Seutuyhteistyön strategia, toimintamalli ja tuloksellisuus Kunnanhallitusten seminaari 4.9.2017 Seutujohtaja Päivi Nurminen
ALUE
NYT 380 000 as TULEVAISUUDESSA 480 000 Tampere, 228 173 Nokia, 33 206 Ylöjärvi, 32 806 Väestö 31.12.2016 Kangasala, 31 177 Lempäälä, 22 747 Pirkkala, 19 169 Orivesi, 9 320 Vesilahti, 4 462
Kaupunkiseudun kunnat Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi SEUTU Väestö 31.12.2016 31 190 22 745 33 210 9 312 19 163 228 274 4 462 32 799 381 155 Kasvu% 2000-2016 21,7 % 39,3 % 23,4 % 4,8 % 50,5 % 16,8 % 30,4 % 29,6 % 21,1 % Kasvu% keskimäärin/v. Absoluuttinen kasvu 2000-2016 Absoluuttinen kasvu kesimäärin/v. Työttömyys% 31.7.2017 Työpaikkaomavaraisuus 2014 1,2 % 2,1 % 1,3 % 0,3 % 2,6 % 1,0 % 1,6 % 1,6 % 1,2 % 5 560 6 414 6 305 426 6 427 32 806 1 041 7 500 66 479 347 399 383 24 400 2 065 63 455 4 137 10,4 % 9,9 % 12,0 % 11,4 % 9,0 % 15,5 % 10,0 % 10,8 % 13,6 % 64,9 % 69,2 % 78,1 % 79,4 % 69,6 % 123,3 % 44,9 % 67,6 % - Tulovero% 2017 21,00 20,50 20,00 22,00 20,00 19,75 21,50 20,50 - Taloudellinen huoltosuhde 2015* 136,0 136,2 146,6 171,5 127,6 138,9 141,9 139,9 - Lähde: Tilastokeskus *Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti
STRATEGIA
Yhteistyön tuloksia 10 v
Toimintaympäristön keskeiset muutokset Kaupungistuminen Globalisaatio Väestö ja rakentaminen keskittyvät suuriin yliopistokaupunkeihin ja niiden läheisyyteen. Työpaikat seuraavat osaajia, innovaatiot lisääntyvät ja elinkeinot kehittyvät. Kaupungistuminen lisää palveluja, mutta toisaalta myös liikkumista ja kulutusta. Myös eri sosiaaliset kerrostumat lisääntyvät. Globalisaatio lyhentää etäisyyksiä ja ihmisten arkielämä kansainvälistyy. Yrityksille avautuu uusia markkinoita, ja kilpailu toimintaympäristöistä ja työpaikkojen sijoittumisesta kiristyy. Toimijoiden keskinäisriippuvuus, myös kriisitilanteissa, kasvaa ja kulttuurit kohtaavat. Resurssien niukkeneminen Teknologian kehitys Maakuntauudistus Uusiutumattomat resurssit vähenevät ja kallistuvat. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää vastuullista kuluttamista ja resurssiviisautta. Päästöjen rajoittaminen nostaa kustannuksia, mutta synnyttää samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä toimintamalleja kuten jakamistalous. Teknologian hyödyntäminen arkipäiväistyy. Digitalisaatio ja robotiikka vaikuttavat kotitalouksien palveluihin mutta myös työpaikkojen kehitykseen. Mobiliteetti ja ihmisten omatoimisuus tehostavat toimintaa ja vapauttavat paikkasidonnaisuudesta. Tiedon avoimuus hyödyttää yrityksiä ja kuntalaisia. Suomen hallintorakenne muuttuu. Maakunnat vastaavat sote-palveluista ja julkisia resursseja siirtyy markkinoille. Kuntien palvelutehtävät vähenevät ja rahoitusasema heikkenee. Kaupunkien ja kuntien rooli investoijina ja kasvun moottoreina uhkaa muuttua. Väestörakenteen muutos Väestö vanhenee, työvoima vähenee ja huoltosuhde heikkenee. Ydinperheen rinnalle nousevat yhdenhengen ja uusioperheiden kotitaloudet. Väestön tarpeet yksilöllistyvät ja yhtenäiskulttuuri murtuu. Ulkomaalaisten ja eri kulttuurien osuus kasvaa.
Tulevaisuuden kaupunkiseutu
VAHVISTAMME KANSAINVÄLISTYMISTÄ JA LUOMME UUTTA OSAAMISTA JA TYÖMAHDOLLISUUKSIA. Hyvä saavutettavuus Parannamme kytkeytymistä kasvualueisiin. Edistämme suoria kvlentoyhteyksiä, nopeita junayhteyksiä sekä valtatieyhteyksiä. Edistämme myös digitaalisia yhteyksiä. Houkutteleva osaamis- ja innovaatioympäristö Hyödynnämme alueen korkeakouluyhteistyön ja tuemme ammattiosaamisen kehittymistä. Edistämme avointen innovaatioalustoja ja erilaisten organisaatioiden kohtaamista. Monipuolinen elinkeinorakenne Tuemme elinkeinorakenteen monipuolistumista ja sen kärkinä uudistuvaa teollisuutta, älykkään kaupunkiseudun ratkaisuja, elämystaloutta ja matkailua sekä terveys- ja hyvinvointitoimialaa. Aluetaloutta vahvistava yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikka Edistämme yrittäjyyttä ja parannamme työllisyyspalveluja. Vahvistamme aluetaloutta hankinnoilla ja lisäämme innovaatioita edistäviä hankintatapoja.
