EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 20.4.2015 2014/2253(INI) MIETINTÖLUONNOS 30. ja 31. vuosikertomuksesta Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta (2012 2013) (2014/2253(INI)) Oikeudellisten asioiden valiokunta Esittelijä: Kostas Chrysogonos PR\1058452.doc PE554.915v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PERUSTELUT...7 PE554.915v01-00 2/8 PR\1058452.doc
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS 30. ja 31. vuosikertomuksesta Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta (2012 2013) (2014/2253(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon 30. vuosikertomuksen Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta (2012) (COM(2013)0726), ottaa huomioon 31. vuosikertomuksen Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta (2013) (COM(2014)0612), ottaa huomioon komission kertomuksen EU Pilot -hankkeen arviointikertomus (COM(2010)0070), ottaa huomioon komission kertomuksen EU Pilot -hankkeen toinen arviointikertomus (COM(2011)0930), ottaa huomioon 20. maaliskuuta 2002 annetun komission tiedonannon kantelijan asemasta yhteisön oikeuden rikkomista koskevissa asioissa (COM(2002)0141), ottaa huomioon 2. huhtikuuta 2012 annetun komission tiedonannon Kantelijan asema unionin oikeuden soveltamista koskevissa asioissa menettelyn päivittäminen (COM(2012)0154), ottaa huomioon puitesopimuksen Euroopan parlamentin ja komission välisistä suhteista 1, ottaa huomioon 4. helmikuuta 2015 antamansa päätöslauselman 29. vuosikertomuksesta Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta (2011) 2, ottaa huomioon tutkimuksen The impact of the crisis on fundamental rights across Member States of the EU Comparative analysis 3, ottaa huomioon työjärjestyksen 52 ja 132 artiklan, ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan sekä vetoomusvaliokunnan lausunnot (A8-0000/2015), 1 EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47. 2 EUVL C 51 E, 22.2.2013, s. 66. 3 Kansalaisten oikeuksista ja toimielinasioista vastaavan politiikkayksikkö C:n tutkimus kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle. PR\1058452.doc 3/8 PE554.915v01-00
A. ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 17 artiklassa määritetään komission päätehtäväksi toimia perussopimusten valvojana; B. ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan unionin perusoikeuskirjalla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla ja se koskee unionin toimielimiä, elimiä, virastoja ja yksiköitä sekä jäsenvaltioita silloin, kun ne soveltavat unionin oikeutta (perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohta); C. ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 258 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan siinä tapauksessa, että komissio katsoo, että jäsenvaltio on jättänyt täyttämättä sille perussopimusten mukaan kuuluvan velvollisuuden, se antaa asiasta lausunnon perusteluineen, ja se voi saattaa asian Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos valtio, jota asia koskee, ei noudata lausuntoa komission asettamassa määräajassa; D. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ja komission välisiä suhteita koskevassa puitesopimuksessa määrätään kaikkia muodolliseen ilmoitukseen perustuvia rikkomismenettelyjä koskevan tiedon jakamisesta, mutta se ei kata epävirallista EU Pilot -menettelyä, joka edeltää muodollisen rikkomismenettelyn käynnistämistä; E. ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 41 artiklassa määritellään hyvä hallinto henkilön oikeudeksi saada asiansa käsitellyksi unionin toimielimissä puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa, ja SEUT-sopimuksen 298 artiklassa määrätään, että unionin toimielinten on tehtäviään hoitaessaan tukeuduttava avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan eurooppalaiseen hallintoon; F. ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 51 artiklassa rajataan jäsenvaltioiden velvollisuus noudattaa perusoikeuskirjaa tilanteisiin, joissa ne soveltavat unionin oikeutta, mutta siinä ei vastaavasti rajoiteta velvollisuuksia, joita perusoikeuskirjasta aiheutuu unionin toimielimille, laitoksille, virastoille tai yksiköille; G. ottaa huomioon, että euroalueen viimeaikaisen finanssikriisin valossa unionin toimielimet ovat määränneet jäsenvaltioille ja sittemmin sisällyttäneet toissijaiseen unionin oikeuteen toimenpiteitä, jotka suoraan rikkovat perusoikeuskirjaa; 1. muistuttaa, että komissio on SEU-sopimuksen 17 artiklan mukaan vastuussa unionin oikeuden soveltamisesta, mukaan luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirja (SEU-sopimuksen 6 artiklan 1 kohta), jonka määräykset koskevat unionin toimielimiä, elimiä, virastoja ja yksiköitä sekä jäsenvaltioita silloin, kun ne soveltavat unionin oikeutta (perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohta); 2. suhtautuu myönteisesti komission 30. ja 31. vuosikertomukseen Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta ja panee merkille, että näiden kertomusten mukaan pääasialliset alat, joilla jäsenvaltiot laiminlöivät unionin oikeuden asianmukaisen täytäntöönpanon vuonna 2012 olivat liikenne, terveyden ja kuluttajien suojelu, ympäristönsuojelu sekä sisämarkkinoihin ja palveluihin liittyvät kysymykset, kun taas vuonna 2013 ongelmallisimmat alat olivat ympäristö, terveyden ja kuluttajien suojelu, sisämarkkinat ja palvelut sekä liikenne; PE554.915v01-00 4/8 PR\1058452.doc
3. panee merkille, että vuonna 2012 esiintyi edellisvuosia vähemmän rikkeitä, jotka muodostuivat viivytyksistä siinä, miten yhteisön oikeutta saatettiin osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja tämä johtui pääasiassa siitä, että vuonna 2012 oli aikaisempia vuosia vähemmän direktiivejä, jotka oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä; panee kuitenkin merkille, että vuotta 2013 koskevat tilastot osoittavat, että kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen liittyvät viivytykset ovat todella vähentyneet, kun tällaisten rikkeiden määrä saavutti kyseisen vuoden lopussa alhaisimman tason viiteen vuoteen, mitä voidaan pitää myönteisenä tuloksena SEUT-sopimuksen 260 artiklan 3 kohdassa käyttöön otetusta nopeutetusta uhkasakkomenettelystä, jota sovelletaan silloin, kun direktiiviä ei saateta osaksi kansallista lainsäädäntöä; 4. toteaa, että uusien EU Pilot -tapausten määrän kasvu tarkastelujaksolla sekä avoimien rikkomismenettelyjen määrän supistuminen osoittavat, että unionin oikeuden täytäntöönpano ei ole riittävän avointa eikä millään tavalla kantelijoiden ja osapuolten valvottavissa, ja pitää valitettavana, että parlamentilla ei ole toistuvista pyynnöistä huolimatta edelleenkään mahdollisuutta saada tietoa EU Pilot -menettelystä ja vireillä olevista asioista; 5. korostaa, että EU on perustettu unioniksi oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen perustalle (SEU-sopimuksen 2 artikla), ja toistaa, että jäsenvaltioiden ja unionin instituutioiden ja toimielinten toimien ja laiminlyöntien huolellinen valvonta on äärimmäisen tärkeää, ja tuo julki huolestuneisuutensa siitä, että parlamentille osoitetaan runsaasti vetoomuksia ja komissiolle runsaasti kanteluja asioista, jotka komission väitetään ratkaisseen; 6. tunnustaa, että ensisijainen vastuu unionin oikeuden asianmukaisesta täytäntöönpanosta ja soveltamisesta on jäsenvaltioilla, mutta toteaa, että tämä ei