Yliopistokeskusten vaikuttavuus ja vahvuudet VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Yliopistokeskusten työkokous 10.5.2012, Seinäjoki
SISÄLTÖ Alueiden kehityskuva keväällä 2012 Yliopistokeskusten alueellinen vaikutta-vuus Yliopistokeskusten vahvuudet ohjelmakaudella 2014+
I Alueiden kehityskuva keväällä 2012
Lähtötilanne keväällä 2012 - Väestönkasvu, muuttovoitot, talouskasvu, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen ja eri toimialojen arvonlisäys ovat keskittyneet - suurille kaupunkiseuduille 2000-luvulla - Yli neljä viidesosa koko maan tutkimus- ja kehittämismenoista tuotetaan kuudella suurimmalla kaupunkiseudulla - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla - Taajamissa asuu neljä viidestä suomalaisesta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on vain 2 % koko maapinta-alasta - Väkiluku kasvaa vain joka kolmannessa kunnassa tai seutukunnassa: 20 suurinta kaupunkiseutua saivat 160 000 hlöä muuttovoittoa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. 20 muuttovoittoisesta seudusta 16 sijaitsee linjan Tku-Tre-Lahti-Loviisa linjan sisäpuolella
Aluekehityksen neljä isoa teemaa 2010-luvulla - Keskittymät (+elinkeinorakenteen jatkuva monipuolistaminen ja syvä toimialakohtainen erikoistuminen/kärjet) - Vyöhykkeet, verkostot, kehityskäytävät ja kasvukehät - Kaupunkiseutulähtöisyys ja sopimuksellisuus (MAL, kasvuja kaupunkisopimukset, innovaatiokeskittymäpolitiikka, rakennerahastopolitiikka) - Vetovoima
1. ALKUETU: alue saa puolellaan alkuedun historiallisen kehityksen, tapahtumien tai sattuman ansiosta. Alkuetu muodostuu keskittymiskehityksen tuloksena. Kasvukehä laajenee ja lukkiutuu positiiviseksi kehäksi: yksi hyvä tekijä johtaa toiseen jne 4. RAKENNETTU/STRATEGINEN ETU perustuu tietoisiin strategisiin valintoihin ja pitkäjännitteiseen kehittämiseen, jolloin kaupunkiseutu panostaa järjestelmällisesti valittuihin toimi-aloihin tulevaisuuslähtöisesti seudun yhteisen edun näkökulmasta. Positiivinen uusiutuminen käynnistyy usein sisäisen tai ulkoisen shokin seurauksena. Ennakointiherkkyys korostuu 3. Demografinen etu 4. Rakennettu etu 1. Alkuetu 5. Mentaalinen etu 5. MENTAALINEN ETU perustuu uskoon, tahtoon ja kasvuretoriikkaan. Positiivisten mielikuvien luominen korostuu. Onnellisilla sattumilla, tapahtumilla ja ulkopuolisilla päätöksillä iso merkitys. Pienestä tai vähäpätöisestä voi kasvaa vähitellen isoa ja merkittävää jne. 3. DEMOGRAFINEN ETU perustuu positiiviseen väestönkehitykseen, joka pitää sisällään luonnollisen väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen (maassamuutto ja siirtolaisuus) 2. Sijaintietu 2. SIJAINTIETU perustuu optimaaliseen sijaintiin suhteessa muihin keskittymiin. Sijaintietua tukee saavutettavuus eli hyvät maantie-, rautatie-, lento-, satama- ja muut väylä- ja käytäväyhteydet
- Tutkimus- ja kehittämismenot ( /asukas) jakautuvat epätasai-sesti kaupunkiseutujen välillä - Helsingin, Tampereen ja Oulun seudut erottuvat muista Lähde: Tilastokeskus 2009; Mika Pikkarainen TEM 2011
Tutkimus- ja kehittämismenot ( /asukas) vuosina 1995-2010 2010 2005 2000 1995 Oulu Jyväskylä Kuopio Turun osuus koko maan T&Kmenoista oli 6,5 % vuonna 1995 ja 5,4 % vuonna 2010 Tampereen osuus koko maan T&Kmenoista oli 8,7 % vuonna 1995 ja 15,8 % vuonna 2010 Tampere Turku Helsinki Oulun osuus koko maan T&Kmenoista oli 8,0 % vuonna 1995 ja 13,4 % vuonna 2010 Helsingin osuus koko maan T&Kmenoista oli 47,3 % vuonna 1995 ja 37,3 % vuonna 2010 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 Lähde: Tilastokeskus 2012, tutkimus- ja kehittämismenot alueittain
