NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 1 Sosiaalilautakunta 21.05.2008 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 38 KUNTALIITOSVALMISTELUN TILANNEKATSAUS 3 39 SOSIAALITOIMEN TALOUDEN I-OSAVUOSIRAPORTTI 4 40 KORVAUS AUTON HANKKIMISESTA AIHEUTUVIIN KUS- TANNUKSIIN 5 41 KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN NAANTALIN KAUPUNGISSA 8 42 TURUN SEUDUN SOSIAALIPÄIVYSTYS 11 43 LAUSUNTO RUOKAPALVELUSELVITYKSESTÄ 17 44 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET 23
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 2 Sosiaalilautakunta 21.05.2008 AIKA 21.05.2008 kello 18:00-19:17 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone OSALLISTUJAT Aho Kimmo puheenjohtaja Ritvanen Pekka varapuheenjohtaja Aittokallio Tuula jäsen Kohvakka Seija jäsen Koskinen Seppo jäsen Maja Pirjo jäsen Raittola Hannu jäsen Uusi-Pietilä Riikka jäsen Salokangas Elina KH:n edustaja Ansamaa Eliisa henkilökunnan edustaja Virtanen Kari vs. sosiaalijohtaja Heikkonen Ulla talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Hannu Raittola ja Pekka Ritvanen. KÄSITELLYT ASIAT 38-44 ALLEKIRJOITUKSET Kimmo Aho puheenjohtaja Ulla Heikkonen pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Naantalissa 23. toukokuuta 2008 Hannu Raittola Pekka Ritvanen
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 3 Sosiaalilautakunta 38 21.05.2008 KUNTALIITOSVALMISTELUN TILANNEKATSAUS Sosiaalilautakunta 38 Valmistelija: Riitta Ylipelkonen Kaupunginhallitus on kokouksessaan 28.4.2008 205 päättänyt Markku Tuunan ehdotuksesta Hannu Aallon kannattamana yksimielisesti, että lauta kuntien on annettava lausuntonsa työryhmien raporteista omalta toimialal taan. Naantalin kansanterveystyön kuntayhtymältä päätettiin pyytää lausunto so siaalija terveystoimen työryhmän raportista. Sosiaali- ja terveystoimen työryhmän raportti on toimitettu sosiaalilauta kunnan jäsenille postitse 5.5.2008. VS. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta keskustelee sosiaali- ja terveystoimen työryhmän rapor tista ja esittää lausuntonsa. SOSIAALILAUTAKUNTA: Sosiaalilautakunta keskusteli sosiaali- ja terveystoimen työ ryhmän raportista ja päätti jatkaa asian käsittelyä tiistaina 27.5.2008 klo 18.00.
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 4 Sosiaalilautakunta 39 21.05.2008 SOSIAALITOIMEN TALOUDEN I-OSAVUOSIRAPORTTI Sosiaalilautakunta 39 Valmistelija: Ulla Heikkonen Lautakuntien on annettava I-osavuosiraportti ajalta 1.1. - 30.4.2008 toimin nan ja talouden osalta toukokuun aikana. Sosiaalitoimistossa on lisätty graafisiin esityksiin sitovat tavoitteet ja kerto mukset tavoitteiden toteutumisesta tehtäväalueittain. Mukana on lisäksi in vestointien toteutumisen seuranta. LIITE B1, SOSLTK 21.5.2008 Käyttötalouden osalta lautakunnan eri tehtäväalueiden toiminta on toteutu nut taloussuunnitelman mukaisena. Investoinnit toteutunevat suunnitelman mukaisesti. VS. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta merkitsee I-osavuosiraportin tiedoksi ja lä hettää sen edelleen kaupunginhallitukselle tiedoksi. SOSIAALILAUTAKUNTA: Vs. sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 5 Sosiaalilautakunta 40 21.05.2008 KORVAUS AUTON HANKKIMISESTA AIHEUTUVIIN KUSTANNUKSIIN Sosiaalilautakunta 40 Valmistelija: Kari Virtanen Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista anne tun lain(1987/380) 3 :n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vam maisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuu deltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toi minnoista. Lain 9 :n 1 momentin mukaan vammaiselle henkilölle korvataan päivittäi sistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja lait teiden hankkimisesta aiheutuvat kustannukset siten kuin asetuksella tarkem min säädetään. Vammaispalveluasetuksen 17 :n 1 momentin mukaan kor vausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välinei den, koneiden ja laitteiden hankkimisesta vammaiselle henkilölle aiheutu viin kustannuksiin suoritetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tar vitsee niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnassa. Asetuksen 17 :n toisen momentin mukaan korvauksen määrä on puolet edellä mainittujen välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta vammai selle henkilölle aiheutuvista todellisista kustannuksista. Vakiomalliseen vä lineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan. Autokohtaisten lisävarusteiden kustannus välineistä riippuen on 14 000-20 000 euroa. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (2000/812) 4 :n 2 momentin mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomi oon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Auton hankintakustannusten korvaaminen on sellainen tukitoimi, jonka kunta järjestää kunnan talousarviossa vammaispalveluihin ja tukitoimiin va rattujen määrärahojen rajoissa. Vammaisella henkilöllä ei näin ollen ole eri tyistä oikeutta eli subjektiivista oikeutta saada korvausta näihin hankinta kustannuksiin, vaikka hän muutoin täyttäisi tuen myöntämisen edellytykset. Kunta voi määrärahasidonnaisten tukitoimien osalta myös päättää määrära hojen kohdentamisesta tietyt edellytykset täyttäville vammaisille, milloin määrärahat eivät riitä korvauksen myöntämiseen kaikille hakijoille. Kunnan tulee ottaa huomioon lain 3 :n mukainen yleinen järjestämisvelvollisuus sekä hakijoiden
