MINISTERI TANNERIN LAUSUNTO SOS. -DEM. PUOLUENEUVOSTON KOKOUKSESSA 14.2. -4 3. Väinö T a n n e r : T äällä k u u ltiin peräkkäin kaksi alustusta ja uiko niiden poh jalla voi saada aikaan laa jan keskustelun. K u n / p o liittl- nen puoli en kiinnostavampi ja sinäkin t ä llä h etk ellä tärkeämpi, halua is in kohdistaa lausuntoni pääasiassa siihen. Kun puoluetoimikunnassa ehdotettiin tämän alustuksen su o rittamisen antamista K edolle, n iin mmä myönnän, että minulla o li hiukan epäily k siä, kuin.a t ä ä llä s iit ä s e lv iy d y ttä is iin. Keto on viime a i - koina o llu t hieman kiihtynyt ja pelk äsin, että s i lt ä voi muodostua «v hyvinkin kiihkeä a lu stu s, joka el lupaa hyvää keskustelua, s^futta minä onnittelen Ketoa. Hän on hyvin suoriutunut tehtävästään ja ta sap u o lisesti esittän yt a s ia t s e lla is in a kuin ne ovat Jo on pysynyt minun m ielestäni pääasiassa o ik e illa l i n j o i l l a. jo itak u ita suoranaisia erehdyksiäkin mm. s ik s i, T ie ty sti on joukossa että Kedolla ei o le s is ä is iä inforraatioita kaikista a sio ista ja että hän on lila n paljon ottanut huom ioon,länsivaltain, etupäässä Yhdysvaltain, taholta annettuja t ie t o ja. Mutta ne ovat pieniä a s io ita enkä n iih in tahdo puuttua. Pääasia on katsoa, olemmeko tähän saakka o lle e t o ik e a lla t i e l l ä ja mitä t ä l l ä h etkellä ta i läh eisessä tulevaisuudessa on tehtävissä. Mitä tähänastiseen Suomen u lkopolitiik an ja s o tiia s p o ltiiik a n ja kaiken muun kulkuun tu le e, n iin minusta näyttää, että meidän tiemme on o llu t jobdonmukaiasn Ja se lv ä. Ainakin se on o llu t se llain e n, että tuskin olisimme voineet missään käännekohdassa muunlaista ratkaisua tehdä kuin mitä olemme joutuneet tekemään. Mei Hehän on ulkoapäin aina suorastaan pakotettu ra tk a isu t. N iin kävi talvisodan aikana, n iin kävi sen Jälkeen seuranneen hermosodan aikana. Ia kun me uudelleen Jouduimme kesäkuussa 1941 nykysotaan, n iin luulen, että tälläkään h etkellä tuskin on maassa ketään, Joka u sk a lta isi sanoa, että sitä kannanottoa s i llo in o lis i voitu v ä lttä ä. Meidän suhteemme Saksaan, joka ehkä on eniten arvostelun alaisena on o llu t vaihteleva viime vuosina. Talvisodan aikana tässä massa tuskin o l i anoaakaan meidän puolueemme keskuudessa - ja tuskin muuallakaan,- joka e i o l i s i pitänyt Saksaa pääasiallisim pana syjmä näihin onnettomuuksiin, jo ih in maamme talvisodassa jo u tu i. Mutta kun Moskovan
2 rauha o l i tehty Ja N eu vostoliitto o s o it t i todtiliisan ta rv itu k s e n s a, n iin se suorastaan a jo i db idät hakemaan tukea ja turvaa Saksalta ja siten m ie lia la t v ä h itellen kääntyivät sinnepäin suopeammiksi. Tämän sodan aikana on pidetty Saksaa luotettavimpana tukena Neuvos» t o liit o a vastaan. Mitään vastahakoisuutta Saksan v a ltio ta vastaan e i ole o llu t, vaikka emme tietenkään koskaan ole t ä ä llä voineet hyväksyt sitä v a lt i o llis t a järjestelm ää Ja n iitä spunnitelmie olojen vastaiseen jä rje ste ly y n nähden, jo lt a s ilt ä tah o lta on t u llu t. Nyt, kun sotaonni on kääntynyt, on k aik ista näistä q s io is ta herännyt v ilk a sta keskustelua. T ie ty s ti me emme vieläkään tie d ä, tain» k älaisek si ratkaisu tulee. Voitaneen sanoa, että Saksa on tämän t a lv i» sodan t a is t e lu t