VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

01.08.2017 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2 Sisältö 1. Johdanto... 5... 5 2. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat.. 6 2.1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja niiden velvoittavuus... 6 2.2 Varhaiskasvatussuunnitelma... 7 2.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma... 8... 11 3. Varhaiskasvatuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet... 13 3.1 Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet... 13 3.2 Varhaiskasvatuksen toimintamuodot... 17 3.3 Varhaiskasvatus osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua... 18 3.4 Arvoperusta... 19 3.5 Oppimiskäsitys... 21 3.6 Pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus... 21 3.7 Laaja-alainen osaaminen... 23 Ajattelu ja oppiminen... 24 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu... 24 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot... 25 Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen... 25 Osallistuminen ja vaikuttaminen... 26... 26 4. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri... 34

3 4.1 Toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet... 35 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä... 36 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö... 36 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo... 37 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus... 37 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa... 38 4.2 Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt... 39 4.3 Yhteistyö varhaiskasvatuksessa... 40 Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö... 40... 41 5. Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen... 50 5.1 Pedagogisen toiminnan viitekehys... 50 5.2 Pedagoginen dokumentointi... 51 5.3 Monipuoliset työtavat... 52 5.4 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä... 52 5.5 Oppimisen alueet... 54 Kielten rikas maailma... 55 Ilmaisun monet muodot... 57 Minä ja meidän yhteisömme... 59 Tutkin ja toimin ympäristössäni... 60 Kasvan, liikun ja kehityn... 62 5.6 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä tarkentavia näkökulmia... 64 Kaksikielinen varhaiskasvatus... 65... 67 6. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki... 74

4 6.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet... 74 6.2 Yhteistyö lapsen, huoltajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa tuen aikana... 76 6.3 Tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa... 77 6.4 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana... 78... 79 7. Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuva varhaiskasvatus... 81... 81 8. Toiminnan arviointi ja kehittäminen varhaiskasvatuksessa... 81 8.1 Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen... 82... 83

5 1. Johdanto Laadukas varhaiskasvatus tukee ja edistää lapsen kehitystä, oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä säästää kunnan koulutusmenoja pitkällä aikavälillä. Hyvin järjestetyt varhaiskasvatuspalvelut vahvistavat kunnan vetovoimaisuutta ja elinvoimaa ja ovat kunnalle kannattava sijoitus. Varhaiskasvatuksen laatu syntyy useista tekijöistä. Yksi merkittävimmistä on osaava ja pedagogisesti koulutettu henkilöstö, joka on sitoutunut varhaiskasvatuksen toiminnan tavoitteisiin. Savitaipaleen uuden kunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteena on kehittää Savitaipaleen varhaiskasvatuspalveluja suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti sekä edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista ja tasa-arvoista toteuttamista, ohjata varhaiskasvatuksen pedagogista kehittämistä, lisätä lapsen ja perheen osallisuutta toiminnassamme ja ohjata myös henkilöstön ammatillista tietoisuutta ja uudistumiskykyä. Varhaiskasvatuspäällikön ja yksiköiden vastuuopettajien yhteisenä tehtävänä on huolehtia, että jokainen Savitaipaleen varhaiskasvatuksessa työskentelevä kasvattaja tuntee ja sisäistää varhaiskasvatuksen tehtävän ja yleiset tavoitteet ja työskentelee näiden mukaisesti. Savitaipaleen varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu siten, että lapsilla, huoltajilla, henkilöstöllä, kunnan päättäjillä ja muilla yhteistyötahoilla on ollut mahdollisuus osallistua prosessiin ja vaikuttaa suunnitelman sisältöön. Varhaiskasvatusyksiköiden edustajista koottu vasutiimi Sisukas on toiminut linkkinä ja vastannut yhdessä varhaiskasvatuspäällikön kanssa tämän yhteistyö toteutumisesta. Sisukas vastaa myös kuntavasun arvioinnista ja täydentämisestä. Aikuisen ja lapsen yhdessä viettämä aika on sijoittamista tulevaisuuteen, evääksi koko elämän ajaksi. Se on aikuisen läsnäoloa, saatavilla oloa ja toistuvia yhteisiä arjen hetkiä. Se on lapsen mukanaoloa ja osallistumista päiväkodissa, perhepäivähoidossa, leikkipuistoissa, torin laidalla tai vaikka Kuolimon rannalla varpaita huuhtoen. Savitaipaleella 11.5.2017 Mia Tikka

6 2. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuslain 1 perusteella Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikalliset ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan ja varhaiskasvatus toteutetaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatimista ohjaa erityisesti varhaiskasvatuslaki, jossa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen tavoitteista. Esiopetus, jota säätelee perusopetuslaki 2, on osa varhaiskasvatusta. Esiopetusta ohjaa Opetushallituksen määräyksenä annettu Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää sekä tärkeä vaihe lapsen kasvun ja oppimisen polulla. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta. Varhaiskasvatus tukee ja täydentää kotien kasvatustehtävää ja vastaa omalta osaltaan lasten hyvinvoinnista. Varhaiskasvatuksen valtakunnallisen ohjauksen tarkoituksena on luoda yhdenvertaiset edellytykset varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten kokonaisvaltaiselle kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistuksen lähtökohtana ovat lasten kasvuympäristön ja varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutokset. Perusteita on valmisteltu sidosryhmäyhteistyössä hyödyntäen uusimpien tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia. Varhaiskasvatussuunnitelmakokonaisuus on kolmitasoinen. Se koostuu valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, paikallisista varhaiskasvatussuunnitelmista sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmista. 2.1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja niiden velvoittavuus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata varhaiskasvatuksen järjestämistä, toteuttamista ja kehittämistä sekä edistää laadukkaan ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteutumista koko maassa. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka 3. 1 Varhaiskasvatuslaki (36/1973) 2 Perusopetuslaki (628/1998) 26 a (1040/2014) 3 Varhaiskasvatuslaki 1 (580/2015)

7 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lasten huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä 4. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuksen järjestäjiä oikeudellisesti velvoittava määräys. Perusteasiakirja sisältää määräysten lisäksi kokonaisuuden ymmärtämistä avaavaa tekstiä. Jokaisen luvun päätteeksi on koottu paikallisesti päätettäviä asioita, jotka ohjaavat paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimista ja varhaiskasvatuksen toteuttamista. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on myös viittauksia lainsäädäntöön. Viittausten tarkoituksena on selventää perustetekstin yhteyttä lainsäädännölliseen perustaan. Tässä perusteasiakirjassa tarkoitetaan varhaiskasvatuksen järjestäjällä kuntaa, kuntayhtymää tai muuta palvelun tuottajaa (julkinen tai yksityinen) 5. Käsitettä huoltaja käytetään tarkoitettaessa lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa. 2.2 Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee laatia valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisvelvoite koskee myös kunnan hankkimaa muuta varhaiskasvatusta ja kunnan valvomaa yksityistä lasten päiväkotitoimintaa tai yksityistä perhepäivähoitoa 6. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat velvoittavia ja niitä tulee arvioida ja kehittää. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma voidaan laatia kaikkia toimintamuotoja koskevaksi (päiväkoti, perhepäivähoito ja muu varhaiskasvatus) tai kullekin toimintamuodolle erikseen. Varhaiskasvatuksen järjestäjä voi sopia järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa, arvioitaessa ja kehitettäessä. Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan siten, että se määrittelee, ohjaa ja tukee varhaiskasvatuksen järjestämistä paikallisesti. Suunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet, mahdolliset pedagogiset painotukset, lasten tarpeet sekä varhaiskasvatusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tulokset. Paikalliset 4 Varhaiskasvatuslaki 9 (580/2015) 5 Varhaiskasvatuslaki 1 6 Varhaiskasvatuslaki 15-26 (909/2012)

8 suunnitelmat voivat tarkentaa valtakunnallisia perusteita, mutta ne eivät voi sulkea pois mitään lain, asetuksen tai varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden edellyttämää tavoitetta tai sisältöä. Varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon muut paikallisella tasolla tehtävät suunnitelmat, kuten varhaiskasvatusta, lapsia ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset esiopetuksen opetussuunnitelma perusopetuksen opetussuunnitelma mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 7 kotoutumissuunnitelma 8. Varhaiskasvatuksen järjestäjä huolehtii siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstölle, huoltajille sekä lapsille annetaan mahdollisuus osallistua paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen 9. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä paikallisten opetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Lapsen kasvun ja oppimisen polun jatkuvuuden ja eheyden turvaamiseksi esi- ja perusopetuksen edustajat osallistuvat varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Varhaiskasvatuksen järjestäjä hyväksyy varhaiskasvatussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa varhaiskasvatusta varten 10. Varhaiskasvatuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin 11. Arviointia käsitellään tarkemmin luvussa 7. 2.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on varhaiskasvatuslain turvaama oikeus saada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Näiden toteuttamiseksi laaditaan jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle 7 Lastensuojelulaki (417/2007) 12 (1292/2013) 8 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) 15 9 Varhaiskasvatuslaki 7 b (580/2015) 10 Varhaiskasvatuslaki 11 2 mom. (875/1981) 11 Varhaiskasvatuslaki 9 b (580/2015)

9 varhaiskasvatussuunnitelma 12. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet. Suunnitelmaan kirjattavat tavoitteet asetetaan pedagogiselle toiminnalle. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan lapsen aloitettua päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Henkilöstö laatii suunnitelman yhteistyössä huoltajan kanssa. Lapsen mielipide ja toiveet tulee selvittää ja huomioida suunnitelmassa. Henkilöstön vastuulla on etsiä sopivat keinot lapsen näkökulmien selvittämiseksi. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat tavoitteet otetaan huomioon lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja oppimisympäristöjen kehittämisessä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta ja toteutumisen arvioinnista päiväkodeissa vastaa henkilö, jolla on lastentarhanopettajan kelpoisuus 13. Perhepäivähoidossa olevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä käytetään lastentarhanopettajan asiantuntijuutta 14. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen osallistuvat tarpeen mukaan lapsen kehitystä ja oppimista tukevat asiantuntijat tai muut tarvittavat tahot. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on dokumentti, johon kirjataan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet ja toimenpiteet. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa kuvataan lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet. On tärkeää, että lapsen huoltajan ja henkilöstön havainnot ja näkemykset lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheista sekä ryhmässä toimimisesta yhdistyvät lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa. Pedagogista dokumentointia (luku 4.2) käytetään hyödyksi suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelmaa laadittaessa huomioidaan myös lapsen kielellinen, kulttuurinen ja katsomuksellinen tausta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen mahdollinen kehityksen ja oppimisen tuki ja sen toteuttaminen 15 (luku 5.4). Jos lapsella on jokin pitkäaikainen sairaus, joka vaatii lääkehoitoa päiväkoti- tai perhepäivähoitopäivän aikana, lapselle laaditaan lääkehoitosuunnitelma osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa 16. 12 Varhaiskasvatuslaki 7 a (580/2015) 13 Varhaiskasvatuslaki 7 a ja Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (341/2014) 7 a, perustelut s. 18 14 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (341/2014) 7 a, perustelut s. 18 15 Varhaiskasvatuslaki 7 a 16 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (341/2014) 7 a, perustelut s. 18

10 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitava, ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Suunnitelma on kuitenkin tarkistettava aina, kun siihen on lapsen tarpeista johtuva syy. 17 Aloite suunnitelman tarkistamiseksi voi tulla henkilöstöltä, muulta viranomaiselta, jonka kanssa on tehty lapsen asioissa yhteistyötä, tai lapsen huoltajalta 18. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioitaessa arviointi kohdistuu erityisesti toiminnan järjestelyihin ja pedagogiikan toteutumiseen. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat: lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vahvuudet sekä lapsen kiinnostuksen kohteet lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi sekä toteutumisen arviointi lapsen mahdollisesti tarvitsema tuki (luku 5) mahdollinen lääkehoitosuunnitelma lasten, henkilöstön ja huoltajien yhdessä sopimat asiat suunnitelman laatimiseen osallistuneet muut mahdolliset asiantuntijat tieto siitä, milloin suunnitelma on laadittu ja tarkistettu ja milloin suunnitelma tarkistetaan seuraavan kerran. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma voidaan hyväksyä joko kunta-, yksikkö-, ryhmä tai toimintamuotokohtaisena taikka osittain koko kuntaa koskevana ja osittain yksikkö-, ryhmä- ja toimintamuotokohtaisena. Muun palvelun tuottajan toiminnassa varhaiskasvatussuunnitelma voidaan hyväksyä edellä mainituin periaattein tai koko palvelun tuottajan toimintaa koskevana. 19 17 Varhaiskasvatuslaki 7 a 18 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (341/2014) 7 a, perustelut s. 19 19 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (341/2014) 9 a, perustelut s. 21

11 Savitaipaleen varhaiskasvatussuunnitelma Savitaipaleella on laadittu koko Savitaipaleen kunnan alueen varhaiskasvatusta koskeva kuntavasu. Kuntavasua on työstetty vasutiimin johdolla yhdessä lasten, huoltajien, henkilökunnan, hallinnon ja sivistyslautakunnan yhteistyönä. Myös Savitaipaleen perusopetuksen ja muiden kunnan toimijoiden sekä Eksoten sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden ääni on otettu huomioon vasutyössä. Yhteistyön pyrkimyksenä on lapsen eheä opintopolku varhaiskasvatuksesta aina perusopetukseen loppuun saakka. Vasutyöskentelyä koordinoi vs. varhaiskasvatuspäällikkö Mia Tikka. Savitaipaleen varhaiskasvatussuunnitelma perustuu tiiviisti valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan, sen arvoihin, kasvatusperiaatteisiin ja toimintaa velvoittaviin sisältöihin paikalliset olosuhteet huomioiden. Asiakirjan sisällysluettelo mukailee valtakunnallista asiakirjaa, joten sen tekstit ovat konkreettisena osana kuntavasua. Jokaisen valtakunnallisen tekstiosan jälkeen kerromme, miten Savitaipaleella toteutamme toimintaa. Kuntavasu on laadittu suomenkielellä ja se toimii ohjaavana asiakirjana varhaiskasvatuksen kaikissa toimintamuodoissa. Savitaipaleen kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma julkaistaan kunnan verkkosivustolla ja Pedanetympäristössä. Varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa huomioitiin seuraavat asiakirjat: Kunnalliset esi- ja perusopetuksen suunnitelmat Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma Etelä-Karjalan hyvinvointikertomus Etelä-Karjalan alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Etelä-Karjalan kotouttamisohjelma Savitaipaleen kuntastrategia Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2020 Etelä-Karjalan kestävän kehityksen kasvatus ja viestintä 2025-toimintaohjelma Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, Varhaisvuosienfyysisen aktiivisuuden suositukset Savitaipaleen yhdenvertaisuussuunnitelma Etelä- Karjalan kulttuurikeskuksen kulttuuripolku- suunnitelma Kuntavasun lisäksi kaikki varhaiskasvatusyksiköt laativat vastuuopettajan johdolla lapsen varhaiskasvatussuunnitelmiin, lapsien ja lapsiryhmän vahvuuksiin ja tuen tarpeisiin sekä yksikön painotuksiin pohjautuvat toimintakausittaisen toimintasuunnitelman.