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 6 yhdenmukainen ja tasapuolinen kohtelu. Naantalissa autohakemuksia on vuosittain 2-3. Talousarvion toteutumisen osalta voidaan todeta, että kyseiseen tarkoitukseen varatut määrärahat ovat ylittyneet selvästi niin vuoden 2007 kuin vuoden 2006 osaltakin. Kyseises tä määrärahasta rahoitetaan myös muita vammaispalvelun toimintoja. Autoavustuksen lähtökohtana on, että vamma aiheuttaa erityistä vaikeutta liikkumisessa ja auton katsotaan olevan välttämätön päivittäisistä toimin noista suoriutumisessa, harrastuksissa ja yhteiskunnallisessa osallistumises sa. Jokapäiväinen tarve yleensä liittyy työssä käymiseen ja opiskeluun ja au ton tarve on säännöllistä ja lähes päivittäistä. Vammaisen henkilön tulee hakemuksessaan selvittää vamman tai sairauden aiheuttama tarve liikku misvälineeseen sekä tästä tarpeesta aiheutuneiden kustannusten kohtuulli suus. Mikäli vamma tai sairaus edellyttää autoon, välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehtäväksi muutostöitä, näiden muutostöiden välttämättömyys pitää myös selvittää. Kustannuksia arvioitaessa otetaan huomioon kohtuuhintaisen vakiomallisen auton hankintahinta, johon katsotaan sisältyvän ohjaustehostin. Vähennyk sinä otetaan huomioon autoveronpalautus, vanhasta autosta saatava hyvitys, mahdolliset alennukset ja hankintaan myönnetyt avustukset, lisävarusteet, jotka eivät ole vamman tai sairauden vuoksi välttämättömiä. Nämä kustan nukset vähennetään kohtuuhintaisen auton hankintahinnasta, josta summas ta kunta korvaa puolet. Mikäli avustusta haetaan käytettyyn autoon, niin menettely on sama paitsi että autoveron palautus jaa pois. Käytännössä prosessi etenee niin että myönteisen autoveroa koskevan ennakkopäätöksen jälkeen hakijan autoa varten varataan määräraha seuraavan vuoden talousarvioon. Vammaisella henkilöllä on mahdollisuus vaihtaa autoa tilanteissa, joissa au to ei enää vastaa vamman tai sairauden aiheuttamaa haittaa liikkumisessa. Hakijalla tulee olla erittäin painava syy auton vaihtamiseen. VS. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää, että autoavustus myönnetään seuraavilla perus teilla: ensisijaisesti nuorelle tai työikäiselle vaikeavam mai selle henkilölle, kun auto on välttämätön jokapäiväi seen liik kumiseen tai kuljettami seen avustuksella tuetaan vaikeavammaisen henkilön opis kelua, työssäkäyntiä tai vaikeavammaisen lapsen jo ka päiväistä liikkumistarvetta
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 7 autoavustuspäätös tehdään yksilöllisen harkin nan ja vai keavammaisen henkilön henkilökohtaisten tar peiden pe rusteella korvauksen määrä on puolet kohtuuhintaisen au ton hankkimi sesta aiheutuneista todellisista kustannuk sista, mutta kuitenkin enintään 8 000 euroa, kustannuk sista on vähennetty autoveronpalautus, vanhasta autos ta saatava hyvitys ja muut tuet autoavustus myönnetään samalle hakijalle viiden vuo den välein tai harvemmin myönteisen ennakkopäätöksen jälkeen hakijan autoa varten varataan määräraha seuraavan vuoden ta lousar vioon. KÄSITTELY: Hannu Raittola esitti, että ensimmäinen kohta ensisijaisesti nuorelle tai työikäiselle vaikeavammaiselle henkilölle, kun auto on välttämätön jokapäiväiseen liik kumiseen tai kuljettamiseen poistetaan avustusten myöntämisperusteista. Esitys raukesi kannattamattomana. SOSIAALILAUTAKUNTA: Vs. sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 8 Sosiaalilautakunta 41 21.05.2008 KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN NAANTALIN KAUPUNGISSA Sosiaalilautakunta 41 Valmistelija: Kari Virtanen Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) tuli voimaan 1.9.2001. Lais sa säädetään toimenpiteistä, joilla parannetaan pitkään jatkuneen työttömyy den perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla sekä edistetään hänen mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen ja muuhun työhallinnon tarjoa maan työllistämistä edistävään toimenpiteeseen. Kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan laissa kunnan järjestämää toi mintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle, ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdet ta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille Lakia sovelletaan kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen alle 25-vuoti aalle työmarkkinatukeen oikeutetulle tai toimeentulotukea saavalle työttö mälle, joka on saanut viimeisen 12 kuukauden aikana 180 päivää työmark kinatukea, tai työttömyyspäivärahaa 500 päivältä, tai jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen neljän kuukauden aikana perustunut työttömyy den johdosta maksettuun toimeentulotukeen. Kyseiset ehdot täyttävä alle 25-vuotias on velvollinen osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan. Lakia sovelletaan lisäksi kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen 25 täyt täneelle työmarkkinatukeen oikeutetulle tai toimeentulotukea saavalle hen kilölle, joka on saanut työttömyyden perusteella työmarkkinatukea 500 päi vältä, tai joka on saanut työttömyyspäivärahakauden jälkeen työmarkkinatu kea vähintään 180 päivältä, tai jonka pääasiallinen toimeentulo on viimei sen 12 kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toi meentulotukeen. 