häviiuyt, mutta sodan ratkaisu on v ie lä taivaan t u u lle» I sa. Me emme ainakaan s ilt ä mitään tie d ä. 7a yleensäkin me tiedämme hyvin vähän s i i t ä, mitä on tu lo ssa. Me emme voi kurkistaa pääesikuntien I suunnitelmiin emmekä myöskään diplom aattisten keskusten t a v o it t e is iin. Minkä tiedämme, on se, että sota voi Jatkua hyvin kauan. T o ista ise k si ei o le minkään maan sisäinen rintama ole sortunut eikä väsynyt. Ennen» kuin jotakin t ä lla is t a tapahtuu, ei myöskään mitään ratkaisua voida sodassa odottaa. Sodassa tapahtunut käänne on kuitenkin antanut aiheen tehokkaalle d ip lo m a attise lle o f f e n s i i v i lle. Nythän käydään voimakasta hermosotaa, ja tätä hermosotaa käydään pääasiassa lä n s iv a lto je n, lähinnä Yhdysvalto jen tah o lta. S itä käydään e i vain meidän maamme yleistä m ie lip i- dettä kohban, vaan kaikissa muissakin maissa, jotka ovat t o is e lla puolen b a rrik aadia, Romaniassa, Unkarissa, It a lia s s a, puhumattakaan y r l- tyksestä vaikuttaa it s e Saksan m ie lip it e is iin. Tällainen diplomaattina n I o ffe n s iiv i, jonka tavoitteena on horjuttaa sisäinen rintama, vaikuttaa m ie lip it e is iin ja vaikuttaa ennen kaikkea rauhanhalun lisääm isek si, on otettava vastaan yhtä kylm äverisesti kuin me olemme aikanaan sodankin ottan eet. K ullakin h etk ellä on h ark itta v a, mikä on to tta, mikä I on varteenotettavaa Ja mikä on s e lla is t a, Jota voi seurata. Äkkinäiset käänteet e ivät ole kunnioitusta ja luottamusta h erättäviä. M eiltä on yleensäkin tahtonut liia k s i puuttua ns. isäntäm ieltä. Tarkoitan t ä l l ä
3 s its, että me emme riittä v ä s s ä määrässä ole Its e n ä ise sti harkinneet, mitä meidän maamme etuihin kuuluu. Aikaisemmin m eillä o l i p iir e jä, joiden pääasiana o li juosta Neuvostoliiton a s io illa Ja y llä p itä ä yhteyttä tä ä llä olevaan Neuvost o liit o n lähetystöön, kuulle s ie lt ä u u tisia Ja t ie t o ja, jotka kaikki o liv a t olevinaan mitä varmimpia. V ä lillä e siin ty i samanlaista suhtau- tumista - tosin to is is s a p iir e is s ä - Saksan teholta tu le v iin t le d o i- tu k siln. Ja nyt on ta a s heittäydytty toiseen äärimmäisyyteen. Nyt melkein nuoleskellaan Yhdysvaltoja je koetetaan kaikin tavoin o so ittaa, mitenkä erinomaisen suuressa arvossa me pidämme suhteiden saamista hyviksi sinnepäin. Its e asiahan on oikea, mutta se tapa, j o lla t ä t i m ielialan käännettä tahdotaan o so ltta e, on ainakin minussa herättänyt melkeinp A vastenm ielisyyttä. Varsinkin kun se on Johtanut siih en, että katsotaan meidän asioitamme suuressa määrin n i i l l ä s ilm illä, j o i l l a Yhd ysvallat n iitä katsovat. T ä llö in on m ielestäni m uistettava, etteivät I Yhdysvallat meidän hyväksenne Ja meidän sinisten silmienne vuoksi osoita harrastusta meidän asioitamme kohtaan. Eikä n i i l l e ole pääosia saada Suomi irtautumaan sodasta Suomen oman tulevaisuuden vuoksi. N i i l l e on oma etunsa kysymyksessä ja ne toimivat sen mukaan kyyn il- l i s e s t i, niinkuin kaikki muutkin su u rv allat toim ivat. En malta o lla lukematta otetta eräästä e n g la n tila ise sta le h - \ destä. Jota ju u ri äskettäin m eillä r e fe r o it iin, News C hron iole-leh - destä, joka puhuu Suomeen kohdistetuista rauhanehdotuksista, joita maailma viime viikkoina ja