YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN YHTEISTOIMINTAKOKEILU KOILLISMAALLA

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN YHTEISTOIMINTAKOKEILU KOILLISMAALLA Selvitys ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan yhteistyömahdollisuuksista Kuusamon kaupungissa sekä Taivalkosken ja Posion kunnissa 27.5.2005 Vesa Kuosku projektipäällikkö

TIIVISTELMÄ Tämä selvitys kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan alueilla Kuusamon kaupungissa sekä Taivalkosken ja Posion kunnissa. Tavoitteena oli selvittää edellä mainittujen osa-alueiden nykytila, johon kuuluu mm. kuvaus organisaatioista, valvontasektoreiden tehtäväkenttä, niiden erityispiirteet ja käyttötalous, ja tehdä esitys yhteistoiminnan jatkotoimenpiteiksi. Kuntien välisen yhteistoiminnan tavoitteena oli luoda alueelle sellainen toimintamuoto, joka mahdollistaa viranhaltijoiden erikoisosaamisen ja asiantuntemuksen lisäämisen siten, että kuntalaisille ja asiakkaille annattava viranomaispalvelu olisi entistä parempaa, kattavampaa ja laadukkaampaa. Selvityksen perusteella yhteistyökuntien alueella esiintyy selvää voimavaravajetta eniten ympäristöterveysvalvonnassa ja ympäristönsuojelussa. Erityisesti Posion kunnan panostus näihin on viime vuosina ollut riittämätöntä. Sama ilmiö voidaan todeta myös Kuusamon ympäristöterveysvalvonnassa, joskin lievempänä. Muutoin valvonnan panostusta tarkastelluilla aloilla voidaan pitää suhteellisen tyydyttävänä, mutta ajoittain työmäärä on suuri näilläkin aloilla. Hankkeen ohjausryhmä esittää yhteistyön muodoksi sopimusperusteista mallia. Tässä mallissa alueelle ei muodosteta uutta organisaatiota, vaan yhteistyö perustuu sopimukseen, jossa toimivaltaa annetaan alueen muille viranhaltijoille ja yhteistyö perustuu pitkälti yhteisesti sovittaviin tehtäviin ja toimenpiteisiin. Tällä yhteistoiminnan muodolla on hyvin vähän taloudellisia vaikutuksia. Toisenlaiset vaihtoehdot aiheuttavat pelkoa kustannustason noususta ja kuntien nykyiseen kiristyvään talouteen tätä olisi ilmeisen vaikea sovittaa. Yhteistyön aloitusvaiheessa yhteistyötä kehitettäisiin ympäristöterveydenhuollon (pois lukien eläinlääkintähuolto) ja ympäristönsuojelun kesken. Lisäksi ohjausryhmä esittää Posiolle voimavarojen lisäystä ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun puolella yhteen henkilötyövuoteen. Edellä mainittujen toimenpide-esitysten lisäksi ohjausryhmä esittää useita erilaisia toimenpiteitä ja ehdotuksia alueyhteistyön kehittämiseksi. Tavoitteena on, että yhteistoimintaa edellyttävät toimenpiteet tehdään kunnissa vuoden 2005 aikana ja sopimus yhteistoiminnasta voitaisiin allekirjoitetaan vuoden 2005 lopussa. Tällöin yhteistoiminta voisi alkaa vuoden 2006 alusta.

SISÄLTÖ sivu 1. JOHDANTO 1.1. Hankkeen perusta ja tavoitteet 5 1.2. Lainsäädännöllinen tausta ja tavoitteet 6 2. ALUEKESKUSKUNTIEN NYKYTILA 2.1. Alueen kuvaus 8 2.2. Kuntien alakohtaiset organisaatiot 9 2.3. Henkilöstö 10 2.3.1. Resurssit ja sijaisjärjestelyt 10 2.3.2. Henkilöstön pätevyysvaatimukset 12 2.4. Alakohtaiset kuvaukset ja delegoinnit 13 2.4.1. Ympäristöterveydenhuolto 13 2.4.2. Ympäristönsuojelu 16 2.4.3. Rakennusvalvonta 19 2.5. Tiedonhallinta, suunnittelu ja kalusto 20 2.6. Toimipisteet ja tilat 21 2.7. Laboratoriopalvelut 21 2.8. Suoritteet ja voimavarojen riittävyys 22 2.8.1. Ympäristöterveydenhuolto 22 2.8.2. Ympäristönsuojelu 27 2.8.3. Rakennusvalvonta 29 2.9. Käyttötalous 29 2.10. Taksat 31 3. NYKYTILAN ARVIOINTIA JA KEHITTÄMISTARPEITA 3.1. Ongelmakohtia 33 3.2. Kehittämisajatuksia 35 4. ALUEYHTEISTYÖN TOTEUTTAMISMAHDOLLISUUDET 4.1. Yhteistoiminnan lähtökohdat 36 4.2. Yhteistoiminnan vaihtoehdot 38 4.2.1. Sopimusperusteinen yhteistyö 38 4.2.2. Viranomaisyksikkö yhdessä kunnassa 38 (vastuukuntamalli) 4.2.3. Kuntayhtymä, erillinen toimielin 39 4.3. Viranhaltijakysely 39 5. OHJAUSRYHMÄN ESITYS ALUEYHTEISTYÖN KEHITTÄMISEKSI 5.1. Selvitystyöstä tiedottaminen 41 5.2. Yhteistoiminnan malli 41 5.3. Sopimusperusteisessa yhteistoiminnassa huomioitavat 41 asiat ja niiden aikataulu LÄHDELUETTELO 45

LIITTEET Liite 1. Valvontahenkilöstö 2004 Liite 2. Kalusto Liite 3. Ympäristöterveydenhuollon valvontakohteet ja niihin käytetty työaika 2003 Liite 4. Ympäristönsuojelun valvontakohteet ja niihin käytetty työaika 2004 Liite 5. Rakennusvalvonnan tärkeimmät tehtävät ja niihin käytetty työaika 2004 Liite 6. Ympäristöterveydenhuollon taksat Liite 7. Ympäristönsuojelun taksat Liite 8. Maa-ainestaksat Liite 9. Rakennusvalvonnan taksat Liite 10. Yhteenveto viranhaltijakyselystä Liite 11. Luonnos kuntien välisestä yhteistoimintasopimuksesta Liite 12. Viranhaltijoiden erikoistumisalat