25 vuotta täyttäneen kohdalla kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista, mutta suunnitteilla on ulottaa velvoitta vuus koskemaan myös heitä. Aktivointiehdon täyttäviä työmarkkinatukea saavia työttömiä on kuukausit tain keskimäärin 40-50 henkilöä. Toimeentulotukea saavia tulottomia hen kilöitä oli vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana 59 henkilöä, jois ta kuitenkin osa on tällä hetkellä aktivointiehdon piirissä olevia. Kuntouttavan työtoiminnan järjestää kunta, Kunta voi järjestää toiminnan itse, tekemällä kirjallisen sopimuksen toisen kunnan tai kuntayhtymän taik ka rekisteröidyn yhdistyksen, säätiön, valtion viraston tai rekisteröidyn us konnollisen
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 9 yhdyskunnan kanssa.. Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Kuntouttavan työtoiminnan aikana asianomainen säilyy työhallinnon asiak kaana. Kuntouttava työtoiminta on toimenpiteenä toissijainen muihin työl listämistoimiin nähden. Vuoden 2006 alusta tuli voimaan työmarkkinatuen uudistus, jonka yhtey dessä kunnille tuli uutena rahoitustehtävänä osallistuminen työmarkkina tuen rahoitukseen. Lain mukaan kunnat rahoittavat puolet siitä työmarkki natuesta, jota myönnetään yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneille, aktii vitoimiin osallistumattomille työttömille. Lakimuutos toi kunnille uusia velvoitteita työllisyyden hoitoon ja aktiivitoimenpiteiden luomiseen. Kan nustimena valtio vastaa yksin aktiivitoimenpiteisiin osallistuvien työmark kinatuen kustannuksista. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään 3-24 kuukauden mittaiseksi jaksok si kerrallaan. Jakson aikana toimintaa järjestetään vähintään yhden ja enin tään viiden päivän aikana kalenteriviikossa. Yhden päivän aikana toiminnan tulee kestää vähintään neljä tuntia. Käytännössä kuntouttavan työtoiminnan prosessi etenee Naantalissa siten, että sosiaalitoimen ja työvoimatoimiston edustajat yhdessä asiakkaan kans sa laativat aktivointisuunnitelman, ja mikäli tarkoituksenmukainen kuntout tavan työtoiminnan paikka löytyy niin työnantajan edustaja voi tavata ja haastatella henkilöä ennen päätöksentekoa. Työnantajan ja asiakkaan kanssa tehdään sopimus kuntouttavasta työtoiminnasta, jossa sopimuksessa määri tellään jakson pituus, tavoitteet, tuntimäärät ja työpäivien määrä. Sopimus voidaan katkaista heti jos siihen on edellytykset tai työnantaja ei ole tyyty väinen sovittujen ehtojen täyttymiseen. Tällä hetkellä sosiaalikeskuksen alaisessa työllistämisen erityispiste. Pointissa on kuntoutusohjaaja, jonka yhtenä tehtävänä on olla aktiivisesti tukemassa kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvaa henkilöä esimerkiksi tapaamalla asiakasta työpaikalla tarpeen mukaan. Naantalin kaupunki on vakuuttanut kaikki kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat henkilöt. Kunta korvaa matkakorvaukset työtoimintaan osallistuvalle henkilölle hal vimman matkustustavan mukaisesti. Samoin henkilölle maksetaan jakson ajalta hänelle kuuluva työmarkkinatuki tai toimeentulotuki. Lisäksi kunta suorittaa toimeentulotuen saajalle toimintarahana 8 euroa osallistumispäivää kohti. Kunnalla on oikeus saada kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä valtion korvauksena työllisyysmäärärahoista 10,09 euroa päivää ja osallistuvaa hen kilöä kohti.
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 10 Kuntouttavan työtoiminnan päiviä oli vuonna 2007 yhteensä 794. Toimin taan osallistui 13 henkilöä. Toimintaa kaupungin omissa toimipisteissä oli Tuulentuvalla, vanhainkodissa, lisäksi Tuunari-pajalla, seurakunnalla sekä ostopalveluna Rainasäätiöllä. Naantali maksoi korvauksena toimintaan osallistumisesta matkakuluja ja toimintarahaa 6 073 euroa, ostopalvelu Rai nalta maksoi 4 659 euroa. Valtion korvauksena kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä Naantali sai 9 575 euroa. Naantalin kaupungin maksama osuus työmarkkinatuesta vuonna 2007 oli 125 760 euroa, kun osuus vuodelta 2006 oli 145 964 euroa. Suurin taloudellinen hyöty tulee silloin kun työmarkkinatukea 500 päivää saanut passiivityötön aktivoituu ja kunta pystyy itse järjestämään työttömäl le kuntouttavaa työtoimintaa ilman ostopalveluja. Säästö kertyy 50 %:n työmarkkinatukiosuudesta 12,25 euroa ja valtion maksamasta korvauksesta 10,09 euroa päiväkohtaisesta korvauksesta, säästö yhteensä aktiivipäivää kohti on 22,34 euroa, vuositasolla säästö on suuri. VS. