Hyvinvointia osallisuudesta

Hyvinvointia osallisuudesta Hyviä käytäntöjä työllisyyshankkeissa -seminaari 12.10.2017 Sakari Kainulainen, dosentti

Hyvinvointia osallisuudesta Hyvinvointi Osallisuus Hyvä käytäntö Hankkeesta pysyvään käytäntöön Tulosten osoittaminen 2 Etunimi Sukunimi 13.10.2017

Mitä työllisyyshankkeilla tavoitellaan? Miten tavoitteeseen päästään? 3 Etunimi Sukunimi 13.10.2017

Lähtökohtana osallisuus Kohti kaikkien hyvinvointia https://youtu.be/iweajddessc

Korkein mahdollinen elämänlaatu rakentuu: -Hyvät elinolosuhteet -Hyvä terveys -Kestävä ympäristö -Toimivat yhteisöt -Koulutettu väestö -Tasapainoinen ajankäyttö -Korkea osallistumisaste paikalliseen toimintaan -Taiteen, kulttuurin ja luovuuden ilmaiseminen 5 https://uwaterloo.ca/canadian-index-wellbeing/what-we-do/framework Etunimi Sukunimi 13.10.2017

Tunteet ovat tärkeä osa elämänlaatua - ihmissuhteet ja vuorovaikutus kaiken perustana Ihminen arvioi onnellisuuttaan sen perusteella, miten hyvin hänen tarpeensa tyydyttyvät ja halunsa täyttyvät. Tarpeet määrittyvät biologian, halut taas kulttuurin perusteella. Tarpeissa korostuvat sosiaaliset suhteet, haluissa materiaaliset saavutukset. Tunteet ovat haluja merkityksellisempiä onnellisuudelle. Nähdyksi tuleminen on perustarve, turhuuden tunne on tuhoisaa - Yksinäisyys ja toivottomuus voi muuttua käyttäytymiseksi Lähde: Kainulainen 2017. http://blogit.utu.fi/tita/hyvinvointi-rakentuu-tunteiden-kautta/

Keitä ovat pitkäaikaisesti sosiaaliturvan varassa elävät? Toiminta- ja työkyvyttömät Elämäntilanteessa korostuu vetäytyminen ja eristäytyminen muiden seurasta. Sinnittelijät, Elämäntilanne on syntynyt keskimääräistä useammin jonkin äkillisen kriisin seurauksena, mistä on seurannut ongelmia taloudessa ja toimintakyvyssä. Osaansa tyytyneet Elämäntilanne rakentuu tukien varassa arjen pyörittämiseen ja osin motivaatio-ongelmiin. Opitusti avuttomat Elämäntilanteeseen vaikuttaa eniten se, että elämänhallintataidot ovat vajavaiset ja motivaatio tilanteen korjaamiseen on heikko. Päihderiippuvaiset Pääsyynä on hallitsematon päihteiden käyttö (100%).

Huono-osaisuus on suhteellisen pysyvää Nuorisotyöttömyys, pitkäaikainen toimeentulotuki, koulutuksen ulkopuolelle jääneet, (%, keskiarvo) 1991_1995 1996_2000 2001_2005 2006_2010 2011_2015 2015 Ahvenanmaa 9,6 9,7 7,9 8,3 7,8 7,1 Etelä-Karjala 16,9 14,5 10,7 9,8 10,2 10,8 Etelä-Pohjanmaa 14,3 11,2 7,9 7,0 7,8 8,4 Etelä-Savo 16,6 13,9 10,5 8,9 9,7 10,6 Kainuu 17,1 15,1 12,4 10,6 10,9 11,7 Kanta-Häme 15,0 12,9 9,6 9,1 9,1 9,5 Keski-Pohjanmaa 15,3 12,5 8,1 6,5 7,4 7,9 Keski-Suomi 17,6 15,0 10,8 9,6 10,6 11,2 Kymenlaakso 16,2 14,7 11,2 10,4 13,0 13,5 Lappi 18,5 16,3 12,2 10,6 10,8 10,6 Pirkanmaa 15,6 12,4 9,1 8,3 9,6 10,5 Pohjanmaa 12,8 10,2 6,9 6,1 6,3 6,6 Pohjois-Karjala 17,3 15,8 11,3 9,9 10,4 11,2 Pohjois-Pohjanmaa 16,2 13,3 10,0 9,1 10,3 11,1 Pohjois-Savo 16,5 15,0 11,2 9,3 9,4 10,0 Päijät-Häme 18,3 15,3 11,4 10,4 11,3 12,1 Satakunta 16,0 13,5 11,0 8,9 9,2 9,8 Uusimaa 14,0 10,7 7,8 7,6 8,2 8,8 Varsinais-Suomi 13,9 11,8 8,8 7,4 8,5 8,9 Kainulainen S, Paananen R, Surakka A, Saari J. Nuorten huono-osaisuus pysyvää vai ehkäistävissä? Kirjassa Osallisuus yhteiskunnallisena haasteena (toim. Gothóni, Hyväri, Kolkka, Vuokila-Oikkonen) Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak työelämä 7. Tampere 2016.