5 1. JOHDANTO 1.1. HANKKEEN PERUSTA JA TAVOITTEET Tämä selvitystyö on tehty ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, eläinlääkintähuollon ja rakennusvalvonnan yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi. Tähän hankkeeseen ovat osallistuneet Koillis-Suomen aluekeskuskunnista Kuusamo, Taivalkoski ja Posio. Valtioneuvosto nimesi 6.9.2001 Koillismaan alueen aluekeskusohjelmaan. Kuusamon kaupunki ja Taivalkosken kunta jättivät yhdessä nimeämiseen johtaneen ohjelmaehdotuksen, johon Posion ja Sallan kunnat omilla päätöksillään yhtyivät kesäkuussa 2001. Aluekeskusohjelmalla vahvistetaan kehittämis- ja palvelutoimintoja, jotka tukevat eri sektoreiden yhteistyö- ja kumppanuusverkostojen syntymistä ja kehittymistä. Kehittämis- ja palveluverkostojen luomisessa tähdätään toimintoihin ja rakenteisiin, joilla vahvistetaan nykyisen ohjelmakauden aluekehitystoimenpiteiden vaikuttavuutta ja jotka muodostavat perustan myös erityisesti ohjelmakauden jälkeiselle, aluekeskusten verkostoon nojaavalle aluekehityksen toimintapolitiikalle ja yhteistyö- ja neuvottelumenettelylle. Elinvoimaisen aluekeskuksen kärkinä ovat kansainvälinen matkailu, tietoyhteiskunnan uudet palvelu- ja tuotantorakenteet ja korkeanasteen koulutus ja tutkimus sekä väestörakenteen osalta nuoret. Arvoperustana ovat luonto, kulttuuri, ihminen ja osaaminen. Erityistavoitteena on julkisen hallinnon ja palvelutuotannon, koulutussektorin ja yrityssektorin alueen sisäisen ja ulospäin suuntautuvan yhteistyön ja verkostoitumisen tiivistäminen strategisten kasvualojen kehitysedellytysten turvaamiseksi ja rakennemuutosalojen muutoksen tukeminen. Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa laadittiin vuonna 2002 yhteistyönä kummallekin kunnalle oma ympäristöterveysohjelma. Hanke toteutettiin kolme kuukautta kestävänä projektina. Projektityötä oli tekemässä eläinlääketieteen opiskelija Paula Luukkonen. Aluekeskuskunnat hakivat tammikuussa 2004 sosiaali- ja terveysministeriöltä rahoitusta alueellisen ympäristöterveydenhuollon yhteistyön selvitys- ja kokeilukustannuksiin osana aluekeskusyhteistyökokeilua. Hanke oli tarkoitus toteuttaa vuoden kestävänä projektina. Ensivaiheessa kokeilu on tarkoitus aloittaa Kuusamon, Taivalkosken ja Posion kesken. Hankkeen vetovastuu on Kuusamon kaupungilla. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Koillis- Suomen aluekeskuskunnille ympäristöterveydenhuollon alueelliselle kokeiluhankkeelle 15 000 euron määrärahan. Myönnetty rahoitussumma oli huomattavasti pienempi kuin hakemuksessa esitetty summa, joten hanke päätettiin viedä läpi noin 4 kk kestävänä projektina. Hankkeeseen osallistuvien aluekeskuskuntien osuudeksi tuli siten noin 5 000 asukasluvun mukaan jyvitettynä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Koillis- Suomen aluekeskuskuntien välinen sopimus allekirjoitettiin 22.6.2004. Projekti käynnistyi varsinaisesti vuoden 2004 joulukuun lopussa. Sopimuksen mukaisesti selvitys oli valmiina 31.5.2005 mennessä, jolloin hankkeen loppuraportti jätetään sosiaali- ja terveysministeriölle. Rahoitus käytettiin projektipäällikön palkkaamiseen sekä muihin projektista aiheutuvien kulujen maksuun. Alueen viranhaltijat osallistuivat myös omalta osaltaan selvitystyöhön. Hankeen tavoitteena oli kehittää kuntien välistä yhteistoimintaa ympäristöterveydenhuollossa ja ympäristönsuojelussa. Hankkeessa oli tarkoitus tarkastella yhtenäisen valvontaorganisaation muodostamista myös siten, että rakennusvalvonta olisi siinä mukana. Selvityksessä otetaan kantaa toimintojen organisoinnin lisäksi myös toiminnan laadun kehittämiseen. Projektin ohjausryhmäksi nimettiin kuntien kyseisten toimialojen toimialajohtajat ja viranhaltijat. Ohjausryhmään kuului myös lääninterveystarkastaja Aila Halonen Oulun lääninhallituksesta. Projektin valvojina olivat ylitarkastaja Jari Keinänen sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä ylitarkastaja Matti Karuvaara sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksesta.

6 Tämä selvitys perustuu viranhaltijoiden kanssa käytyihin keskusteluihin sekä erilliseen kyselyyn ja muuhun taustamateriaaliin. Keskusteluissa selvitettiin mm. viranhaltijoiden toimenkuva ja yhteydet muihin tehtäväalueisiin, sijaisjärjestelyt ja mahdolliset ongelmat lain edellyttämien toimintojen järjestämiseksi. Kyselyssä keskityttiin pääosin viranhaltijoiden omiin tuntemuksiin nykyisessä työtehtävässä sekä toimintojen kehittämis- ja suunnittelutarpeisiin. Kysely suoritettiin sähköisesti siten, että viranhaltijoille lähetettiin sähköpostitse kyselykaavakkeet ja vastaukset lähetettiin sitten takaisin kyselyn tekijälle. Yhdelle viranhaltijalle kysely tehtiin paperiversiona postin välityksellä. Kysely kattoi kaikkiaan 15 viranhaltijaa, ja vastauksia saatiin 10 kpl. 1.2. LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN TAUSTA JA TAVOITTEET Koillis-Suomen aluekeskusohjelma on alueiden kehittämisestä annetun lain (602/2002) mukainen valtioneuvoston erityisohjelma. Tämän lain tavoitteena on luoda edellytyksiä alueiden kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin takaavalle osaamiseen ja kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle, elinkeinotoiminnan kehitykselle ja työllisyyden parantamiselle. Lisäksi tavoitteena on vähentää alueiden kehittyneisyyseroja ja parantaa väestön elinoloja sekä edistää alueiden tasapainoista kehittämistä. Kuntalain ( KunL 1995/365 ) 1 luvussa on säännökset muun muassa kuntien itsehallinnosta, päätösvallasta, asukkaiden hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä sekä kunnan tehtävistä: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan ( 1 :n 3 mom. ) Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla ( 2 :n 1 mom. ). Kunta voi sopimuksen nojalla ottaa hoitaakseen muitakin kuin itsehallintoonsa kuuluvia julkisia tehtäviä ( 2 :n 2 mom. ). Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja kunta voi hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta ( 2 :n 3 mom. ). Kuntien yhteistoiminnasta on säädetty kuntalain 10 luvussa; yhteistoiminnan muodoista 76 :ssä ja yhteisestä toimielimestä 77 :ssä: Kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä ( 76 :n 1 mom. ). Kunnat voivat sopia, että tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta taikka, että tehtävän hoitaa kuntayhtymä ( 76 :n 2 mom. ). Kunnat voivat myös sopia, että kunnalle tai sen viranomaiselle laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi ( 76 :n 3 mom. ). Kunnan hoitaessa sopimuksen nojalla tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta voidaan sopia, että ensiksi mainitun kunnan siihen toimielimeen, joka huolehtii tehtävästä, valitsevat osan jäsenistä asianomaiset muut kunnat ( 77 :n 1 mom. ). Jäseninä toimielimessä voivat olla asianomaisten kuntien toimielimeen vaalikelpoiset henkilöt ( 77 :n 2 mom. ). Toimielimen pöytäkirja on, milloin se asetetaan yleisesti nähtäväksi, pidettävä 63 :n mukaisella tavalla nähtävänä kaikissa sopimukseen osallisissa kunnissa ( 77 :n 3 mom. ). Kunnan tehtävistä ja yhteistoiminnasta on lisäksi säännökset muun muassa: Laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta ( 24.1.1986/64 ) Elintarvikelaissa ( 17.3.1995/361 ) Laissa eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta ( 20.12.1996/1195 ) Terveydensuojelulaissa ( 19.9.1994/763 )