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se pyytää kau pungin hallintokuntien lautakuntia ilmoittamaan sosiaalikeskukselle, kuin ka monta kuntouttavan työtoiminnan paikkaa ja millaisia työtehtäviä hallin tokunnat pystyvät järjestämään työttömille henkilöille. SOSIAALILAUTAKUNTA: Vs. sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 11 Sosiaalilautakunta 42 21.05.2008 TURUN SEUDUN SOSIAALIPÄIVYSTYS Sosiaalilautakunta 42 Valmistelija: Riitta Ylipelkonen Kiireellisten sosiaalipalveluiden järjestämisvelvollisuus perustuu Valtio neuvoston antamaan periaatepäätökseen (2.10.2003) toteuttaa kattava sosiaalipäivystysjärjestelmä koko maassa vuoteen 2007 mennessä osana valtakunnallista sosiaalialan kehittämishanketta. Periaatepäätöksen tavoitteena on toteuttaa kattava sosiaalipäivystysjärjestelmä, mikä edistää kansalaisten yhdenvertaisuutta ja takaa palveluiden saatavuuden kunnissa. 1.3.2006 voi maan tulleen sosiaalihuoltolain 40 a mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Sosiaali- ja terveysministe riön ohjeistuksen mukaan sosiaalipäivystys on järjestettävä siten, että eri vuorokauden aikoina pystytään vastaamaan välittömiin ja kiireellisiin sosi aalipalveluiden tarpeisiin erilaisissa kriisi- ja hätätilanteissa ja ohjaamaan asiakkaat saamaan muuta apua. Päivystyskokeiluhankkeet Turun seudun lastensuojelun päivystyskokeilu -hanke aloitti toimintansa 1.6.2005. Hankkeessa olivat mukana Turun lisäksi Lieto, Naantali ja Merimasku. Lieto jättäytyi pois hankkeesta kesäkuussa 2006 ja lastensuojelupäivystystä jatkettiin Turun, Naantalin ja Merimaskun kesken. Hanke laajeni seudulliseksi sosiaalipäivystyskokeilu -hankkeeksi 2007. Turun, Naantalin ja Merimaskun osalta toiminta laajennettiin kokeilumielessä sosiaalipäivys tykseksi 1.5.2007 alkaen. Lastensuojelupäivystyksessä on käsitelty vuosittain noin 15-20 naantalilai sen lapsen asiaa. Turun seudun sosiaalipäivystyskokeilu -hankkeen tavoitteena oli suunnitel la Turun alueelle seudullinen ja ympärivuorokautinen sosiaalipäivystysjär jestelmä. Hanke päättyi 31.12.2007. Turun seudun sosiaalipäivystyskokeilu -hankkeen suunnittelussa olivat mukana Turun seudun itäiset kunnat, Loi maan seutukunta, Turun seudun läntiset kunnat, Turunmaan seutukunta ja Vakka-Suomen seutukunta. Seudullisen sosiaalipäivystyksen suunnittelu ryhmän edustajat, jotka olivat kuntien valitsemia edustajia, valmistelivat yh teistyössä seudullista sosiaalipäivystyksen toimintamallia. Sosiaalipäivystyksen järjestäminen
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 12 Sosiaalipäivystystä on tarkoitus laajentaa 1.9.2008 alkaen. Turun seudun sosiaalipäivystystä jatketaan siihen saakka nykyisen laajuisena Turun, Naantalin ja Merimaskun sosiaalipäivystyksenä. Sosiaalipäivystystä on tar koitus laajentaa 25 kunnan alueelle siten, että osa kunnista kuuluisi suora päivystysalueeseen (Askainen, Kaarina, Lemu, Lieto, Merimasku, Mynämä ki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Paraisten kaupunki, Piikkiö, Raisio, Rus ko, Rymättylä, Sauvo, Turku, Vahto ja Velkua) ja osa takapäivystysaluee seen (Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Paraisten saa risto ja Västanfjärd). Sosiaalipäivystyksen työntekijät jalkautuisivat ainoas taan suorapäivystyskuntiin. Loimaan ja Vakka-Suomen seutukunnat ovat ilmoittaneet järjestävänsä sosiaalipäivystyksen omina päivystyksinään. Sosiaalipäivystyksen tehtävät ja toiminta Sosiaalipäivystys vastaa sosiaalipäivystystarpeeseen virka-ajan ulkopuolella maanantaista perjantaihin klo 16.00-8.00, perjantaista klo 16.00 maanantaiaamuun klo 8.00 sekä juhlapyhinä ja juhlapyhien aattoina klo 00.00-24.00. Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen tapahtuvat ns. korkean kynnyk sen periaatteella viranomaisten kautta. Kuntalaiset ottavat yhteyttä hätäkes kukseen (112), jossa hätäkeskuspäivystäjä arvioi tilanteen ja tarvittaessa vä littää toimeksiannon sosiaalipäivystykseen. Sosiaalipäivystyksellä tarkoitetaan kiireellisten sosiaalipalveluiden järjestä mistä virka-ajan ulkopuolella siten, että eri vuorokauden aikoina pystytään vastaamaan sekä välittömiin että kiireellisiin sosiaalipalvelujen tarpeisiin erilaisissa kriisi- ja hätätilanteissa että neuvomaan ja ohjaamaan asiakasta saamaan tarvittaessa muuta apua. Kiireellisen sosiaalipalvelun tarpeessa voi olla asianmukaista hoivaa vaille jäänyt lapsi, nuori ongelmineen, päihteiden käytöstä nopeasti hoitoa tarvitseva, väkivaltatilanteet perheissä. Myös mo nenlaiset vaara- ja uhkatilanteet sekä onnettomuudet vaativat sosiaalipalve lujen toteuttamista tilanteen vaatimalla kiireellisyydellä. Tällaisia vaarati lanteita voivat olla tulipalo, liikenneonnettomuus, äkillinen kuolema, katoa minen, ja heitteillejättö. Sosiaalipäivystyksen tehtävät ovat luokiteltu seu raavasti: 1) lastensuojelu; 2) perhekriisit (lähisuhde- ja perheväkivalta; 3) perushoidon puute (mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, vammaiset ja van hukset; 4) taloudellinen ja sosiaalinen selviytyminen; 5) rikoksen uhriksi joutuminen ja 6) kriisiapu. Sosiaalipäivystykseen ohjatut tehtävät voidaan tehdä viranomaisyhteistyönä poliisin ja terveydenhuollon päivystyksen kanssa virka-avun ja konsultaa tion keinoin. Kotikäynnit tehdään aina työparin kanssa. Sosiaalipäivystäjän työparina voi olla viranomainen, esimerkiksi poliisi. Sosiaalipäivystykseen ohjattavat sosiaaliset kriisi- ja hätätilanteet ovat: lastensuojelun tai muun huollon tarpeen selvittäminen, lapsen ja nuoren erityisvaikeudet, virka-apu ja konsultaatio, äkillisen tilapäismajoituksen järjestäminen ja traumaattiset ja äkilliset tapahtumat
