia.

30 Ilmanlaatuluokat v. 2016 (% vuoden tunneista) Ilmanlaatuluokka Iitin Kausala Kankaan koulu Kuusankoski Erittäin huono <0,1 <0,1 0,0 Huono 0,1 0,1 0,0 Välttävä 0,6 1,0 0,1 Tyydyttävä 4,6 16,1 <0,1 Hyvä 94,7 82,8 99,1 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Typen oksidien, hiukkasten ja rikkidioksidin päästöt Kouvolassa kasvoivat vuonna 2016 jonkin verran. Kasvu johtui päästöjen kasvusta teollisuus- ja energiantuotanolaitoksilla, etenkin UPM-Kymmene Oyj:n Kymin sellutehtalla, Leca Finland lecasoratehtaalla sekä Kymin Voima Oy:n voimalaitoksella. Iitissä päästöt ovat olleet laskussa viime vuodet. Selluteollisuuden pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt ovat laskeneet noin 1/5:aan vuodesta 2006. Vuosi 2016 alkoi tammikuussa tavanomaista kylmempänä, mutta heti helmikuussa säätila lämpeni huomattavasti. Helmikuu oli hyvin sateinen. Melko tavanomaisen alkukevään jälkeen säätyyppi muuttui huhtikuun lopulla hyvin lämpimäksi. Lämmin ja helteinen sää jatkui vielä kesäkuussakin. Loppukesä oli sääoloiltaan tavanomaisen vaihteleva. Alkusyksy 2016 oli vähäsateinen. Säätila muuttui talvisemmaksi marraskuussa, tosin joulukuu oli taas varsin leuto. Vuonna 2016 ilmanlaatu Kouvolan keskustassa oli noin 83 % ajasta hyvä. Ilmanlaatu oli heikointa katupölyaikaan maaliskuussa katupölyepisodin aikaan sekä tammikuussa pakkasjaksolla. Kouvolan Kuusankoskella hajuhaittoja aiheuttavien pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat koko vuoden alhaisia. Iitin Kausalassa hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat varsin alhaisia lukuun ottamatta katupölyjaksoa maaliskuussa. Pienhiukkasten pitoisuustaso Kouvolassa on ollut kohtalaisen alhainen. Mitattavista pienhiukkaspitoisuuksista valtaosan arvioidaan olevan kaukokulkeumaa. Keskeisimmin Kouvolan ja Iitin ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten vaikutukset ovat pääosin paikallisia. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Kuusankoskella ovat viime vuosina olleet hyvin alhaisia.

Taulukko 1. Terveysperusteiset ilmanlaadun viitearvot Raja- tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Tiedotus- ja Yhdiste Viiteaika Arvo Sallitut ylitykset 31 Liite 1 WHO:n ohjearvot ja viitearvot varoituskynnykset Arvo Määräaika Kynnysarvo Ohjearvo Viitearvo (arvio elinikäisestä lisäriskistä 1 x 10-5 ) Rikkidioksidi 10 minuuttia 500 µg/m 3 Tunti 350 µg/m 3 24 3 tuntia 500 µg/m 3 Vuorokausi 125 µg/m 3 3 20 µg/m 3 Typpidioksidi Tunti 200 µg/m 3 18 200 µg/m 3 3 tuntia 400 µg/m 3 Vuosi 40 µg/m 3 0 40 µg/m 3 Bentseeni Vuosi 5 µg/m 3 0 1,7 µg/m 3 Hiilimonoksidi Tunti 30 mg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo 10 mg/m 3 0 10 mg/m 3 Hengitettävät hiukkaset vuorokaudessa Vuorokausi 50 µg/m 3 35 50 µg/m 3 Vuosi 40 µg/m 3 0 20 µg/m 3 Pienhiukkaset Vuorokausi 25 µg/m 3 Vuosi 25 µg/m 3 0 8,5 18 µg/m 3 2020 10 µg/m 3 Lyijy Vuosi 0,5 µg/m 3 0 0,5 µg/m 3 Arseeni Vuosi 6 ng/m 3 0 Kadmium Vuosi 5 ng/m 3 0 5 ng/m 3 Nikkeli Vuosi 20 ng/m 3 0 Bentso(a)pyreeni Vuosi 1 ng/m 3 0 0,12 ng/m 3 Otsoni Tunti 180 µg/m 3 3 tuntia 240 µg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo vuorokaudessa 3 vuoden aikana 8 tunnin suurin keskiarvo vuorokaudessa 120 µg/m 3 25 120 µg/m 3 Ei määritelty 100 µg/m 3

32 Taulukko 2. Kasvillisuuden suojeluun perustuvat ilmanlaadun viitearvot Kriittinen taso tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Yhdiste Viiteaika Arvo Arvo Määräaika Rikkidioksidi Vuosi ja talvikausi 20 µg/m 3 (loka-maaliskuu) Typenoksidit Vuosi 30 µg/m 3 Otsoni Touko-heinäkuu AOT40 18 000 (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona AOT40 6 000 (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona Ei määritelty

33 Liite 2 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

34 KOUVOLAN KANKAAN KOULU Osoite: Salpausselänkatu 24, KOUVOLA Koordinaatit: 67.87045 : 26.701 Mittausparametrit: PM10 ja PM2,5 Näytteenottokorkeus: 3,5 m maanpinnasta, 75 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella sijaitseva mittausasema. Lähiympäristössä on liike- ja toimistokiinteistöjä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NOx: S.A.Environnement AC-32M / kemilumenesenssi PM10: TEOM 1400A / värähtelevä mikrovaaka PM2,5: TEOM 1400A / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettiin 6.11.2013. Typen oksidien mittaus aloitettu 1.1.2016.

35 IITIN KAUSALAN PALOASEMA Osoite: Veteraanitie 5, KAUSALA Koordinaatit: 60.8888 : 26.35835 Mittausparametrit: PM10 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 83 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kausalan taajaman koillisreunalla valtatie 12:n läheisyydessä. Pohjoispuolella on maatalousvaltaista aluetta. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM 10 : TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka. Aseman toiminta on aloitettu 1.1.2016.

36 KUUSANKOSKEN URHEILUKENTÄNTIE Osoite: Urheilukentäntie, KUUSANKOSKI Koordinaatit: 60.9072 : 26.63439 Mittausparametrit: TRS Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 55 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuusankosken keskustan itäpuolella noin 800 1500 m:n etäisyydellä UPM Kymmene Oyj:n Kymin tehtaista esikaupunkialueen puistossa. Lähimpiin liikenneväyliin on matkaa noin 250 m. Mittausasemalla seurataan UPM Kymmene Oyj:n tehtaan hajupäästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: TRS: Monitor Labs, malli 9850 + TRS-konvertteri PPM-Systems, malli 891 Asema on ollut toiminnassa 1.4.1991 alkaen. TRSmittaus on aloitettu 1.3.1994.