12 Toimintasuunnitelma kertoo miten yksikössä toimitaan ja miten varhaiskasvatusta siellä toteutetaan. Huoltajilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua yksikössä tehtävien toimintasuunnitelmien sisältöjen rakentamiseen vasukeskusteluissa ja arvioida sitä säännöllisesti yhdessä muiden vanhempien kanssa vanhempainilloissa ja kyselyjen avulla Savitaipale on persoonallinen, maaseutumainen kunta, jonka kylät ovat elinvoimaisia ja tarjoavat mahdollisuuden luonnonläheiseen asumiseen. Kirkkaan Kuolimon kalavedet ja uimarannat sekä jääkauden muovaama luonto tekevät Savitaipaleesta omintakeisen ja kauniin kunnan. Meillä on tasokkaat perus- ja terveyspalvelut sekä monipuoliset harrastus- ja virkistysmahdollisuudet ympäri vuoden. Kirkonkylä on kuntakeskus, joka tarjoaa pääosin julkiset ja hyvin runsaasti yksityisiä palveluja. Varhaiskasvatus, esiopetus, peruskoulutus ja lukio antavat hyvät eväät elämään lapsille ja nuorille. Savitaipaleella on hyvät harrastusmahdollisuudet sekä liikunnan että kulttuurin (musiikki ja kuvataide) saralla. Lasten kiinnostuneisuutta ja laajoja harrastusmahdollisuuksia voidaan hyvin hyödyntää toiminta yksiköiden toimintasuunnitelmia laadittaessa. Savitaipaleen salaisuus eli kuntastrategia Sydämellä, sovussa, sisulla näkyy päivittäin varhaiskasvatuksen arjessa. Lapset hoidetaan sydämen lämmöllä, työhön sitoutuen ja kasvatusyhteistyössä huoltajien kanssa. Lapset elävät tässä ja nyt. Hetket ja tapahtumat merkitsevät. Oleellista ei ole yksittäinen tieto tai taito - vaan kokonaisuus. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten ja lapsiperheiden elämään. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Savitaipaleella jokaiselle varhaiskasvatuksessa aloittavalle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma eli lapsen vasu. Lapsen vasu on suunnitelma siitä, kuinka lapsen varhaiskasvatusta toteutetaan ja se ohjaa sitä, millaisia tavoitteita kasvatushenkilöstö asettaa lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tueksi. Lapsen vasu on koko ajan täydentyvä kertomus lapsesta. Lapsen vasussa huomioidaan lapsen mielenkiinnon kohteet, tarpeet, vahvuudet ja koko elämänkaari. Lapsen yksilöllisyyden ja ainutkertaisuuden tunteminen auttavat vanhempia ja varhaiskasvattajia toimimaan lapsen parhaaksi. Henkilöstö laatii lapsen vasun yhteistyössä huoltajien kanssa ja laadinnasta vastaa yksikön lastentarhanopettaja. Myös lapsi osallistuu suunnitelman laatimiseen ja lapsen mielipide ja toiveet kuullaan ja kirjataan suunnitelmaa laadittaessa. Lapsen vasua tarkistetaan aina tarvittaessa, mutta ainakin kaksi kertaa toimintakausittain. Tarkistuksesta vastaa yksikön lastentarhanopettaja yhteistyössä vanhempien ja mahdollisten muiden yhteistyötahojen kanssa.

13 Perhepäivähoidossa olevien lasten varhaiskasvatussuunnitelmissa käytetään lastentarhanopettajan asiantuntijuutta ja jokaiselle perhepäivähoitajalle nimetään oma vastuulastentarhanopettaja, joka on mukana perhepäivähoidon lasten varhaiskasvatussuunnitelmien laatimisessa. Yhteistyön toteutumisesta vastaa varhaiskasvatuspäällikkö. 3. Varhaiskasvatuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Varhaiskasvatus on yhteiskunnallinen palvelu, jolla on monia tehtäviä. Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatus on lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä palvelu. Varhaiskasvatuksessa opitut tiedot ja taidot vahvistavat lasten osallisuutta sekä aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa. Lisäksi varhaiskasvatus tukee huoltajia kasvatustyössä sekä mahdollistaa heidän osallistumisensa työelämään tai opiskeluun. 3.1 Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet Kunta on velvollinen järjestämään varhaiskasvatusta niin laajasti ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa on tarvetta. Varhaiskasvatusta voidaan varhaiskasvatuslain mukaan toteuttaa päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena. 20 Laissa säädetty lapsen oikeus varhaiskasvatukseen koskee päiväkodissa tai perhepäivähoidossa annettavaa varhaiskasvatusta. Huoltaja päättää lapsen osallistumisesta varhaiskasvatukseen. Esiopetuksessa olevalla lapsella tulee olla mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen lain oikeuttamalla tavalla 21. Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää varhaiskasvatuksen itse tai hankkia varhaiskasvatuspalveluja julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Hankittaessa varhaiskasvatuspalveluja muilta palvelujen tuottajilta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Varhaiskasvatuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään varhaiskasvatusta koskevien säädösten sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti 22. Yksityisen palvelun järjestäjän ohjauksesta, neuvonnasta ja valvonnasta vastaavat kunnan toimielin tai sen määräämä viranhaltija, aluehallintovirasto sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto 23. 20 Varhaiskasvatuslaki 11 1. mom. (580/2015) 21 Varhaiskasvatuslaki 11 b (1290/1999) 22 Varhaiskasvatuslaki 10 (909/2012) 23 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 3 ja Varhaiskasvatuslaki 1 ja 10

14 Kunnan on huolehdittava siitä, että varhaiskasvatusta voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla suomen, ruotsin tai saamen kielellä 24. Viittomakieltä käyttävälle lapselle voidaan antaa varhaiskasvatusta viittomakielellä 25. Kunnan käytettävissä tulee olla varhaiskasvatuksessa esiintyvää tarvetta vastaavasti erityislastentarhanopettajan palveluja 26. Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet perustuvat Suomen perustuslakiin, varhaiskasvatuslakiin ja päivähoidosta annettuun asetukseen 27 sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Varhaiskasvatukseen sovelletaan myös soveltuvin osin säännöksiä sosiaalihuollosta 28 sekä hallintolakia 29 ja lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta 30. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella 31. Varhaiskasvatuksen järjestämisessä on otettava huomioon myös velvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Tällaisia ovat muun muassa yhdenvertaisuuslaki 32, tasa-arvolaki 33, Euroopan ihmisoikeussopimus 34, YK:n lapsen oikeuksien sopimus 35, YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 36, YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista 37 sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 38. Varhaiskasvatusta kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti. Kaikki lapset voivat osallistua yhdessä varhaiskasvatukseen esimerkiksi tuen tarpeista, vammaisuudesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta. 24 Varhaiskasvatuslaki 11 2 mom. 25 Varhaiskasvatuslaki 2 a :n (580/2015) 6. kohta 26 Varhaiskasvatuslaki 4 a (909/2012) 2. mom. 27 Asetus lasten päivähoidosta (239/1973) 28 Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 29 Hallintolaki (434/2003) 30 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 31 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 2 mom. ja 19 32 Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) 33 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) ja sen muutos (1329/2014) 34 Euroopan ihmisoikeussopimus 1990 35 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista 1989 36 YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2007 37 YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista 2007 38 Kestävän kehityksen tavoitteet Agenda 2030. YK:n yleiskokous 2015

15 Varhaiskasvatuksen valtakunnallisista tavoitteista säädetään varhaiskasvatuslaissa. Tavoitteet ohjaavat perusteiden sekä paikallisen ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadintaa, toteuttamista ja arviointia. Varhaiskasvatuslain 39 mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia; 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista; 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä; 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä. Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvollisuus kertoa huoltajille varhaiskasvatuksen tavoitteista ja toiminnasta sen eri toimintamuodoissa. Huoltajalle järjestetään mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lisäksi huoltajille järjestetään säännöllisesti mahdollisuus osallistua paikallisen ja yksikkökohtaisen varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin. 39 Varhaiskasvatuslaki 2 a

16 Lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen vaihtelee perheiden valinnan, lasten lakisääteisen oikeuden ja varhaiskasvatuksen järjestäjän päätöksen mukaan. Tämä tulee ottaa huomioon paikallisten suunnitelmien laatimisessa. 40 Varhaiskasvatuksessa oppimisympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia, ja niissä on huomioitava esteettömyys 41. Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on tarjottava täysipainoista ravintoa. Ruokailun on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu. 42 Varhaiskasvatus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Varhaiskasvatusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana. Varhaiskasvatuksessa noudatetaan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettuja säädöksiä 43. Varhaiskasvatuksessa otetaan lisäksi huomioon työsuojeluun ja turvallisuuteen liittyvät säännökset, henkilötietoja koskevat säännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä 44 ohjaavat määräykset. Varhaiskasvatuksessa ehkäistään kiusaamista ja puututaan siihen 45. Turvallisuuden edistämisen tulee olla suunnitelmallista ja säännöllisesti arvioitua. Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. 46 Varhaiskasvatuksen henkilöstöä velvoittavat myös säännökset, jotka koskevat sosiaalihuoltopalveluihin ohjaamista ja lastensuojeluilmoituksen tekemistä 47. 40 Varhaiskasvatuslaki (108/2016) 11, 11 a ja 11 b ja Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta (80/2015) 11a ja 11 b, perustelut s. 37-45 41 Varhaiskasvatuslaki 6 (580/2015) 42 Varhaiskasvatuslaki 2 b (580/2015) 43 Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) 7-8, 10, 15-16 ja Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015) 3 ja 8 44 Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) 45 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (341/2014) 6, perustelut s. 17 46 Varhaiskasvatuslaki 11 e (580/2015) 47 Sosiaalihuoltolaki 35 ja Lastensuojelulaki 25 ja 25 a (88/2010 ja 1302/2014)

17 3.2 Varhaiskasvatuksen toimintamuodot Varhaiskasvatusta annetaan päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena, esimerkiksi kerho- tai leikkitoimintana 48. Varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteet ohjaavat kaikkia varhaiskasvatuksen toimintamuotoja. Varhaiskasvatuksen toimintamuodot eroavat toisistaan oppimisympäristöiltään, resursseiltaan, henkilöstön koulutukselta ja kelpoisuusvaatimuksilta, henkilöstörakenteilta, lapsiryhmien koolta sekä lasten ja henkilöstön väliseltä suhdeluvulta. On tärkeää, että huoltajat saavat riittävästi tietoa kaikkien toimintamuotojen sisällöistä ja ominaispiirteistä. Huoltajan kanssa neuvotellaan siitä, mikä varhaiskasvatuksen toimintamuoto ja laajuus vastaavat lapsen tarpeita ja etua. 49 Neuvontaa ja ohjausta annetaan palvelujen piiriin hakeuduttaessa, mutta myös lapsen jo ollessa varhaiskasvatuspalvelujen piirissä. 50 Päiväkodeissa toteutettava varhaiskasvatus on yleisin varhaiskasvatuksen toimintamuodoista. Päiväkodeissa toiminta on ryhmämuotoista. Lapsiryhmät voidaan muodostaa eri tavoin ottaen huomioon esimerkiksi lasten ikä, sisarussuhteet tai tuen tarve. Ryhmien tulee olla pedagogisesti tarkoituksenmukaisia ja niiden muodostamisessa otetaan huomioon henkilöstön mitoitukseen ja ryhmien enimmäiskokoon liittyvät säännökset 51. Päiväkodissa hoito- ja kasvatustehtävissä toimivista vähintään kolmanneksen tulee olla kelpoisia lastentarhanopettajan tehtävään, muilla tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 8 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus 52. Päiväkotien henkilöstön moniammatillisuus on laadukkaan varhaiskasvatuksen voimavara, kun kaikkien osaaminen on käytössä sekä vastuut, tehtävät ja ammattiroolit toteutuvat tarkoituksenmukaisella tavalla. Varhaiskasvatuslaki korostaa pedagogiikan merkitystä ja samalla lastentarhanopettajan pedagogista vastuuta 53. Kokonaisvastuu lapsiryhmän toiminnan suunnittelusta, toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden toteutumisesta sekä toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä on lastentarhanopettajalla. 48 Varhaiskasvatuslaki 1 49 Varhaiskasvatuslaki 11 a (108/2016), 11 b (1290/1999) ja 11 c (909/2012), Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (1128/1996) ja Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta (80/2015) 11 a, perustelut s. 22, 37-45 50 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta (80/2015) 11 a, perustelut s. 42 51 Varhaiskasvatuslaki 5 (108/2016) ja 5 a (580/2015) 52 Asetus lasten päivähoidosta 6 (806/1992) 4 mom. (1282/2015) 53 Varhaiskasvatuslaki 1 ja 7 a

18 Lastentarhanopettajat, lastenhoitajat ja muu varhaiskasvatuksen henkilöstö suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä. Perhepäivähoito on pienessä ryhmässä toteutettavaa varhaiskasvatusta. Sitä voidaan järjestää perhepäivähoitajan tai lapsen kotona tai ryhmäperhepäivähoitona. Perhepäivähoidossa lapsiryhmiä muodostettaessa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaisuuteen. Kodeissa työskentelevät perhepäivähoitajat vastaavat oman ryhmänsä toiminnasta. Perhepäivähoidon johtaminen tukee perhepäivähoitajien tavoitteellista toiminnan suunnittelua ja toteuttamista. Muun varhaiskasvatuksen toteutus ja painopisteet vaihtelevat järjestäjän päätösten mukaan. Muuta varhaiskasvatusta voidaan järjestää esimerkiksi leikkipuisto- tai kerhotoimintana. Toiminta on ohjattua ja tavoitteellista. Muu varhaiskasvatus voi tarjota esimerkiksi ulkoilua, omaehtoista leikkiä, taide- tai liikuntakasvatusta. Lisäksi muu varhaiskasvatus voi tarjota huoltajille ohjattua yhdessäoloa lasten kanssa sekä muita sosiaalisia kontakteja. 3.3 Varhaiskasvatus osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua Varhaiskasvatus on keskeinen lapsia ja heidän perheitään koskeva palvelu, johon suurin osa lapsista osallistuu ennen oppivelvollisuutta. Lapset tuovat varhaiskasvatukseen mukanaan aiemman elämänkokemuksensa, jossa merkittävänä tekijänä ovat huoltajien ja lasten väliset vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteet. Henkilöstön tehtävänä on luoda luottamuksellinen suhde lapseen. Huoltajien ja henkilöstön välinen yhteistyö tuo lasten elämään jatkuvuutta ja turvallisuutta. Sovittaessa lapsen varhaiskasvatuksen tavoitteista avoin, arvostava ja tasavertainen kohtaaminen on tärkeää. Säännöllinen yhteistyö on oleellista, jotta perheiden ja henkilöstön yhteinen kasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden. Lapsuuden merkityksen ymmärtäminen sekä tietämys lasten kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta ovat pedagogisen toiminnan perustaa. Yhtä tärkeää on tuntea jokainen lapsi ja ottaa huomioon hänen yksilöllinen kehityksensä. Lapsen tunteminen edellyttää mahdollisimman pysyviä vuorovaikutussuhteita henkilöstön ja lasten välillä 54. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. Laadukkaan kokonaisuuden lähtökohtana on, että varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen henkilöstö tuntee koulutusjärjestelmän 54 Varhaiskasvatuslaki 2 a 5. kohta

19 sekä sen eri vaiheiden keskeiset tavoitteet, ominaispiirteet ja käytännöt. Lasten hyvinvoinnin sekä kehityksen ja oppimisen sujuvuuden vuoksi myös siirtymävaiheet suunnitellaan ja niitä arvioidaan. Varhaiskasvatuksen järjestäjä luo yhteistyön rakenteet ja tiedon siirron käytännöt, joiden avulla siirtymät kotoa varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksen aikana sekä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja sieltä perusopetukseen ovat mahdollisimman sujuvia. Siirtymävaiheissa tehdään huoltajan kanssa yhteistyötä lapsen edun mukaisesti. Tietojen siirtämisessä voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen aikana koottuja dokumentteja, joissa kuvataan lapsen kehitystä ja oppimista, sekä lapselle laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tiedon siirrossa noudatetaan voimassa olevia säädöksiä. 55 3.4 Arvoperusta Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvoperustan yleisperiaatteina ovat lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun, lapsen mielipiteen huomioon ottaminen sekä yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun vaatimus ja lapsen syrjintäkielto YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 56, varhaiskasvatuslain 57 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti 58. Lapsuuden itseisarvo Varhaiskasvatuksen tehtävänä on suojella ja edistää lasten oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Varhaiskasvatus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvosta. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi omana itsenään sekä yhteisönsä jäsenenä. Ihmisenä kasvaminen Varhaiskasvatus perustuu elämän, kestävän elämäntavan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Henkilöstö tukee lasten kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Varhaiskasvatuksessa arvostetaan sivistystä, mikä ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia oikein. Henkilöstö ohjaa lapsia toimimaan arvoperustan mukaisesti sekä 55 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 16 ja 17 56 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista 1989 57 Varhaiskasvatuslaki 2 a, 2 b, 7 a ja 7 b 58 YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2007

