Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40 B, 67101 KOKKOLA PB 77, Torggatan 40 B, 67101 KARLEBY Puh/Tfn: 06 367 5211, faksi/fax 06 367 5610 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 11.11.2004 ASIA Diaarinumero LSU 2004 Y 499 HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisessa hakemusasiassa, joka koskee navetan laajentamista Kaustisen kunnassa. Jukka Koskinen Halsuantie 247 69600 KAUSTINEN TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Jukka Koskinen on hakenut ympäristölupaa navetan laajentamiseen. Laajennus toteutetaan nykyisen karjarakennuksen ja siihen liittyvien rehuvarastojen tiloja muuttamalla. Navetta sijaitsee tilakeskuksen yhteydessä Kaustisen kunnan Köyhäjoen kylässä Koskenniemi nimisellä tilalla RN:o 3:59. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n perusteella vähintään 30 lypsylehmän eläinsuojalla on oltava ympäristölupa. Saman asetuksen 6 :n mukaan vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristölupa käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty Länsi Suomen ympäristökeskukselle 25.5.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyisellä eläinsuojalla on Kaustisen kunnan ympäristölautakunnan 15.4.1999 myöntämä ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa. Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa.
2 ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilan tuotantorakennukset sijaitsevat Kaustisilta Toholammille menevältä kantatieltä nro 740 erkanevan, Halsualle johtavan tien varressa noin 13 kilometriä Kaustisen keskustaajamasta itään. Ympäristö on maatalousvaltaista aluetta. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen (Kauko ja Pirkko Myllymäki) on navettarakennuksesta matkaa noin 70 m. Uudesta lietesäiliöstä on naapurikiinteistöön matkaa noin 160 m. Kartalta mitattu etäisyys Köyhäjokeen on noin 350 m. Rakennuspaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella Lähistöllä ei ole käytössä olevia talousvesikaivoja. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tila on erikoistunut maidon tuotantoon.. Tällä hetkellä tilalla on paikat 58 lypsylehmälle, 40 hieholle ja 15 alle 6 kk ikäiselle vasikalle. Lupaa on haettu 70 lypsylehmän, 30 hiehon ja 25 alle 6 kk ikäisen vasikan pitämiseen. Kaikkien eläinten lannankäsittelymenetelmänä tulee olemaan lietelanta. Pikkuvasikoiden tiloissa käytetään kuivikkeita. Vasikoille rakennetaan tilat nykyisen rehuvaraston sisälle. Vapautuvien vasikkatilojen paikalle rakennetaan lisätilaa lypsylehmille. Täydellä kapasiteetilla tilan on arvioitu tuottavan 580 000 l maitoa /vuosi. Eläinsuojelulain edellyttämä lypsylehmien jaloittelu tai laidunnusvaatimus on lain voimaantulon jälkeen tarkoitus hoitaa navettarakennuksen ja nykyisen lietesäiliön väliin rakennettavalla jaloittelualueella. Navettarakennus jää jaloittelualueen ja naapurikiinteistön väliin. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lanta ja sen käsittely Hakemuksen mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa 2255 m 3 vuodessa. Tilalla on tällä hetkellä lietesäiliö, jonka hyötytilavuus on 1500 m 3. Lisäksi käytössä on vanhan karjarakennuksen yhteydessä oleva säiliö. Näiden yhteinen kapasiteetti on 2640 m 3. Tämä ssäiliö jää pois käytöstä sen jälkeen, kun nykyisen navetan yhteyteen rakennetaan asemapiirroksessa esitetylle paikalle uusi säiliö. Säiliön tilavuus tulee olemaan piirustusten mukaan 1500 m 3. Laskennallinen lietteen varastotilavaatimus on 2742 m 3. Tilavuuteen on laskettu mukaan avonaisten säiliöiden sadevesivara (157 m 3 ), maitohuoneen ja muiden pesuvesien määrä (200 m 3 ) sekä jaloittelualueelta tulevat jätevedet (130 m 3 ). Lanta levitetään lannoitteeksi pellolle. Hakijalla on omaa peltoa lannan levittämiseen 42,09 ha ja sopimuspeltoa 45,30 ha eli yhteensä 87,39 ha. Lantaa levitetään kolmessa eri jaksossa. Ensimmäinen levitys tapahtuu keväällä, toinen levitys ensimmäisen säilörehusadon jälkeen ja kolmas levitys toisen säilörehun korjaamisen jälkeen uudistettaville nurmilohkoille. Levityksen jälkeen lanta mullataan kyntämällä tai se sijoitetaan letkulevittimellä nurmelle.