7 Laissa kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta ( 30.1.2004/75 ) Kemikaalilaissa ( 14.8.1989/744, muutos 27.7.2001/696 ) Eläinlääkintähuoltolaissa ( 17.8.1990/685 ) Maankäyttö- ja rakennuslaissa ( 5.2.1999/132 ) Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksensä 30.10.2003 elintarvikevalvonnan kehittämisestä. Elintarvikevalvonta järjestetään paikallisella tasolla siten, että kuntien ja kuntayhtymien vastuulla olevasta valvonnasta vastaa seudullinen valvontayksikkö. Seudullisia valvontayksiköitä muodostetaan koko maahan 50-85 kpl. Seudullinen valvontayksikkö koostuu kuntien ja kuntayhtymien nykyisistä valvontayksiköistä muodostetusta yhdestä organisaatiosta, joka on yhteisen johdon alaisuudessa. Kuntien ja kuntayhtymien muun ympäristöterveydenhuollon tulee olla osa saman valvontayksikön tehtäväkenttää. Alueet muodostetaan vapaaehtoisin järjestelyin. Jos seudulliset yksiköt eivät muodostu koko maahan kolmen vuoden kuluessa, säädetään aluerajoista erikseen. Tarkoituksenmukaisen työnjaon ja erikoistumisen mahdollistamiseksi valvontayksikön minimikoko on koko ympäristöterveydenhuollon toimialalla 10-15 henkilötyövuotta ottaen kuitenkin huomioon paikalliset erityistekijät. Koko henkilöstön ei ole välttämätöntä olla sijoitettuna valvontayksikön keskuspaikalle. Periaatepäätöksen tavoitteena on elintarviketurvallisuuteen liittyvän paikallisen elintarvikevalvonnan vahvistaminen ja valtakunnallisen ohjauksen tehostaminen. Paikallisen elintarvikevalvonnan järjestäminen on pääosin kuntien tehtävä. Osassa kuntia valvonnan minimitaso kuitenkin alittuu, minkä seurauksena ei voida varmistaa elintarviketurvallisuutta eikä eri elintarvikealan toimijoiden tasapuolista kohtelua kaikkialla maassa. Koska elintarviketurvallisuuden ja siitä vastaavan järjestelmän toimintakyvyn varmistaminen on sekä kansanterveyden että elintarviketalouden kilpailukyvyn ylläpitämisen kannalta tärkeä, on paikallisen elintarvikevalvonnan kehittämiselle annettava uudet suuntaviivat. Kehittämisessä on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon myös muut hankkeet, joilla pyritään kuntien välisen yhteistyön tiivistämiseen. Elintarvikelain muutos ( luonnos 28.1.2004 ) vastaa edellä mainittua valtioneuvoston päätöstä paikallisen elintarvikevalvonnan järjestämisestä. Sen mukaan kunnan tulee pyrkiä siihen, että se hoitaa elintarvikevalvonnan yhteistoiminnassa toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa valvonnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta riittävän laajalla alueella ( seudullinen valvontayksikkö ). Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluksien turvallisuudesta ( 2004/75 ) tuli voimaan 16.2.2004. Uusi tuoteturvallisuuslaki on luonteeltaan täydentävä eikä toissijainen, kuten aikaisempi tuoteturvallisuuslaki. Valvontaviranomaisorganisaatioon uusi laki ei tuo muutoksia. Lakiesityksen perusteluissa on todettu, että tuoteturvallisuusvalvonta tulee osaksi elintarvikevalvonnan kehittämisestä annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä mainittua seudullista yhteistyötä. Kunnissa tehtävät hallinnolliset päätökset tähtäävät samaan päämäärään edellä mainittujen säädösten kanssa. Taloudellisten intressien lisäksi on otettava huomioon myös toiminnalliset näkökohdat. Asioiden valmistelun ja päätöksenteon riippumattomuus kuntien muista intresseistä on turvattava. Toiminnat tulisi järjestää siten, että kuntalaiset ( asukkaat ja toiminnanharjoittajat ) saisivat laadullisesti samanlaiset ja samanhintaiset palvelut koko aluekeskuksen alueella. Yhtenäiset toimintatavat ja henkilöstöresurssien tehokkaampi käyttö on helpompaa yhteisessä toimintayksikössä.

8 2. ALUEKESKUSKUNTIEN NYKYTILA 2.1. ALUEEN KUVAUS Koillis-Suomen aluekeskukseen kuuluvat Kuusamon kaupunki sekä Taivalkosken, Posion ja Sallan kunnat. Tähän ympäristöterveydenhuollon alueelliseen kokeiluun osallistuvat tässä vaiheessa Kuusamo, Taivalkoski ja Posio. Sallan mukaantulo on mahdollista myöhemmässä vaiheessa. Pinta-alaltaan suurin on Salla. Eniten vesipinta-alaa löytyy taas Kuusamosta. Koillismaa on kauttaaltaan suhteellisen harvaan asuttua, sillä tiheimmin asutussa kunnassa, Kuusamossa, asukastiheys on 3,4 hlöä/ km 2 (taulukko 1.). Taulukko 1. Koillis-Suomen aluekeskuskuntien asukasluvut 31.12.2000 ja 31.12.2004, pinta-alat ja asukastiheys. Kunta Asukasluku 31.12.00 / 31.12.04 / muutos Maapinta-ala km 2 Vesipinta-ala km 2 Asukkaita / maapinta-ala km 2 31.12.2004 Kuusamo 17 729 / 17 196 / - 533 5 003,50 801,04 3,4 Taivalkoski 5 127 / 4 779 / - 348 2 456,62 200,88 1,9 Posio 4 602 / 4 319 / - 283 3 050,99 490,46 1,4 Salla 5 142 / 4 680 / - 462 5 743,15 134,85 0,8 Yhteensä 32 600 / 30 974 / - 1 626 16 254,26 1 627,23 keskimäärin 1,9 Lähde: Maanmittauslaitos, Tilastokeskus / Stat Fin ja Lapin liitto. Koillismaa haluaa olla kehityksessä mukana ja vastaa yhteiskunnan uusiin haasteisiin mm. osaamistasoa nostamalla, elinvoimaisella maaseudun toiminnalla, ainutlaatuisella luonnolla ja kilpailukykyisellä yritystoiminnalla. Myös kansainvälistyminen ja yhteistyöverkostojen kehittäminen ovat merkittävässä asemassa. Matkailun merkitys alueella on suuri ja sen merkitys tulee lähivuosina todennäköisesti korostumaan entisestäänkin. Matkailu ja loma-asuminen vaikuttavat välittömästi ja välillisesti merkittävästi kaikkiin alueella tarkastelun alla oleviin viranomaistoimintoihin. Kuusamo on Suomen mökkirikkain kunta 5919 mökillään (taulukko 2.). Taulukko 2. Suomen mökkirikkaimmat kunnat suuruusjärjestyksessä vuonna 2003. Kunnat kesämökkien lukumäärän mukaan suuruusjärjestyksessä 2003 Kunnat suuruusjärjestyksessä mökkien lkm mukaan Kesämökit yhteensä 2003 1. Kuusamo 5 919 2. Tammisaari 4 831 49. Posio 2 291 141. Salla 1 246 158. Taivalkoski 1 129 Lähde: Tilastokeskus 2004 Välimatkat ovat alueella pitkiä ja alueet pinta-alaltaan varsin laajoja, joten tämä tuo oman haasteensa kuntien väliseen yhteistoimintaan. Kuntakeskusten välimatkat Kuusamon keskustasta ovat seuraavat: Taivalkoski 65 km, Posio 60 km ja Salla 110 km. Oman värinsä aiheuttaa myös se, että kokeilukunnat sijaitsevat sekä Oulun läänin (Kuusamo, Taivalkoski) että Lapin läänin (Posio, Salla) alueella. Matkailun merkitys näkyy Koillismaalla esimerkiksi palveluelinkeinojen suurena osuutena kaikista elinkeinoista. Nähtävissä on myös suunta, jossa alkutuotannon osuus on vähenemässä ja jalostusala on hieman nousussa. Suurimpia ongelmia Koillismaalla ovat korkea työttömyys ja väestön poismuutto. Tilastokeskuksen esittämän arvion mukaan väestön määrä laskee Koillis-