kuukausina on o llu t täynnään. Tämä leh ti e s itte le e n iitä suuria e tu ja, jo it a Suomen e rik o israu h alla voisi o lla N e u v o sto liito lle. Koko pohjoinen rintama Leningradista pohjoiseen I päin v a p a u te tta isiin. Suomenlahti t u l i s i venäläisten kontrolloinnin a la is e k s i, samoin Petsamokin, mikä parantaisi huomattavassa määrässä liittou tu n eiden asemaa Pohjois-Skandisraviasss ja h e lp o tta isi saat: - tueiden lähettämistä V e n ä jä lle. Mutta le h ti lis ä ä s it ä p a it s i: T ä lla i- nen erlkoisrauha t u l i s i vaikuttamaan Koko sota-asemaan. Jos Suomi. \ o lis i ulkopuolella sodan, t u lis i 11anoitusvyöhyke Saksan ym pärillä samoin kuin Saksa kokonaisuudessaankin sen ris k in a la ise k si, että VI \
4 sitä kohtaan v o it a is iin kohdistaa sivustahyökkäyksiä. S itä p a itsi aseiden laskeminen Suomen tah o lla v a ik u tta is i psykologi s e lla ta v a lla aivan laskemattomassa laajuudessa n iin hyvin v a li a t u illa aluei11a kuin Saksan valtakunnassa. Tässä yhteydessä huomauttaa le h t i, että alk u Saksan tappioon e d e llise ssä sodassa johtui eräiden liittoutuneiden irtautum isesta. Tässä minusta on hyvin keskitetysti ja oikein m ääritelty ne syyt Joiden vuoksi meitä voimalla koetetaan keholttaa Irtautumaan sodasta ja tekemään rauha. Tässä propagandassa ei ole kartettu suorastaan ikäviäkään kein oja, voipa sanoa maikoin lik aisiak aan keinoja, niinkuin Yhdysvaltain sanomalehdistön viikkokausia jatkunut nalkuttelu Japanin lähetystön teekutsuista on o llu t suorastaan a la -a rv o ista sanomalehti* k ir jo it t e lu a. Schoenfeldtin, lä h e ttilä ä n, matka pois Suonesta lavast e t t iin samassa m piessä myös erinom aiselle t aval la ja s a a tiin tä ä llä yhtäkkiä syntymään suuri levottomuus. K oetettiin k u v a illa, että se m erkitsi välien rikkoutumista. Sitähän sen ei tarvinnut merkitä. Miksei sitä voinut ottaa aivan luonnollisena asiana. Hänhän ilm oittaa its e lähteneensä informoimaan s i e llä olevia valtiom iehiä Ja saannon its e inform atioi t ä. Mitä olen hermosodasta ja -o ffe n s iiv is t a sanonut, e l tie ty s ti ole tark o itettu ilmaisemaan s it ä, etteikö meidän o lis i syytä pitää suhteet Yhdysvaltoihin n iin hyvinä kuin suinkin on m ahdollista. Myöskin yhdistettyyn kuningaskuntaan, E n glan tiin, p it ä is i saada luoduksi sodanjulistuksesta huolimatta hyvät ja luottam ukselliset suhteet ja mikäli m ahdollista saada so ta tile suorastaan p o istetu k si. Ei m eillä myöskään o le aih etta torjua ajatu sta sodasta irtautum isesta ja eriko i s - rauhan te o sta. Se on oftlut koko kansan ajatus kaiken aikaa kuin m äillä sotaa on käyty Ja siin ä suhteessa tuskin lienee eriävää m ielipidettä meidän keskuudessamme ja tuskin koko kansan keskuudessa. Ei myöskään ole ta rvetta ässä suhteessa painostaa h a llitu s ta. H a llitu s on varmasti - minä tiedän sen - valmis tä lla is e n askeleen ottamaan s i l - lo in, kun siihen on mahdollisuus olemassa. T ä lla is ta mahdollisuutta m eillä ei tähän mennessä ole o llu t. Yhdysvaltain taholta on Jopa eräissä v i r a llis i s s a lausunnoissa v iit t a i lt u siihen, että Suomelle o l i s i muka ta rjo ttu rauhaa. S e lla is t a tarjousta ei ole tapahtunut, tiedän sen, ja kaikkein vähimmin on mistään rauhanehdoista o llu t puhetta.
