AVAIN SÄÄSTÖPANKKI PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2017 Asiakkaita: 14 863 (14 699) Vakavaraisuussuhde, %: 19,93 (17,18) Liikevoitto (1 000 eur): 2 091 (2 169) Koko luotonanto (1 000 eur): 256 069 (237 450), josta välitettyjä luottoja 31 829 (9 514) Tase (1 000 eur): 326 778 (325 136) Oma pääoma ja varaukset (1 000 eur): 36 168 (30 984) Kulu-tuotto suhde: 55,8 % (54,0 %) (suluissa olevat luvut ovat vertailukaudelta 1.1.-30.6.2016) Avain Säästöpankin liiketoiminta on katsauskauden aikana kehittynyt edelleen suotuisasti. Talletuksien ja luotonannon kasvu ovat olleet pankin tavoitteiden mukaisia. Kesäkuun lopussa talletukset olivat 213 650 tuhatta euroa. Talletukset vähentyivät viimeisen 12 kk:n aikana -1,2 %. Koko luotonanto sisältäen välitetyt luotot olivat kesäkuun lopussa 256 069 tuhatta euroa. Kasvu viimeisen 12 kk:n aikana oli 7,8 %. Avain Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja. Omasta taseesta myönnettyjen luottojen ja vastaanotettujen talletusten lisäksi pankki välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita ja palveluja. Näitä ovat mm. kiinnitysluotot, sijoitus- ja omaisuudenhoitopalvelut sekä vakuutukset. Pankilla on yhteensä 9 konttoria, Kalajoella, Kaustisella, Kokkolassa, Kortesjärvellä, Kälviällä, Raahessa, Sievissä, Toholammilla ja Ylivieskassa. Avain Säästöpankki palveluksessa on 43 toimihenkilöä. Pankki on allekirjoittanut toukokuussa sopimuksen uusien omaan käyttöön tulevien liiketilojen hankkimisesta Kalajoella ja kesäkuussa liiketilojen laajentamiseen tarkoitetun sopimuksen Ylivieskassa. Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä Avain Säästöpankki kuuluu Säästöpankkiryhmään ja Säästöpankkien yhteenliittymään. Pankin tilinpäätös yhdistellään Säästöpankkiryhmän yhdisteltyyn tilinpäätökseen. Säästöpankkiryhmä on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä Säästöpankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä. Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat Yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 23 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj sekä edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja Sp-Rahastoyhtiö Oy sekä Säästöpankkipalvelut Oy. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy sekä Sp-Koti Oy. Säästöpankkiryhmän rakenteesta löytyy lisätietoa sivulta saastopankki.fi/saastopankkiryhma. Toimintaympäristön kuvaus Globaali talousnäkymä Vuoden 2017 alkupuoliskolla globaalin talouden kasvunäkymät paranivat merkittävästi. Kasvunäkymien parantuminen oli hyvin laajaalaista. Eurooppa ja kehittyvät talouden ovat kiihdyttäneet kasvuaan ja ottaneet kiinni Yhdysvaltoja. Kehittyvien talouksien näkymät ovat vakautuneet viime vuosista ja sijoittajien usko kehittyvien markkinoiden osalta on vahvistunut. Erityisesti Kiinan talouden hallittu kehityskulku on tukenut globaalia talouskasvua ja kauppaa. Sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta Kiinan talouteen liittyvät riskit ovat olleet huomion kohteena ja tältä osin odotuksiin nähden positiivinen kehitys on tukenut sijoitustuottoja. Yhdysvalloissa talouskasvu on saavuttamassa meneillään olevan syklin lakipisteen lähivuosina ja on jo nähtävissä merkkejä siitä, että voimakkain kasvu olisi 1