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 13 ja onnettomuudet. Sosiaalipäivystäjä selvittää avun tarpeen ja arvioi tarvittavan välittömän intervention. Sosiaalipäivystäjä an taa puhelimitse ohjausta, neuvontaa ja konsultaatiota, ottaa yhteyttä tarvit taessa sovittuun kunnalliseen tai kolmannen sektorin toimijaan, joka selvit tää tilannetta tai sosiaalipäivystäjä lähtee paikan päälle selvittämään kriisiti lannetta, arvioi hoidon ja huollon tarvetta sekä tekee mahdollisia kiireellisiä päätöksiä ja järjestää mahdollista jatkohoito- tai sijoituspaikkaa Suorapäivystyskuntien osalta sosiaalipäivystys hoitaa tilanteisiin liittyvät kiireelliset toimenpiteet ja viranhaltijapäätökset. Takapäivystyskuntien osal ta välttämättömiksi arvioidut kotikäynnit, kiireelliset toimenpiteet ja tilan teen arvioinnit siirretään kunnan takapäivystäjälle, joka tekee tarvittavat viranhaltijapäätökset. Sosiaalipäivystyksen hallinnointi Turun kaupungin sosiaalikeskus toimii seudullisen sosiaalipäivystyksen hallinnointikuntana. Sosiaalipäivystyksen toteuttamisesta vastaavat Turun kau pungin virkavastuulla toimivat sosiaalityöntekijät. Sosiaalipäivystyksen teh täviin kuuluu lastensuojelutarpeen selvittäminen ja suorapäivystyskuntien osalta päätösten tekeminen uuden lastensuojelulain (417/2007) 8. luvun 38 ja 39 mukaisista kiireellisistä sijoituksista ja 11. luvun 63 :n 2 momen tissa tarkoitetusta yhteydenpidon rajoittamisesta kiireellisissä tilanteissa. Päätöksentekovaltaa kiireellistä sijoitusta tai yhteydenpidon rajoittamisessa koskevassa asiassa voi uuden lastensuojelulain 13 :n mukaisesti käyttää sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetuin lain (272/2005) 3 :n mukainen sosiaalityöntekijän ammatillisen kelpoisuu den omaava viranhaltija. Päivystyksessä voi toimia em. kelpoisuusehdon täyttävä sosiaalityöntekijä. Kotikäynnit tehdään aina työparin kanssa, työpa rina voi olla myös muu viranomainen, esim. poliisi. Sosiaalipäivystykseen mukaan lähtevät kunnat valtuuttavat sosiaalipäivys tyksen työntekijät käyttämään viranhaltijalle uskottua toimivaltaa kiireelli sissä sosiaalityön palveluja vaativissa tehtävissä kunnan alueella virka-ajan ulkopuolella. Sopimus seudulliseen sosiaalipäivystyksen järjestämisestä tehdään mukaan lähtevien kuntien kanssa sen jälkeen kun sopijakuntien lau takunnat tai muut päätöksestä vastaavassa toimielimet ovat delegoineet toi mivallan Turun kaupungin sosiaalikeskuksen sosiaalipäivystyksen sosiaali työntekijöille. Sopimus kuntien kanssa tehdään määräaikaisena sopimukse na 31.12.2009 asti. Kunnat sitoutuvat järjestämään tarvittavat sijoituspaikat ja kriisi- ja tilapäisasunnot avun tarvitsijoille. Tiedot toimitetaan Turulle sopimuksen liitteenä. Sopijapuolet sitoutuvat pitämään yllämainitut tiedot ajan tasalla oman kun tansa osalta.
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 14
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 15 Sosiaalipäivystyksen kustannukset Sopimuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuvat kustannukset jaetaan osallistujakuntien kesken suhteutettuna asukaslukuun. Esimerkkilaskelmassa on väestömäärä 325 022 tilastokeskuksen väestötiedon 31.12.2006 mukaisesti. Väestötiedot tarkistetaan 31.12.2007 tilanteen mukaiseksi. Sosiaalipäivys tyksen menot sisältävät seitsemän sosiaalityöntekijän ja 50 prosenttia johta van sosiaalityöntekijän palkkakustannuksista sekä toiminnasta aiheutuvat muut kulut. Sosiaalipäivystyksen kustannukset vuositasolla ovat alustavasti arvioituna noin 450 400 euroa. Tästä Naantalin maksuosuus on asukaslu kuun perustuen 4,33 % eli 19 500 edellyttäen, että kaikki 25 kuntaa lähte vät mukaan sosiaalipäivystykseen. Sopimuskuntia laskutetaan kolmen kuukauden välein toteutuneiden kustan nusten mukaisesti. Kunta Asukaslu ku 31.12.2006 Osuus % Päivystystoiminnan kus tannukset Turku 175 354 53,95 242997,69 Raisio 23 967 7,37 33212,39 Kaarina 22 219 6,84 30790,09 Lieto 15 415 4,74 21361,41 Naantali 14 072 4,33 19500,34 Parainen 12 146 3,74 16831,38 Paimio 10 000 3,08 13857,55 Mynämäki 8009 2,46 11098,51 Piikkiö 7243 2,23 10037,02 Masku 6182 1,90 8566,74 Nousiainen 4633 1,43 6420,20 Rusko 3817 1,17 5289,43 Dragsfjärd 3348 1,03 4639,51 Kemiö 3275 1,01 4538,35 Sauvo 2915 0,90 4039,48 Rymättylä 2067 0,64 2864,36 Vahto 1891 0,58 2620,46 Lemu 1656 0,51 2294,81 Merimasku 1599 0,49 2215,82 Nauvo 1454 0,45 2014,89 Askainen 941 0,29 1304,00 Korppoo 861 0,26 1193,14 Västanfjärd 802 0,25 1111,38 Houtskari 654 0,20 906,28 Iniö 253 0,08 350,60 Velkua 249 0,08 345,05