Osallisuus Mistä tiedätte osallisuuden vahvistuneen?

Ihminen on osallinen, kun hän kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin.

Osallisuus Osallisuuden teoriaperustasta on johdettu kolme osallisuuden edistämisen osa-aluetta: 1) Osallisuus omassa elämässä 2) Vaikuttaminen ja vaikuttuminen a) Palvelujen yhteiskehittäminen b) Omaehtoinen ja yhteinen toiminta 3) Paikallinen hyvä eli sellaisen paikallisen toiminnan, tilan tai yhteiskuntaryhmät ylittävän vuorovaikutuksen luominen, jossa pääsee osoittamaan osaamistaan ja joka on eettisesti kestävää 12 TULOSSA 17.10.2017: Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa THL Työpapereita Etunimi Sukunimi 13.10.2017

Asiakasosallisuus? Lähde: Peter Beresford

14 Etunimi Sukunimi 13.10.2017

Osallisuutta lisäävät Matala kynnys / kynnyksettömyys / etsivä ja löytävä työ Arvostava kohtaaminen Luottamus Rinnalla kulkeminen Kannustaminen Onnistumisen kokemukset Yhdessä tekeminen Vertaistoiminnan vahvistaminen Sosiaalisten verkostojen mukaan ottaminen Mies- (Nais-)sensitiivistä työtä Tukihenkilöt, palveluohjaus Vuorovaikutus 15 Etunimi Sukunimi 13.10.2017

Osallisuuden edistämistä - monella tavalla Yhdessä tekemällä hyvinvointi lisääntyy Viranomaisten toimesta: - Nuorten hyvinvointikertomus (Helsinki) - Järjestöjen kokemustiedon keruu hyvinvointikertomuksen osana (Oulu) - Hoitava liikunta-aktivointi (Pieksämäki) Asukaslähtöisen kehittämisen keinoin: - Kuntalaislähtöinen kaupunkikehittäminen (Oulu), Joensuun Kake, Pallo haltuun (Kuopio), Petosen pömpeli (Kuopio) Lähidemokratiaa ja avoimia tiloja: - Asukastupien ja kylätalojen toimintaa kehittämällä - Osallistava budjetointi välineenä Luonto, taide ja kulttuuri osana toimintakyvyn edistämistä: - Tenho: elämäntaitoja nuorille taiteen keinoin -hanke - Kujelma (Suomussalmi), Hyvän mielen paikat, Luontoa elämään Heikoimpien osallisuus huomioon: - Naksu-hanke, Valpas

Huono-osaisuudesta pois pääsy edellyttää Luottamusta Tekemistä Vuorovaikutusta muiden kanssa Yhdessä tekemistä Haastavampaa tekemistä Työtä Elintapojen muutosta 20 Etunimi Sukunimi 13.10.2017

Tämän päivän ongelmien taustat ovat kaukana - ongelmat syntyvät usein jo lapsena 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% ei psyk dg 1. psyk dg alle 18v ei pitkäaik ttt ja kouluttamattomuutta 25- vuotiaana psyk dg 1. kerran 18-25v pitkäaik ttt ja kouluttamattomuus 25-vuotiaana 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% ei tuomiota 1. tuomio alle 18v 1. tuomio 18-21v ei pitkäaik ttt/kouluttamattomuutta 25v pitkäaik ttt ja kouluttamattomuus 25v