takana päin. Maailman talouskasvu tulee nousemaan yli 3 prosentin tasolle mahdollisesti jo ensi vuonna. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että talouskasvu tulisi saavuttamaan finanssikriisiä edeltävän tason. Euroopassa nähty talouskasvun nousu on kiihtynyt ja merkille pantavaa on myös teollisuuden näkymien elpyminen. Työmarkkinoiden vuonna 2013 käynnistynyt elpyminen on jatkunut ja työttömyysaste on laskenut euroalueella 9,3 prosentin tasolle. Teollisuustuotannon ja bruttokansantuotteen kasvu jatkuivat vakaina vuoden 2017 alkupuoliskolla. Kapasiteetin käyttöaste on noussut korkeimmalle tasolle sitten finanssikriisin ja tämä heijastelee teollisuuden luottamusindikaattoreiden vahvaa nousua. Kotitalouksien tilanne vahvistui ja kuluttajien luottamus on noussut voimakasta vauhtia. Alhainen korkotaso ja energianhinta kasvattavat kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja. Myös asuntojen hintojen nousu ja sijoitusmarkkinoiden suotuisa kehitys ovat vahvistaneet kotitalouksien luottamusta tulevaisuuteen. Euroopan keskuspankki valmistautuu rahapolitiikan asteittaiseen kiristämiseen. Muutokset rahapolitiikassa tullaan toteuttamaan asteittain pitkällä aikavälillä, sillä inflaatio-odotukset ovat edelleen alhaisella tasolla eikä toteutunut inflaatio ole noussut odotettua vauhtia. Euroopassa poliittisten riskien merkitys korostui useiden vaalien vuoksi. Ranskan presidentinvaalien tulos kuitenkin oli markkinoille suosiollinen ja vakautti odotuksia Euroopan unionin tulevaisuudesta. Isossa-Britanniassa järjestetyt parlamenttivaalit olivat istuvalle hallituspuolueelle pettymys. Tämä osaltaan voi vaikeuttaa Brexit-neuvottelujen etenemistä tänä ja ensi vuonna. Yhdysvalloissa talouden kasvusykli on jatkunut jo ennätyksellisen pitkään ja vuoden 2017 alkupuoliskolla on ollut jo nähtävissä hidastumisen merkkejä. Työmarkkinoiden tila Yhdysvalloissa on poikkeuksellisen hyvä ja työttömyysaste on laskenut historiallisesti tarkasteltuna alhaiselle 4,3 prosentin tasolle. Kuitenkin uusien työpaikkojen syntyminen on hidastunut. Myös yritysten tuloskasvu Yhdysvalloissa on hidastunut, vaikkakin on edelleen hyvällä tasolla. Alhainen korkotaso ja palkkainflaatio tukevat yritysten tulosmarginaaleja. Teollisuustuotanto jatkaa kasvuaan ja globaalin talouden kasvu näkyy kapasiteetin käyttöasteen nousuna. Yhdysvalloissa presidentti Trumpin valtakausi alkoi haastavissa merkeissä. Useat lakimuutokset kokivat vastarintaa kongressissa ja odotukset Trumpin uudistusohjelman osalta laskivat merkittävästi. Yhdysvaltojen keskuspankki FED jatkoi rahapolitiikkansa kiristämistä, mutta inflaation hidas nousu Yhdysvalloissa laskee koronnostopaineita. Korkoympäristö Korkotaso on säilynyt matalana eikä merkittäviä muutoksia ole odotettavissa lähiaikoina. Vallitsevan korkokäyrän muoto on hyvin lattea mikä yhdistettynä matalaan perustasoon tuo pankkitoiminnan rahoituskatteelle haasteita. Lisäksi rahoituskatetta rasittavat likviditeetin sääntelyvaateet (LCR maksuvalmiusvaade) ja Euroopan Keskuspankin negatiivinen talletuskorko. Sijoitusmarkkinat Sijoitusmarkkinoille vuoden 2017 ensimmäinen puolisko on ollut hyvin suotuisa. Yritysten tuloskasvu Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla on yllättänyt positiivisesti mikä on tukenut osakemarkkinoiden tuottoja. Odotuksiin nähden pitkien korkojen alhainen taso ja yrityslainojen kaventuneet riskimarginaalit ovat nostaneet korkosijoitusten tuottoja. Sijoittajien luottamus on ollut hyvin vahvaa mikä näkyy erityisesti volatiliteetti-indeksien historiallisen alhaisena tasona. Poliittisten riskien hälveneminen Euroopassa on osaltaan tukenut osaketuottoja. Seuraava merkittävä riskitekijä on Italian parlamenttivaalit alkuvuodesta 2018. Kehittyvien markkinoiden osalta tuotot ovat olleet poikkeuksellisen vahvoja. Yhdysvaltain dollarin heikentyminen ja pitkien korkojen lasku ovat tukeneet yritysten kasvunäkymiä. Kehittyvien markkinoiden valuuttaindeksit ovat vahvistuneet vuosia