20 keskustelemaan arvoista ja ihanteista. Varhaiskasvatuksessa kiusaamista, rasismia tai väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikä keneltäkään. Lapsen oikeudet Lapsella on oikeus ilmaista itseään, mielipiteitään ja ajatuksiaan sekä tulla ymmärretyksi niillä ilmaisun keinoilla, joita hänellä on. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään opetukseen, huolenpitoon ja kannustavaan palautteeseen. Lapsella on oikeus leikkiä, oppia leikkien ja iloita oppimastaan sekä rakentaa käsitystä itsestään, identiteetistään ja maailmasta omien lähtökohtiensa mukaisesti. Lapsella on oikeus yhteisöllisyyteen ja ryhmään kuulumiseen. Lapsella on oikeus saada tietoa monipuolisesti, käsitellä tunteita ja ristiriitoja sekä kokeilla ja opetella uusia asioita. 59 Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Varhaiskasvatus edistää suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja moninaisuutta. Lapsilla tulee olla mahdollisuus kehittää taitojaan ja tehdä valintoja esimerkiksi sukupuolesta, syntyperästä, kulttuuritaustasta tai muista henkilöön liittyvistä syistä riippumatta. Henkilöstön tulee luoda moninaisuutta kunnioittava ilmapiiri. Varhaiskasvatus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle, joka muotoutuu edelleen lasten, heidän huoltajiensa sekä henkilöstön vuorovaikutuksessa. Perheiden monimuotoisuus Ammatillinen, avoin ja kunnioittava suhtautuminen monimuotoisiin perheisiin ja perheiden erilaisiin kieliin, kulttuureihin, katsomuksiin ja uskontoihin, perinteisiin sekä kasvatusnäkemyksiin luo edellytyksiä hyvälle kasvatusyhteistyölle 60. Lasten perheidentiteettiä ja perhesuhteita tuetaan siten, että jokainen lapsi voi kokea oman perheensä arvokkaaksi. Terveellinen ja kestävä elämäntapa Varhaiskasvatuksen tehtävänä on ohjata lapsia terveyttä ja hyvinvointia edistäviin elämäntapoihin. Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia kehittää tunnetaitojaan ja esteettistä ajatteluaan. Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan ja noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita niin, että sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen ulottuvuus huomioidaan. Varhaiskasvatus luo perustaa ekososiaaliselle sivistykselle niin, että ihminen ymmärtää ekologisen kestävyyden olevan edellytys sosiaaliselle kestävyydelle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle. 59 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista 1989 60 Varhaiskasvatuslaki 2 a 6. kohta

21 3.5 Oppimiskäsitys Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan lapset kasvavat, kehittyvät sekä oppivat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja lähiympäristön kanssa. Oppimiskäsitys pohjautuu myös näkemykseen lapsesta aktiivisena toimijana. Lapset ovat synnynnäisesti uteliaita ja haluavat oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla. Siinä yhdistyvät tiedot, taidot, toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu. Oppimista tapahtuu muun muassa lasten havainnoidessa ja tarkkaillessa ympäristöään sekä jäljitellessä muiden toimintaa. Lapset oppivat myös leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekä taiteisiin perustuvassa toiminnassa. Varhaiskasvatuksessa oppimisen lähtökohtana ovat lasten aiemmat kokemukset, heidän mielenkiinnon kohteensa ja osaamisensa. On tärkeää, että uusilla opittavilla asioilla on yhteys lasten kehittyviin valmiuksiin sekä muuhun kokemusmaailmaan ja kulttuuritaustaan. Lapset oppivat parhaiten voidessaan hyvin ja kokiessaan olonsa turvalliseksi. Myönteiset tunnekokemukset ja vuorovaikutussuhteet edistävät oppimista. Vertaisryhmä ja kokemus yhteisöön kuulumisesta ovat lapsen oppimisen ja osallisuuden kannalta keskeisiä. Lasten tulee saada oppimiseensa henkilöstön ohjausta ja tukea. Lapsia kiinnostava, tavoitteellinen ja sopivasti haastava toiminta innostaa oppimaan lisää. Jokaisen lapsen tulee saada onnistumisen kokemuksia ja iloa omasta toiminnastaan sekä itsestään oppijana. Leikki on varhaiskasvatusikäisten lasten oppimiselle merkityksellistä. Se on lasta motivoivaa ja iloa tuottavaa toimintaa, jossa lapset samalla oppivat monia taitoja ja omaksuvat tietoa. Varhaiskasvatuksessa tulee ymmärtää leikin itseisarvo lapselle sekä sen pedagoginen merkitys oppimisessa ja lasten kokonaisvaltaisessa kehityksessä ja hyvinvoinnissa. 3.6 Pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa pedagogiikka perustuu määriteltyyn arvoperustaan, käsitykseen lapsesta, lapsuudesta sekä oppimisesta. Pedagogiikalla tarkoitetaan monitieteiseen, erityisesti kasvatus- ja varhaiskasvatustieteelliseen tietoon perustuvaa, ammatillisesti johdettua ja ammattihenkilöstön toteuttamaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa lasten hyvinvoinnin ja oppimisen toteutumiseksi. Se näkyy varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa, oppimisympäristöissä sekä kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudessa. Pedagogiikan painottuminen varhaiskasvatuksen

22 kokonaisuudessa edellyttää pedagogista asiantuntemusta 61 sekä sitä, että henkilöstöllä on yhteinen ymmärrys siitä, miten lasten oppimista ja hyvinvointia voidaan parhaalla tavalla edistää. Varhaiskasvatus toteutuu henkilöstön, lasten ja ympäristön vuorovaikutuksessa, jossa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat eheän kokonaisuuden. Näitä kolmea ulottuvuutta voidaan tarkastella käsitteellisesti erillisinä, mutta käytännön toiminnassa ne nivoutuvat yhteen. Tämä mahdollistaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämisessä. Kasvatus, opetus ja hoito painottuvat eri tavoin eri-ikäisten lasten toiminnassa sekä varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa. Kasvatus on toimintaa, jonka myötä kulttuuriset arvot, tavat ja normit välittyvät, muovautuvat ja uudistuvat. Osaltaan kasvatuksen tavoite on siirtää kulttuuriperintöä sekä tärkeinä pidettyjä arvoja ja traditioita seuraavalle sukupolvelle. Kasvatuksen avulla ohjataan lapsia muodostamaan omia mielipiteitään ja arvioimaan kriittisesti vallitsevia ajattelu- ja toimintatapoja sekä toimimaan eettisesti kestävällä tavalla. Kasvatuksen sivistystehtävänä on ohjata tietoisesti lasten yksilöllisen identiteetin muotoutumista siten, että lapset oppivat havaitsemaan oman toimintansa vaikutukset toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Lasten kehitystä tuetaan niin, että he oppivat toimimaan sekä käyttämään osaamistaan myös toisten hyväksi. Opetuksen lähtökohtana on varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määritelty oppimiskäsitys. Opetuksen tarkoitus on edistää lasten oppimista ja auttaa lapsia luomaan merkityksiä itsestään, toisista ihmisistä sekä ympäröivästä maailmasta. Varhaiskasvatuksessa lapsia innostetaan ja motivoidaan opettelemaan uusia asioita sekä ohjataan käyttämään erilaisia oppimisen tapoja. Opetus tukee ja siinä hyödynnetään lasten luontaista uteliaisuutta ja tutkimisen halua. Opetuksessa otetaan huomioon lasten kehittyvät taidot, mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet sekä lasten yksilölliset tuen tarpeet. Lisäksi opetuksen perustana ovat oppimisympäristöille (luku 3.2), laaja-alaiselle osaamiselle (luku 2.7) ja pedagogiselle toiminnalle (luku 4) asetetut tavoitteet. Hoito on fyysisistä perustarpeista huolehtimista sekä tunnepohjaista välittämistä. Tavoitteena on, että lapsi tuntee itsensä arvostetuksi ja ymmärretyksi sekä kokee olevansa yhteydessä toisiin ihmisiin. Vastavuoroinen ja kunnioittava vuorovaikutussuhde sekä myönteinen kosketus ja läheisyys muodostavat perustan hyvälle hoidolle ja huolenpidolle. Päivittäin toistuvat tilanteet, kuten ruokailu, pukeminen ja riisuminen, lepo ja hygieniasta huolehtiminen ovat keskeinen osa lapsen päivää. Varhaiskasvatuksen 61 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (341/2014) 7 a, perustelut s. 18

23 hoitotilanteet ovat aina samanaikaisesti kasvatus- ja opetustilanteita, joissa opitaan esimerkiksi vuorovaikutustaitoja, itsestä huolehtimisen taitoja, ajan hallintaa sekä omaksutaan hyviä tottumuksia. 3.7 Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Siihen, miten lapset käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat lasten omaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävää osaamista. Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen edistää lasten kasvua yksilöinä ja yhteisönsä jäseninä. Osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet kulkevat jatkumona varhaiskasvatussuunnitelman perusteista esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ovat ohjanneet tämän asiakirjan valmistelua, ja ne tulee ottaa huomioon paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Laadukas pedagoginen toiminta vahvistaa lasten laaja-alaista osaamista. Laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa se, miten varhaiskasvatuksessa toimitaan, miten eri oppimisympäristöjä käytetään sekä miten lasten hyvinvointia ja oppimista tuetaan. Laajaalaisen osaamisen tavoitteet otetaan huomioon toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen kehittämisessä sekä kasvatuksessa, opetuksessa ja hoidossa. Luvussa 4.5 kuvattujen oppimisen alueiden tehtävänä on edistää lasten laaja-alaista osaamista. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvataan viisi toisiinsa liittyvää laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta: ajattelu ja oppiminen kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu itsestä huolehtiminen ja arjen taidot monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen osallistuminen ja vaikuttaminen. Seuraavaksi kuvataan mitä laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueilla tarkoitetaan. Lisäksi määritellään varhaiskasvatuksen tehtävä kullakin osa-alueella.

24 Ajattelu ja oppiminen Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa ja muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon hankinta, jäsentäminen ja uuden luominen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua, jonka perustaa luodaan varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten ajattelun ja oppimisen taitoja. Lasten ajattelu ja oppiminen kehittyvät monipuolisten ja merkityksellisten kokemusten avulla. Ihmettelylle, oivaltamiselle sekä oppimisen ilolle tulee olla tilaa. Leikissä lapsilla on mahdollisuus käyttää mielikuvitustaan ja luovuuttaan, kokeilla yhdessä ideoitaan ja tutkia maailmaa. Lasten taitoja jäsentää, nimetä ja kuvata ympäristöä ja sen ilmiöitä tuetaan iän ja kehityksen mukaisesti. Lapsia rohkaistaan kysymään ja kyseenalaistamaan. Heidän kanssaan iloitaan onnistumisista ja opetellaan kannustamaan toisia. Lapsia kannustetaan myös sinnikkyyteen ja olemaan lannistumatta epäonnistumisista sekä keksimään ratkaisuja eri tilanteissa. Heitä ohjataan suuntaamaan ja ylläpitämään tarkkaavaisuuttaan. Päivittäinen, riittävä fyysinen aktiivisuus tukee lasten ajattelua ja oppimista. Toiminnan pedagoginen dokumentointi (luku 4.2) sekä yhteinen pohdinta auttavat lapsia havaitsemaan oppimistaan ja tunnistamaan vahvuuksiaan. Tämä vahvistaa lasten uskoa omiin kykyihinsä. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Lapset kasvavat kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa maailmassa. Tämä korostaa sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen sekä kulttuurisen osaamisen merkitystä. Osaamiseen kuuluu taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä sekä kyky reflektoida omia arvoja ja asenteita. Vuorovaikutustaidoilla sekä kyvyllä ilmaista itseään ja ymmärtää muita on tärkeä merkitys identiteetille, toimintakyvylle ja hyvinvoinnille. Toimiva vuorovaikutus erilaisista kulttuuri- ja katsomustaustoista tulevien ihmisten kanssa edellyttää oman ja muiden kulttuurin ja katsomuksellisen taustan ymmärtämistä ja kunnioittamista. Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kulttuurista osaamista sekä heidän vuorovaikutus- ja ilmaisutaitojaan. Lapsia rohkaistaan tutustumaan toisiin ihmisiin, kieliin ja kulttuureihin. Henkilöstö toimii mallina lapsille erilaisten ihmisten sekä kielellisen, kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuuden myönteisessä kohtaamisessa. Lapsia ohjataan ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin. Yhteistyöhön perustuva toiminta luo mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutusja ilmaisutaitoja eri tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Lasten kanssa harjoitellaan asettumista toisen asemaan, opetellaan tarkastelemaan asioita eri näkökulmista sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti. Tämä vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja. Lapsia tuetaan kulttuuri-identiteettien rakentamisessa. Varhaiskasvatuksessa saadut kokemukset, tiedot ja taidot kulttuuriperinnöstä vahvistavat lapsen kykyä omaksua,

25 käyttää ja muuttaa kulttuuria. Esimerkiksi leikit, ruokailuhetket ja juhlat tarjoavat tilaisuuksia jakaa kokemuksia erilaisista perinteistä ja tavoista. Lapsia tuetaan myönteisen suhteen luomisessa moninaiseen ympäristöön. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Itsestä huolehtimiseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät taidot ovat kaikille tärkeitä. Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen. Lasten itsenäisyyden asteittaista lisääntymistä tuetaan. Lapsia autetaan, ja heitä kannustetaan pyytämään apua sitä tarvitessaan. Lasten kanssa harjoitellaan erilaisia taitoja kuten pukeutumista, ruokailua sekä henkilökohtaisesta hygieniasta ja omista tavaroista huolehtimista. Lapsia ohjataan toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä sekä lähiluonnossa ja liikenteessä. Lasten kanssa käsitellään heidän hyvinvointiaan edistäviä asioita kuten levon, ravinnon, liikunnan ja mielen hyvinvoinnin merkitystä. Lapsia autetaan tunteiden ilmaisussa ja itsesäätelyssä. Lasten tunnetaidot vahvistuvat, kun heidän kanssaan opetellaan havaitsemaan, tiedostamaan ja nimeämään tunteita. Lapsia ohjataan myös kunnioittamaan ja suojelemaan omaa ja toisten kehoa. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä. Monilukutaito on kulttuurisesti moninaisten viestien ja ympäröivän maailman ymmärtämisen sekä vuorovaikutuksen näkökulmasta keskeinen perustaito. Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Monilukutaidon perustana on laaja tekstikäsitys, jonka mukaan erilaiset tekstit voivat olla muun muassa kirjoitetussa, puhutussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa. Siihen sisältyy erilaisia lukutaitoja kuten kuvanlukutaito, numeerinen lukutaito, medialukutaito ja peruslukutaito. Monilukutaito liittyy kiinteästi ajattelun ja oppimisen taitoihin. Lasten kanssa nimetään asioita ja esineitä sekä opetellaan erilaisia käsitteitä. Lapsia innostetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan viestejä erilaisissa, myös digitaalisissa, ympäristöissä. Monilukutaitoisiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia sekä rikasta tekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja.

26 Lasten kanssa tutkitaan ja havainnoidaan tieto- ja viestintäteknologian roolia arkielämässä sekä tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, sovelluksiin ja peleihin. Digitaalista dokumentointia hyödynnetään leikeissä, tutkimisessa, liikkumisessa sekä taiteellisessa kokemisessa ja tuottamisessa. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa sisältöjä itse ja yhdessä muiden lasten kanssa käyttäen apuna tieto- ja viestintäteknologiaa edistävät lasten luovan ajattelun ja yhteistoiminnan taitoja sekä lukutaitoa. Henkilöstö ohjaa lapsia tieto- ja viestintäteknologian monipuoliseen ja turvalliseen käyttöön. Osallistuminen ja vaikuttaminen Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa. Varhaiskasvatuksessa kunnioitetaan näitä demokratian toteutumisen keskeisiä periaatteita. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä kannustaa oma-aloitteisuuteen. Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet Savitaipaleella varhaiskasvatus kuuluu sivistystoimen alaisuuteen. Palvelujen rakenteena ovat maantieteelliset palvelualueet Kirkonkylä ja Heituinlahti. Kunnan hallintosäännön mukaan sivistyslautakunta hyväksyy palvelualueensa toimintojen kuntatason suunnitelmat ja vastaa alueensa palveluiden järjestämisestä. Varhaiskasvatuksen lapsiryhmät muodostetaan toimintakausittain ottaen huomioon lapsen ikä, sisarussuhteet ja mahdollinen tuen tarve. Jokaisessa lapsiryhmässä työskentelee lastentarhanopettaja, joka vastaa ryhmän pedagogisesta toiminnasta. Toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin osallistuvat koko moniammatillinen henkilöstö. Savitaipaleen varhaiskasvatuksessa noudatetaan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia, työsuojeluun ja turvallisuuteen liittyviä säännöksiä. Henkilötiedot ovat salassa pidettäviä ja rekrytoitaessa henkilön rikostausta selvitetään.