Joka kolmas kunta (116) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2005-2010 Muuttovoitot keskittyivät: -a) suuriin kasvukeskuksiin ja/tai kasvukeskusten kehyskuntiin -b) Helsingin ja Tampereen laajenevalle vaikutusalueelle -C) pistemäisesti yksittäisille paikkakunnille Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011
Kasvukäytävien ja vyöhykkeiden merkitys korostuu Helsingin ja Tampereen välisellä kasvukäytävällä asuu joka kolmas suomalainen, mutta koko maan muuttovoitoista 89 % kohdistui käytävän vaikutusalueelle vuosina 2005-2010 Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista sai muuttovoittoa joka toinen kunta (169) Muuttajissa ovat yliedustettuja alle 35- vuotiaat, joilla on vanhempia ikäryhmiä useammin korkea-asteen tutkinto Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden muuttoalttius on korkeampi kuin keski- tai perusasteen tutkinnon suorittaneiden Koulutettujen muutot tärkeitä alueiden kannalta, koska ryhmän liikkuvuudella on keskeinen merkitys kuntien nykyisen ja varsinkin tulevan kilpailukyvyn näkökulmasta Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011
20 eniten korkeakoulutetuista muuttovoittoa saanutta kuntaa sijaitsi Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Espoo (2256), Vantaa (1335), Kirkkonummi (1305), Nokia (873), Kangasala (850) ja Lempäälä (841) Yliopistokeskuspaikkakunnista muuttovoittoa saivat Seinäjoki (+416), Lahti (+266), Kokkola (+134) ja Pori (+14) sekä muuttotappiota Kajaani (- 300) ja Mikkeli (-285) Korkeakoulutettuja menettivät eniten Helsinki (- 4310), Turku (- 3648), Tampere (-2 331), Oulu (-1 596) ja Jyväskylä (-1 554) Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011
II Yliopistokeskusten alueellinen vaikuttavuus
Yliopistokeskuksen alueellisen vaikuttavuuden näkökulmat Yliopistokeskuksen alueellista vaikuttavuutta voidaan arvioida useasta eri näkökulmasta: Valmistuneiden sijoittuminen (esim. työllisten osuus tai maantieteellinen sijoittuminen) Työpaikkakehitys (esim. osaamisintensiiviset työpaikat) Muuttoliike (esim. nuorten tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto) Yritysperustanta (esim. korkeasti koulutettujen yrittäjien osuus) TKI-menojen kehitys (esim. TKI-menojen muutos per asukas/toimiala jne.) Yleinen henkinen ilmapiiri, alueen vetovoima, mainekuva Osaamisrakenne ja pääoma Kertyneen inhimillisen pääoman (ns Human Capital) määrä
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneistä (%) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus % 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 8-9,3 % vuonna 1970 Kajaani Kokkola Lahti Mikkeli Pori Seinäjoki Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 11,7-14,8 % vuonna 1980 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15,1-19,9 % vuonna 1990 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudet (%) vuonna 2010: - Seinäjoki 29,8 % - Mikkeli 27,6 % - Kajaani 27,0 % - Lahti 25,8 % - Pori 24,9 % - Kokkola 24,4 % 1970 1980 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne 2012
Tutkimus- ja kehittämismenot ( /asukas) vuosina 1995-2010 Lahti Kajaani 2010 2005 2000 1995 Mikkelin ja Kajaanin osuus koko maan T&K menoista oli 0,3 % ja Kokkolan 0,2 % vuonna 2010 Kokkola Seinäjoki Mikkeli Seinäjoen osuus koko maan T&K menoista oli 0,4 % vuonna 2010 Porin ja Lahden osuus koko maan T&K menoista oli 0,8 % vuonna 2010 Pori 0 100 200 300 400 500 600 700 Lähde: Tilastokeskus 2012, tutkimus- ja kehittämismenot alueittain