vapauta unionin toimielimiä niiden velvollisuudesta noudattaa ensisijaista unionin oikeutta, kun ne tuottavat toissijaista unionin oikeutta tai laativat, panevat täytäntöön tai määräävät jäsenvaltioille sosiaalisia, taloudellisia tai muita toimintapolitiikkoja; 7. on huolissaan siitä, että tiukat säästötoimenpiteet, joita unionin toimielimet määräsivät ylivelkaantuneille EU:n jäsenvaltioille ja jotka sittemmin sisällytettiin toissijaiseen unionin oikeuteen ennen kuin ne saatettiin osaksi kansallista lainsäädäntöä tarkasteltavana olevalla kahden vuoden jaksolla, ja erityisesti ankarat julkisten menojen leikkaukset, ovat merkittävästi vähentäneet jäsenvaltioiden hallinto- ja oikeusviranomaisten kykyä hoitaa niiden tehtävää panna unionin oikeus asianmukaisesti täytäntöön; toteaa lisäksi, että jotkut jäsenvaltioille määrätyt toimintapolitiikat, kuten julkisen omaisuuden yksityistäminen, rikkovat suoraan periaatteita, joiden varaan EU on perustettu (SEUT-sopimuksen 345 artiklassa määrätään, että jäsenvaltiot säilyttävät toimivaltansa omistusoikeusjärjestelmiensä suhteen); 8. on näin ollen erityisen huolissaan siitä, että taloudelliset sopeutusohjelmat käyttöön ottavan yhteisymmärryspöytäkirjan yhteydessä jäsenvaltioita on vaadittu toimimaan vastoin niiden velvoitetta kunnioittaa perusoikeuksia, ja katsoo, että tämä kehitys vaarantaa vakavasti koko EU:n legitiimiyden; 9. kyseenalaistaa komission usein toistaman näkemyksen, jonka mukaan yhteisymmärryspöytäkirjat eivät ole unionin säädöksiä ja perusoikeuskirjaa ei siten PR\1058452.doc 5/8 PE554.915v01-00
voida soveltaa niihin, 1 ja haluaa korostaa, että perussopimukset ja perusoikeuskirja sitovat kaikkia unionin toimielimiä myös silloin, kun ne toimivat kansainvälisten johtajien ryhminä ( troikka ); pitää valitettavana, että kun komissio, EKP ja neuvosto ovat vuosittain arvioineet euroalueen jäsenille tarkoitettuja taloudellisia sopeutusohjelmia, ne ovat määränneet unionin jäsenvaltioille velvoitteita, jotka ovat ristiriidassa unionin tavoitteiden ja arvojen kanssa sellaisina kuin ne on kirjattu perussopimuksiin ja perusoikeuskirjaan; 10. toteaa siksi pahoitellen, että neuvosto, komissio ja EP eivät itse aina kunnioita perussopimuksia eivätkä auta jäsenvaltioita unionin oikeuden asianmukaisessa täytäntöönpanossa ja siten käytännössä vakavasti heikentävät kannatusta, jota EU nauttii kansalaisten keskuudessa, sekä sen demokraattista legitiimiyttä; 11. kehottaa unionin toimielimiä noudattamaan velvollisuuttaan kunnioittaa unionin ensisijaista oikeutta, kun ne luovat unionin toissijaista oikeutta tai päättävät toimintapolitiikoista monella alalla, sekä noudattamaan velvollisuuttaan auttaa kaikin käytettävissä olevin keinoin unionin jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä kunnioittaa unionin arvoja ja periaatteita säästöjen ja budjettirajoitusten vallitessa; 12. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. o o o 1 Katso esimerkiksi komission vastaukset Euroopan parlamentin jäsenten kirjallisiin kysymyksiin E-7535/2014, E-7778/2014 ja E-10616/2014. PE554.915v01-00 6/8 PR\1058452.doc
PERUSTELUT Tässä mietinnössä tuodaan esiin esittelijän näkemykset unionin oikeuden soveltamisesta vuosina 2012 ja 2013, ja se perustuu pohjimmiltaan mutta ei yksinomaan komission 30. ja 31. vuosikertomukseen Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta. Esittelijä katsoo, että kansalaisten kanteluilla ja vetoomuksilla on keskeinen rooli, kun kyse on sen varmistamisesta, että jäsenvaltiot noudattavat unionin oikeutta. Esittelijä panee kuitenkin merkille, että vaikka komissio katsoo, että EU Pilot on vakiintunut työskentelymenetelmä, sitä ei edes mainita nimeltä