- 5 - Mutta vaikka me pyrlmmekin ta i mielellämme näkielämäkin, että me pääsemme irtautumaan sodasta ja maamme rauhantilan naahomme, niin minusta ei ole järkevää ja viisasta huutaa sitä db siim alle. l i sellainen, joka tä lla isen käsityksensä ja halunsa toitottaa, voi t o i- voa saavansa hyvää ja kunniallista rauhaa. Tällainen maailmalle toitotus antaa sen kuvan, että maa el enää kestä, maassa Ellaan väsyneitä ja että maa välttämättä tarvitsee rauhan. Jos sellainen käsitys lev iää, s illo in tietää myös, minkälaiset ehdot voidaan saada. Rauhanteko ei ole muutenkaan mikään yksinkertainen asia. saada käyntiin neuvotteluja esimerkiksi talvisodan aikana. Ei ollut halp-l S illo in saatiin kiertoteitä valm isteliä asiaa lähes puolentoista kuukauden aikana. Ja nyt ovat mielestäni väiteudet vieläkin suuremmat kuin s illo in, s i l l ä meillä on hyvin komplisoitu ulkopoliittinen asema suurvaltojen e rilaiste n liittoutum isten vuoksi. Vaikein kysymyshän on siin ä, kuinka tä lla ise n rauhan nykyoloissa voisi järjestää ja kuinka me tulemme toimeen, jos me Neuvostoliiton kanssa yhtäkkiä solmisimme rauhan Muistettava en, että massamme on saksalaista sotaväkeä, joka tosin on ra jo ite tu lla a lu eella. On muistettava, että me olemme riippuvaisia n iistä kaupallisista jtjc kulkure ite is tä, joita myöten ulkomaankauppamme nykyään kulkee. Olemme tuoneet maahan esim. viime vuoden aikana 9 miljardin markan arvosta tavaraa - sotatarvikkeita lukuunottamatta - ja tästä määrästä on noin 90 tu llu t Saksasta ta i sen kautta. Jos erikoisrauhalla katkaistaan v ä lit etelään päin, niin on hyvin problemaattista, mitenkä tä ä llä elämä sen jälkeen voi jatkua. Myös s o ta p o liittise stl asema on epämääräinen. Meidän on v a l- kea luottaa siihen, että Neuvostoliitto t ä lla is t a rauhaa kunnioittais i, Ja Jos me vetäisimme joukkomme pois rintam ilta, etteikö se s illo in I m arssisi perässä t a i ainakin odottamatta tek isi hyökkäystä maahamme. Lfinslvaltojen antamat takaukset tässä suhteessa merkitsevät jokseenkin I : yhtä vähän kuin se paperi, Jolle s e lla is e t kirjoitetaan. Neuvostoliit t o a voi vastustaa vain mrajoukkojen avulla Ja s e lla is ia maa-armai- I Joja ei mikään suurvalta ole valmis Suomeen lähettämään.