Tiedekorkeakouluopiskelijoiden koti- opiskelumaakunta vuonna 2009 Kotimaakunta sama kuin tutkinnon suorittamisen jälkeinen maakunta % Kotimaakunta sama kuin opiskelumaakunta % Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa 17,3 0 17,8 8,9 12,8 20 0 21,7 18,3 19,2 Lähde: Tilastokeskus 2011, Tutkintorekisteri 25,9 27,5 26,6 26,3 30,2 31 27,8 43,6 34,5 34 37,8 50,6 44,2 50 46,7 47,1 49,1 39,4 48,8 36,2 43,1 62 63 64,4 68,5 Joka kolmas opiskelija (36,2 %) tulee Porin yliopistokeskukseen Satakunnan alueelta, mutta valmistuneista jää tutkinnon suorittamisen jälkeen joka toinen (48,2 %) Satakuntaan! 86,8
Nettomuutto maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 1995-2011 - Kajaani sai muuttotappiota 5300 hlöä. Muuttotappiota joka ainoa vuosi 1995-2011 välisenä aikana - Kokkolan muuttotappiot 2250 hlöä vuosina 1995-2011, mutta pientä muuttovoittoa vuosina 2005-2007 ja 2010: muuttotappiot alentuneet merkittävästi vuoden 2003 jälkeen. - Lahti sai muuttovoittoa noin 3500 hlöä vuoden 1995 jälkeen. Muuttovoitot kasvaneet merkittävästi vuoden 2007 jälkeen - Mikkeli sai muuttotappiota 1550 hlöä vuoden 1995 jälkeen. Tilanne parantunut merkittävästi vuoden 2008 jälkeen. Vuoden 2011 muuttovoitto oli suurempi kuin kertaakaan vuoden 1989 jälkeen - Porin muuttotappiot -776 hlöä vuoden 1995 jälkeen. Käänne vuonna 2003. Vuoden 2007 jälkeen muuttovoittoa yhteensä 634 hlöä - Seinäjoki saanut muuttovoittoa peräti 4500 hlöä vuoden 1995 jälkeen. Muuttovoitot kasvaneet merkittävän paljon vuoden 2003 jälkeen 2000 1850 1700 1550 1400 1250 1100 950 800 650 500 350 200 50-100 -250-400 -550-700 -850-1000 -1150-1300 -1450-1600 -1750-1900 -1477-1851 -1373-675 -1419-855 -1 25 783 674 1129 905-487 -541-604 -1053-256 306 237 Kajaani Kokkola Lahti Mikkeli Pori Seinäjoki Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2012 1995-1999 2000-2004 2005-2009 2010-2011 82 276 1317 2065 808
Kajaanin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto vuosina 2000-2009 0-20 -40-60 -80-100 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009-120 -140-160 -180-200 -220 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto - 959 hlöä vuosina 2000-2009 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 27 % vuonna 2010 (21,5 % vuonna 1995) Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011
Kokkolan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto vuosina 2000-2009 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60-70 -80-90 -100-110 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto +25 hlöä vuosina 2000-2009 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 24,4 % vuonna 2010 (18 % vuonna 1995)
Lahden korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto vuosina 2000-2009 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 -120 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto +337 hlöä vuosina 2000-2009 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 25,8 % vuonna 2010 (19,5 % vuonna 1995) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011
Mikkelin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto vuosina 2000-2009 30 10-102000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009-30 -50-70 -90-110 -130-150 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto - 680 hlöä vuosina 2000-2009 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 27,6 % vuonna 2010 (21,1 % vuonna 1995)
Seinäjoen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto vuosina 2000-2009 110 90 70 50 30 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto +250hlöä vuosina 2000-2009 10-102000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009-30 -50-70 -90-110 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 29,8 % vuonna 2010 (22,9 % vuonna 1995)