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 16 YHTEENSÄ 325 022 100,00 450400,87 Naantalin sosiaalilautakunnan vuoden 2008 talousarviossa on varattu sosiaalipäivystyksen kustannuksiin 25 000 euroa lastensuojelun avohuollon tulosyksikköön 310125 tilikohtaan 5403. Naantalin sosiaalijohtosäännön 3 10 kohdan mukaan sosiaalilautakunta päättää lautakunnalle johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisen alai selleen viranhaltijalle. Sosiaalilautakunta on kokouksissaan 25.5.2005, 13.6.2007 ja 12.12.2007 91 päättänyt siirtää toimivaltaa Turun sosiaali päivystyksen työntekijöille. Naantalin, Rymättylän, Merimaskun ja Velkuan 1.1.2009 toteutuvan kuntaliitoksen vuoksi tarkistetaan ja päivitetään sosiaalipäivystyksen sopimuseh dot ja muut tiedot syksyllä 2008. Kaikki kunnat päättävät tämän vuoden osalta osallistumisesta sosiaalipäivystykseen ja päätösvallan edelleen delegoinnista. Liitteenä ovat sopimusluonnos sekä sopimuksen liite: kunnan pal velut ja yhteystiedot. LIITTEET B2 - B3, SOSLTK 21.5.2008 VS. SOSIAALIJOHTAJA: Naantalin sosiaalilautakunta päättää että Naantali kaupunki osallistuu Turun seudun sosiaali päivystykseen ajalla 1.9.2008-31.12.2009 että Naantali kaupunki hyväksyy sosiaalipäivystyksen kustannusjaon siten, että kustannusten jakoperusteena käytetään mukana olevien kuntien väestö määrää että Turun seudun sosiaalipäivystyksen työntekijät päät tävät seuraavista asioista: 1 päätöksen tekeminen uuden lastensuojelulain (417/2007) 8. luvun 38 ja 39 mukaisesta kiireellisestä sijoi tuksesta ja 11. luvun 62 ja 63 :n 2 momen tissa tarkoitetusta yhteydenpidon rajoittamisesta kii reellisissä tilanteissa 2 Turun seudun sosiaalipäivystyksen työntekijät
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 17 SOSIAALILAUTAKUNTA: käyttävät vi ran haltijalle us kottua toimivaltaa kiireellisissä sosi aalityön palveluja vaativissa tehtä vissä Naantalin kaupungin alueella virka-ajan ul kopuolella. Vs. sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 18 Tekninen lautakunta 46 24.04.2008 Sosiaalilautakunta 43 21.05.2008 LAUSUNTO RUOKAPALVELUSELVITYKSESTÄ 36/00.36/2008 Tekninen lautakunta 24.04.2008 46 Palvelupäällikkö Heli Rantala 17.4.2008: Damico Oy:n laatima vuonna 2007 valmistunut ruokapalveluselvitys on päivitetty ajantasalle osittain liittyen Karvetin koulun saneeraussuunnitel miin keittiön osalta. Alkuperäisessä raportissa suositeltiin: keskuskeittiöiksi: Maijamäen koulu Taimon koulu Karvetin koulu Ruonan päiväkoti (Terveyskeskus) oma valmistus: Kuparivuoren koulu Kuusi Sisarta palvelukeittiöiksi (jakelukeittiöiksi): Lietsalan koulu Kultarannan koulu Kultarannan päiväkoti Karvetin päiväkoti Nuhjalan päiväkoti Tammiston päiväkoti Kreivinniityn päiväkoti Keskustan + Raatihuoneen päiväkoti Asemapäällikön vuorohoitokoti Taimon päiväkoti Soinisten päiväkoti Viialan päiväkoti Päivitetyssä raportissa keskuskeittiöksi on vaihdettu Lietsalan koulun keit tiö Ruonan päiväkodin keittiön sijaan. Raportin laatijoille oli jäänyt virheel linen käsitys Ruonan keittiön saneerauksen laajuudesta. (Keittiö oli remon tin alla raportin laatimisen aikana.) Lietsalan koulun keittiö on pinta-alal taan ja varastotiloiltaan Ruonan huomattavasti suurempi, samoin kulkuyh teys keittiöön on
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 19 Lietsalassa turvallisempi kuin Ruonassa. Kuntaliitoksen vahvistuttua valmistuskeittiöksi on suunniteltu myös muutama vuosi sitten saneerattua Merimaskun koulun keittiötä, josta hoidettaisiin Luonnonmaan kohteiden ateriapalvelut. Uusi suunnitelma tiivistettynä Kaikki tarvittavat vanhusateriat ja vastaavat tuotetaan terveyskeskuksen keittiössä. (Terveyskeskus, vanhainkoti, Palvelutalo, Myllynkiventien ja Viialan ryhmäkodit, kotipalveluateriat) Kuusi Sisarta keskittyy henkilöstöravintolan toimintaan ja kaupungintalolla tarvittavien kokoustarjoilujen järjestämiseen. 1 Maijamäen koulun keittiö vastaa yläkoulujen ja lukion ateriapalveluista. 2 Taimon koulun keittiö vastaa oman koulun ateriapalvelujen li säksi Taimon päiväkodin, Soinisten päi väkodin, Suovuoren päiväkodin sekä Ruonan päi väkodin ateriapalveluista. 3 Karvetin koulun keittiö vastaa oman koulun ateriapalvelujen li säksi Karvetin päiväkodin, Tammis ton päiväkodin, Nuhjalan päiväkodin, Isotalontien ryh mä perhepäiväkodin sekä Karvetin vara hoitokodin ateriapalve luista. 4 Lietsalan koulun keittiö vastaa oman koulun ateriapalvelujen lisäksi Krei vinniityn päivä ko din, Kes kus tan + Raatihuoneen päiväkodin sekä Asema pääl likön vuorohoitokodin ateriapal veluista. 5 Merimaskun koulun keittiön on suunniteltu hoitavan oman koulun ja Meri maskun päivä kodin ateria palvelujen lisäksi Kultarannan koulun ja päiväko din se kä Viialan päiväkodin ateriapalve lut. Palvelukeittiöinä (jakelukeittiöinä) toimivat Tammiston päiväkoti, Nuhja lan päiväkoti, Karvetin päiväkoti, Ruonan päiväkoti, Viialan päiväkoti, Krei vinniityn päiväkoti, Keskustan + Raatihuoneen päiväkodit, Suovuoren päi väkoti, Soinisten päiväkoti, Taimon päiväkoti, Kultarannan päiväkoti, Ase mapäällikön vuorohoitokoti, Kultarannan koulu sekä Suopellon koulu. Li havoidut kohteet ovat toimineet koko toimintansa ajan jakelukeittiöinä. Palvelukeittiöissä valmistetaan aamu- ja välipalat sekä ruoan lämpimät li säkkeet (perunat, riisi, pasta), varsinainen pääruoka kuljetetaan keskuskeit tiöstä. Tarkoituksena on myös vähintään yhtenä päivänä viikossa tarjota keittiössä itse leivottuja sämpylöitä tms. Isoissa päiväkodeissa (Nuhjala, Karvetti, Kreivinniitty