27 Laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi pitää koko henkilöstön tuntea laatukäsitteiden sisältö ja merkitys. Savitaipeella varhaiskasvatuksen tavoitteena on onnellinen, iloinen, luova ja hyvinvoiva lapsi. Savitaipaleella varhaiskasvatuksen laadun kehittämisessä ja arvioinnissa arvostetaan erityisesti lasten ja vanhempien antamaa palautetta, jota saadaan päivittäin arjen kohtaamisissa, vasukeskusteluissa, vanhempainilloissa ja erilaisista toiminnan arviointiin liittyvistä kyselyistä. Henkilöstön tietämystä laatuajattelusta, arvioinnista ja arviointimenetelmistä lisätään koulutuksen avulla. Jokainen työyhteisön jäsen on vastuussa laadusta. Varhaiskasvatuksen toimintamuodot Savitaipaleen kunnan varhaiskasvatuspalveluihin kuuluvat: päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa toteutuva varhaiskasvatus vuorohoidossa toteutuva varhaiskasvatus esiopetuksen lisänä tarjottava varhaiskasvatus lapsen kehityksen ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa Savitaipaleella varhaiskasvatusta järjestetään kunnan tuottamana palveluna kahdessa päiväkodissa, ryhmäperhepäivähoitokodissa ja esiopetusta täydentävänä varhaiskasvatuksena. Lisäksi Savitaipaleella työskentelee viisi perhepäivähoitajaa. Kunnan varhaiskasvatuspalveluja täydentävät seurakunnan varhaiskasvatusikäisille suunnattu toiminta (päiväkerho, perhekerho sekä muu lapsityö) sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) toiminta (perhekahvila, tenhokerho ja erilaiset retket ja tapahtumat). Päiväkodit Toiminta päiväkodeissa on ryhmämuotoista ja ryhmät suunnitellaan pedagogisesti tarkoituksenmukaisiksi. Päiväkotien henkilöstö on moniammatillista ja laadukas varhaiskasvatus toteutuu ottamalla kaikkien ammattitaito ja osaaminen käyttöön. Varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan pedagogiikan rooli ja merkitys korostuvat ja kokonaisvastuu ryhmän toiminnasta on lastentarhanopettajalla. Vuorohoidossa tulee huomioida epäsäännöllisen rytmin vaikutukset lapsen hyvinvointiin. Vuorohoidon pedagogiikassa otetaan huomioon lasta kuormittavien ja tukevien tekijöiden vaikutukset lapsen arkeen. Toimintakausittaiset suunnitelmat ovat osa päiväkotien tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa. Toiminnan suunnittelun pohjaksi kerätään huoltajien kanssa yhteistyössä

28 laadituista lasten varhaiskasvatussuunnitelmista lapsien mielenkiinnonkohteet sekä tavoitteet kasvattajien toiminnalle. Näiden pohjalta mietitään ryhmän yhteiset tavoitteet, oppimisympäristö ja sisällöt, työtavat sekä pedagoginen dokumentointi. Pedagogisen toiminnan selkeyttämiseksi Savitaipaleelle otettiin käyttöön varhaiskasvatussuunnitelman vuosikello tukemaan tavoitteellista varhaiskasvatustyötä. Syksy uusien vasujen tekeminen ja vanhojen päivittäminen -> vasukeskustelut vasujen arviointi ja kirjaaminen toimintasuunnitelmien täydentäminen Talvi toimintasuunnitelmien täydentäminen ja päivittäminen kevätkaudelle syksyn toimintasuunnitelman arviointi Kevät vasukeskustelut tiedonsiirtokeskustelut, lasten vasujen siirto pedagogiset palaverit ja arviointikeskustelut -> kuntavasun toteutuminen edellisen toimintakauden ja toimintasuunnitelmien arviointi Kesä toimintasuunnitelmien aloittaminen tulevalle toimintakaudelle Perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito Perhepäivähoito on kodinomaista, perhepäivähoitajan kotona tapahtuvaa varhaiskasvatusta. Perhepäivähoitoryhmään voi kuulua enintään neljä kokopäiväistä ja yksi osa-päiväinen lapsi, hoitajan omat alle kouluikäiset lapset mukaan luettuna. Ryhmäperhepäivähoidossa kaksi perhepäivähoitajaa työskentelee kunnan ylläpitämissä tiloissa. Lapsiryhmän koko on kahdeksan alle kouluikäistä lasta. Perhepäivähoito on kiireetöntä ja joustavaa ja huomioi lapsen yksilöllisesti. Perhepäivähoito sopii hyvin erityisesti alle kolmevuotiaille, pienen ryhmän ja kodinomaisuutensa vuoksi. Tämä mahdollistaa myös kiinteän suhteen syntymisen hoitajan ja lapsen sekä hoitajan ja huoltajien välillä ja luo edellytykset hyville vuorovaikutussuhteille hoitajan, lapsen ja huoltajien välille. Perhepäivähoitaja vastaa oman ryhmänsä varhaiskasvatustoiminnasta. Perhepäivähoitajat tekevät yhteistyössä

29 varhaiskasvatuspäällikön kanssa toimintakausittain yhteisen toimintasuunnitelman, jota jokainen perhepäivähoitaja täydentää yhteistyössä huoltajien ja lasten vasujen pohjalta. Perhepäivähoidossa olevien lasten varhaiskasvatussuunnitelmissa käytetään lastentarhanopettajan asiantuntijuutta ja jokaiselle perhepäivähoitajalle nimetään oma vastuulastentarhanopettaja, joka on mukana perhepäivähoidon lasten varhaiskasvatussuunnitelmien laatimisessa. Yhteistyön toteutumisesta vastaa varhaiskasvatuspäällikkö, joka myös ohjaa suunnitelmallista työtä perhepäivähoidossa. Perhepäivähoitajat ovat mukana päiväkotien eri tapahtumissa ja perhepäivähoidon varahoito on järjestetty päiväkodeissa. Tämä muodostaa luonnollisen väylän perhepäivähoidon ja päiväkotihoidon yhteistyölle. Varhaiskasvatuspäällikkö tukee perhepäivähoidon tavoitteellista toiminnan suunnittelua, toteuttamista ja arviointia kehityskeskustelujen, ohjauskäyntien, tiimityön ja koulutusten avulla. Perhepäivähoitaja kehittää omaa työtään jatkuvasti ja esimiestyö tukee omalta osaltaan perhepäivähoitajan ammatillista kehittymistä. Esiopetusta täydentävä varhaiskasvatus Lapsilla, joiden huoltajat ovat työssä tai opiskelevat, on mahdollisuus saada esiopetusta täydentävää varhaiskasvatusta, jota järjestetään Savitaipaleella esiopetuspaikoissa. Arvoperusta Savitaipaleen varhaiskasvatussuunnitelman arvoperustaa täydentävät 15.11.2016 huoltajille tehdyn arvokyselyn tuloksista koottu paikallinen näkökulma, jossa korostui toisen ihmisen arvostus ja kunnioitus, välittäminen ja huolenpito sekä tasa-arvo, turvallisuus ja yksilöllisyyden huomioiminen. Savitaipaleella lapsen kohtaaminen alkaa kauniista katseesta, lempeän ystävällisestä äänestä ja lapsen tasolle asettumisesta. On tärkeää, että kasvattaja luo jokaiseen lapseen yksilöllisen, turvallisen ja lämpimän luottamussuhteen. Luottamussuhde lapsen ja aikuisen välillä syntyy saatavilla olon ja huolenpidon kokemuksista ja lapsen tunteesta, että hän tulee tarpeineen riittävän oikein ymmärretyksi. Sensitiivinen kasvattaja asettuu lapsen kanssa leikkimään, keskustelemaan, havainnoimaan ja kuuntelemaan. Hyväntahtoinen huumori ja leikkisyys tuovat iloa ja lisäävät turvantunnetta. Myönteinen uteliaisuus, virheiden myöntäminen, myötätunto ja uusien näkökulmienottokyky ovat kasvattajan tärkeitä ominaisuuksia. Kannustava ja myönteistä palautetta koko yhteisölle antava kasvattaja, joka arvioi säännöllisesti sekä tiimin, että oman työtapansa, on mukana rakentamassa toisia arvostavaa ja kunnioittavaa oppimisympäristöä, jossa aikuisten

30 keskinäinen kohtaaminen heijastuu myönteisellä ja lämpimällä tavalla lasten välisiin suhteisiin. Savitaipaleella kasvattajien toimintaa ohjaavat ensisijaisesti lapsen tarpeet. Henkilöstön tulee aina pystyä perustelemaan oma toimintansa lasten tarpeiden näkökulmasta. Toimintaa ohjaavat tärkeät kysymykset ovat: mitä lapsi tarvitsee? mitkä ovat lapsen vahvuudet ja mielenkiinnonkohteet? kuinka lapsen kasvua ja oppimista tuetaan yksilöllisesti ja osana ryhmää? Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja aloitteisiin vastaaminen vahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Savitaipaleen varhaiskasvatuksessa lapset suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa. Samalla lapset oppivat vuorovaikutustaitoja sekä yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Henkilöstö huolehtii siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Osallistumisen ja vaikuttamisen kautta lasten käsitys itsestään kehittyy, itseluottamus ja yhteisössä tarvittavat sosiaaliset taidot kasvavat. Huoltajille järjestetyssä kyselyssä nousi esille myös luonnon arvostaminen ja se, että Savitaipaleen luonto ja lähiympäristö ovat tärkeitä oppimis- ja kasvuympäristön osia. Savitaipaleen varhaiskasvatusyksiköt sijaitsevat lähellä metsiä ja rakentamatonta luontoa, liikenne on vähäistä ja luonnon äärelle; metsäpoluille ja Kuolimojärven rantaan on helppo kulkea. Luonnon hyödyntäminen toiminnassa ja oppimisympäristöinä on luontevaa. Luonnossa liikkuessa lapset tutustuvat lähiympäristöön ja oppivat huolehtimaan luonnosta. Luontoympäristössä mahdollistuvat lapselle ominaiset tavat toimia. Oppimiskäsitys Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan lapset kasvavat, kehittyvät sekä oppivat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja lähiympäristön kanssa. Savitaipaleen varhaiskasvatuksen henkilökunnan oppimiskäsitys lähtee tämän lisäksi siitä, että lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, tutkimalla, ilmaisemalla itseään ja kokemalla taiteellisia elämyksiä yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa. Lapsen pitää saada etsiä ja käsitellä tietoa. Kasvattajan tehtävä on ruokkia lapsen tiedonjanoa, ohjata lasta kohti kiinnostuksen kohteita ja kannustaa. Kasvattaja antaa lapselle mahdollisuuksia kiinnostavaan toimintaan ja tarttuu lasten mieltymyksiin ja vahvuuksiin niitä tukien. Oppiminen on elinikäistä ja prosessinomaista ja siihen kuuluu

31 oleellisesti kokeileminen. Savitaipaleella jokaiselle lapselle taataan miellyttäviä ja myönteisiä elämyksiä ja oppimiskokemuksia ja huolehditaan, että lapsi voi toimia omaehtoisesti ja oman näköisesti. Savitaipaleen varhaiskasvatuksessa lapsen luovaa ajattelua ja oppimaan oppimista tuetaan ikätaso huomioon ottaen. Lapsen motivaatiota ja kehittyvää minäkuvaa edistetään huomioimalla lapsen vahvuudet, kiinnostuksen kohteet, tukemalla lapsen ponnisteluja sekä arvostamalla oppimista ja omaehtoista taitojen opettelua. Yrityksille, erehtymisille ja onnistumisille annetaan tilaa. Pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus Savitaipaleen varhaiskasvatuksessa tehdään säännöllisesti yhteistyötä varhaiskasvatuksen eri yksiköiden kanssa. Tämä tarkoittaa henkilöstön yhteisiä koulutuksia, kokouksia ja työiltoja sekä yhteisiä tapahtumia (esim. laskiaistapahtuma, metsäretki, liikuntapäiviä). Kasvattajien yhteistyö ja arvostus toisiaan kohtaan, niin työtiimeissä, kuin koko varhaiskasvatuksessa on tärkeää ja siksi säännöllisten kokoontumisten järjestäminen yhteisten käytänteiden, arvojen ja pedagogisen toiminnan arvioinnin äärelle on laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytys. Hyvin toimivassa tiimissä keskustellaan avoimesti ja annetaan kunnioittavalla tavalla palautetta. Varhaiskasvatuksen yksiköt tekevät myös yhteistyötä esiopetusryhmien ja koulun kanssa, joka tukee lapsen siirtymistä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja siitä edelleen koulutielle. Savitaipaleella varhaiskasvatus nähdään tärkeänä osana lapsen kasvun ja oppimisen polun kokonaisuutta, aina perhepäivähoidosta lukioon saakka. Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen perusteet painottavat pedagogiikkaa ja myös Savitaipaleella pedagogiikka on läpäisevänä teemana kaikessa arjen toiminnassa. Lastentarhanopettajilla on vastuu lapsiryhmän pedagogiikasta, mutta viime kädessä vastuu toteutetun toiminnan laadusta on varhaiskasvatuspäälliköllä. Lapsen vasun tavoitteet ovat läsnä kaikessa arjen toiminnoissa ja toimintatavat osataan perustella pedagogisten tavoitteiden kautta. Tämä tarkoittaa, että kasvattajien täytyy tuntea lasten vasut. Arjen pedagogiikan lisäksi tarvitaan vahvaa pedagogiikan johtamista. Savitaipaleen varhaiskasvatuksessa ajatellaan, että johtaminen tukee toimintakulttuurin muutosta kohti oppivaa yhteisöä. Hyvä pedagoginen johtaminen lisää henkilöstön myönteistä vuorovaikutusta, työniloa ja hyvinvointia varhaiskasvatuksen arkeen, jolla on suorat vaikutukset myös lasten hyvinvointiin. Turvallinen ja hyvinvoiva varhaiskasvatus on hyvän johtamisen tulosta ja varhaiskasvatuksen johtamista arvioidaan säännöllisesti vuosittain mm. kehityskeskusteluiden yhteydessä.