Porin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto vuosina 2000-2009 70 50 30 10-102000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009-30 -50-70 -90-110 -130-150 -170 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto - 252 hlöä vuosina 2000-2009 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 24,9 % vuonna 2010 (18,9 % vuonna 1995) Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011
175 150 125 100 75 50 25 0-25 -50-75 -100-125 -150-175 -200-225 20-24 v. 15-19 v. Porin nettomuutto 15-25-vuotiaissa 1987-2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 AMK 1990-luku Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2012 AMK + yliopistokeskus 2000-luku
Akateemisen tutkinnon vuosina 2004-2008 suorittaneiden (n=583) sijoittuminen (%) vuoden 2008 lopussa Työlliset tai työlliset opiskelijat Työttömät Opiskelijat Muut Tohtorin tutkinto (n=13) 76,9 7,7 0 15,4 Lisensiaatin tutkinto (n=9) Ylempi korkeakoulututkinto (n=422) 88,2 100 0 4,72,64,5 72,9 5,4 17,8 3,9 Lähde: Tilastokeskus 2011, Tutkintorekisteri Alempi korkeakoulututkinto (n=129)
III Rakennerahasto-ohjelmat ja yliopistokeskusten vahvuudet
Rakennerahastot yleisesti 2014+ EU 2020-strategia Älykäs kasvu osaaminen, innovointi Kestävä kasvu resurssitehokkuus, vihreys Osallistava kasvu syrjäytymisen ehkäisy, korkea työllisyys Komissio laatii jokaisen jäsenmaan kanssa kumppanuussopimuksen, joka koskee kaikkia rahastoja eli tavoitteena on yhtenäiset peruslinjaukset kaikille ohjelmille
Eurooppa2020-strategiankolmeprioriteettia,lippulaivahankkeetjakomission ehdottamamenu Älykäskasvu Innovaatiounioni Digitaaliagenda Globalisaationaikakauden elinkeinopolitiikka - tutkimusjateknologinenkehitys - innovaatiotjaälykäserikoistuminen - kommunikaatioteknologioidenkäyttöja laatu - pk-yritystenkilpailukyky Nuoretliikkeellä - koulutusjärjestelmienlaatu Kestäväkasvu ResurssitehokasEurooppa - matalahiilinenjaresurssitehokastalous - uusiutuvatenergiamuodot - energiaverkkojenpäivittäminen - kestäväliikenne - resurssienkestämättömänkäytönesto - infrastruktuuriverkkojenpullonkaulat Osallistavakasvu Uudenosaamisenjatyöllisyyden ohjelma Köyhyydentorjuntafoorumi - naistenjamiestenpääsytyömarkkinoille - rakenteellinentyöttömyysjatyönlaatu - osaavatyövoimatyömarkkinoiden tarpeeseen - elinikäinenoppiminen -sosiaalinensyrjäytyminenjaköyhyys
Kehittyneet alueet - Kolme rahoituskriteeriä: vähiten kehittyneet alueet, siirtymä- tai välialueet ja kehittyneet alueet, joiden prioriteetit linkitetään EU 2020-strategiaan EAKR-asetus: - Investoinnit energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan vähintään 20 % - Vähintään 60 % innovaatioihin ja yritysten kilpailukykyyn - Kehittyneillä alueilla ei voida tukea investointeja perusinfrastruktuuriin ympäristön, liikenteen, energian tai terveyden aloilla (Itä-Suomi?) ESR-asetus: - Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen - Koulutuksen, osaamisen ja elinikäisen oppimisen kehittäminen - Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta (vähintään 20 %)
Rakennerahastot Suomessa 2014+ Rakennerahastot (EAKR+ESR), maaseuturahasto ja meri- ja kalatalousrahasto ovat ns. yhteisen strategiakehyksen rahastoja eli YSK-rahastot, jotka toteuttavat omilla ohjelmillaan EU-strategiaa = älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. - Suomeen laaditaan yksi rakennerahasto-ohjelma (EAKR ja ESR) - Valtakunnallisia teemoja, mutta pääsääntönä alueellinen hanketoiminta. Alueellisen toiminnan osuus EAKR:ssä 80-90% ja ESR:ssä 65-75%. - Alueellinen suunnitelma valmistellaan kahdella alueella (Itä- ja Pohjois-Suomi yhdessä ja Etelä- ja Länsi-Suomi yhdessä) - Alueellisessa suunnitelmassa huomioitava mm. alueen kehityspotentiaali ja - valmiudet, alueen merkittävimmät haasteet, koordinaatio paikallisten toimijoiden kanssa ja tulosperustaisuus (indikaattorit). - ESR:n minimiosuus vähintään 52 % (nykyisin noin 40 %) Lähde: http://www.tem.fi/files/32600/rakennerahastot_halke_23032012_hyvaksytty.pdf