tiedonannossa, jolla päivitetään kantelijan asemaa unionin oikeuden soveltamista koskevissa asioissa, eikä siinä viitata millään tavalla kantelijalle EU Pilot - menettelyn yhteydessä tarjottaviin oikeuksiin tai suojaan. Jotta voidaan vahvistaa kansalaisten oikeuksia ja taata avoimuus rikkomismenettelyjen käsittelyn yhteydessä, esittelijä suosittelisi siksi, että annetaan SEUT-sopimuksen 298 artiklan mukainen ja perusoikeuskirjan 41 artiklaan tukeutuva asetus, jossa määritellään rikkomismenettelyn ja rikkomismenettelyä edeltävän menettelyn hallinnollisen vaiheen erilaiset piirteet, mukaan lukien ilmoitukset, sitovat aikarajat, oikeus tulla kuulluksi, velvollisuus perustella päätös ja jokaisen henkilön oikeus tutustua häntä koskeviin tietoihin. Kahden vuosikertomuksen kattama jakso on kuitenkin ollut hyvin poikkeuksellinen, kun komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston muodostama troikka on määrännyt säästötoimenpiteitä jäsenvaltioille. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa ylivelkaantuneet jäsenvaltiot ovat joutuneet rikkomaan perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvaa velvoitettaan kunnioittaa perusihmisoikeuksia. Säästötoimenpiteiden vaikutuksista perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen on oltu huolissaan Yhdistyneissä kansakunnissa 1 ja Euroopan neuvostossa 2 sekä Euroopan parlamentissa 3. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan teettämässä tutkimuksessa The impact of the crisis on fundamental rights across Member States of the EU 4 analysoitiin säästötoimenpiteiden vaikutusta Belgiassa, Kyproksessa, Kreikassa, Irlannissa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa. Tutkimus osoittaa, että säästötoimenpiteillä on ollut merkittäviä seurauksia ennen kaikkea taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien kannalta ja ne ovat kohdistuneet erityisesti koulutusta, terveydenhoitoa, työtä ja eläkettä koskeviin oikeuksiin. Siinä tarkasteltiin myös oikeuden saatavuutta, jota pidetään ratkaisevan tärkeänä kaikkien muiden oikeuksien täydellistä ja tehokasta nauttimista varten. Siinä todettiin, että protesteihin oli reagoitu voimakkaasti, mikä johti poliisin toiminnan lisääntymiseen ja siihen, että annettiin lainsäädäntöä, jolla mielipiteen ja kokoontumisen vapautta rajoitettiin edelleen. Mainitun kertomuksen mukaan vaikutukset kohdistuivat myös oikeuksiin, jotka liittyivät asumiseen, omistamiseen, työntekijöiden oikeuksiin, tiedon vapauteen, sosiaaliturvaan ja veteen sekä ulkomaalaisten oikeuksiin. Tutkimus osoitti myös, että vaikutus kohdistuu suhteettomasti 1 YK:n asiakirja A/HRC/25/50/Add. 1. 2 https://wcd.coe.int/com.instranet.instraservlet?command=com.instranet.cmdblobget&instranetimage=2664103 &SecMode=1&DocId=2215366&Usage=2 3 2013/2277 (INI) 4 http://www.europarl.europa.eu/regdata/etudes/stud/2015/510021/ipol_stu%282015%29510021_en.pdf PR\1058452.doc 7/8 PE554.915v01-00
tiettyjen ihmisryhmien mahdollisuuksiin nauttia oikeuksistaan yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti. Lopuksi esittelijä haluaisi huomauttaa, että unionin toimielinten jäsenvaltioiden puolesta tekemät keskeiset poliittiset valinnat, kuten julkisen omaisuuden yksityistäminen, rikkovat ensisijaisen unionin oikeuden määräyksiä, kuten SEUT-sopimuksen 345 artiklaa, jonka mukaan perussopimuksilla ei puututa jäsenvaltioiden omistusoikeusjärjestelmiin. Tämä periaate sisältyi Schumanin julistukseen ja on siitä lähtien ollut mukana kaikissa perustamissopimuksissa, ja sen tarkoituksena on kunnioittaa jäsenvaltioiden valintoja tiettyjen suurelle yleisölle palveluja tarjoavien yritysten omistuksen suhteen. PE554.915v01-00 8/8 PR\1058452.doc