3 Tila on tehnyt ympäristötuen perustukea tarkoittavan sopimuksen kuluvalle ohjelmakaudelle. Lannan levittämisessä otetaan huomioon tämän sopimuksen velvoitteet. Jätevesien käsittely Maitohuoneen pesuvedet johdetaan lietesäiliöön ja levitetään lietteen mukana pellolle. Jaloittelualueelta lanta ja virtsa kerätään talteen ja varastoidaan lietesäiliöissä. Poltto ja voiteluaineet Tilalla on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 5000 litraa. Säiliöt on varustettu lukituksella ja ylitäytönestimellä. Lisäksi muita öljytuotteita säilytetään tynnyreissä noin 250 litraa. Muut jätteet Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoelle hävitettäväksi. Jätemuovit (2 t/v), jäteöljyt (200 l/v), käytetyt akut ja muu jäte toimitetaan Ekorosk Oy:n järjestämään keräykseen. Pilaantunut rehu kompostoidaan ja levitetään kynnön yhteydessä pellolle. Liikenne Ympäristöä kuormittavaa liikennettä maidon, rehun, teuraseläinten, ternivasikoiden sekä lannan kuljetuksista. Maidonkeräysauto käy tilalla joka toinen päivä. Rehutoimituksia on 2 3 kertaa kuukaudessa. Teuraaksi toimitetaan eläimiä kerran kuukaudessa ja ternivasikoita noudetaan kaksi kertaa kuukaudessa. Kaikki liikenne tapahtuu maidon noutoa lukuunottamatta päivällä. TOIMINNAN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Lupahakemuksessa ei ole esitetty toiminnan vaikutusten tarkkailua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kaustisen kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 23.6.2004 22.7.2004 välisenä aikana. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kaustisen kunnantalolla sekä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipisteessä. Rajanaapureille ja hankkeen vaikutuspiirissä asuville on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Tarkastus tilalla Asian valmisteluun liittyen tilalla pidettiin tarkastus 23.9.2004. Tarkastuksessa verrattiin hakemusasiakirjojen tietoja todelliseen tilanteeseen. Samalla kirjattiin pöytäkirjaan lupahakemuksen käsittelyn kannalta oleellisia täydentäviä ja täsmentäviä tietoja. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty hankkeen valmisteluasiakirjoihin.
4 Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole esitetty. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Kaustisen kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kaustisen kunnan ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut, että sillä ei ole huomauttamista hakemuksen johdosta ja luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle ovat olemassa. Hakijan kuuleminen ja vastine Koska muistutuksia tai mielipiteitä ei esitetty, eikä kunnan lausunnossa esitetty vaatimuksia, ei hakijalta katsottu tarpeen pyytää vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Jukka Koskiselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan navetan muuttamiseen Kaustisen kunnan Köyhäjoen kylässä tilalla Koskenniemi RN:o 3:59. Lupa myönnetään yhteensä 70 lypsylehmän, 30 hiehon ja 25 alle 6 kuukauden ikäisen vasikan pitämiseen sekä uuden lietesäiliön rakentamiseen. LUPAMÄÄRÄYKSET Eläinsuoja ja lantavarastot 1. Eläinsuojan muutos sekä siihen liittyvä uusi lietesäiliö on tehtävä ja sijoitettava Insinööritoimisto R suunnittelun laatimien ja 30.4.2004 päivättyjen, asemapiirroksesta sekä pohjapiirroksesta ja leikkauspiirroksista tehtyjen muutospiirustusten mukaisesti. 2. Muutettuun tuotantorakennukseen saa sijoittaa yhteensä enintään 70 lypsylehmää, 30 hiehoa tai lihanautaa sekä 25 alle 6 kuukauden ikäistä vasikkaa. 3. Lanta on varastoitava vesitiiviissä säiliöissä. Hakijalla on oltava lietelannan varastointiin säiliötilavuutta yhteensä 2750 m 3. Hyötytilavuuteen lasketaan mukaan lietekuilujen tilavuus. Vaadittuun säiliötilavuuteen on laskettu mukaan lietelannan lisäksi maitohuoneen ja muiden tilojen pesuvedet, avonaisiin säiliöihin kertyvät sadevedet sekä jaloittelualueelta sen rakentamisen jälkeen kertyvät jätevedet. Nykyisen navetan yhteydessä toiminnassa oleva sekä uusi lietesäiliö on katettava. Kate voi olla joko kiinteä tai kelluva. Mikäli kattamiseen käytetään polystyreenirakeita on huolehdittava siitä, että katteen peittävyys on aukoton. Katemateriaalia on tarpeen mukaan lisättävä. Uusi lietesäiliö on rakennettava maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten mukaisesti ( MMM RMO C4 ).