Rakennerahastot Suomessa 2014+ HALKE on linjannut ohjelmarakennetta ja eräitä ohjelmahallintoon liittyviä asioita: - Ohjelmien määrä vähenee yhteen - Maakunnan yhteistyöryhmien strateginen asema vahvistuu - Maakunnan liitot johtavat, ely-keskukset keskeinen ytheistyökumppani - Toiminta kohdennetaan harvempiin temaattisiin painopisteisiin - Alueellisen hanketoiminnan määrä lisääntyy - Paikallinen kehittäminen kaikkiin rahastoihin (?) - Hallinnollinen keventäminen: tuensaajien ja ohjelmahallinnon hallintotaakkaa vähennetään temaattisella keskittämisellä, hallinnon itse toteuttamien hankkeiden vähentämisellä, yksinkertaistamalla kustannusmalleja ja yhtenäistämällä sähköistä hakemus-, päätöksenteko- ja maksatusprosessia Lähde: http://www.tem.fi/files/32600/rakennerahastot_halke_23032012_hyvaksytty.pdf
Pääomasijoitustoiminta/ TEM - Aloittavienjavarhaisessakasvuvaiheessa olevienyritystenriskipääoman saatavuuden lisääminen TKI-toiminnan edistäminen ( älykäserikoistuminen ) /TEM,OKM - Edistetään verkostoitumista,innovaatioita tukeviayhteistyömuotojaja erikoitumista (ml.korkeakoulujentutkimus- jakoulutustoiminnan profiloituminen) - Käyttäjälähtöiseninnovaatiotoiminnan edistäminen pk-yrityksissä - Luovanalantuotteiden japalveluidenkehittäminen sekäideoiden kaupallistaminen - Kehitetäänvaltakunnallisia rakenteitatuottaaväestönikääntymisen haasteisiin sekähyvinvointiinvastaaviainnovatiivisia tuotteitajapalveluita EAKR (valtakunnalliset teemat) Lähde: www.tem.fi/ohjelma2014 (luonnos 20.4.2012 Innovaatio- ja yritysverkostojen vahvistaminen/tem,okm Vähähiiliseenyhteiskuntaan siirtyminen/tem,ym - Aluerajatylittävänverkottuneeninnovaatioyhteiskunnan vahvistaminen alueiden osaamiskärkiin liittyen - Pk-yritystenverkottumisenedistäminen - Uusiutuvien energialähteiden ja muotojenkäytönedistäminen (energianeuvonta) - Uusiutuviin energialähteisiin liittyvienjärjestelmienkehitystyönjakäyttöönoton edistäminen - Uusiutuvien energialähteiden kuljetusketjujen kehittäminen - Energia- jamateriaalitehokkaiden sekäilmastovaikutuksia vähentävien toimintamallien tuotantoprosessien jatuotteidenkehitystyönedistäminen - Yritystenympäristöliiketoiminnan osaamisen kehittäminen jaympäristöosaamisen tehostaminen - Cleantech-toimialan kilpailukyvynedistäminen - Alueellistenilmastostrategioiden valmistelunjaarvioinninkehittäminen ja toteuttamisen edistäminen - Vähähiilisten liikennejärjestelmien kehittäminen
Maahanmuuttajienkotoutumisen edistäminen/tem,stm, OKM Syrjäytymisenehkäisyja heikossatyömarkkina-asemassa olevientyöelämävalmiuksien kehittäminen/tem,stm,okm - Maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantaminen - Kotouttamisen vaikuttavuuden vahvistaminen perus- jakotouttamisen erityispalveluissa - Maahanmuuttajien osallisuuden vahvistaminen javäestöryhmienvälisen vuoropuhelunedistäminen - Työperustaisten maahanmuuttajien palveluidenkytkeminen osaksi maahanmuuttajapalveluiden kokonaisuutta - Heikossatyömarkkina-asemassa olevienhenkilöiden työelämävalmiuksien ja palveluidenkehittäminen (kuntarvitaantyövoimapalveluidenlisäksimuita, erityisestisosiaali- jaterveyspalveluita) - Työelämäosallisuuden turvaaminenmyösheikossatyömarkkina-asemassa ole-ville, joillatyöllistyminen avoimilletyömarkkinoilleonepätodennäköistä - Nuortenmiesten janaistenpolutkoulutukseen jatyöhönsekäsitäkautta yhteiskuntaan integroituminen ESR (valtakunnalliset teemat) Työvoimankysynnänja tarjonnankohtaanto/tem,stm, OKM Työelämänlaatujamuutoksen hallinta/tem,stm,okm - Osaavantyövoimansaatavuuden turvaaminentehokkaiden