Perheen ongelmat heijastuvat lapsiin 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% muut 1987 syntyneet 300 pv työttömyyttä, ei jatkotutkintoa vanhemmilla vain perusasteen koulutus vanhemmilla toimeentulotukea vanhemmilla psykiatrinen sairaus Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2017, tulossa Live Fast, die Early

Vanhempien kanssa kotona Koettu hyvinvointi Yksinäisyys 24 Lähde: HS Yksinäisyyskysely

Työttömyys ja kouluttamattomuus kertovat huonoosaisuuden kasautumisesta TALOUDELLINEN Ei toimeentulotukea, 10 % Pitkäaikaisesti (väh. 20kk) toimeentulotukea 24-25-vuotiaana, 29 % Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2017, tulossa Ei psykiatrist a diagnoosia, 52 % Päihdediagnoosi, 18 % Muu psykiatrinen diagnoosi, 36 % INHIMILLINEN Toimeentulotuke a alle 25- vuotiaana 90 % 1987 syntyneet, 300 päivää työttömyyttä, ei jatkotutkintoa 25-28-vuotiaana (3,7 % ikäluokasta, 2186 henkilöä, 1371 miestä, 815 naista) Ei rikostuomiot a alle 25-v, 50 % Rikostuomio alle 25-v, 50 % SOSIAALINEN

Eikö ongelmiin reagoida tarpeeksi ajoissa? jatkotutkinto, ei pitkittynyttä työttömyyttä vähintään 300 päivää työttömänä 2012-2015 eikä jatkotutkintoa 2012 Ensimmäinen kodin ulkopuolelle sijoitus Ensimmäinen rangaistusmääräy s tai tuomio Ensimmäinen psykiatrinen diagnoosi Päihdeongelma n ensimmäinen hoitojakso 9,7 19,3 15,2 19,6 11,8 18,7 16,1 20,7 Kouluttamattomilla ja pitkittyneesti työttömillä paljon palvelujärjestelmäkohtaamisia Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntejä kouluttamattomilla ja pitkittyneesti työttömillä 1998-2012 kaksinkertainen määrä muihin verrattuna Lääkeostoja 53 %:lla (muilla 18 %) 11 %:lla Kelan kuntoutuspsykoterapiaa (muista 1,4 %:lla) kaikkiaan 11 % on saanut kuntoutusta (muista 4,5 %)

Tulottomuus kroonistuu %

Maakunnan kehittämisessä ja hyvinvoinnin vahvistamisessa järjestöjen ja hankkeiden rooli on merkittävä Vahvistamalla ihmisten autonomiaa ja toimijuutta Liittämällä yksilöitä ryhmiin ja yhteisöihin Saattamalla palveluiden ääreen Tarjoamalla vaikuttamisen mahdollisuuksia ja merkityksellisyyden kokemuksia Myös rakenteiden on muututtava mahdollistamaan ihmisten osallisuus

Tiedolla johtamisen ja kehittämisen kehä - Mihin hankkeet ovat sijoittuneet?

Mitä ovat tulokset? Kenessä muutosten tulisi näkyä? Miten muutokset voidaan osoittaa? 30 Etunimi Sukunimi 13.10.2017

Vaikutukset saatava näkyviin Tulokset suhteessa tavoitteisiin Mitä huono-osaisempi, sitä selkeämpi mittari Mitä huono-osaisempi, sitä useampi mittaus (ennen jälkeen ei riitä) Mitä pidemmältä ajalta ongelmia, sitä pidempi muutos Muutokset ovat alussa pieniä Yksilön muutos, sosiaaliset suhteet, sosiaaliset ongelmat Myös laadullinen seuranta mahdollista Vaatii systemaattista seurantaa => viitekehys Vaatii vertailtavaa tietoa => yleiset mittarit Kustannus-vaikuttavuus 35