5 Jaloittelualuetta ja sille kertyvän lannan sekä jätevesien johtamista ja käsittelyä koskeva suunnitelma on ennen rakentamista lähetettävä Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Lannan käsittely 4. Hakijalla on oltava lannan levitykseen peltoa jatkuvasti käytössä vähintään 57,3 ha. Pinta alaan ei saa laskea mukaan niitä alueita, joille lietelannan levittäminen jäljempänä lupaehdossa 6 on kielletty. Lannan levitykseen tarkoitettujen lohkojen pinta aloista, niiden sijainnista ja niitä koskevista vuokrasopimuksista tai lannan luovutussopimuksista on annettava vaadittaessa selvitys luvan myöntäneelle viranomaiselle. 5. Lietesäiliöt on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjentämisen yhteydessä rakenteiden kunto on tarkistettava. Lannan varastointi, kuormaus, siirto ja kuljetukset on järjestettävä niin, ettei lietettä joudu ympäristöön ja naapureille aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa. 6. Lantaa ei saa levittää routaiseen tai lumipeitteiseen maahan. Lannan levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi ja fosforipitoisuudet sekä kasvien ravinnetarve. Mikäli lantaa ei levitetä kasvustoon, on lanta mullattava tai pelto on kynnettävä välittömästi levittämisen jälkeen kuitenkin viimeistään vuorokauden kuluessa levittämisestä. Lannan levittäminen on kielletty 15.10 15.4 välisenä aikana. Lantaa voidaan kui tenkin levittää syksyllä enintään 15.11 saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4, jos maa on sula ja kuiva eikä huuhtoutumista vesistöön tapahdu. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Valtaojan varteen on jätettävä vähintään metrin ja vesistöjen varteen vähintään viiden metrin vyöhyke, jolle ei levitetä lantaa. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä vähintään 30 m levä vyöhyke, jolle lantaa ei saa levittää. Lietelannan ja puristenesteen levittäminen luokitellulle pohjavesialueelle on kielletty. Mikäli lantaa toimitetaan luovutussopimuksen kohteena oleville pelloille, toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että lannan vastaanottaja on tietoinen edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Tarkkailu ja kirjanpito 7. Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonais ja liukoisen typen sekä liukoisen fosforin määristä vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset on liitettävä luvanhaltijan kirjanpitoon ja ne on esitettävä vaadittaessa valvontaviranomaisen nähtäväksi.
6 Lannan levityksestä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta on käytävä selville levitysalat lohkoittain ja kullekin lohkolle levitetyn lannan määrä. Muut toimintaa koskevat määräykset 8. Kuolleet eläimet on toimitettava asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Toiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte on toimitettava jätteen keräykseen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. Pilaantuneet rehut on kompostoitava tai sekoitettava lantaan ja levitettävä lannoitteeksi pellolle. Muut jätteet, joita ei voida asianmukaisella tavalla hyödyntää on toimitettava kaatopaikalle. Eläinten rehu ja niiden raaka aineet sekä kemikaalit, polttonesteet ja öljyt on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu maaperän tai pinta ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttoainesäiliön mahdolliseen vuotoon on varauduttava hankkimalla säiliön välittömään läheisyyteen riittävästi imeytysturvetta tai varustamalla säiliö suoja altaalla. 9. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Jatkossa myös luvan mukaisiin lantavarastoihin ja lannan käsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. 10. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta ja lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 11. Jos eläinsuojaa ei muuteta ja uutta lietesäiliötä ei rakenneta (5) vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös saa lain voiman, lupa raukeaa. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄDÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että luvan ehtoja noudattamalla toiminta täyttää laissa säädetyt vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän eikä pinta tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömuodon vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta tai haittaa eikä toiminta sijoitu asemakaavan tai muidenkaan määräysten vastaisesti.