32 Lapsen hoidon aloitusprosessiin halutaan Savitaipaleen varhaiskasvatuksessa panostaa. Hoidon aloitus on lapselle ja perheelle suuri elämänmuutos, joten sen hyvään alkuun on tärkeä varata riittävästi aikaa. Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa tai vaihtaessa varhaiskasvatusyksikköä lapsen vastaan ottamiseen tulee kiinnittää erityisesti huomiota. On tärkeää, että lapsi kokee olevansa tervetullut ja odotettu uusi leikkikaveri. Omien paikkojen esim. naulakon, ruoka- ja lepopaikan esittely tuo turvallisuutta ja osoittaa lapselle, että hän on ollut jo ennen tuloaan aikuisten mielessä. Joka aamuinen vastaanotto on tärkeä hoitopäivän aloitus ja siksi vastassa tulee aina olla ystävällinen aikuinen, joka antaa vanhemman rauhassa hyvästellä lapsen ja ohjaa sitten leikkimään muiden kanssa Lapsen hoidon aloitus on myös aloitus kasvatusyhteistyölle. Hoitosuhteen alkaessa ja ensimmäisessä yhteydenotossa sovitaan huoltajien kanssa ensimmäinen tapaaminen, jonka tavoitteena on tutustuminen lapseen ja perheen odotuksiin. Tämä tapaaminen voidaan toteuttaa joko lapsen kotona tai hoitopaikassa perheen valinnan mukaan. Tutustumiskäytänteet sovitaan yhdessä huoltajan kanssa lapsen tarpeita vastaaviksi. Työntekijän työotteessa näkyy kasvatusyhteistyön periaatteet kuuleminen, kunnioittaminen ja vuoropuhelu. Luottamus perheen ja hoitopaikan välille syntyy perhettä kunnioittavassa kohtaamisessa. Lapsen siirtyessä päivähoitomuodosta tai päiväkotiryhmästä toiseen kasvattajat huolehtivat huoltajien suostumuksella, että lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta oleellinen tieto siirtyy lapsen mukana. Lapsen vaihtaessa varhaiskasvatusyksikköä lapsen varhaiskasvatussuunnitelma siirretään uuteen ryhmään ja käydään huoltajien kanssa/suostumuksella tiedonsiirtopalaveri, jossa tarkennetaan lapsen yksilölliset tarpeet, tarvittavat tutustumiskäytännöt ja tarvittaessa nimetään lapselle omahoitaja helpottamaan lapsen siirtymistä uuteen yksikköön. Tiedonsiirtopalaveriin voidaan kutsua mukaan myös mahdollisia muita lapsen yhteistyötahoja, kuten erityislastentarhanopettaja, neuvolan terveydenhoitaja. Savitaipaleella lapsen siirtyminen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen tehdään mahdollisimman sujuvaksi. Siirtymässä on tärkeää henkilöstön vahva yhteistyö ja esikouluopettajan ja esiopetuksen muun henkilöstön tutuksi tuleminen jo esiopetusta edeltävänä vuonna sekä yhteiset tapahtumat ja retket (teatteriretket, elokuvat, vierailut) sekä keväällä järjestettävä esikouluun tutustumispäivä. Keväällä ennen esikouluun siirtymistä järjestetään huoltajien suostumuksella tiedonsiirtokeskustelu lastentarhanopettajan ja tulevan esikoulunopettajan kanssa, jotta siirtymässä voidaan huomioida lapsen yksilölliset tarpeet ja huoltajien toiveet. Vanhemmilla on myös mahdollisuus ennalta tutustua esiopetuksen henkilökuntaan sekä

33 kuraattori- ja kouluterveydenhuoltopalveluihin ja saada tietoa oppilashuollosta keväällä tai heti syksyllä järjestettävässä vanhempaintapaamisessa. Laaja-alainen osaaminen Savitaipaleen varhaiskasvatuksessa ajatellaan, että laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Laadukas pedagoginen toiminta vahvistaa lasten laaja-alaista osaamista. Laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa se, miten varhaiskasvatuksessa toimitaan, miten eri oppimisympäristöjä käytetään sekä miten lasten hyvinvointia ja oppimista tuetaan. Savitaipaleella laajaalaisen osaamisen tavoitteet otetaan huomioon toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen kehittämisessä sekä kasvatuksessa, opetuksessa ja hoidossa. Savitaipaleen kasvatushenkilöstö on yhdessä luonut varhaiskasvatuksen tavoitelauseet, joiden tarkoituksena on tukea lasten laaja-alaista osaamista ja kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista sekä toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta. kuuntelen herkällä korvalla pidän huolta ja ohjaan kannustaen kohti vahvuuksia annan aikaa ja tilaa toteuttaa itseään syli on aina avoin lapsilla on mahdollisuus liikkua monipuolisesti olemme joustavia leikin, liikun ja luon lapsilähtöisesti luon kasvuympäristön, jossa lapsen on turvallista kokeilla onnistua ja epäonnistua hymyllä saan hymyn yhteistyöllä ja toista kuuntelemalla saavutamme toistemme sekä lasten ja perheiden luottamuksen positiivisella asenteella jaksamme työssämme ja luomme iloisen ilmapiirin kaiken perustana on toista ihmistä kunnioittava vuorovaikutus Savitaipaleen varhaiskasvatuksessa arvostetaan ja välitetään lapsille suomalaista kulttuuriperintöä. Yhteisön ja ympäristön kulttuurinen, kielellinen ja katsomuksellinen moninaisuus nähdään voimavarana. Kielemme on osa kulttuuriperintöä, se on läsnä jatkuvasti ja se kehittyy kaiken aikaa. Esineiden ja asioiden nimeäminen ja käsitteiden opettelu sekä luokittelu ovat läsnä varhaiskasvatuksen arjen vuorovaikutuksessa. Yhteiset pohdinnat ja keskustelut tuovat näkyväksi sekä lapsille että aikuisille asioiden vaihtoehtoiset tulkitsemistavat ja toimintamallit. Henkilöstö toimii kielellisenä mallina lapsille ja ymmärtää erilaista sanastoa ja kehittää monilukutaitoaan.

34 Varhaiskasvatuksessa saadut kokemukset, tiedot ja taidot kulttuuriperinnöstä vahvistavat lapsen kykyä omaksua, käyttää ja muuttaa kulttuuria. Esimerkiksi leikit, ruokailuhetket ja juhlat tarjoavat tilaisuuksia jakaa kokemuksia erilaisista perinteistä ja tavoista. Lapsia tuetaan myönteisen suhteen luomisessa moninaiseen ympäristöön. Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestientulkinnan ja tuottamisen taitoja. Monilukutaidon perustana on laaja tekstikäsitys, jonka mukaan erilaiset tekstit voivat olla muun muassa kirjoitetussa, puhutussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa. Siihen sisältyy erilaisia lukutaitoja kuten kuvanlukutaito, numeerinen lukutaito, medialukutaito ja peruslukutaito. Monilukutaito liittyy kiinteästi ajattelun ja oppimisen taitoihin. Lasten kanssa nimetään asioita ja esineitä sekä opetellaan erilaisia käsitteitä. Lapsia innostetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan viestejä erilaisissa, myös digitaalisissa ympäristöissä. Monilukutaitoisiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia sekä rikasta tekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja. Lapsi tarvitsee erilaista aineistoa ja lukemista kehittyäkseen, kasvaakseen ja muodostaakseen maailmankuvansa. On tärkeää, että lapsi näkee lähiympäristössään kirjoja ja että niitä luetaan hänen kanssaan. Kirjojen katselu ja niiden lukeminen yhdessä aikuisen kanssa kehittävät monipuolisesti sekä kielitaitoa että myös tiedon käsittelyyn ja oivaltamiseen liittyviä perustaitoja. Kirjoissa käytetään rikasta ja monitasoista kieltä, joka tukee lapsen sanavarastoa ja sitä kautta myös puheen kehitystä. Savitaipaleen varhaiskasvatuksessa lasten kanssa tutkitaan ja havainnoidaan tieto- ja viestintäteknologian roolia arkielämässä sekä tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, sovelluksiin ja peleihin. Digitaalista dokumentointia hyödynnetään leikeissä, tutkimisessa, liikkumisessa sekä taiteellisessa kokemisessa ja tuottamisessa. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa sisältöjä itse ja yhdessä muiden lasten kanssa käyttäen apuna tieto- ja viestintäteknologiaa edistävät lasten luovan ajattelun ja yhteistoiminnan taitoja sekä lukutaitoa. Henkilöstö kouluttautuu ohjaamaan lapsia tietoja viestintäteknologian monipuoliseen ja turvalliseen käyttöön. 4. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja varhaiskasvatusta johtavien henkilöiden tehtävänä on luoda edellytykset

35 toimintakulttuurin kehittämiselle ja arvioinnille varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa ja yksiköissä. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka rakentuu muun muassa arvoista ja periaatteista työtä ohjaavien normien ja tavoitteiden tulkinnasta oppimisympäristöistä ja työtavoista yhteistyöstä ja sen eri muodoista vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä henkilöstön osaamisesta, ammatillisuudesta ja kehittämisotteesta johtamisrakenteista ja -käytännöistä toiminnan organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Toimintakulttuuria muovaavat tiedostetut, tiedostamattomat ja joskus myös tahattomat tekijät. Yhteisön kaikki jäsenet vaikuttavat toimintakulttuuriin, ja se puolestaan vaikuttaa kaikkiin jäseniin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys vai ei. Varhaiskasvatuksessa kaikkien työtapojen tulee tukea lapsen kehitystä ja oppimista. Ne tulee myös pystyä pedagogisesti perustelemaan. Henkilöstön on tärkeä tiedostaa, että heidän tapansa toimia ja olla vuorovaikutuksessa välittyy mallina lapsille, jotka omaksuvat varhaiskasvatusyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Toimintakulttuuri vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun. Sillä on keskeinen merkitys varhaiskasvatuksen toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle. Toimintakulttuuriin vaikuttaa keskeisesti johtaminen. Varhaiskasvatuksen johtamisen lähtökohtana on jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen. Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää pedagogiikan johtamista, joka on varhaiskasvatuksen kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista johtamista, arviointia ja kehittämistä. Se sisältää kaikki ne toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset henkilöstön hyville työolosuhteille, ammatillisen osaamisen ja koulutuksen hyödyntämiselle ja kehittämiselle sekä pedagogiselle toiminnalle (luku 4.1). 4.1 Toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Yhteisön toimintakulttuuri muuttuu jatkuvasti ja sitä tulee myös arvioida ja kehittää. Yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen edistää arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä. Jatkuvan

36 kehittämisen perusedellytys on, että henkilöstö ymmärtää oman toimintansa taustalla vaikuttavien arvojen, tietojen ja uskomusten merkityksen sekä osaa arvioida niitä. Kehittämisessä on tärkeää toisia arvostava, koko yhteisöä osallistava ja luottamusta rakentava dialogi. Lapsen etu on kaiken kehittämisen lähtökohta. Johtaja edistää osallistavaa toimintakulttuuria luomalla rakenteita ammatilliseen keskusteluun. Lisäksi johtaja rohkaisee työyhteisöä säännöllisesti kehittämään ja innovoimaan yhteistä toimintakulttuuria. Johtaja tukee yhteisön kehittymistä oppivaksi yhteisöksi, jossa osaamista kehitetään ja jaetaan. Päämääränä on, että yhteinen toimintaajatus ja toiminnan tavoitteet näkyvät käytännöissä. Johtaja vastaa siitä, että yhteisiä työkäytäntöjä tehdään näkyväksi ja että niitä havainnoidaan ja arvioidaan säännöllisesti. Lapset ja huoltajat ovat mukana toimintakulttuurin kehittämisessä ja arvioinnissa. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria kehitetään seuraavien periaatteiden mukaisesti: Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Varhaiskasvatuksessa toimitaan yhteisönä, jossa lapset ja henkilöstö oppivat yhdessä ja toisiltaan. Oppivassa yhteisössä on tilaa erilaisille mielipiteille ja tunteille. Lapsia ja henkilöstöä kannustetaan rohkeasti jakamaan ajatuksiaan ja kokeilemaan uudenlaisia toimintatapoja. Jatkuvasti toimintaansa arvioiva ja kehittävä yhteisö haastaa itseään sekä tunnistaa ja hyödyntää vahvuuksiaan. Oppivassa yhteisössä arvostetaan kunnioittavaa ja huomaavaista käytöstä. Yhteisö rohkaisee kokeiluun, yrittämiseen ja sinnikkyyteen sekä sallii myös erehtymisen. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. Henkilöstöä kannustetaan itsearviointiin, tiedon ja osaamisen jakamiseen ja samalla ammatilliseen kehittymiseen. Yhdessä sovittujen tavoitteiden ja tehtävien pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi sekä huoltajilta ja muilta yhteistyökumppaneilta saatu palaute edistävät yhteisön oppimista. Oppimista edistää myös kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksesta saadun tiedon hyödyntäminen. Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa. Yhteisössä kannustetaan kaikkia kekseliäisyyteen, mielikuvituksen käyttöön, omaan ilmaisuun ja luovuuteen. Leikki saa näkyä ja kuulua. Lasten leikkialoitteille, kokeiluille ja elämyksille annetaan tilaa, aikaa ja leikkirauhaa. Leikkiville lapsille ja aikuisille mahdollistetaan keskittyminen leikkiin.

37 Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin kuuluu henkilöstön keskinäinen yhteistyö sekä vuorovaikutus huoltajien ja lähiympäristön kanssa. Yhteisön jäsenet kunnioittavat toisiaan ja arvostavat yhteistyötä. Yhteisö rohkaisee lapsia hyvään vuorovaikutukseen sekä toimimaan ryhmän jäseninä. Henkilöstö tukee lasten vertaissuhteiden syntymistä ja vaalii ystävyyssuhteita. Turvallisessa yhteisössä puututaan ristiriitoihin ja opetellaan rakentavia keinoja niiden ratkaisemiseen. Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa kaikessa toiminnassa. Lasten, henkilöstön ja huoltajien aloitteita, näkemyksiä ja mielipiteitä arvostetaan. Tämä edellyttää osallisuutta edistävien toimintatapojen sekä rakenteiden tietoista kehittämistä. Lasten ymmärrys yhteisöstä, oikeuksista, vastuusta ja valintojen seurauksista kehittyy osallisuuden kautta. Osallisuutta vahvistaa lasten sensitiivinen kohtaaminen ja myönteinen kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Lasten ja huoltajien osallistuminen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin vahvistaa osallisuutta. Jokainen henkilöstön jäsen on tärkeä osa kasvatusyhteisöä. Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi yhdenvertaisina riippumatta henkilöön liittyvistä tekijöistä 62. Yhdenvertaisuus ei merkitse samanlaisuutta. Toimintakulttuurin kehittämisen kannalta on tärkeää, että yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevista asenteista keskustellaan työyhteisössä. Lisäksi tulee pohtia, miten esimerkiksi kieleen, etnisyyteen, katsomukseen, vammaisuuteen, sukupuoleen ja sen moninaisuuteen liittyvät asenteet näkyvät puheissa, eleissä, teoissa ja toimintatavoissa. Vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä tavat toimia stereotyyppisten oletusten mukaisesti välittyvät lapsille. Varhaiskasvatus on sukupuolisensitiivistä. Henkilöstö rohkaisee lapsia tekemään valintoja ilman sukupuoleen tai muihin henkilöön liittyviin seikkoihin sidottuja stereotyyppisiä rooleja ja ennakko-odotuksia. Henkilöstö tunnistaa lasten keskinäisten kohtaamisten eriarvoistavia piirteitä sekä puuttuu niihin hienotunteisesti ja johdonmukaisesti. Myönteisellä ja kannustavalla vuorovaikutuksella tuetaan lapsen oman identiteetin ja itsetunnon kehitystä. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Varhaiskasvatus on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa. Kulttuurinen moninaisuus nähdään voimavarana. Yhteisössä tunnistetaan, että oikeus omaan kieleen, kulttuuriin, uskontoon ja katsomukseen on perusoikeus. Varhaiskasvatuksessa arvostetaan ja hyödynnetään suomalaista kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä yhteisön ja ympäristön kulttuurista, kielellistä ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Tämä edellyttää henkilöstöltä tietoa toisista kulttuureista ja erilaisista 62 Yhdenvertaisuuslaki 7 ja 8

38 katsomuksista sekä taitoa nähdä ja ymmärtää asioita monesta näkökulmasta ja asettua toisen asemaan. Erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti ja luodaan myös uusia tapoja toimia yhdessä. Samalla edistetään kulttuurisesti kestävää kehitystä. Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa tiedostetaan, että kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaikkialla. Henkilöstö ymmärtää kielen keskeisen merkityksen lasten kehityksessä ja oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan kuulumisessa. Monikielisyyden näkyväksi tekeminen tukee lasten kehitystä kulttuurisesti moninaisessa maailmassa. Henkilöstön tulee tiedostaa, että he ovat lapsille kielellisiä malleja, ja kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttöönsä. Henkilöstö rohkaisee lapsia käyttämään kieltä monipuolisesti. Lasten kielelliset lähtökohdat huomioidaan, ja heille annetaan aikaa ja mahdollisuuksia vaihteleviin kielenkäytön tilanteisiin. Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Varhaiskasvatuksessa arvostetaan terveellisiä, turvallisia ja liikunnallisia elämäntapoja. Varhaiskasvatuksen yhteisössä liikutaan monipuolisesti sisällä ja ulkona sekä vältetään pitkäkestoista istumista. Lasten hyvinvointia edistetään antamalla mahdollisuus päivän aikana rauhoittumiseen ja lepoon sekä tarjoamalla monipuolista, terveellistä ja riittävää ravintoa. Toimintakulttuurin kehittämisessä huomioidaan yhteisön mahdollisuus toimia kiireettömässä ja keskittymistä edistävässä ympäristössä. Selkeä ja suunnitelmallinen, mutta joustava päivän rakenne edistää hyvinvointia. Varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Lapsella on oikeus saada lohdutusta sitä tarvitessaan. Varhaiskasvatuksessa ei sallita kiusaamista, väkivaltaa eikä häirintää. Kiusaaminen tunnistetaan, siihen puututaan ja sitä ehkäistään tietoisesti ja suunnitelmallisesti. Lasten kanssa opetellaan tunnistamaan ja ratkaisemaan ristiriitoja rakentavasti. Häirintä-, kiusaamis- tai väkivaltatilanteista keskustellaan lasten huoltajien kanssa ja etsitään yhdessä ratkaisuja. Turvallisuuden edistämiseen kuuluu myös tapaturmien suunnitelmallinen ehkäisy ja seuranta, turvallisuuskasvatus sekä tiloista ja välineistä huolehtiminen. Varhaiskasvatus edellyttää toimivaa ja sitoutunutta turvallisuuden johtamista sekä turvallisuusasiat hallitsevaa henkilöstöä. Kaikessa toiminnassa huomioidaan ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävän elämäntavan välttämättömyys. Arjen valinnoilla ja toimilla ilmennetään vastuullista suhtautumista luontoon ja ympäristöön. Varhaiskasvatuksessa edistetään välineiden ja tilojen yhteiskäyttöä, kohtuullisuutta, säästäväisyyttä, korjaamista ja uusiokäyttöä.