EDISTÄMME VÄESTÖNKASVUA JA HYÖDYNNÄMME KAUPUNGISTUMISTA. KÄYTÄMME RESURSSEJA VIISAASTI JA HILLITSEMME ILMASTONMUUTOSTA. Toimiva yhdyskuntarakenne Rakennamme vahvaa yhdyskuntaa ja kasvua joukkoliikenteen ja hyvin saavutettavaan palveluverkon varaan. Kehitämme viihtyisyyttä keskustoissa ja asuinalueilla ja huomioimme arkiliikunnan, viherverkot ja vesistöt hyvinvoinnin tekijöinä. Huolehdimme päästötavoitteiden saavuttamisesta. Tunnistamme myös maaseudun mahdollisuudet. Rajaton sijoittumisalue Luomme yhtenäistä ja kansainvälisesti vetovoimaista sijoittumisympäristöä yrityksille. Tunnistamme seudun vahvuudet ja hyödynnämme niitä yritysten ja toimijoiden houkuttelussa. Tasapainoiset asuntomarkkinat Kaavoitamme riittävästi asuntoja ja edistämme laadukasta rakentamista. Vastaamme yhdessä kohtuuhintaisesta vuokraasumista ja sijoitamme sen palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen.
UUDISTAMME PALVELUJA JA RAKENNAMME YHTEISÖLLISYYTTÄ ASUKKAIDEN KANSSA. Älykäs ja helppo asiointi Rakennamme digitaalista ja sujuvaa palvelukulttuuria ja siirrämme palveluja verkkoon. Avaamme palvelut ja tiedon yli organisaatiorajojen ja yhtenäistämme palvelukäytäntöjä. Hyvinvoivat kuntalaiset Tarjoamme perheille laadukkaat kasvatuksen ja koulutuksen palvelut. Edistämme asukkaiden hyvinvointia monipuolisilla vapaa-aikapalveluilla ja hyvällä infrastruktuurilla Osallistava toimintaympäristö Vahvistamme kaupunkiseutua alustana, jossa kunnat, asukkaat, yritykset ja järjestöt toimivat aktiivisesti ja kehittävät yhdessä yhteisöään.
MAL- SUUNNITTELU
Rakennesuunnitelma 2040, hyv. valtuustoissa 2015 Varaudumme väestön kasvuun Tiivistämme yhdyskuntarakennetta Kehitämme keskustoja ja keskuksia Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta Vahvistamme elinkeinoelämän kasvua Uudistamme liikkumisen tapoja Parannamme palvelujen saavutettavuutta
Valtion ja kaupunkiseudun välinen MAL-yhteistyö K u n n a t Rakennesuunnitelma vuoteen 2030 Rakennesuunnitelma vuoteen 2040 V a l t i o MAL-aiesopimus 2011-2012 MAL-aiesopimus 2013-2015 MAL-sopimus 2016-2019
YHTEISTYÖ- RAKENNE
Kuntayhtymä huolehtii (Perussääntö 3 ) Valtuustojen hyväksymän seutustrategian toimeenpanosta omalta osaltaan Kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä ja kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä Yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta Jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta Aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan Muista yhteisesti sovittavista seutuyhteistyöhön liittyvistä tehtävistä
Kuntayhtymä, yhteistyörakenne
Seutuhallitus 2017-
Kuntayhtymän resursointi Seutuyksikön budjetti 1,0 M ja rahoitus Tampere 616 000 Nokia 91 000 Ylöjärvi 90 000 Kangasala 84 000 Lempäälä 62 000 Pirkkala 52 000 Orivesi 26 000 Vesilahti 13 000
Kuntayhtymän toiminnan suunnittelu Valtuustot hyväksyvät Hallitukset hyväksyvät Seutuhallitus tarkentaa vuosittain Seutuhallitus ja yhtymäkokous hyväksyvät Kunnanhallitukset lausuvat
Seutuyhteistyön hyödyt Kilpailukykyä ja suurempaa painoarvoa edunvalvonnassa, kansainvälistymisessä jne. Hyötyjä asukkaille ja yrityksille, yhteisiä käytäntöjä Toiminnan tehostumista Parhaiden käytäntöjen leviämistä Symmetristä kehitystä alueella WIN-WIN
Seuraa seutuyhteistyötä www.tampereenseutu.fi www.tampereenseutu2040.fi Fb ja Twitter Sähköpostiin Seutukatsaus, 4 krt. vuodessa Seutuhallituksen asialista Kokoustiedotteet, työryhmät ja seutuhallitus Seutufoorumi Seutupäivä Kunnanhallitusten seminaari 5.9.2017