9 Suomen aluekeskuksen alueella vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 30 974 henkilöstä 27 002 henkilöön eli noin 13 % (taulukko 3.) Taulukko 3. Koillis-Suomen aluekeskuskuntien väestöennuste vuoteen 2040. Kunta Kuusamo Taivalkoski Posio Salla YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus / Stat Fin 2005 2010 2020 2040 17 147 16 592 15 872 14 693 4 770 4 509 4 118 3 653 4 235 3 920 3 508 2 941 4 553 4 096 3 504 2 847 30 705 29 117 27 002 24 134 2.2. KUNTIEN ALAKOHTAISET ORGANISAATIOT Jokaisessa kolmessa kunnassa organisaatiot poikkeavat toisistaan. Kuusamossa kaikki neljä valvontayksikköä on keskitetty samaan toimiyksikköön. Taivalkoskella ja Posiolla toiminnat on sijoitettu kahden eri toimiyksikön alaisuuteen. Tämän johdosta myös asioiden esittely poikkeaa toisistaan (taulukko 4.). Kuusamossa ympäristönsuojelu, ympäristöterveysvalvonta, eläinlääkintähuolto ja rakennusvalvonta ovat yhdyskuntatekniikan lautakunnan alaisuudessa. Koko yhdyskuntatekniikan johtajana toimii yhdyskuntajohtaja. Rakennusvalvonnan tulosalueeseen on sijoitettu rakennusvalvonta ja ympäristö, terveys ja maaseutu tulosalueeseen ympäristöterveydenhuolto, eläinlääkintähuolto, ympäristönsuojelu ja maaseutupalvelut. Tulosalueen johtajana toimii tulosaluejohtaja. Lupa- ja valvonta-asiat käsitellään lautakunnan alaisessa jaoksessa. Kuusamossa ei ole erikseen nimettyä terveysvalvonnan johtajaa. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan esittelijänä toimii toimialajohtaja. Taivalkoskella ympäristönsuojelu, ympäristöterveysvalvonta ja rakennusvalvonta ovat rakennusja ympäristölautakunnassa. Eläinlääkintähuolto on sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Rakennus- ja ympäristötoimi on osana teknistä toimialaa, jonka toimialajohtajana on tekninen johtaja. Ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun asiat esittelee ympäristötarkastaja ja rakennusasiat rakennustarkastaja. Eläinlääkintähuolto kuuluu terveyspalveluiden toimialaan, jonka johtajana on toimialajohtaja. Toimialajohtaja, joka on kunnaneläinlääkärin esimies, toimii myös eläinlääkintähuollon asioiden esittelijänä. Posiolla ympäristöterveysvalvonta, eläinlääkintähuolto ja ympäristönsuojelu ovat perusturvalautakunnan alaisuudessa. Asioiden esittelijänä toimii perusturvajohtaja. Rakennusvalvonta on teknisen lautakunnan alaisuudessa. Esittelijänä toimii tekninen johtaja. Tekninen johtaja toimii myös rakennustarkastajana.

10 Lautakunta Yhdyskuntatekniikan lautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Virasto Yhdyskuntatekniikka Tekninen toimi Perusturvaosasto Esimies Tulosaluejohtaja Tekninen johtaja Johtava lääkäri Esittelijä Yhdyskuntajohtaja Ympäristötarkastaja Perusturvajohtaja Lautakunta Kuusamo Taivalkoski Posio Yhdyskuntatekniikan lautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Virasto Yhdyskuntatekniikka Tekninen toimi Perusturvaosasto Taulukko 4. Organisaatiot. Ympäristöterveysvalvonta Kuusamo Taivalkoski Posio Ympäristönsuojelu Esimies Tulosaluejohtaja Tekninen johtaja Johtava lääkäri Esittelijä Yhdyskuntajohtaja Ympäristötarkastaja Perusturvajohtaja Eläinlääkintähuolto Kuusamo Taivalkoski Posio Lautakunta Yhdyskuntatekniikan lautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Perusturvalautakunta Virasto Yhdyskuntatekniikka Terveyspalvelujen toimiala Perusturvaosasto Esimies Tulosaluejohtaja Toimialajohtaja Johtava lääkäri Esittelijä Yhdyskuntajohtaja Toimialajohtaja Perusturvajohtaja Rakennusvalvonta Kuusamo Taivalkoski Posio Lautakunta Yhdyskuntatekniikan lautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Virasto Yhdyskuntatekniikka Tekninen toimi Tekninen osasto Esimies Tulosaluejohtaja Tekninen johtaja Tekninen johtaja Esittelijä Yhdyskuntajohtaja Rakennustarkastaja Tekninen johtaja 2.3. HENKILÖSTÖ 2.3.1. Resurssit ja sijaisjärjestelyt Kuntien henkilöstöresurssit on esitetty taulukossa 5. Taulukosta havaitaan, että henkilöstöresurssien osalta on tapahtunut muutoksia. Kuusamossa ympäristöterveysvalvonnan (terveystarkastajat) voimavarat ovat vähentyneet 1 henkilötyövuoden verran vuodesta-95 vuoteen - 04. Vastaavasti ympäristönsuojelun voimavarat ovat kaksinkertaistuneet. Tämä johtuu siitä, että yksi terveystarkastajan virka on muutettu ympäristötarkastajan viraksi 1990- luvun lopulla. Aiemmin Kuusamon kaupungilla oli oma elintarvikelaboratorio, joka lakkautettiin 90- luvun lopussa. Laboratoriota johti hygieenikkoeläinlääkäri, joka hoiti myös kunnan hygienialain mukaiset tehtävät. Laboratorion lakkauttamisen yhteydessä tämä hygieenikkovirka jätettiin täyttämättä. Tarkastelujaksolla avustavan henkilöstön määrä on Kuusamossa lisääntynyt 1,8 henkilötyövuotta. Tämä lisäys on tullut pääosin toimistohenkilökunnan osalle rakennusvalvontaan. Taivalkoskella avustavan henkilöstön määrä on vähentynyt 1:stä 0,5 htv:een.