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 20 ja Keskusta) ruokapalvelutehtävät työllistävät koko päiväisen ruokapalvelutyöntekijän. Muissa päiväkodeissa ruokapalveluteh täviin pyritään yhdistämään muita soveltuvia päiväkodin tehtäviä. Keittiöhenkilökunta on käsitellyt keittiöverkostosuunnitelmaa ja päivitetyn raportin raakaversiota kokouksessaan 15.4.2008, josta ruokapalvelunjohtaja Taka-Prami laati yhteenvedon. Ruokapalveluselvityksen päivitys 3/2008 ja muistio keittiöhenkilökunnan kuulemisesta 15.4.2008 oheistetaan. LIITTEET A1 - A2, TEKLA 24.4.2008 TEKNINEN JOHTAJA: Tekninen lautakunta päättää pyytää lausunnot ruokapalveluselvityksen päivityksestä 3/2008 sosiaalilautakunnalta ja koulutuslautakunnalta. TEKNINEN LAUTAKUNTA: Teknisen johtajan ehdotus hyväksyttiin. Sosiaalilautakunta 43 Valmistelija: Kari Virtanen Lasten päivähoito Päivähoidon osalta päiväkodin johtajat ovat selvitelleet ruokapalveluselvi tystä kokouksessaan 6.5.2008. Päivähoidonohjaaja Anne Järvinen on laati nut seuraavan laisen selvityksen: Päiväkodinjohtajien lausunto päivähoidon ruokahuoltoon liittyvässä asiassa Päiväkodinjohtajat ovat kokouksessaan 6.5.2008 käsitelleet ruokahuollon esitystä. Ruokahuollon hen kilökunnalla ja päiväkodinjohtajilla oli 26.3.2008 yhteinen palaveri, jossa keskusteltiin viime aikoina esille tulleista ruokahuollon ongelmista päiväkodeissa. Päiväkodeissa ollaan tyytymättö miä mm. usein tapahtuvaan valmisruokien tarjoamiseen, kuljetusten viiväs tymiseen, ruuan liian alhaiseen lämpötilaan ja tuoreiden kasvisten ja hedel mien vähyyteen. Naantalissa vireillä olevat muutokset päivähoidon ruo ka huoltoon liittyen eivät saa kannatusta päivähoidon esimiesten keskuudessa. Päiväkotien valmistus keittiöiden lukumäärää ei tule vähentää, vaan päin vastoin nostaa. Päiväkodeissa ollaan
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 21 huolestuneita siitä, että keittiö- ja lai toshuoltohenkilöstön yhdistäminen tarkoittaa sitä, että päiväkodeissa joudu taan entistä enemmän tilanteisiin, jossa hoito- ja kasvatushenkilökunta huo lehtii lasten sijasta siivous- ja keittiötehtävistä. Ruoan valmistaminen tulee nähdä osana päiväkodeissa tapahtuvaa kasvatustoimintaa. Lasten on tär keää nähdä, että ruoka valmistetaan muuallakin kuin tehtaassa - lapset oppivat miten ruoka syntyy ja pääsevät itsekin osal listumaan ruuan valmistukseen. Päiväkodeissa pidetään tärkeänä ruuan val mista mista päiväkotien omissa keittiöissä. Lasten vanhemmat ovat myös kokoontuneet asian selvittämiseksi ja haluavat tuoda näkemyksensä esille. Ruokahuollossa on siirrytty enenevässä määrin tehdasvalmis teisten ruokien ja pakasteiden käyttöön. Usein näiden ruokien sisältö on suunniteltu isom pien lasten tarpeisiin, eivätkä ne sovellu päiväkotien pienimmille lainkaan. Tarpeet päivähoidon 1-vuotiaalla ovat ihan toiset kuin yläastetta käyvällä koululaisella. Kun ruoka tehdään päiväkodissa, voidaan sen koostu mukseen vaikuttaa ja huomioida toiveet paremmin kuin isossa keskuskeittiössä. Ra vintosisällöltään hyvän ruuan valmistaminen eri-ikäisille ja erityisruokava liota noudattaville toteutuu parhaiten päiväko tien omissa keittiöissä. Suunnitelmia yhdistää pienten päiväkotien keittiö- ja laitosapulaisten töitä ei nähdä onnistuneina. Keit tiössä ja siivouksessa on päivittäin samaan ai kaan tehtäviä töitä. Yksi työntekijä ei kykene olemaan kahdessa paikassa samaan aikaan. Päiväkotien aamiaisen valmistelu tulee aloittaa noin klo 7.00 aikaan, toisaalta laitoshuoltajan tulisi olla siivoamassa viimeisiä eteis tiloja vielä klo 17.00, ettei aamulla van hempien ja lasten tarvitse tulla val miiksi kuraisiin tiloihin. Lounaan jälkeen pitäisi osastotilat siivota ri peästi, jotta lyhyet päiväunet nukkuvat lapset voidaan päästää pois sängyistä. sa manaikaisesti pitää val mistella välipalaa ja tiskata lounastiskejä. Miten tä mä onnistuu yhdeltä työntekijältä? Tälläkin hetkellä on jokaisessa päiväko dissa monia hetkiä, jolloin päivähoitolain mukainen hoitoja kasvatushen kilöstö joko valmistelee aamiaista tai välipalaa lapsille, selvittelee tiskejä ja ruokatarvikkeita keittiössä, lakai see hiekkaa eteisissä yms. Päiväkodin hen kilökunta käyttää viikoittain useita tunteja ko. työtehtäviin. Päiväkotien hoi toja kasvatushenkilöstön mitoitus on päivähoitolain edellyttämä eikä siitä voi poiketa. Lastenhoitajan tai lastentarhanopettajan työskennellessä keit tiössä, on hän fyysisesti poissa lapsiryh mästä, jolloin ei voida kaikissa tilan teissa taata riittävää henkilökuntaa lasten kanssa. Kouluissa eivät opettajat siivoa tai valmistele aterioita, he voivat keskittyä kasvatustyöhön. Ruoka huollon suunnitelmissa ei ole huomioitu kasvatushenkilöstön siivoukseen ja keittiötöihin käyttämää aikaa. Päiväkotien kasvatushenkilöt auttavat kiirei siä keittiö- ja laitosapulaisia monin tavoin. Aamupalavoileipiä kootaan, he delmiä kuoritaan ja paloitellaan myös ruokailujen yhteydessä, ruokakärryjä tyhjennetään jne. Päivähoidon hygieniatason tulee olla korkea ja on vaikea nähdä, miten tästä huolehditaan, mikäli lai tosapulainen jatkossa työskentelee säännöllisesti myös keittiössä, tai keittiöapulainen siivoaa. Välitöntä toimintaa vaativat tehtävät sattuvat yleensä silloin, kun vähiten odottaa ja pahimpaan aikaan, esim. kas-