jatkuneet heikentymistrendin jälkeen. Loppuvuoden osalta globaali talouskehitys tulee jatkumaan suotuisana. Sijoitusmarkkinoilla tuotto-odotukset ovat laskeneet korkeiden sijoitustuottojen myötä, mutta tunnistettuja riskitekijöitä on vähemmän kuin vuosi sitten. Kiinan kansantalouden korkeaan velkataakkaan liittyvät ongelmat tai Yhdysvaltojen talouskasvun hiipuminen laskisivat globaalin talouden kasvunäkymiä nopeasti. Tällä olisi myös merkittävä negatiivinen vaikutus osake- ja yrityslainatuottoihin. Yritysten tuloskasvu on kuitenkin hyvällä tasolla tässä tilanteessa osakemarkkinoiden trendinomainen heikentyminen ei ole todennäköistä. Suomen taloustilanne Suomen taloustilanteessa on nähty selkeä käänne parempaan. Parantuneen tilanteen taustalla on investointien ja kulutuksen kasvu sekä viennin voimakas elpyminen. Kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen on kohentunut merkittävästi. Kuluttajien luottamus on noussut ennätyksellisen korkeaksi, kun samaan aikaan kotitalouksien säästämisaste on kääntynyt negatiiviseksi. Yritysten halukkuus uusinvestointeihin on noussut mikä näkyy luoton kysynnän kasvuna. Myös yritysten työvoiman kysyntä on kasvanut suotuisasti mikä osaltaan luo odotuksia työttömyysasteen laskusta lähivuosina. Pitkäaikaistyöttömyydessä on nähty laskua ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Konkurssien määrä on laskussa ja erityisesti vientimarkkinoiden elpyminen tukee positiivista kehitystä. Julkisen talouden haasteet kuitenkin ovat edelleen suuret ja hallituksen toimenpiteet rakenneuudistusten eteenpäin viemiseksi ovat jääneet puutteelliseksi. Muutokset poliittisessa rintamassa saattavat heikentää hallituksen toimintakykyä ja osaltaan vaarantaa julkisen talouden vakauttamiseksi suunniteltuja toimenpidehankkeita. Taloudellisen huoltosuhteen heikentyminen lisää painetta uudistuksille. Suomen talouden näkymät tulevat kuitenkin parantumaan loppuvuoden aikana ja talouskasvu vuoden 2017 osalta nousee lähelle 3 prosentin tasoa. 2
Asuntomarkkinat Suomessa Asuntokauppaa ohjaavat tekijät (työllisyys, korkotaso ja kuluttajien luottamus) ovat tukeneet positiivista virettä asuntomarkkinoilla. Spekulaatioista huolimatta asuntokauppa Suomessa on kehittynyt ja kehittyy maltillisesti tänä vuonna. Säästöpankkiryhmä ennustaa tälle vuodelle 2-3 prosentin kauppamäärän kasvua. Kiinteistönvälittäjien tekemien käytettyjen asuntojen kauppamäärä kasvoi 0,7 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tosin voimakas uudisrakentaminen aikaansaa eri paikkakuntien välille suuria eroja kauppamäärissä. Sijoitusasuntokysyntä on jatkunut myös vahvana huolimatta siitä, että joillakin paikkakunnilla on jo ylitarjontaa vuokra-asunnoissa. Ylitarjonta johtuu osittain asuntorahastojen aktiivisesta sijoitustoiminnasta. Uudisrakentaminen on tänä vuonna vilkkainta yli 25 vuoteen, mikä osittain johtuu aiemmin mainittujen asuntorahastojen aktiivisuudesta ostaa suuria määriä asuntoja uudiskohteista. Käytettyjen asuntojen hintojen nousua on tapahtunut pääkaupunkiseudulla, kun taas muualla Suomessa hinnat ovat laskeneet. Ennustamme käytettyjen asuntojen hintojen nousevan koko maassa noin 1,5-2 prosenttia tänä vuonna. Hintojen nousua hillitsee tarjonnan lisääntyminen voimakkaasta uudisrakentamisesta johtuen. Tammi-kesäkuun tuloskatsaus Avain Säästöpankin tuloskehitys on ollut edellisvuotta hieman heikompi. Pankin liikevoitto katsauskaudella oli 2 091 tuhatta euroa (2 169), joka oli 77 tuhatta euroa pienempi kuin vertailukaudella. Liikevoitto oli vuositasolla 1,3 % (1,4 %) taseesta. Pankin korkokate oli katsauskaudella 2 771 tuhatta euroa (2 489). Korkokate kasvoi 11,3 % edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna. Korkokatteen kasvuun vaikutti saamistodistusten korkotuottojen kasvu ja varainhankinnan kustannusten aleneminen. Osinkotuotot olivat 460 tuhatta euroa (430). Palkkiotuottoja kertyi 1 355 tuhatta euroa (1 229). Palkkiotuottojen kasvuun vaikutti antolainauksen, maksuliikenteen ja säästämisen palkkiotuottojen kasvu. Palkkiokulut olivat 187 tuhatta euroa (194). Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot olivat -16 tuhatta euroa (34). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 417 tuhatta euroa (210). Tästä myyntivoitot olivat 853 tuhatta euroa. Erä sisältää -12 tuhatta euroa käyvän arvon rahastosta kirjattuja arvonalentumistappioita. Suojauslaskennan nettotulos käyvän arvon suojauksesta oli -2 tuhatta euroa. Pankin hallintokulut olivat 2 093 tuhatta euroa (1 912), tästä henkilöstökulut olivat 1 166 tuhatta euroa (1 115) ja muut hallintokulut 927 tuhatta euroa (797). Hallintokulujen kasvu johtui toimisto- ja atk-kulujen kasvusta. Pankin tase kasvoi vertailukaudesta 0,5 % ja oli 326 778 tuhatta euroa (325 136). Oma pääoma oli katsauskauden lopussa 25 667 tuhatta euroa (20 571). Omaan pääomaan sisältyvä käyvän arvon rahasto oli 2 480 tuhatta euroa (-1). Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevista rahoitusvaroista kirjattavat käyvän arvon muutokset. Pankin vapaaehtoiset varaukset olivat 10 501 tuhatta euroa. Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana yhdessä yhden muun pankin kanssa debentuurilainan, josta pankin osuus oli 2 000 tuhatta euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen debentuurilainojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 8 700 tuhatta euroa (7 800). Vakavaraisuus ja riskiasema Avain Säästöpankin vakavaraisuus on vahvalla tasolla ja täyttää sekä 8 %:n vähimmäistason, että lisäpääomavaatimukset. Vuoden 2015 alussa otettiin käyttöön sekä kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % että muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Vuoden 2017 alussa muuttuvaa lisäpääomavaatimusta ei asetettu. Säästöpankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Avain Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä puolivuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentämättä Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäisen pankin tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt luvan soveltaa 0 prosentin riskipainoa Yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolaitosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010). Pankki julkaisee luottolaitoslain ja Finanssivalvonnan standardien edellyttämät vakavaraisuustiedot kerran vuodessa osana tilinpäätöstä. Säästöpankkiryhmä julkistaa Säästöpankkien yhteenliittymän Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. 3
Säästöpankkiryhmän tilinpäätös on luettavissa www.saastopankki.fi verkkopalvelussa. Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät Säästöpankkiryhmän tilinpäätökseen. Yhteenliittymälain 21 ja 21 a :ssä tarkoitettuja poikkeuslupia ei sovelleta Säästöpankkiin. Katsauskaudella luottoriskien määrä on hieman vähentynyt. Yli 90 päivää maksamatta olleita saamisia ja nollakorkoisia saatavia pankilla oli ainoastaan 342 tuhatta euroa, mikä on 0,2 % omasta luotonannosta ja takauskannasta. Edellisvuoden vastaavana ajankohtana näiden määrä oli 756 tuhatta euroa. Arvonalentumisia lainoista ja muista saamisista kirjattiin alkuvuoden aikana -170 tuhatta euroa ja niiden peruutuksia 36 tuhatta euroa. Rahoitusvakausvirasto päätti 24.5.2017 asettaa Säästöpankkien yhteenliittymälle luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 8 luvun 7 :ssä tarkoitetun alentamiskelpoisten velkojen vähimmäismäärän. Alentamiskelpoisten velkojen vähimmäismäärä tulee täyttää 31.12.2018 lukien. Vaade koskee vain yhteenliittymätasoa, mutta Rahoitusvakausvirasto arvioi vaateen asettamista jäsenluottolaitostasolla uudelleen vuonna 2018. Finanssivalvonta on antanut Yhteenliittymälain mukaisen luvan Säästöpankkien yhteenliittymän Keskusyhteisönä toimivalle Säästöpankkiliitto osk:lle päättää, ettei sen jäsenluottolaitoksiin sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU 575/2013) kuudennen osan ja sen nojalla annetuissa Euroopan unionin säädöksissä säädettyjä luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Olennaiset tapahtumat puolivuosikatsauspäivän jälkeen Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan puolivuosikatsauspäivän jälkeiseltä ajalta. Loppuvuoden näkymät Pankki arvioi tuloskehityksen heikentyvän jonkin verran loppuvuoden aikana johtuen kertaluonteisten tuloserien määrän vähentymisestä. Kuluvan vuoden liikevoiton arvioidaan jäävän edellisvuotta matalammalle tasolle. Talletusten ja luottojen uusmyynnin määrien arvioidaan olevan alkuvuoden kaltaisia. Pankki käyttää asiakkaiden asuntovakuudellisten luottojen pääasiallisena rahoituslähteenä Sp-Kiinnitysluottopankkia. Arvonalennusten määrän arvioidaan jäävän maltilliseksi. Avain Säästöpankki Tuloslaskelma (tuhatta euroa) 1-6.2017 1-6.2016 1-12.2016 Korkotuotot 3 748 3 678 7 356 Korkokulut -977-1 189-2 206 Korkokate 2 771 2 489 5 150 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 460 430 435 Palkkiotuotot 1 355 1 229 2 436 Palkkiokulut -187-194 -390 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -16 34 117 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 417 210 775 Suojauslaskennan nettotulos -2 0-7 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 4 12-29 Liiketoiminnan muut tuotot 234 505 451 Hallintokulut -2 093-1 912-3 886 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -95-82 -214 Liiketoiminnan muut kulut -622-551 -980 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista -135-2 -160 Liikevoitto 2 091 2 169 3 696 Tilinpäätössiirrot 109 14-183 Tuloverot -460-431 -711 Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen 1 740 1 752 2 803 Tilikauden voitto 1 740 1 752 2 803 4
Avain Säästöpankki Tase Vastaavaa (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Käteiset varat 956 1 068 916 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 2 685 3 390 3 366 Saamiset luottolaitoksilta 20 029 20 355 32 264 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 224 240 227 936 227 040 Saamistodistukset 47 574 42 005 46 604 Osakkeet ja osuudet 20 796 21 161 18 467 Johdannaissopimukset 1 658 2 168 1 899 Aineettomat hyödykkeet 437 336 375 Aineelliset hyödykkeet 4 100 4 271 4 121 Muut varat 2 371 27 29 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 1 880 2 065 2 050 Laskennalliset verosaamiset 51 353 172 326 778 325 136 337 304 Vastattavaa (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Velat luottolaitoksille 62 496 63 912 66 087 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 215 736 218 939 225 083 Muut velat 1 385 1 314 2 418 Siirtovelat ja saadut ennakot 1 622 1 834 1 510 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 8 700 7 800 7 800 Laskennalliset verovelat 671 353 573 Poistoero 0 14 1 Vapaaehtoiset varaukset 10 501 10 399 10 610 Peruspääoma 0 0 0 Kantarahasto 7 000 7 000 7 000 Käyvän arvon rahasto 2 480-1 1 601 Muut sidotut rahastot 750 750 750 Vapaat rahastot 13 697 11 069 11 069 Tilikauden voitto 1 740 1 752 2 803 326 778 325 136 337 304 Taseen ulkopuoliset sitoumukset (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 1 211 1 340 1 257 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 11 641 16 463 11 028 5