Hyvät käytännöt Hyvän käytännön kriteereitä Tarve- ja kysyntälähtöisyys sekä käytettävyys Toimivuus ja tuloksellisuus Mallinnettavuus ja tuotteistaminen Siirrettävyys ja levitettävyys Prosessimaisuus Tarkennuksia kriteereihin - sosiaalinen tilaus, syntynyt arjen ongelmista (tarvelähtöisyys) - käyttäjien palaute on ollut myönteistä ja käytäntö on koettu hyödylliseksi ja tarpeelliseksi - käytäntö on normaalissa arjessa käyttökelpoinen - käytännön toimivuus ja tuloksellisuus on arvioitu - käytäntö on dokumentoitu ja siirrettävissä - kuka tahansa pystyy ymmärtämään, mistä on kysymys - käytännöstä on mahdollista tehdä malli tai tuotekuvaus - käytäntö ei ole sidoksissa yhteen tilanteeseen tms. - levittämiseen on varattu aikaa, osaamista ja välineitä - käytännön tekemisessä on opittu, saatu palautetta, reflektoitu ja analysoitu sitä, mikä toimii, mikä ei toimi ja miksi 36 https://www.soste.fi/elinvoimaiset-jarjestot/kehittaminen-ja-arviointi-jarjestoissa/arviointityokaluja-3.html Etunimi Sukunimi 13.10.2017

Palvelumuotoilu on helppoa! Ideoi ja määrittele palveluvisio Muodosta suunnitelma Kiteytä palvelukonsepti Tarkenna palvelumalli Testaa, toteuta ja arvioi

Tarvitaan kuitenkin rautalankaa http://urn.fi/urn:isbn:978-952-493-300-1

Viinapiru: https://www.youtube.com/watch?v=hotiv_owwbs

Johtopäätöksiä Maakunnan kehittämisen tulee perustua asukkaiden tarpeisiin Tarvitaan yhteistä tietoa ruohonjuuritasolta päättäjiin : tiedon tulee syntyä yksilön (asiakkaan) tasolla ja summautua maakunnan tasolle Kehittämisen tulee pohjautua tiedolle asukkaiden tarpeista Kehittämisen pitää rikkoa hallinnollisia siiloja Kansalaisyhteiskunnan, kunnan ja maakunnan yhteistyö keskeistä: - hyvinvointi rakentuu yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja rakenteellisista tekijöistä - huono-osaisuus on luonteeltaan sitkeää ja kuntoutuminen vaatii aikaa sekä erilaisia portaita nousta

ESR:n sosiaalisen osallisuuden edistämisen ja köyhyyden torjunnan (toimintalinja 5) valtakunnallinen ja alueellinen koordinaatio VALTAKUNNALLISET HANKKEET Tytti Tuulos tytti.tuulos@thl.fi 029 524 7941 ETELÄ-SUOMI Veera Laurila veera.laurila@thl.fi 029 524 6644 ALUEKOORDINAATIO ITÄ-SUOMI Marjo Pulliainen marjo.pulliainen@diak.fi 040 198 8147 KESKI-SUOMI JA LÄNSI-SUOMI Tanja Hirschovits-Gerz tanja.hirschovits-gerz@thl.fi 029 524 7954 POHJOIS-SUOMI Ritva Sauvola ritva.sauvola@diak.fi 040 508 8933 TUOTTEISTAMINEN Piritta Hiltunen asiantuntija piritta.hiltunen@diak.fi 040 724 4983 TUTKIMUS Raija Lääperi arviointitutkija raija.laaperi@thl.fi 029 524 7556 Henna Puromäki tutkija henna.puromaki@thl.fi 029 524 7868 Anna-Maria Isola erikoistutkija anna-maria.isola@thl.fi 029 524 7334 Lars Leemann tutkija lars.leemann@thl.fi 029 524 7509 Reija Paananen Pohjois-Suomen tutkija reija.paananen@diak.fi 040 508 4294 Anne Surakka Itä-Suomen tutkija anne.surakka@diak.fi 040 509 0621 VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO Anna Keto-Tokoi projektipäällikkö anna.keto-tokoi@thl.fi 029 524 7074 Salla Valtari viestintäsuunnittelija salla.valtari@thl.fi 029 524 7732 Minna Kukkonen suunnittelija minna.kukkonen@thl.fi 029 524 7738 Sakari Kainulainen erityisasiantuntija sakari.kainulainen@diak.fi 040 869 6018 Ville Grönberg asiantuntija ville.gronberg@thl.fi 029 524 7130 Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatio Sokra 2014 2020 thl.fi/sokra