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 22 teluvahingot tai vatsatautiin sairastuminen. Vuorohoitokodissa, jossa lapsia hoidetaan myös iltaisin, öisin ja viikonlop puisin, päivähoidon henkilö kunta joutuu hoitamaan kaikki siivoustyöt ja keittiötehtävät lasten hoidon ohella. Hoitopaikan henkilö mitoitus on päivä hoitolain mukainen eikä mitoituksessa ole huomioitu lastenhoitotyöhön kuulumatto mia tehtäviä. Tämän vuoksi joudumme usein palkkaamaan lisä henkilön, niin että lasten turvallisuutta vaarantamatta voidaan hoitaa ruuan lämmitys, tiskaukset ja siivoustyöt. Lasten vieminen keittiöön on kiellettyä siellä olevien koneiden ja laitteiden takia. Aterioiden lämmitys yms. tehtä vien hoito vaatii aina erityisjärjestelyjä. Pienen päiväkodin laitosapulaisen työpanos avustustehtävissä lapsiryhmäs sä nähdään merkittävänä. Mikäli laitosapulaisen toimenkuva ei jatkossa si sällä avustavia tehtäviä lapsiryhmässä, ei kasvatushen kilöstökään kykene irrottautumaan omista tehtävistään keittiö- ja siivoustehtäviin. Kasvatushen kilöstön tulee saada keskittyä lapsiryhmätyöskentelyyn. Ruokahuollon selvityksestä oli vaikea hahmottaa säästöjä, joita ilmeisesti selvityksellä on haettu. Esi merkiksi Nuhjalan päiväkodissa jatkaisi edelleen keittiössä yksi työntekijä, joka siellä nytkin on. Jat kossa hän ei vain valmis taisi ruokaa, jonka tekee nyt, vaan jakaisi muualla valmistettua, sinne kulje tet tua kastiketta; perunat hän keittäisi Nuhjalan päiväkodissa. Ruuan kuljet tamisessa ovat omat ongel mansa. Hygieniavaatimusten täyttäminen vaatii jatkuvaa seurantaa mm. ruuan lämpötilojen osalta. Kul jettaminen on epä ekologista ja kallista. Vanhushuolto Vanhustyönjohtaja Minna Hietanen toteaa ruokapalveluselvityksestä, että vanhustenhuollon osalta ei ole huomautettavaa. Liitteenä on ruokapalveluselvitys, selvityksen päivitys sekä keittiöhenkilö kunnan lausunto. LIITTEET B4 - B6, SOSLTK 21.5.2008 VS. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää esittää ruokapalveluselvityksestä lausuntonaan tekniselle lautakunnalle, että päiväkotien nykyiset valmistuskeittiöt tulee säilyttää jatkossakin Karvetin, Nuhjalan, Tammiston, Kreivinnii tyn ja Keskustan päiväkodeissa
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 23 vanhustenhuollon osalta ei ole huomautettavaa.
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 24 SOSIAALILAUTAKUNTA: Vs. sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 25 Sosiaalilautakunta 44 21.05.2008 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Sosiaalilautakunta 44 Valmistelija: Tarja Kankaanpää Sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen 23/2008 Perhepäivähoitajan siirto perhepäivähoitajaksi vuorohoitoko tiin 24/2008 Palkkaus perhepalvelujen sosiaalityöntekijän virkaan 25/2008 Ostopalvelusopimus lapsiperheiden kotipalvelun järjestämi sestä Johtava sosiaalityöntekijä Kari Virtanen 9/2008 Sopimus lyhytaikaisen perhehoidon korvaukses ta 10/2008 Palkkaus perhetyöntekijän sijaisuuteen 11/2008 Palkkaus Myötätuuli-hankkeen projektityönteki jän määräai kaiseen toimeen Vanhustyönjohtaja Minna Hietanen 37/2008 Palkkaus hoitajan sijaisuuteen 38/2008 Palkkaus hoitajan sijaisuuteen Avohuollonohjaaja, kotipalvelu Kirsi Peijonen 50/2008 Palkkaus kotipalveluun vuosiloma sijaisuuteen 52/2008 Sijaisuuden jatko kotipalvelussa Avohuollonohjaaja, ryhmäkodit Pia Ojala 37/2008 Palkkaus sairaanhoitajan sijaisuuteen Päiväkodinjohtaja, Keskustan päiväkoti, Antero Eroma 12/2008 Palkkaus laitosapulaisen toimeen 13/2008 Palkkaus lastentarhanopettajan sijaisuuteen Päiväkodinjohtaja, Nuhjalan päiväkoti, Anne Anttila 17/2008 Palkkaus lastenhoitajan sijaisuuteen Päiväkodinjohtaja, Soinisten päiväkoti, Satu Sarlund 16/2008 Palkkaus lastenhoitajan sijaisuuteen VS. SOSIAALIJOHTAJA: Lautakunta päättää olla käyttämättä kuntalain 51 :n tarkoitta maa otto-oi keutta edellä selostetuissa viranhaltijanpäätöspöy täkirjoissa ilmeneviin pää töksiin.
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 26 SOSIAALILAUTAKUNTA: Vs. sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.
NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2008 27 MUUTOKSENHAKUOHJE Toimielin Sosiaalilautakunta Kokouspäivämäärä 21.5.2008 Pöytäkirja yleisesti nähtävänä 27.5.2008 Muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaati musta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmis telua tai täy täntöönpanoa: 38-39, 41, 43-44. Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjalli nen oikaisu vaatimus, seuraa viin päätöksiin ei saa hakea muu tosta valitta malla: 40, 42. Oikaisuvaatimusohjeet Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kir jallisen oikai suvaatimuksen: 40, 42. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään: Naantalin kaupunki, sosiaalilautakunta Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, vel vollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikut taa (asianosai nen) tai kunnan jäsen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannis ta. Asianosai sen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjanote on lä hetetty hänelle kirjeellä. Kunnan jäsen katsotaan saaneen päätöksestä tie don, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen. Oikaisuvaati mus on sen te kijän allekir joitettava.