Johdannaissopimukset Suojaavat johdannaiset Nimellisarvot (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Koronvaihtosopimukset 10 000 10 000 10 000 Korko-optiot Osakejohdannaiset 1 223 2 491 1 680 Käyvät arvot (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Koronvaihtosopimukset Käypä arvo, positiivinen 1 639 2 163 1 890 Osakejohdannaiset Käypä arvo, positiivinen 20 5 9 Kaikki johdannaissopimukset ovat suojaavia. Vakuudet ja vastuusitoumukset (tuhatta euroa) 30.6.2017 Omasta velasta annetut Tase-erä Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille 2084 0 0 2084 Omasta velasta annetut yhteensä 2084 0 0 2084 30.6.2016 Omasta velasta annetut Tase-erä Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille 3104 0 0 3104 Omasta velasta annetut yhteensä 3104 0 0 3104 31.12.2016 Omasta velasta annetut Tase-erä Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille 2764 0 0 2764 Omasta velasta annetut yhteensä 2764 0 0 2764 Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Omat varat 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 34 068 28 901 31 711 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -524-423 -550 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 33 544 28 478 31 161 Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 0 0 0 Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 0 0 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 0 0 0 Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 33 544 28 478 31 161 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 5 885 5 034 4 480 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 0 0 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 5 885 5 034 4 480 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 39 429 33 512 35 641 Riskipainotetut erät yhteensä 197 817 195 065 195 544 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 179 304 175 351 175 753 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 2 536 3 809 3 358 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) 1 549 2 888 2 005 6
josta operatiivisen riskin osuus 14 428 13 017 14 428 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 16,96 % 14,60 % 15,94 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 16,96 % 14,60 % 15,94 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 19,93 % 17,18 % 18,23 % Alkuvuodesta kertynyt voitto 1 740 tuhatta euroa, josta on vähennetty suunniteltu voitonjako 87,5 tuhatta euroa, on luettu ensisijaisiin omiin varoihin vakavaraisuussuhdetta laskettaessa. Pääomavaatimus Omat varat Pääomavaatimus * Pääomapuskuri pääomavaatimuksen jälkeen * Pääomavaatimus muodostuu lakisääteisestä vähimmäisvakavaraisuusvaateesta 8 %, luottolaitoslain mukaisesta kiinteästä lisäpääomavaatimuksesta 2,5 % ja ulkomaisten vastuiden maakohtaisista muuttuvista lisäpääomavaatimuksista. Vähimmäisomavaraisuusaste Avain Säästöpankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 10,11 prosenttia. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu tiedossa olevan sääntelyn mukaisesti ja kuvaa pankin ensisijaisten pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin. 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Ensisijainen pääoma 33 544 28 478 31 161 Vastuiden kokonaismäärä 331 898 343 714 343 086 Vähimmäisomavaraisuusaste 10,11 % 8,29 % 9,08 % Kauhavalla, 2. elokuuta 2017 Avain Säästöpankki Hallitus 7