7 Lupamääräysten perustelut Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajata ne mahdollisimman vähäiseksi. Eläinsuojan laajennus ja lantavarastot sijoittuvat alueelle, jolla karja ja maatalouden harjoittamisen voidaan katsoa olevan perinteistä toimintaa. Eläinsuojan ympäristölle aiheuttama rasitus ei merkittävästi muutu nykyiseen tilanteeseen verrattuna. (1,2) Lannan varastotilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Vaadittu tilavuus riittää 12 kuukauden aikana kertyvän lannan varastointiin. Lietesäiliöiden kattamisen tavoitteena on naapureille aiheutuvan haitan pitäminen enintään nykyisellä tasolla. Kattamalla myös vanha avosäiliö voidaan uuden säiliön rakentamisesta aiheutuva lisähaitta eliminoida. Jaloittelualueen ja sen lannan ja jätevesien käsittelyä koskevan suunnitelman lähettäminen valvontaviranomaiselle on tarpeen, jotta voidaan arvioida niiden vaikutukset ympäristöön, muiden rakenteiden mitoitukseen ja lupaehtojen muutostarpeeseen. (3) Pellon pinta alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavaan fosforilannoituksen tasoon. (4) Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelman mukaisena. Samalla voidaan varmistaa rakenteiden kunto ja tehdä tarpeelliset korjaukset. Huolellinen lietteen käsittely vähentää ympäristön pilaantumisen riskiä. (5) Ympäristönsuojelulain 11 :n nojalla valtioneuvosto on antanut asetuksen (931/2000), jossa on säädetty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Tämän asetuksen lannan käsittelyä koskevat keskeiset määräykset on kirjoitettu tähän lupapäätökseen lannan levittämistä koskevina rajoituksina. Lietelannan ja pesuvesien levittäminen pohjavesialueille saattaa aiheuttaa pohjavesien pilaantumista. Tästä lupamääräyksestä voidaan poiketa, mikäli toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella näyttää toteen, että muokkauskerroksen alla on riittävän tiivis ja yhtenäinen kerrostuma, joka estää epäpuhtauksien joutumisen pohjaveteen. (6) Ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n mukaan päätöksessä on oltava määräykset toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta. Vähintään viiden vuoden välein tehtävien lanta analyysien perusteella voidaan varmistaa lannan sisältämien ravinteiden määrä. Lohkokohtaisen kirjanpidon perusteella voidaan tarvittaessa todeta lannoitteeksi levitettyjen ravinteiden määrät. (7) Jätehuoltoa koskevilla määräyksillä varmistetaan jätteiden käsittelyn hoitaminen kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Kuolleitten eläinten asianmukaisella hävittämistä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen ja estetään eläintautien leviäminen. Rehujen ja tilalla säilytettävien kemikaalien sekä polttonesteiden käyttötarkoitukseen soveltuvalla ja määräysten mukaisella käytöllä ja varastoinnilla vähennetään maaperän ja pinta sekä pohjaveden pilaantumisen riskiä. (8)
8 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen seurantavaatimus perustuu toiminnanharjoittajan yleiseen selvilläolovelvollisuuteen ( YSL 5 ) toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (9) Toiminnan muutosta ja lopettamista koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassa oleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (10) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on eläinsuojan muuttamista ja lietesäiliön rakentamista koskevaa määräystä (lupaehto 11) lukuun ottamatta voimassa toistaiseksi. Mikäli lupavelvollisessa toiminnassa tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli navetan laajennusta ei oteta käyttöön viiden (5) vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös saa lain voiman, lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 31.12.2014 mennessä. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa laajentaa ennen kuin tämä päätös on saanut lain voiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16 19, 21 23 ja 30 :t Jätelaki (1072/93) 6 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 17 18 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Edellisten säännösten lisäksi on otettu huomioon: EY:n sivutuoteasetus artikla 5, liite IV luku II Asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Maa ja metsätalouden rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4, 10.1.2002) Ympäristöministeriön kirje YM/401/2002 kotieläinsuojia koskevien ympäristölupien yhtenäistämiseksi KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 1200 euroa. Maksu perustuu valtion maksuperustelain (150/1992, muutettu 961/1998) nojalla annettuun ympäristöministeriön asetukseen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/2003). Maksu on taulukon perusmaksun suuruinen.
9 Asian käsittelystä perittävään maksuun haetaan muutosta samalla tavalla kuin pääasiasta tehtyyn ratkaisuun. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kaustisen kunnanhallitus Kaustisen kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä asianosaiset Ilmoittaminen ympäristökeskuksen ja kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Kaustisen kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Vanhempi insinööri Varpu Kujanpää Insinööri Reino Jortikka Liitteet Valitusosoitus Asemapiirustus