6 M ielstäni vi ime ai kai sen a ja ttelu n Ja keskustelun suurin viha Ja virh e on s iin ä, e ttä tä ä llä on tahdottu toimia liia n k in p aljon lä n s iv a ito ih in päin. On to r hae lu u lla, että ne v o is iv a t ainakaan t ä llä h etk e llä paljoakaan turvaa antaa. Meidän katseemme ovat aina kautta h isto ria n kohdistunut jo tu levat myöskin vastedes kohdistumaan Itään päin. S ie ltä päin meitä vaara uhkaa Ja sinne päin meidän on olomme aikanaan saatava jä r je s te ty k s i n iin tjryd yttä vä lle kannalle, että elämä tä ä llä voi t u r v a llis e s t i jatkua. Jos nyt N e u v o sto liitto tässä nykyisessä sodassa s e lv iy t y is i voitta ja n a Saksasta itä rin ta m alla käytävien suurten ta is te lu je n a vu lla, n iin se o l i s i varmasti e l vain Euroopalle, vaan ennen kaikkea Suomelle mitä 3uurin onnettomuus. Eikä se ainakaan sosialid em ok ra tia lle o l i s i mikään palvelus Ja tu rva. Me tiedämme varsin hyvin, minkälaisia dem okraattisia muotoja sen Jälkeen Euroopassa t u lt a is iin v a lt io jä r je s - tyksiä sä noudattamaan. Kun t a is t e lu idässä v ie lä on kesken, kun kesäaikana on m ahdollista odottaa toiseenkin suuntaan käyvää lain eh tim ista, I on varminta pitää tätä ta is te lu a v ie lä k ih epäselvänä ratkaisuun nähden. Sodassahan ollaan melkein niinkuin u rh e ilu k ilp a ilu is s a. JoS minä olen läkähtyä, n iin k y llä k ilp a ile v a ju oksijakin on lä h e llä läkähtym ispistettään. Ja kaikki riippuu s i i t ä, kumpi v iim eiset kymmenen metriä jaksaa ottaa enemmän voimia itsestä ä n u los. Mitä sosialidem okraattisen puolueen asenteeseen v iim ea ik a isiin tapahtumiin nähden tu le e, n iin me olomme m ielestäni näin jalkaenpäin- kin a rv o s te lle n osanneet panna kantamme varsin hyvässä ja ty yd y ttävässä muodossa p a p e rille jo vuosi takaperin. Se paperi on aikanaan tä ä llä puolueneuvostossa lu ettu kin. Siinä on meidän suhtautumisemme koko sotaan ja sodan päämääriin selk eä sti ja k irkkaasti e s it e t ty. Siinä I e i lu u llaksen i o le sanaakaan, mitä v ie lä tänäkään päivänä ta rv its e e perua t a i muuttoa. Olen aivan äskettäin tuon paperin Jälleen lu - kaissut ja huomannut, e ttä se ohjelma ja kannanotto, joka s iin ä o t e - taan, on erinomaisen hyvä. Mutta vaikkakaan me emme siin ä esim. Itä-K arja laan nähden m illään l a i l l e ilm aisseet haluamme saada tätä alu etta Suomeen l i i t e t y k s i, n iin minusta tuntuu, että tästäkään asiasta I e i o le hyvä julkisuudessa v ie lä sr.noa, e t t e i Suomi halua Itä-K arjdaa
Se on v a ltti» jota rauhanneuvotteluissa voidaan käyjtää hyväksi. Sehän on ikäänkuin kädessämme oleva pantti» jota vaihtorahana aikanaan tullaan käyttämään s illo in, kun asiat kokonai suudessan järjestetään. Tänä on minusta pääasia, joka o li sanottava ulkopoliittisesta asemasta. Minun nähdäkseni on kylmäverisesti suhtauduttava kalkkiin ulkoa päin tu leviin kuiskauksiin Ja painostuksiin, ja hekkittava aivan rauhallisesti, mitä oma asemamme Ja suomalainen politiikka nykyhetkellä vaatii.