39 4.2 Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö 63. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta. Oppimisympäristökäsite sisältää varhaiskasvatuksessa muun muassa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Oppimisympäristöjä kehitetään siten, että varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa ja että ne tukevat lasten terveen itsetunnon sekä sosiaalisten ja oppimisen taitojen kehittymistä. Ergonomia, ekologisuus, viihtyisyys ja esteettömyys sekä tilojen valaistus ja akustiikka, sisäilman laatu ja siisteys otetaan huomioon oppimisympäristöjä rakennettaessa ja kehitettäessä. Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä lasten kanssa. Niiden tulee tukea lasten luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua sekä ohjata leikkiin, fyysiseen aktiivisuuteen, tutkimiseen sekä taiteelliseen ilmaisuun ja kokemiseen. Lapsilla tulee olla mahdollisuus tutkia maailmaa kaikilla aisteillaan ja koko kehollaan. Oppimisympäristöt tarjoavat lapsille vaihtoehtoja mieluisaan tekemiseen, monipuoliseen ja vauhdikkaaseen liikkumiseen, leikkeihin ja peleihin sekä rauhalliseen oleiluun ja lepoon. Lasten ideat, leikit ja heidän tekemänsä työt näkyvät oppimisympäristöissä. Oppimisympäristöissä voidaan toteuttaa monenlaista pedagogista toimintaa ja ne muuntuvat tarpeen mukaan. Henkilöstön tulee ottaa huomioon lasten kiinnostuksen kohteet, yksilölliset taidot ja tarpeet sekä luvussa 4 kuvatut varhaiskasvatuksen toteuttamisen periaatteet. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä toimitaan joustavasti erikokoisissa ryhmissä, joissa jokaisella yhteisön jäsenellä on mahdollisuus osallistua toimintaan ja vuorovaikutukseen. Toiminta pedagogisesti tarkoituksenmukaisissa ryhmissä edistää lasten ja henkilöstön keskittymistä sekä lapsilähtöistä toimintaa. Yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat auttavat luomaan ilmapiiriltään turvallisen, muita kunnioittavan ja yhteisvastuullisen oppimisympäristön. Turvallisessa ilmapiirissä erilaisten tunteiden näyttäminen on sallittua ja henkilöstö auttaa lapsia tunteiden ilmaisussa ja itsesäätelyssä. Lapsia rohkaistaan kysymään, ja lasten kysymyksiin vastataan. Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja kehitetään siten, että ne vahvistavat yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Tämä mahdollistaa perinteisten sukupuolistereotypioiden rikkomisen. Oppimisympäristöissä edistetään lasten kielellistä kehitystä ja kielitietoisuutta sekä tuodaan näkyväksi kulttuurista moninaisuutta. 63 Varhaiskasvatuslaki 2 a 4. kohta ja 6

40 Luonto sekä pihat, leikkipuistot ja muut rakennetut ympäristöt ovat myös varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä. Ne tarjoavat kokemuksia, materiaaleja ja monipuolisia mahdollisuuksia leikkiin ja tutkimiseen. Niitä hyödynnetään liikunta- ja luontoelämysten ja oppimisen paikkoina. Lasten käytössä tulee olla riittävästi monipuolisia ja turvallisia leikki- ja toimintavälineitä, ja niissä on tarvittaessa huomioitava lasten yksilölliset tuen tarpeet. Tieto- ja viestintäteknologia on osa monipuolista ja lasta osallistavaa oppimisympäristöä. Varhaiskasvatuksessa käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Lasten omia tieto- ja viestintäteknologisia laitteita, leluja ja muita välineitä käytetään varhaiskasvatuksen järjestäjän määrittämällä tavalla. Omien laitteiden, lelujen ja välineiden käytöstä sovitaan huoltajien kanssa. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja vierailut esimerkiksi kirjastoon, museoon, kulttuuriperintökohteisiin, teatteriin ja huoltajien työpaikoille rikastavat lasten oppimisympäristöjä. Oppimisympäristöjen suunnittelu tarjoaa myös luontevan yhteistyömahdollisuuden henkilöstön ja huoltajien välille. 4.3 Yhteistyö varhaiskasvatuksessa Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan tarvittaessa monialaisesti. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on tärkeä merkitys varhaiskasvatuksessa. Yhteistyön tavoitteena on huoltajien ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen lasten terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen. Luottamuksen rakentaminen sekä tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus tukevat kasvatusyhteistyötä. Kasvatustyöhön liittyvistä arvoista, tavoitteista ja vastuista keskustellaan sekä henkilöstön kesken että huoltajien kanssa. Yhteistyö on vuorovaikutteista ja edellyttää varhaiskasvatuksen henkilöstöltä aloitteellisuutta ja aktiivisuutta. Yhteistyössä huomioidaan perheiden moninaisuus, lasten yksilölliset tarpeet sekä huoltajuuteen ja

41 vanhemmuuteen liittyvät kysymykset. Tarvittaessa keskusteluissa käytetään tulkkia molemminpuolisen ymmärryksen varmistamiseksi 64. Yhteistyöllä voi olla erilaisia tehtäviä ja muotoja lapsen varhaiskasvatuksen aikana. Lasten päivittäiset tapahtumat ja kokemukset jaetaan huoltajien kanssa. Kannustavat ja lapsen kehitystä ja oppimista myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä. Huoltajan ja henkilöstön havainnot ja keskustelut lapsen päivästä luovat pohjan lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiselle. Yhteistyön merkitys on erityisen tärkeää siirtymävaiheissa, kuten lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa ja varhaiskasvatuksen aikaisissa siirtymissä, lapsen vaihtaessa päiväkotia tai aloittaessa esiopetuksen. Yhteisellä keskustelulla on erityinen tehtävä laadittaessa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa (luku 1.3). Yhteistyön merkitys huoltajien kanssa korostuu, kun suunnitellaan ja toteutetaan lasten kehityksen ja oppimisen tukea (luku 5). Luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa huoltajien ja henkilöstön välisen yhteistyön myös haastavissa tilanteissa, esimerkiksi huolen herätessä lapsen hyvinvoinnista. Lasten huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun ja kehittämiseen yhdessä henkilöstön ja lasten kanssa. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Yhteistyö voi tukea myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta. Huoltajien verkostoituminen ja yhteinen toiminta erilaisissa tilaisuuksissa vahvistaa yhteisöllisyyttä ja antaa tukea henkilöstön työlle. Toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Lapsen ajattelu kehittyy positiivisessa ja kannustavassa ilmapiirissä ja niin lasten kuin kasvattajien vahvuuksia huomioidaan ja korostetaan huomaamalla hyvän jokaisessa. Lapsella ei ole ongelmia vaan hän harjoittelee taitoja, joita ei vielä osaa. Lasta kannustetaan kriittiseen ajatteluun ja rohkaistaan kyselemään ja esittämään omia mielipiteitä. Lapsen ajattelu ja oppiminen tapahtuvat arjen pienissä hetkissä. Lapsen 64 Varhaiskasvatuslaki 14 a ja Kielilaki (423/2003) 18

42 itsetuntoa vahvistaa aikuisen positiivinen huomio, esim. katse, hymy ja kosketus. Oppiva yhteisö luo mahdollisuuksia yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Savitaipaleen varhaiskasvatuksessa annetaan kaikille, niin lapsille, kuin aikuisillekin mahdollisuus tutkimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin Savitaipaleen varhaiskasvatuksessa tuetaan yksiköiden ja toimintamuotojen omaa kehittämistyötä ja osallistutaan aktiivisesti seudulliseen ja valtakunnalliseen kehittämisja arviointityöhön. Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jaetaan henkilöstön kesken ja henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia ammatilliseen keskusteluun ja henkilöstön ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Savitaipaleella panostetaan tiimien sujuvaan toimintaan. Toimivan tiimin ylläpitäminen on jatkuva prosessi ja tiimin toimintaa voidaan kehittää paremmaksi erityisesti mahdollistamalla riittävät puitteet tiimin suunnittelutyölle ja tiimin työntekijöiden tutustumiselle. Yhteisö, jossa jaetaan samat arvot ja arvostetaan jokaista yksilöä, on sen jäsenelle merkittävä voimavara. Yhdessä oppiminen avoimessa ja innostavassa oppimiskulttuurissa luo kollektiivisen oppimisprosessin, joka on tehokas ja voimaannuttava. Hyvä henki ja asenne antavat energiaa työhön. Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Leikki edistää lapsen kehitystä ja oppimista ja hyvinvointia. Leikissä yhdistyvät keskeiset oppimista edistävät asiat: innostus, yhdessä tekeminen ja omien taitojen haastaminen. Osallisuus leikissä tarjoaa myönteisiä kokemuksia yhteydessä toisiin ja tukee myönteisen itsetunnon kehittymistä ja lisää motivaatiota yhdessä tekemiseen ja uuden oppimiseen. Savitaipaleella lapset otetaan mukaan leikkiympäristöjen kehittämiseen ja rakentamiseen. Leikkivälineistöä uudistetaan huomioiden lasten kehitykseen ja oppimiseen liittyvät tarpeet, lasten mielipiteet ja kestävä kehitys. Lapsella on mahdollisuus monipuoliseen ulkoleikkiin ja leikkimiseen luonnonympäristössä. Luonto- ja kulttuuriympäristömme tarjoamia mahdollisuuksia käytetään toiminnan ja leikin rikastuttajina. Savitaipaleen varhaiskasvatushenkilöstö tuntee leikin kehitysvaiheet ja rikastuttaa leikkiä ja oppimisympäristöä. Ilmapiiri on leikkimyönteinen ja turvallinen. Lapsen omaehtoista ja pitkäkestoista leikkiä arvostetaan. Jokaiselle lapselle mahdollistetaan osallisuus leikkiin oman kehitystasonsa mukaisesti. Henkilöstö havainnoi ja dokumentoi lasten leikkejä. Aikuinen voi olla aktiivinen mukana leikkijä, leikin rikastuttaja tai ohjaaja.

43 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kun lapsi oppii näkemään itsensä yhteisön jäsenenä, jolla on merkittävä ja mielekäs rooli, niin yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuvat. Osallistumisen kokemus estää ulkopuolisuuden tunnetta, turhautumista ja ilkivaltaa. Kasvattajan on tärkeää kuunnella lapsia ja tarttua hetkiin, joista voi kasvaa aitoa osallistumista. Savitaipaleen varhaiskasvatuksessa lapset nähdään osaavina, pätevinä ja arvokkaina toimijoina. Vastuu lasten ja huoltajien osallisuuden mahdollistamisesta on varhaiskasvatuksen henkilökunnalla. Henkilöstö arvioi ja kehittää suunnittelukäytäntöjä osallisuutta tukevaksi. Osallisuuden tavat ja menetelmät työstetään yksiköittäin monipuolisiksi ja vastaamaan yhteisön tarpeita ja toiveita. Lasten ja huoltajien osallisuus toteutuu jokaisen mahdollisuuksien ja mielenkiinnon mukaan. Lasten osallisuus Oikeus iloita itsestään ja tulla huomioiduksi Oppiminen aikuisen turvassa Kokemus vaikuttamisesta, omatoimisuuden harjoittelusta ja vastuuseen kasvamisesta Maailman yhteinen tulkitseminen aikuisen kanssa Oikeus olla sellaisten aikuisten kasvatettavana, jotka kunnioittavat ja kuuntelevat lasta sekä jaksavat yhä uudelleen kiinnostua lapsen maailmasta Aikuisten vaikutus lasten osallisuuden tukijana Osallisuutta mahdollistavien olosuhteiden luominen Taito kerätä lapsesta tietoa Kyky hyödyntää lapsilta saatavaa tietoa Taito kehittää osallisuutta tukevia toimintatapoja omassa työssä Savitaipaleen varhaiskasvatuksessa toteutetaan pienryhmätoimintaa, jonka tavoitteena on lapsen perusturvallisuuden, tunne elämän ja vuorovaikutustaitojen tukeminen. Pienryhmätyöskentelyllä myös arat lapset saavat mahdollisuuden osallistua ja tuntea osallisuutta. Pienryhmät voivat olla pysyviä tai vaihtuvia. Ryhmät voidaan muodostaa esimerkiksi kehitystaitojen, lapsen mielenkiinnon kohteiden, iän, kaverisuhteiden mukaan tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Kasvattaja auttaa lasta liittymään osaksi pienryhmää ja sen kautta myöhemmin myös osaksi suurempaa ryhmää. Pienryhmätyöskentely tarjoaa kasvattajalle mahdollisuuden keskittyä lapsiin yksilöllisemmin, jolloin esimerkiksi havainnointia ja dokumentointia on mahdollista tehdä pitkäjänteisemmin ja keskittyneemmin.

44 Ihmisiä tulee kohdella tasapuolisesti, lapsen yksilölliset tarpeet ja perheiden monimuotoisuus huomioiden. Erilaisuus on hyväksyttävää kuten myös se, että erilaiset lapset tarvitsevat erilaista tukea. Lapsella on oikeus ilmaista itseään ja heitä rohkaistaan ilmaisemaan omia mielipiteitään. Heillä on oikeus olla omia persooniaan ja määritellä omia kiinnostuksen kohteitaan kulttuuritaustastaan tai sukupuolestaan riippumatta. Aikuiset ovat sukupuolisensitiivisiä ohjatessaan lapsia erilaisiin toimintoihin. Kaikilla lapsilla on oikeus leikkiä kaikenlaisia leikkejä. Jokaisella lapsella on myös oikeus opetella kaikenlaisia taitoja. Kulttuurien moninaisuus ja kielitietoisuus Varhaiskasvatuksessa korostetaan henkilöstön sensitiivisyyttä sekä vuorovaikutuksessa että moninaisuuden kohtaamisessa. Henkilöstön oma toiminta, asenteet ja ammatilliset taidot vaikuttavat vuorovaikutuksen laatuun. Vuorovaikutuksessa on keskeistä herkkyys ja aitous sekä halu ja kyky toimia moninaisten perheiden kanssa. Kaikilla perheillä on oma yksilöllinen perhekulttuurinsa, joka huomioidaan yhteistyössä. Varhaiskasvatuksessa keskustellaan eri kulttuureista ja tutustutaan lasten ja perheiden tapoihin ja kulttuureihin. Eri kulttuurit ja kielet huomioidaan oppimisympäristössä tasapuolisesti siten, että kulttuurien moninaisuus näkyy hyväksyvässä ilmapiirissä ja pedagogisissa ratkaisuissa. Henkilöstö tiedostaa, että kaikki kohtaamiset ovat myös kielenopetustilanteita. Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Savitaipaleen varhaiskasvatuksessa arvostetaan terveellisiä, turvallisia ja liikunnallisia elämäntapoja. Varhaiskasvatuksen yhteisössä liikutaan monipuolisesti sisällä ja ulkona sekä vältetään pitkäkestoista istumista. Lasten hyvinvointia edistetään antamalla mahdollisuus päivän aikana rauhoittumiseen ja lepoon sekä tarjoamalla monipuolista, terveellistä ja riittävää ravintoa. Toimintakulttuurin kehittämisessä huomioidaan yhteisön mahdollisuus toimia kiireettömässä ja keskittymistä edistävässä ympäristössä. Selkeä ja suunnitelmallinen, mutta joustava päivän rakenne edistää hyvinvointia. Varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Lapsella on oikeus saada lohdutusta sitä tarvitessaan. Varhaiskasvatuksessa ei sallita kiusaamista, väkivaltaa eikä häirintää. Kiusaaminen tunnistetaan, siihen puututaan ja sitä ehkäistään tietoisesti ja suunnitelmallisesti. Lasten kanssa opetellaan tunnistamaan ja ratkaisemaan ristiriitoja rakentavasti. Häirintä-, kiusaamis- tai väkivaltatilanteista keskustellaan lasten huoltajien kanssa ja etsitään yhdessä ratkaisuja. Turvallisuuden edistämiseen kuuluu myös tapaturmien suunnitelmallinen ehkäisy ja seuranta, turvallisuuskasvatus sekä tiloista ja välineistä huolehtiminen.

45 Kaikessa toiminnassa huomioidaan ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävän elämäntavan välttämättömyys. Arjen valinnoilla ja toimilla ilmennetään vastuullista suhtautumista luontoon ja ympäristöön. Varhaiskasvatuksessa edistetään välineiden ja tilojen yhteiskäyttöä, kohtuullisuutta, säästäväisyyttä, korjaamista ja uusiokäyttöä. Oppimisympäristöt Savitaipaleen varhaiskasvatuksessa yksiköiden tiloja ja lähiympäristöjä hyödynnetään monipuolisesti varhaiskasvatuksen oppimisympäristöinä. Kaikki tilat tulee olla päivittäin käytössä. Oppimisympäristöä kehitetään niin, että ne ovat leikillisiä ja tukevat lapsen toimijuutta ja osallisuutta sekä vahvistavat luovuutta, mielikuvitusta ja kannustavat yhdessä tekemiseen. Oppimisympäristöä rakentaessa kasvattajan tulee pohtia omaa esteettistä näkemystään ja kaaoksen sietokykyään. Fyysisen oppimisympäristön toimivuutta arvioidaan jatkuvasti yhdessä lasten kanssa ja havainnoiden lasten leikkejä. Lapset ovat aktiivisesti suunnittelemassa ja rakentamassa yhteistä oppimisympäristöä ja sitä muokataan lasten ehdotusten pohjalta. Lasten vaikuttamismahdollisuuksia on arjen tilanteissa, joissa lapsi kokee tulevansa kuulluksi ja uskaltaa ilmaista ajatuksiaan. Henkilöstö arvostaa jokaisen lapsen osallisuutta ja kokemusta omasta varhaiskasvatuspäivästä ja tarjoaa välineitä sen todentamiseen. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja vierailut esimerkiksi kirjastoon, museoon, kirkkoon, teatteriin ja huoltajien työpaikoille rikastavat lasten oppimisympäristöjä. Oppimisympäristöjen suunnittelu tarjoaa myös luontevan yhteistyömahdollisuuden henkilöstön ja huoltajien välille. Savitaipaleella luonto on tärkeä osa oppimisympäristöä. Kuolimon ja metsien läheisyys mahdollistaa luonnon ja vuodenaikojen vaihtelun havainnoinnin päivittäin. Henkilöstön tehtävänä on ottaa huomioon lapsen ikätaso ja mielenkiinnon kohteet luonnossa liikkuessa. Metsäretket elävöittävät Savitaipaleen varhaiskasvatuksen arkea säännöllisesti. Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu hoitopaikassa vallitsevasta ilmapiiristä. Rauhallinen ja kiireetön tunnelma luo lapselle turvallisuutta ja hyvinvointia. Kun lapsi kokee hoitopaikan ilmapiirin myönteiseksi ja kannustavaksi, hän tuntee kuuluvansa yhteisöön. Kasvattaja hyödyntää positiivista pedagogiikkaa lasten ohjauksessa. Kasvattajan tehtävänä on olla aidosti läsnä ja vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Havainnointia hyödyntämällä kasvattaja voi auttaa lasta rakentamaan sosiaalista ympäristöään ja tukemaan lapsen vuorovaikutustaitoja. Huoltajien osallisuutta lapsen psyykkiseen oppimisympäristöön voi lisätä esimerkiksi kiinnittämällä heistä kuvia, joita lapsi voi päivän aikana käydä katselemassa. Psyykkistä oppimisympäristöä arvioidaan yksiköiden tiimipalavereissa ja lasten huoltajien kanssa kahden arjen kohtaamisissa.

46 Sosiaalinen oppimisympäristö koostuu vuorovaikutussuhteista lasten, kasvattajien ja huoltajien välillä. Kasvattajan vastuulla on huolehtia vuorovaikutussuhteiden toimivuudesta ja hänen tehtävänään on toimia mallina vuorovaikutustilanteissa. Pienryhmätoiminta on pedagoginen valinta, jonka avulla kasvattaja vahvistaa ja syventää ryhmänsä vuorovaikutusta. Pienryhmätoiminta mahdollistaa lapsille turvallisen ja ennakoitavan rakenteen, jossa lapsen on helppo solmia vertaissuhteita ja suunnitella omaa tekemistään sekä omia valintojaan. Ryhmäprosessin ohjaaminen on kasvattajan tehtävä. Sen avulla kasvattaja auttaa lasta liittymään ryhmään ja kiinnittymään toimintaan. Tämä vaatii kasvattajalta sensitiivisyyttä ja aktiivista läsnäoloa. Lasten leikki- ja vuorovaikutustaidot tulee huomioida pienryhmiä valittaessa. Pienryhmien kokoonpano ja pysyvyys voi vaihdella. Sosiaalista oppimisympäristöä arvioidaan lasten havainnoinnin ja haastattelujen pohjalta. Yhteistyö varhaiskasvatuksessa Savitaipaleen varhaiskasvatuksessa yhteistyö esiopetuksen, perusopetuksen ja sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijoiden sekä muiden tarvittavien yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetaan luottamuksellisesti ja lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tukien. Lapsen etu on tärkein. Moniammatillisen yhteistyön perustana huoltajien suostumus. Kaikesta yhteistyöstä eri tahojen välillä tiedotetaan huoltajia ja asioista keskustellaan ensin huoltajien kanssa. Yhteistyötä arvioidaan säännöllisesti toimintakauden aikana. Huoltajien ja varhaiskasvatuksen yhteistyö Huoltajien ja varhaiskasvatuksen yhteistyö on pääosin arkista kanssakäymistä ja rakentuu päivittäisistä kohtaamisista arjessa. Lisäksi varhaiskasvatuksessa järjestetään vanhempainiltoja, joissa on mahdollista kuulla ajankohtaisia kuulumisia, arvioida toimintaa ja myös verkostoitua lapsen kavereiden huoltajin kanssa. Yhteydenpitoon kuuluvat myös erilaiset tiedotteet ajankohtaisista asioista ja päiväkodissa käytössä olevat viikko-ohjelmat. Kodin ja varhaiskasvatuksen yhteistyön tavoitteena on luoda hyvä pohja vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön väliselle suhteelle ja kasvatusyhteistyölle. Savitaipaleella toteutetaan kasvatusyhteistyötä, joka perustuu vuorovaikutukselle, jossa on korostuvat kuuleminen, kunnioittaminen, luottamus ja avoin vuoropuhelu. Kasvatusyhteistyö on huoltajien ja kasvattajien tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatusyhteistyössä yhdistyvät huoltajien oman lapsensa tuntemus ja työntekijän asiantuntemus. Kasvatusyhteistyön periaatteet ovat läsnä kaikissa arjen vuorovaikutustilanteissa. Hyvän ja toimivan

47 yhteistyön avulla on mahdollista aikaansaada lapselle turvallinen varhaiskasvatuksen aloitus ja lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukeva arki. Monialainen yhteistyö Eksoten kanssa Etelä-Karjalan maakunnassa sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoaa Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri (Eksote). Alle kouluikäisen lapsen perheen palvelut, lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut, lastensuojelu sekä lasten tutkimukselliset ja hoidolliset palvelut, muodostavat perhepalveluiden alueen. Lisäksi lapsille on järjestetty erikoissairaanhoidossa lastenneurologia palvelut sekä lasten somaattisten sairauksien tutkimus ja hoito. Eksote on keskittänyt perhepalveluita lasten ja nuorten taloihin, jotka toimivat Lappeenrannassa ja Imatralla. Talot toimivat matalan kynnyksen periaatteella. Jos olet huolissasi lapsestasi tai perheestäsi, voit ilmoittautua itse asiakkaaksi soittamalla tai tulemalla paikan päälle. Useimmiten lasten ja nuorten talon palveluihin hakeudutaan yhteistyölomakkeella, joka voidaan kirjata neuvolassa tai varhaiskasvatuksessa, vanhempien suostumuksella, niin että kaikki osapuolet ovat tietoisia yhteistyölomakkeen sisällöstä. Sosiaalihuoltolain mukaisiin lapsiperheiden palveluihin voi hakeutua perhe itse tai toisen viranomaisen ohjaamana Eksoten www-sivuilta löytyvällä hakemuksella (http://www.eksote.fi/sosiaalipalvelut/lapsiperheet-ja-nuoret) tai olemalla puhelimitse yhteydessä sosiaalityöntekijään. Lapsiperheiden peruspalveluja ovat perhetyö, sosiaalityö ja -neuvonta, lapsiperheiden kotipalvelu, tukihenkilö - ja tukiperhetoiminta sekä muut hyvinvoinnille välttämättömät sosiaalipalvelut. Neuvolapalvelut järjestetään Etelä-Karjalassa lähipalveluna 12 toimipisteessä, ja niitä käyttävät pääsääntöisesti kaikki lapsiperheet. Laajaan terveystarkastukseen sisällytetään varhaiskasvatuksen henkilöstön arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista varhaiskasvatuksessa huoltajan kirjallisella suostumuksella. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan antama arvio on tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin arviointia sekä tuen tarpeiden varhaista tunnistamista monialaisessa yhteistyössä. Paikallisena yhteistyömuotona Savitaipaleella ovat neuvolan terveydenhoitajan tekemät päiväkotikäynnit ja konsultaatiot. Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyöllä on suuri merkitys lapsen kokonaiskehityksen arvioinnissa ja seurannassa. Henkilöstön monipuoliset havainnot pitkältä aikaväliltä auttavat vanhempaa ja neuvolan työntekijää hahmottamaan lapsen persoonaa ja hänen kehitystään. Varsinainen kehityksen arviointi tehdään neuvolassa

48 Neuvola ja varhaiskasvatus ovat yhteistyössä kehittäneet lomakkeet, joita käytetään lapsen 1½-vuotis - ja 4-vuotisneuvolatarkastusten yhteydessä. Lomakkeiden tarkoitus on vahvistaa varhaiskasvatuksen ja neuvolan moniammatillista yhteistyötä lapsen parhaaksi. Lomakkeilla kerätään tietoa huoltajilta, varhaiskasvatuksesta ja neuvolasta. Varhaiskasvatuksessa käydään lomakkeitten ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta keskustelu huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksessa laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa voidaan käyttää 1½-vuotiaan lapsen kohdalla edellä mainitun lomakkeen sijalla. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan antama arvio on tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin arviointia sekä tuen tarpeiden varhaista tunnistamista monialaisessa yhteistyössä. Lappeenrannan kaupunki on yhdessä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa kehittänyt Yhteisen työn mallia, jonka avulla pyritään tukemaan perheitä ja lapsia yhdessä ja oikea-aikaisesti. Tavoitteena on tuottaa lisäarvoa asiakkaille, nopeuttaa avunsaantia ja tukiprosesseja, lisätä toimijoiden keskinäistä yhteistyötä, poistaa päällekkäistä työtä, lapsen asian eteneminen vaikka pienin askelin ja jatkuva toiminnan kehittäminen. Verkostopalaverissa Eksoten ja varhaiskasvatuksen edustajat yhdessä perheen kanssa määrittävät yhteisen työn sopimukseen tavoitteet, lapsen vahvuudet sekä toimenpiteet, joihin kukin omalta osaltaan sitoutuu. Seurakunnan lapsityön ja varhaiskasvatuksen yhteistyö Huoltajat päättävät lapsen osallistumisesta seurakunnan kanssa järjestettävään yhteistyöhön. Yhteistyö koostuu pääasiassa yksiköissä järjestettävistä seurakuntahetkistä sekä tutustumiskäynneistä ja tapahtumista esimerkiksi kirkossa. Seurakunnan kanssa tehtävässä yhteistyössä keskeistä on suunnitelmallisuus ja eri varhaiskasvatuksen yksiköiden tavoitteita ja teemoja tukevat toimintatavat ja käytännöt. Lapsen osallisuuteen panostetaan. Savitaipaleen kuntastrategia Sydämellä, sovussa ja sisulla, näkyy myös seurakunnan järjestämissä seurakuntahetkissä. Yhteistyö kunnan muiden toimijoiden kanssa Lähtökohtana varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyölle on toimia vuorovaikutuksessa siten, että koulun aloittaminen on mahdollisimman luonteva osa lapsen elämää. Yhteistyö perusopetuksen kanssa tiivistyy lapsen ollessa esiopetusikäinen. Varhaiskasvatuksen yksiköt sijaitsevat koulun läheisyydessä ja monimuotoinen yhteistyö koulujen välillä on luontevaa. Koulun liikuntapaikat ja piha-alueet ovat myös varhaiskasvatuksen käytössä. Yhteenkuuluvuuden tunnetta vahvistavat yhteiset

49 tapahtumat sekä henkilöstön yhteiset koulutukset. Varhaiskasvatukset yksiköt toimivat myös 8. ja 9. luokkalaisten työelämään tutustumispaikkoina. Varhaiskasvatus ja ruokapalvelut vastaavat yhdessä lasten terveellisestä ravinnosta. Savitaipaleen ruokapalvelu valmistaa ateriat ikäihmisten, lasten, oppilaiden ja erityisryhmien tarpeisiin, henkilöstöruokailuun sekä erilaisiin koulutuksiin, tapahtumiin ja kokouksiin. Aterioiden suunnittelussa käytetään kouluruokasuosituksia. Ruokatilaukset tehdään päivittäin sähköisen tilausjärjestelmän kautta. Ruokakasvatusyhteistyötä toteutetaan erilaisin juhlin, teemaviikoin (esim. lempiruokaviikko ja kansainvälinen ruokaviikko). Ruokapalvelut tukevat ruokakasvatustoimintaa myös tarjoamalla ruokakasvatusmateriaalia ja henkilöstön yhteisin koulutuksin. Osa Savitaipaleen varhaiskasvatusyksiköistä on saanut Makuaakkoset-diplomin, joka on Ammattikeittiöosaajat ry:n myöntämä päiväkotikohtainen tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän päiväkotiruokailun edistämisestä. Diplomi on haettu yhteistyössä ruokapalvelun kanssa. Kulttuuritoimi ja varhaiskasvatus järjestävät yhdessä lapsille erilaisia kulttuurikokemuksia, kuten säännölliset elokuvahetket, erilaiset teatteriesitykset ja työpajat. Varhaiskasvatuksen ja kirjaston yhteistyöhön kuuluu satuhetkiä ja kirjastokäyntejä, joissa lapset valitsevat kirjoja luettavaksi. Lapsiryhmät voivat vierailla kirjastossa omatoimisesti sen aukioloaikoina tai varata ohjatun kirjastoajan. Kirjastossa järjestetään erilaisia näyttelyitä, joihin varhaiskasvatus tutustuu aktiivisesti ja Kirjasto tarjoaa myös mahdollisuuden varhaiskasvatuksen omien näyttelyiden ideoimiseen ja järjestämiseen. Yhteistyön tavoitteena on tukea monilukutaidon kehittymistä, lukuinnon herättämistä ja toisaalta tutustutetaan oppilaita kirjaston palveluihin ja opastetaan löytämään tietoa. Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku on koko maakunnan laajuinen lastenkulttuurin verkosto. Metkun tavoitteena on monipuolistaa ja kehittää lasten ja nuorten kulttuuripalveluja Etelä-Karjalan alueella. Ajatuksena on, että kulttuurin ja taiteen kokemukset kuuluvat tasapuolisesti kaikille. Savitaipaleella toimii Metku yhdyshenkilö, joka suunnittelee kulttuuritoimintaa yhteistyössä lastenkulttuurikeskus Metkun kanssa. Varhaiskasvatus pyrkii lisäämään yhteistyötä ja vuorovaikutusta päättävien tahojen (kunnanvaltuusto, kunnanhallitus sekä lautakunnat ja johtotyhmä) kanssa. Yhteistyötä voidaan syventää esim. vierailuilla ja tapaamisilla.