11 Posiolla terveysvalvonta- ja ympäristönsuojeluasioita varten ei ole ollut v. 2004 palkattuna vakituista työvoimaa. Vuonna 2004 tehtäviä on hoitanut määräaikainen terveystarkastaja kesäkuun loppuun saakka. Loppuvuonna ei ole ollut viranhaltijaa asioita hoitamassa. Voidaankin todeta, että näillä voimavaroilla Posio ei voi jatkossa näitä asioita hoitaa. Vuoden 2005 alussa ympäristönsuojelu- ja terveysvalvonta-asioita hoitamaan on palkattu määräaikainen (vuoden 2005 loppuun) osa-aikainen terveystarkastaja. Taulukko 5. Kuntien henkilöstöresurssit 1990 2004 toteutuneina henkilötyövuosina. Kuusamo Taivalkoski Posio -90-95 -04-90 -95-04 -90-95 -04 Ympäristöterveysvalvonta 3 3 2 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,25 Ympäristönsuojelu 1 1 2 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,25 Eläinlääkintähuolto 3 2 2 1 1 1 1 1 1 Rakennusvalvonta 4 3 4 1 1 1 0,6 0,6 0,6 Avustava henkilöstö 3,5 3,5 5,3 1 1 0,5 0,4 0,4 0,4 Kuntien valvontahenkilöstön virkanimikkeet, koulutus ja työkokemus v. 2004 on esitetty liitteessä 1. Siitä voidaan havaita, että Taivalkoskella on ympäristötarkastajalla yhdistelmävirka, sillä hän hoitaa ympäristönsuojeluviranhaltijan tehtävien lisäksi myös terveystarkastajan tehtävät. Taivalkoskella ja Posiolla terveysvalvonnan johtajana toimii kunnaneläinlääkäri. Kuusamossa ei ole nimettyä terveysvalvonnan johtajaa, vaan tehtävät on jaettu viranhaltijoille. Alueen kunnissa ei terveystarkastajilla ole varsinaisia sijaisia. Kuusamossa sijaisjärjestelyt on hoidettu siten, että toisen terveystarkastajan ollessa lomalla toinen hoitaa tarvittavat viranhaltijatehtävät. Taivalkoskella ympäristötarkastajan ollessa lomalla pyritään siihen, että kunnaneläinlääkäri sijaistaa terveystarkastajaa kiireellisissä tapauksissa. Posiolla ei ole terveystarkastajalle sijaisjärjestelyjä. Kuntien ympäristönsuojeluviranhaltijoilla ei myöskään ole varsinaisia sijaisia. Kuusamossa sijaisjärjestelyt on terveystarkastajien tapaan hoidettu siten, että toisen ympäristönsuojelun viranhaltijan ollessa lomalla toinen hoitaa tarvittavat viranhaltijatehtävät. Taivalkoskella ympäristötarkastajan sijaisuutta hoitaa tiettyjen toimien osalta rakennustarkastaja (mm. jätevesien johtamisasiat), muut tehtävät jäävät pääosin hoitamatta. Posiolla ympäristönsuojelun viranhaltijan tehtävien hoitamiseksi ei ole sijaisjärjestelyjä. Eläinlääkäreillä sijaisjärjestelyt on hoidettu siten, että Kuusamossa toisen eläinlääkärin ollessa lomalla toinen hoitaa eläinlääkintähuollon tehtävät. Posiolla ja Taivalkoskella kunnaneläinlääkärit järjestävät itse sijaisen. Rakennusvalvonnassa Kuusamossa ovat rakennustarkastajat vuorotellen lomilla. Taivalkoskella rakennustarkastajan ollessa lomalla rakennustarkastajan tehtävien hoitamiseksi ei ole sijaisjärjestelyjä. Posiolla rakennustarkastajaa sijaistaa lomien aikaan rakennusmestari.

12 2.3.2. Henkilöstön pätevyysvaatimukset Ympäristöterveydenhuollon henkilöstön pätevyysvaatimuksista ja koulutuksesta on säädetty ns. sektorilailla. Selvin pätevyysvaatimus on kunnaneläinlääkärillä, sillä eläinlääkintähuoltolain mukaan tähän virkaan saadaan nimittää tai ottaa ainoastaan laillistettu eläinlääkäri. Terveydensuojelulain valvontaa suorittavan terveystarkastajan pätevyydestä on säädetty vuoden 1994 terveydensuojelulain 7 :ssä seuraavasti: Terveydensuojelun valvontatehtäviä hoitavalla kunnallisella viranhaltijalla on oltava soveltuva korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- tai teknillinen opistotason tutkinto. Terveydensuojelun valvontatehtäviä hoitavan viranhaltijan kelpoisuuden täyttää myös henkilö, joka terveydensuojelulain voimaan tullessa hoiti vastaavia terveydenhoitolain (469/1965) valvontatehtäviä. Terveydensuojelun tehtäviä hoitavien viranhaltijoiden kelpoisuusehdoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Elintarvikevalvontaa suorittavan viranhaltijan pätevyydestä on säädetty elintarvikelaissa ja Kauppaja teollisuusministeriön päätöksessä 710/1996 seuraavasti: Valvontaviranomaisilla tulee olla palveluksessaan tai sopimuksen perusteella käytettävissään tarpeellinen määrä pätevää ja valvonnan menestyksellisen hoitamisen kannalta riittävän kokemuksen omaavaa henkilöstöä (EL, 13 ). Elintarvikelain 13 :ssä tarkoitetun elintarvikevalvontatehtävissä toimivan henkilöstön tulee olla pätevää erityisesti seuraavilla aloilla: kemia, elintarvikekemia, eläinlääketiede, lääketiede, elintarvikemikrobiologia, elintarvikehygienia, elintarviketeknologia ja oikeustiede (KTMP, 2 ). Eläinperäisten elintarvikkeiden tuotannon valvontaa suorittavan henkilöstön pätevyydestä on säädetty hygienialain 12 :ssä seuraavasti: Valvonta- ja tarkastustehtävissä kunnalla tai kuntayhtymällä on oltava palveluksessaan henkilökuntaa, jolla on riittävä elintarvikehygieeninen asiantuntemus ja, Euroopan yhteisön lainsäädännön valvonnan sitä erityisesti edellyttäessä, elintarvikehygieniaan perehtynyt kuntaan tai kuntayhtymään virkasuhteessa oleva laillistettu eläinlääkäri. Ympäristönsuojeluviranhaltijan pätevyydestä ei ole lainsäädännössä erityisiä vaatimuksia. Useimmissa kunnissa viranhaltijalta edellytetään, että hänellä on tehtävään soveltuva korkeakoulutai opistotasoinen tutkinto. Rakennustarkastajan pätevyydestä on säädetty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 4 :ssä seuraavasti: Rakennustarkastajalla tulee olla tehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto. Lisäksi hänellä tulee olla riittävä kokemus rakennussuunnitteluun ja rakennustyön suoritukseen liittyvistä tehtävistä. Rakennustarkastaja on maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvissa tehtävissään kunnan rakennusvalvontaviranomaisen alainen. Saman asetuksen 108 :n siirtymäsäännöksen mukaan rakennustarkastajana voi toimia ennen tämän asetuksen voimaantuloa rakennustarkastajan virkaan nimitetty henkilö tai henkilö, joka täyttää aikaisemman asetuksen 158 a :ssä rakennustarkastajalle säädetyt kelpoisuusvaatimukset.