työvoima- jayrityspalveluiden avulla - Työvoimankysynnänjatarjonnankohtaannon edistäminen - Uuttayrittäjyyttäparantavien mallienjapalveluidenkehittäminen - Työssäjaksamisen edistäminen, työurienpidentäminen jaennaltaehkäisevien hyvinvointipalveluiden kehittäminen - Muutostenennakointi jahallintatyövoimankohtaannon parantamiseksi - Kasvumahdollisuuksien sekäosaamis- jatyövoimatarpeidentunnistaminen - Suomalaisen yritystoiminnan vahvistaminen jauudistaminen liiketoimintaosaamista lisäämälläsekäyritysten,henkilöstön jayrittäjienkokonaisvaltaista ammattitaitoa parantamalla - Työelämänlaadunkehittäminen Lähde: www.tem.fi/ohjelma2014 (luonnos 20.4.2012 Koulutukseen,ammattitaitoon jaelinikäiseenoppimiseen investoiminen/okm,tem - Ennakointimenetelmien sekävaltakunnallisen jaalueellisenennakoinnin yhteensovittamisen kehittäminen (kohtaannon parantaminen) - Toimintaprosessien tehostaminen jamallintaminen - Uudettyöelämäyhteistyönmuodot - Innovatiiviset oppimisympäristöt ja-menetelmät
Suomen saama rahoitus? Perussääntö: mistään ei ole päätetty ennen kuin kaikesta on päätetty. Suomen saama rahoitus tiedossa aikaisintaan syksyllä 2012 Arvioitu rahoitusosuuden haarukka EU-osuuden osalta noin 1-1,4 miljardia euroa (nykyinen 1,7 mrd). Tukitaso 20 euroa per asukas (nykytaso). Suomen kynnyskysymyksenä EU:n kanssa tukitason nostaminen Itä- ja Pohjois-Suomessa 35 /asukas.
Yliopistokeskusten vahvuudet tulevan rakennerahastotoiminnan näkökulmasta Asennemuutos rakennerahastojen suhteen! Valmistelu ja edunvalvonta RR väline yliopistokeskusten tutkimusstrategioiden painopisteiden a) alueelliseen ja b) kansalliseen toimeenpanoon Yliopistokeskusten yhteiset hankkeet (ES ja LS: Pori, Seinäjoki, Kokkola ja Lahti sekä IS ja PS: Kajaani ja Mikkeli) Mahdollistavia teemoja: - Vahvan sektoriosaamisen täydentäminen - Yliopistokeskusten tutkimus- ja opetustoiminnan profilointi - Innovaatioympäristöjen kehittäminen ja osaamisrakenteen vahvistaminen huomioiden alueiden osaamiskärjet - Osaamisen ja teknologian siirron ja käyttöönoton edistäminen pk-yrityksissä - TKI-toiminnan edistäminen, käyttäjälähtöiset innovaatiot jne. - Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla (erityisesti ympäristöliiketoiminta, Cleantech- toimiala, uusiutuva energia jne.) - Tulevien maisteriohjelmien painotusten (esim. hyvinvointi, luova talous jne. Porissa) kytkeminen alueelliseen kehittämiseen - Elinikäinen oppiminen (aikuiskoulutuksen tutkintotavoitteisuus, avoimen yliopiston väylät, innovatiiviset oppimisympäristöt jne.) - Korkeasti koulutettujen yrittäjyys - Ennakointimenetelmien kehittäminen
Valmistelutilanne toukokuussa 2012 Valmistelun aikataulu: - Rakennerahastojen hallinto- ja ohjelmarakenne 23.3.2012 - Linjaukset ohjelman valmisteluun mm. valtakunnallisen toiminnan teemojen osalta kesäkuussa. Hallituksen ministerityöryhmä (HALKE) keskeisessä roolissa. Sisällölliset peruslinjaukset käsitellään HALKE:ssa kesäkuussa, jonka jälkeen TEM antaa lopulliset sisällölliset linjaukset ja tarkemmat ohjeet valmistelusta - Ohjelmavalmistelu alueilla heinä-joulukuussa 2012 - Päätökset rahoituksen alueellisesta ja valtakunnallisesta kohdentamisesta tammi- helmikuussa 2013 - Ohjelmat ja kumppanuussopimus HALKE:n ja valtioneuvoston päätettävänä syyskuu 2013 - Viralliset neuvottelut komission kanssa syksy 2013 Valmistelun vastuutahot: - TEM johtaa rakennerahasto-ohjelman valmistelua. - Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE) koordinoi. - Maakuntien liitot vastaavat ohjelman varsinaisesta laadinnasta. - TEM kokoaa lopullisen ohjelman Lähde: http://www.tem.fi/files/32600/rakennerahastot_halke_23032012_hyvaksytty.pdf
http://www.tem.fi/ohjelma2014
Kiitos!