50 Oppilaitokset Alueen oppilaitosten kanssa tehdään tutkimus, koulutus ja harjoitteluyhteistyötä. Kunta tarjoaa mahdollisuuden opiskelijoiden harjoitteluun, opinnäytetöihin ja projektiopintoihin. 5. Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen 5.1 Pedagogisen toiminnan viitekehys Varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ja sen toteuttamista kuvaa kokonaisvaltaisuus. Tavoitteena on edistää lasten oppimista ja hyvinvointia sekä laaja-alaista osaamista (kuvio 1). Pedagoginen toiminta toteutuu lasten ja henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteisessä toiminnassa. Lasten omaehtoinen, henkilöstön ja lasten yhdessä ideoima sekä henkilöstön johdolla suunniteltu toiminta täydentävät toisiaan. Varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta läpäisee kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuuden. Kuvio 1. Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan viitekehys

51 Tavoitteellisen toiminnan perustan luovat arvoperusta (luku 2.4), oppimiskäsitys (luku 2.5), niihin pohjautuva toimintakulttuuri (luku 3) sekä monipuoliset oppimisympäristöt (luku 3.2), yhteistyö (luku 3.3) ja työtavat (luku 4.3). Lasten mielenkiinnon kohteet ja tarpeet sekä heidän kasvuympäristöönsä liittyvät merkitykselliset asiat ovat toiminnan suunnittelun lähtökohtana. Lähtökohtana ovat myös luvussa 4.5 kuvatut oppimisen alueet. Laadukkaan pedagogisen toiminnan edellytyksenä on suunnitelmallinen dokumentointi, arviointi ja kehittäminen (luvut 4.2 ja 7). Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ohjaavat osaltaan toiminnan suunnittelua. Pedagogisen toiminnan tavoitteita ja periaatteita tarkennetaan paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Tavoitteita tarkennettaessa otetaan huomioon varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot, niiden henkilöstörakenne ja muut ominaispiirteet. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmat (luku 1.3) ovat lapsiryhmän toiminnan suunnittelun lähtökohtia. Toimintaa toteutetaan niin, että jokaisella lapsella on oikeus edetä oppimisessaan siten, että varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta muodostuu lapselle mielekäs jatkumo. 5.2 Pedagoginen dokumentointi Pedagoginen dokumentointi on varhaiskasvatuksen suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen ja kehittämisen keskeinen työmenetelmä. Se on jatkuva prosessi, jossa havainnot, dokumentit ja niiden vuorovaikutuksellinen tulkinta muodostavat ymmärrystä pedagogisesta toiminnasta. Pedagoginen dokumentointi mahdollistaa lasten ja huoltajien osallistumisen toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen. Pedagoginen dokumentointi tuottaa tietoa lasten elämästä, kehityksestä, kiinnostuksen kohteista, ajattelusta, oppimisesta ja tarpeista sekä lapsiryhmän toiminnasta konkreettisella ja monipuolisella tavalla. Yksittäisten dokumenttien, esimerkiksi valokuvien, piirrosten tai henkilöstön havaintojen, avulla voidaan yhdessä lasten kanssa tarkastella heidän kehitystään ja oppimistaan. Lasten jo saavuttamat tiedot ja taidot, kiinnostuksen kohteet ja tarpeet tulevat näkyväksi pedagogisen dokumentoinnin kautta ja ovat toiminnan suunnittelun perusta. Suunnitelmallisen dokumentoinnin tavoitteena on, että henkilöstö oppii tuntemaan yksittäistä lasta, ymmärtämään lasten välisiä suhteita sekä ryhmän henkilöstön ja lasten välisen vuorovaikutuksen luonnetta. Pedagogisen dokumentoinnin tarkoitus on toteuttaa varhaiskasvatusta lapsilähtöisesti. Dokumentoinnin avulla saatuja tietoja ja ymmärrystä hyödynnetään esimerkiksi työtapojen, oppimisympäristöjen, toiminnan tavoitteiden, menetelmien ja sisältöjen muokkaamisessa jatkuvasti lasten kiinnostusta ja tarpeita

52 vastaavaksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on osa pedagogisen dokumentoinnin prosessia (luku 1.3). Suunnitelmallista pedagogista dokumentointia tarvitaan myös lasten kehityksen ja oppimisen tuen tarpeiden arvioinnissa (luku 5). Pidemmältä aikaväliltä kootut dokumentit ovat tärkeä osa pedagogisen toiminnan arviointia ja henkilöstön toiminnan itsearviointia (luku 7.1). 5.3 Monipuoliset työtavat Työtapojen valintaa ohjaavat varhaiskasvatukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet sekä lasten ikä, tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Toiminnalliset sekä luovuutta ja osallisuutta edistävät työtavat ovat lapsille luontevia oppimisen tapoja. Tällaisia ovat esimerkiksi lasten omaehtoinen ja ohjattu leikki, tutkiminen, liikkuminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaisu. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään toiminnassa. Monipuoliset työtavat ovat sekä oppimisen väline että opettelun kohde. Tämän vuoksi on tärkeää, että henkilöstö ohjaa lapsia kokeilemaan ja käyttämään erilaisia työtapoja erikokoisissa ryhmissä sekä itsenäisesti. Työskenneltäessä lapsia rohkaistaan kyselemään ja ihmettelemään sekä päättelemään ja ratkaisemaan ongelmia yhdessä. Henkilöstöltä edellytetään ammattitaitoa ja herkkyyttä tunnistaa eri tilanteiden pedagogisia mahdollisuuksia. Tämä näkyy muun muassa taitona havaita lasten aloitteita ja tunnetiloja sekä muuttaa ja suunnata omaa toimintaansa niiden mukaisesti. Pienempien lasten aloitteet ovat usein kehollisia ja sanattomia, joten niiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen edellyttävät henkilöstöltä sensitiivistä läsnäoloa ja lapsen hyvää tuntemista. Lapset ottavat osaa työtapojen suunnitteluun ja valintaan omien edellytystensä mukaisesti. Lapsilla tulee olla mahdollisuus tutkia maailmaa kaikilla aisteillaan ja koko kehollaan sekä kokeilla erilaisia työtapoja. Työtapojen vaihteleva käyttö tarjoaa eriikäisille ja eri tavoin oppiville lapsille onnistumisen kokemuksia. Monipuoliset työtavat edellyttävät monipuolisia oppimisympäristöjä. Työtapojen käytössä hyödynnetään henkilöstön ja lasten osaamista sekä kokeillaan ja kehitetään uusia työtapoja. 5.4 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä Leikki on keskeinen toimintatapa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tarjota lapsille mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin. Leikki edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Leikissä lapsi oppii, mutta lapselle itselleen leikki ei ole

53 tietoisesti oppimisen väline vaan tapa olla ja elää sekä hahmottaa maailmaa. Kokemukset, jotka herättävät lapsissa tunteita, uteliaisuutta ja kiinnostusta, virittävät leikkiin. Lapselle leikin merkitys syntyy leikistä itsestään. Leikki tuottaa lapsille iloa ja mielihyvää. Leikkiessään lapset ovat aktiivisia toimijoita: he jäsentävät ja tutkivat ympäröivää maailmaa, luovat sosiaalisia suhteita sekä muodostavat merkityksiä kokemuksistaan. Leikissä lapset rakentavat käsitystä itsestään ja muista ihmisistä. Leikkiessään lapset sekä jäljittelevät että luovat uutta ja muuntavat näkemäänsä. Samalla he mallintavat ja testaavat haaveitaan ja toiveitaan. Mielikuvitus mahdollistaa sen, että lapset voivat kokeilla erilaisia rooleja ja ideoita, joita he muuten eivät voisi toteuttaa. Leikkiessään lapset voivat käsitellä itselleen vaikeita kokemuksia. Leikissä on turvallista kokeilla, yrittää ja erehtyä. Leikissä yhdistyvät keskeiset oppimista edistävät elementit: innostus, yhdessä tekeminen ja omien taitojen haastaminen. Leikki kehittyy ja saa eri muotoja kokemusten karttuessa. Henkilöstön ja lasten sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus luovat perustan ajattelun ja kielen kehitykselle sekä kehittyville leikkitaidoille. Lapset havainnoivat, kokeilevat ja oppivat yhteisön sääntöjä leikissä. Ryhmässä leikkiessään lapset oppivat säätelemään tunteitaan ja tahtomistaan sekä huomioimaan toisten ihmisten näkökulmia. Yhteisöllisyys kasvaa leikin kautta ja vahvistaa myönteistä tunneilmastoa. Leikki on varhaiskasvatuksen keskeinen työtapa. Pedagogisessa toiminnassa voidaan leikin juonen kehittelyssä ja leikkimaailmojen rakentamisessa yhdistää esimerkiksi draamaa, improvisaatiota tai satuja. Henkilöstön tulee tiedostaa keskittyneen tutkimisen, spontaanin luovan ilmaisun sekä vauhdikkaiden liikunta- ja peuhausleikkien merkitys lasten hyvinvoinnille ja oppimiselle. Eri tilanteita voi rikastaa leikinomaisuudella. Lorut, sanaleikit, laulut ja yhteinen hassuttelu vahvistavat myönteistä ilmapiiriä, mikä tukee oppimista ja hyvinvointia. Henkilöstön tehtävä on turvata leikin edellytykset, ohjata leikkiä sopivalla tavalla ja huolehtia siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus olla osallisena yhteisissä leikeissä omien taitojensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Henkilöstön tulee suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti tukea lasten leikin kehittymistä sekä ohjata sitä joko leikin ulkopuolelta tai olemalla itse mukana leikissä. Henkilöstön fyysinen ja psyykkinen läsnäolo tukee lasten välistä vuorovaikutusta ja ehkäisee ristiriitatilanteiden syntymistä. Henkilöstön tulee havainnoida ja dokumentoida lasten leikkiä. Leikin havainnointi lisää henkilöstön ymmärrystä lasten ajattelusta ja kiinnostuksen kohteista sekä heidän tunteistaan ja kokemuksistaan. Havaintoja käytetään leikin ja muun toiminnan suunnittelussa ja ohjaamisessa. Henkilöstöltä edellytetään herkkyyttä ja ammattitaitoa

54 sekä sukupuolisensitiivisyyttä havaita lasten leikkialoitteita ja vastata niihin sopivalla tavalla. Pitkäkestoiseen leikkiin tarvitaan aikaa, rauhaa ja tilaa sekä sopivia ja lasten saatavilla olevia leikkivälineitä ja materiaaleja. Oppimisympäristöjen tulee joustaa leikkien mukaan, sillä leikit eivät välttämättä pysy paikallaan niille nimetyissä tiloissa. Lasten kulttuurin ja lapsille suunnatun median tunteminen auttaa henkilöstöä ymmärtämään lasten leikkejä. Myös erilaiset pelit ja digitaaliset välineet tarjoavat niihin monenlaisia mahdollisuuksia. Leikkiin kannustavassa oppimisympäristössä myös aikuinen on oppija. Henkilöstö keskustelee leikin merkityksestä ja lasten leikkeihin liittyvistä havainnoista huoltajien kanssa. Tällä tavoin voidaan edistää leikkien jatkumista kotona tai varhaiskasvatuksessa. 5.5 Oppimisen alueet Oppimisen alueet kuvaavat varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Ne ohjaavat henkilöstöä monipuolisen ja eheytetyn pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa yhdessä lasten kanssa. Lapsilla on oikeus saada monipuolisia kokemuksia oppimisen eri alueista. Oppimisen alueet eivät ole erikseen toteutettavia, toisistaan irrallisia kokonaisuuksia, vaan niiden aihepiirejä yhdistetään ja sovelletaan lasten mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaisesti. Oppimisen alueet on ryhmitelty esiopetussuunnitelman perusteiden 65 mukaisesti viideksi kokonaisuudeksi: Kielten rikas maailma Ilmaisun monet muodot Minä ja meidän yhteisömme Tutkin ja toimin ympäristössäni Kasvan, liikun ja kehityn Eheytetty pedagoginen toiminta mahdollistaa asioiden ja ilmiöiden laaja-alaisen tarkastelun ja tutkimisen. Lasten mielenkiinnon kohteet ja kysymykset ovat toiminnan keskeinen lähtökohta. Aihepiirit voivat nousta esimerkiksi leikeistä, saduista, retkistä tai spontaaneista vuorovaikutustilanteista lasten ja henkilöstön kesken tai lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tapa, jolla oppimisen alueiden tavoitteita käsitellään, vaihtelee valittujen aihepiirien, tilanteiden ja lasten oppimisen mukaan. Henkilöstön 65 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

55 tehtävänä on varmistaa, että pedagoginen toiminta edistää eri-ikäisten lasten kehitystä ja oppimista. Kielten rikas maailma Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien sekä kielellisten identiteettien kehittymistä. Varhaiskasvatuksessa vahvistetaan lasten uteliaisuutta ja kiinnostusta kieliin, teksteihin ja kulttuureihin. Kielen kehityksen tukeminen kytkeytyy lapsen monilukutaidon kehittymiseen (luku 2.7). Lisäksi se on yhteydessä muun muassa lasten kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvään laaja-alaiseen osaamiseen. Kehittyvät kielelliset taidot avaavat lapsille uusia vaikuttamisen keinoja, mahdollisuuksia osallisuuteen ja aktiiviseen toimijuuteen. Kieli on lapsille sekä oppimisen kohde että väline. Sen avulla lapsi ottaa haltuun erilaisia tilanteita ja asioita sekä toimii vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ilmaisee itseään ja hankkii tietoa. Lasten kielellistä kehitystä tukee monipuolinen varhaiskasvatuksen kieliympäristö sekä yhteistyö huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksessa lapsille annetaan kannustavaa ja johdonmukaista palautetta heidän kielenkäyttö- ja vuorovaikutustaidoistaan. Lapset voivat samaan aikaan omaksua useita eri kieliä, joiden kehittyminen ja käyttäminen voi olla tilanteittain eriytynyttä. Varhaiskasvatuksessa otetaan huomioon, että lapset kasvavat erilaisissa kielellisissä ympäristöissä. Kotien tavat käyttää kieltä ja olla vuorovaikutuksessa vaihtelevat, ja kodeissa voidaan puhua useita kieliä. Kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta tehdään varhaiskasvatuksessa näkyväksi yhteistyössä huoltajien kanssa. Tämä osaltaan tukee lasten kielellisten identiteettien kehittymistä. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä tarkentavia näkökulmia varhaiskasvatuksessa käsitellään luvussa 4.6. Kielen oppimisen kannalta on tärkeää tiedostaa, että samanikäiset lapset voivat olla eri vaiheissa kielen kehityksen eri osa-alueilla. Kielelliset identiteetit kehittyvät, kun lapsia ohjataan ja tuetaan kielellisten taitojen ja valmiuksien keskeisillä osa-alueilla. Kuvio 2. Lasten kielen kehityksen keskeiset osa-alueet varhaiskasvatuksessa