13 2.4. ALAKOHTAISET KUVAUKSET JA DELEGOINNIT 2.4.1. Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollolla tarkoitetaan ympäristöterveysvalvonnan sekä eläinlääkintähuollon, eläinsuojelun ja eläintautilain mukaisia tehtäviä. Elintarvikevalvonta - Elintarvikkeiden tarjoilupaikkojen ja myyntipaikkojen valvonta. Sisältää tarkastukset, näytteiden otot, omavalvonnan toimivuuden valvonnan ja neuvonnan, tarvittaessa kiellot, haltuunotot ja muut pakkotoimenpiteet - Elintarvikkeiden tuotantolaitosten tarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet sekä neuvonta - Tiedottaminen yrityksille ja kuntalaisille - Elintarvikkeiden kuljetusajoneuvojen, kuljetusten ja varastoinnin valvonta - Suoramyynnin ja siihen liittyvän valmistuksen ja pakkaamisen valvonta - Neuvonta, valitustapausten käsittely ja muu asiakaspalvelu Elintarvikevalvonnalla on lisäksi yhtymäkohtia useiden muiden lakien valvontaan (mm. alkoholilaki, rehulaki, lääkelaki ja geenitekniikkalaki). Lakiesitys uudesta elintarvikelaista on valmisteilla. Sen tarkoituksena on yhdistää käytössä oleva elintarvikelainsäädäntö yhdeksi kokonaisuudeksi. Lakiesityksen mukaan suunnitelmallinen elintarvikevalvonta tulisi toiminnanharjoittajille maksulliseksi. Elintarvikelaki ( 1995/361 ): Kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin huolehtii elintarvikevalvontaan kuuluvista tehtävistä kunnan alueella. Kunnanvaltuusto voi päättää, että toimielin voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Kunta voi sopia toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa, että kunnalle tai sen viranomaiselle tässä laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijan tehtäväksi. Elintarvikehygienialain valvonta - Laitoksen hyväksymiset, rekisteröinnit ja niiden peruutukset - Omavalvontasuunnitelman hyväksyminen, valvonta ja neuvonta - Eläinperäisten elintarvikkeiden ensisaapumispaikkojen valvonta - Tarkastukset, viranomaisvalvonta ja tarvittaessa pakkotoimenpiteet Laki eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta ( 1996/1195 ): Kunta huolehtii alueellaan tämän lain mukaisesta valvonnasta ja tarkastuksesta. Kunta on myös velvollinen avustamaan valtiota vierasainevalvonnan toteuttamisessa. Kunnalla on oikeus saada valtiolta korvaus näistä avustamistehtävistä. Kunnan tehtävänä olevasta valvonnasta ja tarkastuksesta huolehtii kunnassa kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin, jota tässä laissa kutsutaan kunnan valvontaviranomaiseksi. Valtuusto voi antaa lautakunnalle tai toimielimelle oikeuden siirtää toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle tai jaostolle. Kunnan on järjestettävä tämän lain mukaan sen tehtävänä oleva valvonta ja tarkastus. Valvonta- ja tarkastustehtävissä kunnalla tai kuntayhtymällä on oltava palveluksessaan henkilökuntaa, jolla on riittävä elintarvikehygieeninen asiantuntemus ja, Euroopan yhteisön lainsäädännön valvonnan sitä erityisesti edellyttäessä, elintarvikehygieniaan perehtynyt kuntaan tai kuntayhtymään virkasuhteessa oleva laillistettu eläinlääkäri. Kunnat ja kuntayhtymät voivat sopia, että kunnan tai kuntayhtymän eläinlääkärille tässä laissa säädetty tehtävä annetaan toiseen kuntaan tai kuntayhtymään virkasuhteessa olevan eläinlääkärin hoidettavaksi virkavastuulla.

14 Terveysvalvonta - Ilmoituksen käsitteleminen ja päätöksen tekeminen terveydensuojelulain 13 :n ilmoituksista (elintarvikehuoneistot, työtilat, huvi- ja kokoontumishuoneistot, koulut, päiväkodit, kuntosalit, hautausmaat, eläinten pito kaava-alueella yms.) - Ilmoitusvelvollisten laitosten olosuhdevalvonta ja siihen liittyvä neuvonta - Vesilaitoksen hyväksyminen ja vesilaitoksen tekemän ilmoituksen käsittely - Talousvettä toimittavan laitoksen toiminnan ja sen jakaman veden laadun valvonta sekä tarvittaessa velvoitteen antaminen - Asuntojen, kokoontumishuoneistojen, koulujen yms. terveydellisten olojen valvonta, neuvonta sekä siihen liittyvät mittaukset ja näytteenotot - Uimarantojen ja uimaloiden sekä niiden veden laadun terveydellinen valvonta ja tarvittaessa kieltojen, rajoitusten ja määräysten antaminen - Terveydensuojelua koskeva tiedottaminen kuntalaisille ja toiminnanharjoittajille - Elintarvikkeiden ulkomyynnin, tilapäisen myynnin ja yleisötilaisuuksien valvonta, neuvonta ja tarvittaessa määräysten antaminen - Terveyshaittaa aiheuttavien mikrobien ja vahinkoeläinten hävittämisvelvoitteen antaminen - Hautaamiseen, ruumiin kansainväliseen kuljetukseen ja haudatun ruumiin siirtämiseen liittyvät toimenpiteet ja luvat - Toimenpiteet ruokamyrkytystapauksissa, näytteenotto, ilmoitukset ja valmiustilan ylläpito - Terveydensuojelua koskevien määräysten antaminen kunnassa - Elinympäristön terveellisyyden edistäminen, valvonta, neuvonta ja muut toimenpiteet Terveydensuojelulaki ( 1994/763 ): Kunnan terveydensuojeluun kuuluvista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin ( kunnan terveydensuojeluviranomainen ). Valtuusto voi antaa lautakunnalle tai toimielimelle oikeuden siirtää toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle tai jaostolle. Kunta voi sopia toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa, että kunnalle tai sen viranomaiselle tässä laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijan hoidettavaksi. Tuoteturvallisuusvalvonta - Tuoteturvallisuuslain nojalla annettujen kulutustavaroita ja kuluttajapalveluksia koskevien säännösten ja päätösten noudattamisen valvonta - Valvontasuunnitelman tekeminen kuntaan - Terveydelle tai omaisuudelle vaaralliseen kuluttajapalvelukseen tai kulutustavaraan kohdistuva kielto tai muu toimenpide - Tiedottamisvelvoitteen määrääminen elinkeinonharjoittajalle tai muulle palvelujen tuottajalle. (Tuoteturvallisuuslain piiriin kuuluvat mm. huonekalut, lelut, pesuaineet, tekstiilit, kosmeettiset valmisteet, harrastus- ja urheiluvälineet, kodinkoneet, käsityökalut, kynttilät, ohjelmapalvelut, uimahallit ym. ym.) Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta ( 2004/75 ): Kunnan tehtävänä on alueellaan valvoa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista. Kunnassa nämä tehtävät hoitaa kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin ( kunnan valvontaviranomainen ). Valtuusto voi antaa lautakunnalle tai toimielimelle oikeuden siirtää toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle tai jaostolle, jolloin nämä voivat määrätä kiellon tämän lain 23 ja 24 :n mukaisesti. Kunta voi sopia toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa, että kunnalle tai sen viranomaiselle tässä laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijan hoidettavaksi. Kemikaalivalvonta - Kemikaalilain ja sen nojalla annettujen määräysten paikallinen valvonta

15 - Kemikaaleja koskevien kieltojen ja rajoitusten valvonta - Terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien vähäisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvonta - Vaarallisen kemikaalin myynnin, muun luovuttamisen ja myymälässä säilyttämisen valvonta Kemikaalilaki ( 1989/744 ) Kunnassa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvoo kunnanhallitus, jollei tehtävää ole johtosäännössä määrätty jollekin lautakunnalle ( kunnan kemikaalivalvontaviranomainen ). Valtuusto voi antaa kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle oikeuden siirtää 32 :n mukaisissa asioissa toimivaltansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle. Kunta voi sopia toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa, että kunnalle tai sen viranomaiselle tässä laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijan hoidettavaksi. Tupakkalain valvonta - Tupakkatuotteiden myynti- ja varastointipaikkojen, myynnin ja mainonnan valvonta (esim. alaikäisille myynti) - Omavalvonnan toimivuuden valvonta - Tupakointikiellon valvonta Lakiesitys tupakkalain muutoksesta voi aiheuttaa tupakan myyntilupien käsittelyn muuttumisen maksulliseksi ja kunnan tehtäväksi. Tulee mahdollisesti voimaan lähitulevaisuudessa. Eläinsuojelu - Eläinsuojelulain edellyttämä valvonta, jota suorittavat kunnan alueella kunnaneläinlääkäri ja terveystarkastaja - Toimenpiteet kiireellisissä tapauksissa eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi - Kielto määräysten vastaisesta toiminnasta sekä korjauskehotus Eläinlääkintähuolto Eläinlääkintähuollon tehtävistä on säädetty eläinlääkintähuoltolaissa, eläintautilaissa, eläinsuojelulaissa, lihantarkastuslaissa, maidontarkastuslaissa sekä laissa eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta. Keskeisimmät tehtävät ovat: - Hyötyeläinten terveyden ja sairauksien hoito - Muiden kotieläinten sairauksien hoito - Eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon terveydellinen valvonta - Eläintenpitoon liittyvä terveydellinen valvonta tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi - Lihan- ja maidon tarkastus - Eläintautien vastustaminen ja ennalta ehkäiseminen sekä muut eläintautilain täytäntöönpanoon liittyvät tehtävät - Eläinjätteen käsittelyn valvonta - Eläinsuojelu Eläinlääkintähuoltolaki ( 1990/685 ): Kunnan tehtävänä on alueellaan suunnitella ja toteuttaa eläinlääkintähuoltoa sen mukaan kuin tässä tai muussa laissa säädetään. Eläinlääkintähuoltoon kuuluvina velvollisuuksina kunnan on huolehdittava: 1) peruseläinlääkäripalvelujen järjestämisestä hyötyeläinten terveyden ja sairauksien hoitamiseksi sekä sellaisten eläinlääkäripalvelujen järjestämisestä, jotka on katsottava tarpeellisiksi muiden kotieläinten sairauksien hoitamiseksi tai tavanomaisten terveydenhoitopalvelujen antamiseksi;

16 2) eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon terveydellisestä valvonnasta ja tarkastuksesta sekä eläintenpitoon liittyvästä terveydellisestä valvonnasta tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi siltä osin kuin siitä ei ole säädetty eläintautilaissa; sekä 3) kunnan tehtäväksi säädetystä lihantarkastuksesta ja maidontarkastuksesta. Eläinlääkintähuoltoon kuuluvien tehtävien hoitamista varten kunta voi ylläpitää yhtä tai useampaa kunnaneläinlääkärin virkaa. Virka voidaan perustaa useamman kunnan tai kuntainliiton taikka kunnan ja kuntainliiton yhteisenä. Jos kunta ylläpitää kahta tai useampaa kunnaneläinlääkärin virkaa, kunnan on määrättävä kunnaneläinlääkäreiden keskinäisestä tehtäväjaosta. Yksityinen palvelujen tuottaja ei voi huolehtia kunnaneläinlääkärin tehtäviin kuuluvasta eläintautilain täytäntöönpanosta eikä eläinsuojeluvalvonnasta. Säännöllisellä valvonnalla tarkoitetaan niitä valvontatoimenpiteitä, jotka tiedetään ja pystytään suunnittelemaan etukäteen. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. elintarvikehuoneistojen omavalvonnan ja hygieenisen tason tarkastukset, koulun terveydellisten olojen tarkastus, näytteenotto juoma- ja uimavedestä sekä erilaiset valvontaprojektit. Akuutilla valvonnalla tarkoitetaan niitä valvontatoimenpiteitä, joiden määrää ja laatua ei voi tietää etukäteen. Tällaisia ovat mm. kuluttajavalitukset, ilmoitusten ja hakemusten käsittely, keskushallintoviranomaisten myyntikieltopäätösten valvonta sekä erilaiset lausunnot ja niiden johdosta tehtävät tarkastukset. Kaikissa kolmessa kunnassa on ympäristöterveydenhuollon tehtäviä delegoitu viranhaltijoille. Lainsäädännön mukaan pakkokeinoja ei voida delegoida. Kuusamossa periaatteessa kaikki siirrettävissä oleva toimivalta on siirretty viranhaltijoille. Taivalkoskella lähes kaikki siirrettävissä oleva toimivalta on siirretty viranhaltijoille. Posiolla toimivaltaa on siirretty jonkin verran (toimivallan siirtäminen vaatii selventämistä). Haastatteluiden perusteella viranhaltijat ovat tyytyväisiä nykyiseen delegointiin. 2.4.2. Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelua ohjaa suuri määrä lakeja ja säädöksiä. Tästä johtuen kattavaa kuvausta ympäristönsuojelusta ei tässä tuoda esiin, vaan jäljempänä on esitetty keskeisimmät ympäristönsuojelutehtävät. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on mm: - Huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä - Ympäristönsuojelua koskeva ohjaus ja neuvonta - Ympäristönsuojeluun liittyvät lausunnot, esitykset ja aloitteet - Ympäristönsuojelua koskeva tiedottaminen ja valistus - Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa ympäristönsuojeluasioissa Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta ( 1986/64 ): Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät hoitaa kunnan määräämä toimielin ( kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ), jona ei kuitenkaan voi toimia kunnanhallitus. Tehtävien hoito voidaan järjestää myös kuntien yhteistoimintana siten, kuin kuntalaissa säädetään. Muilta osin ympäristönsuojelun hallinnon järjestämisessä noudatetaan kuntalain säännöksiä.

17 Ympäristönsuojelulaki - Ympäristöön vaikuttavien toimijoiden ohjaus ja valvonta parhaan käyttökelpoisen tekniikan selvilläolovelvollisuuden sekä varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteen toteutumisen näkökulmasta - Ympäristönsuojelun yleisen edun puhevallan käyttö - Ympäristölupaviranomaisen tehtävät - Lausunnot ympäristölupa-asioista niissä tapauksissa, joissa luvan käsittelee muu kuin kunnan viranomainen - Jätevesien johtaminen eräissä tapauksissa - Päätökset tilapäisistä melua aiheuttavista toiminnoista - Tarvittaessa pakkotoimenpiteet - Yksittäinen määräys pilaantumisen ehkäisemiseksi luvanvaraisessa toiminnassa - Lausunnot rakennuslupaviranomaiselle jätevesien johtamisesta ja käsittelystä - Lannan varastoinnin ja levityksen valvonta, patterointi-ilmoitusten käsittely Ympäristönsuojelulaki ( 2000/86 ): Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka käyttää osaltaan ympäristönsuojelun yleisen edun puhevaltaa tämän lain mukaisessa päätöksenteossa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää tässä laissa tarkoitettua toimi-valtaansa viranhaltijalle siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa säädetään. Jätelaki Jätteiden synnyn ja niiden haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on seuraavia tehtäviä: - Jäteneuvonta ja tiedottaminen - Jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvonta - Määräys saastuneen tai roskaantuneen alueen puhdistamisesta - Saastuneen alueen puhdistamisen valvonta - Tarvittaessa pakkotoimenpiteet - Päätökset järjestetyn jätteenkuljetuksen tyhjennysvälistä Jätelaki ( 1993/931 ): Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa tarkoitettu kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista kunnassa. Vesilaki Vesilain mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on mm. seuraavia tehtäviä: - Vesilain ja sen nojalla annettujen päätösten ja määräysten noudattamisen valvonta - Ojitusasiat - Talousveden käytön rajoitukset vesialueen omistajan pyynnöstä - Tutkimusluvan myöntäminen - Vesijohdon rakentaminen toisen maalle

18 Vesilaki ( 1961/264 ): Mitä tässä laissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädetään vesilautakunnasta, ympäristönsuojelulautakunnasta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisesta, koskee kunnan ympäristönsuojeluviranomaista, josta säädetään kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa. Valtuusto voi antaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle oikeuden siirtää tämän lain 1 luvun 16 ja 31 :n mukaisissa asioissa toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle. Maastoliikennelaki Maastoliikennelain tarkoituksena on moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämisestä maastossa aiheutuvien haittojen ehkäisy. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on mm: - Moottorikelkkareitin sekä reitin pitäjän hyväksyminen - Moottorikelkkareitin lakkauttaminen tai siirtäminen - Lupa moottorikäyttöisten ajoneuvojen harjoituksiin ja kilpailuihin maastossa tai jäällä Maastoliikennelaki ( 1995/1710 ): Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten yleinen valvonta kuuluu kunnassa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ulkoilulaki - Ulkoilulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvonta - Leirintäalueen perustamista tai olennaista muuttamista koskevan ilmoituksen käsittely ja toimintaa koskevat määräykset Ulkoilulaki ( 1973/606, muut. 1994/1343 ): Leirintäalueen perustamisesta ja alueen toiminnan olennaisesta muuttamisesta on viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista tai muuttamista tehtävä kirjallinen ilmoitus alueen sijainti-kunnan määräämälle viranomaiselle, jona ei kuitenkaan voi toimia kunnanhallitus ( kunnan leirintäalueviranomainen ). Kunnanvaltuusto voi antaa kunnan leirintäalueviranomaiselle oikeuden siirtää toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle. Toimivaltaa ei kuitenkaan voi siirtää viranhaltijalle asiassa, joka sisältää hallinnollisen pakon käyttöä. Vesihuoltolaki Lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. - Liittymisvelvollisuuden noudattaminen ja päätökset liittymisvelvollisuutta koskevista vapautuksista toiminta-alueella - Vesihuoltolain toteutuminen ympäristönsuojelun näkökulmasta - Lausunnot vesihuoltolaitoksen toiminta-aluehakemuksista Vesihuoltolaki ( 2001/119 ): Tämän lain mukaisia valvontaviranomaisia ovat alueellinen ympäristökeskus sekä kunnan terveydensuojeluviranomainen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Maa-aineslaki Lain tavoitteena on maa-ainesten otto kestävää kehitystä tukevalla tavalla. Tehtäviä ovat mm.: - Maa-aineslupien käsittely - Ottamislupiin liittyvät vakuudet ja maksut - Ottamistoiminnan valvonta ja ohjaus - Kotitarveoton ohjaus - Ilmoitukset ympäristökeskukselle vuosittain otetuista maa-aineksista

19 Maa-aineslaki ( 1981/555 ): Lupaviranomaisena ja valvontaviranomaisena toimii kunnan määräämä viranomainen. Toimivallan siirtämisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä kuntalaissa säädetään. Valtioneuvoston asetus ( 542/2003 ) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 1.1.2004. Ennen vuotta 2004 rakennetuista, viemäri-verkoston ulkopuolella olevista, jätevesien käsittelyjärjestelmistä on tehtävä selvitys sekä käyttö- ja huolto-ohjeet vuoden 2005 loppuun mennessä. Vanhat järjestelmät on kunnostettava nykyvaatimusten mukaisiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Nämä työllistävät kuntien ympäristönsuojeluhenkilöstöä. Tämä edellyttää vanhojen toimintojen uudelleen tarkastelua, mikä pitäisi pystyä tekemään akuutin valvonnan ohella. Varsinkin vanhojen jätevesijärjestelmien saattaminen nykymääräysten edellyttämälle tasolle voi olla vaikeaa, ellei yhteiskunta kohdenna vuosittain järjestelmien kunnostukseen tuntuvia avustuksia. Tehtävien jaottelussa ympäristönsuojelun välillä on joitakin kuntakohtaisia eroja, muun muassa maa-aineslain mukaisissa tehtävissä. Kuusamossa ja Taivalkoskella maa-aineslain mukaisia tehtäviä hoitavat sekä rakennustarkastaja että ympäristönsuojeluviranhaltijat. Posiolla maaaineslain mukaisia tehtäviä hoitaa rakennustarkastaja. Ympäristönsuojelulaki, maastoliikennelaki, vesilaki ja maa-aineslaki antavat mahdollisuuden toimivallan siirtämisen lautakunnan alaiselle viranhaltijalle. Kuusamossa toimivaltaa on näiden lakien mukaisesti siirretty viranhaltijoille laajasti. Taivalkoskella toimivaltaa on siirretty jonkin verran. Posiolla toimivaltaa ei ole siirretty viranhaltijoille. Muiden edellä mainittujen sektorilakien toimivallan siirto tapahtuu valtuuston tahdon mukaisesti ao. viranomaisen päätöksellä. Kaikissa kunnissa olisi mahdollista siirtää toimivaltaa viranhaltijoille vielä nykyisestään lisää. 2.4.3. Rakennusvalvonta Kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle on säädetty ns. yleisiä valvonta- ja edistämistehtäviä ja erityisiä lupa- ja viranomaistehtäviä. Maankäyttö- ja rakennuslaki Tehtäviä ovat mm.: - Rakentamista koskeva yleinen ohjaus ja neuvonta - Kaavojen noudattamisen valvonta - Huolehtia omalta osaltaan rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapidon ja hoidon valvonnasta - Ottaa vastaan tietoja rakentamisesta ja välittää ne edelleen väestörekisterikeskukselle - rakennuslupien ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä huolehtiminen - Rakentamista koskevien katselmusten ja loppukatselmusten suorittaminen Maankäyttö- ja rakennuslaki ( 1999/132 ): Rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin, jona ei kuitenkaan voi toimia kunnanhallitus. Kunta voi myös antaa rakennusvalvontatehtävän sopimuksen nojalla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävistä on säädetty ensisijaisesti Maankäyttö- ja rakennuslaissa. Muista rakennusvalvontaviranomaisen valvontatehtävistä on lisäksi säädetty pelastustoimi-, arava- ja väestötietolaissa sekä maaseutuelinkeinojen rahoituslaissa ja laissa kadun ja eräiden alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. Rakentamista ohjaa säädösten lisäksi voimakkaasti Suomen Rakentamismääräyskokoelma. Lisäksi rakennusvalvontaa ohjaa mm. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä