24 Mielessä metsänuudistus Yhteistyötä käsittelevässä juttusarjassa paneudutaan tällä kertaa matsänuudistukseen ja taimikonhoitoon. METSÄÄ KANNATTAA OMISTAA Suomen pinta-alasta metsien osuus on merkittävä ja suhteellisesti suurin koko Euroopassa. Meitä suomalaisia on vain noin prosentti Euroopan unionin väestöstä, mutta metsien osalta olemme Euroopan suurvalta. Suomi on myös maailman yksityismetsävaltaisimpia maita kaksi kolmasosaa metsistä on yksityishenkilöiden ja perheiden omistuksessa. Muualla on melko tavallista, että metsät ovat valtion tai jonkun muun suuren instituution omistamia. Metsätilan omistajaksi on Suomessa päässyt parhaiten perimällä metsää. Vuosittain vain noin kuudesosa omistajaa vaihtavista metsätiloista myydään muille kuin sukulaisille. Yli kymmenen hehtaarin metsätiloja on viimeisen kymmenen vuoden aikana myy- ty vapailla markkinoilla noin 45 000 hehtaa- ria vuodessa. Suomessa metsän omistamiseen liittyy vahvoja tunnesiteitä. Metsän taloudellisen tuoton lisäksi monelle metsänomistajalle on tärkeää oman metsän tuottama mielihyvä, joka voi olla maisemaa, luontoarvoja, keräilyä, virkistystä, Metsänomistus on tuottavaa, kiinnostavaa, elämyksellistä, eettistä ja kestävää. metsänhoitoa, metsäluonnonhoitoa, riistanhoitoa tai melkein mitä tahansa esteettistä, fyysistä tai henkistä hyvinvointia aikaansaavaa toimintaa. Metsänomistajan päätäntävalta siitä, mitä tekee omassa metsässään ja milloin, on Suomessa laaja. Tätä on tuotu esiin aiempaa voimakkaammin metsälakia uudistettaessa. Laki kieltää ainoastaan metsän ja erityisen arvokkaiden luontokohteiden hävittämisen. Mutta kukapa haluaisi omaa metsäomaisuuttaan tuhota. Hyvän metsänhoidon ohjeet perustuvat vapaaehtoisuuteen. Taloudellisesti metsä on hyvä sijoitus. Se kasvaa joka vuosi, se on taatusti kotimainen sijoitus, puun myynti teollisuuden raaka-aineeksi tuottaa tuloa ja metsällä on historiallisesti katsoen hyvä jälleenmyyntiarvo. Puut kasvavat ja toimivat hiilinieluina sekä luonnon aurinkoenergian kerääjinä. Metsän tuotantokoneistosta ei tarvitse tehdä vuosittaisia poistoja kuten muussa yritystoiminnassa, ja sijoitus metsänhoitoon parantaa kasvua. UPM on Suomen suurin yksityismetsänomistaja. Myymme erikokoisia metsätiloja ja vapautamme siten pääomaa kehitystyöhön jalostaaksemme puubiomassaa korkealaatuisiksi, innovatiivisiksi ja kierrätettäviksi tuotteiksi. Myynnissä on metsätiloja Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, pohjoisessa Keski-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tilojen myynnistä huolimatta UPM on merkittävä metsänomistaja Suomessa, ja aikoo pysyä sellaisena. Metsätiloja myymällä tarjoamme aiempaa useammalle suomalaiselle mahdollisuuden päästä metsänomistajaksi tai ostaa lisää metsää. Lähes miljoona metsänomistajaa ei voi olla väärässä: metsää kannattaa omistaa. Me UPM:n ammattilaiset olemme niin uusien kuin nykyisten metsänomistajien tukena, ja teemme metsänomistamisen juuri niin helpoksi kuin Sinä haluat. 2 12 12
18 14 Varför lönar det sig att placera i skog 4 UUTISET 8 METSÄNOMISTAJA Yhteismetsästä ratkaisu Kortelaisen perheen Keiteleen metsäomaisuuteen Finlands skog ägs till två tredjedelar av privata skogsägare och familjer. Ute i världen ägs skogen vanligtvis av staten eller stora institutioner. Vi finländare utgör bara någon procent av EU:s befolkning, men när det gäller våra skogar är vi en stormakt i Europa. Skogsägandet i vårt land har varit och är fortsättningsvis något som gått i arv från släktled till släktled och skogsägandet är förknippat med starka känsloband. Man vill inte enbart ha ekonomisk utdelning av skogen, viktigt är också det välbehag skogen ger av andra värden; naturen, bär- och svampplockning, skogs- och viltvård eller vad som helst som ger estetisk, fysisk och andlig tillfredsställelse. Ifall skogen säljs sker det för det mesta inom släkten. På den fria marknaden kommer i vårt land endast ca 45 000 hektar skogsfastigheter större än 10 hektar till försäljning årligen. Varför lönar det sig då att placera i skog? Förutom att skogen växer år för år är den en klart inhemsk placering, har bra användningsmöjligheter och historiskt sett ett bra andrahandsvärde. Skogen är en bra koldioxidsänka och samlar på solenergi. Man behöver inte göra årliga avskrivningar som i annan företagsverksamhet. Och framför allt får skogsägaren inom ramarna för skogslagen själv bestämma vad som görs i den egna skogen och när. UPM är en av Finlands största skogsägare och har nu skogsskiften till försäljning i Norra Karelen, Norra Savolax, norra delen av Mellersta Finland, Kajanaland och Norra Österbotten. Trots försäljningarna är UPM en betydande skogsägare i Finland och har för avsikt att så förbli. Min tro är att det fortsättningsvis kommer att vara tryggt att förädla virke i Finland. Närmare en miljon skogsägare kan inte ha fel i sitt skogsägande. Vi skogsexperter inom UPM är ett stöd för dig, oberoende av om du är en ny eller erfaren skogsägare, och vi gör det just så enkelt och lätt som Du vill ha det. 12 HIILILASKURI kertoo metsäsi hiilijalanjäljen 13 VIERASKYNÄ: Suomen metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaan mukaan metsien uudistamisessa on parannettavaa 14 HENKILÖ: Tuoreet puunostajat Anna Apajasaari, Mäntyharju ja Perttu Moilanen, Mikkeli 16 METSÄLUONTO & YMPÄRISTÖ Rupilisko kertoo luonnon monimuotoisuuden tilan 17 KATSE LUONTOON Puutkin lepäävät 18 MAASTOSSA Energiapuun korjuuta seuraamassa Pohjois-Karjalassa 22 METSÄLUONTO & YMPÄRISTÖ UPM:n monimuotoisuusohjelma työkalu metsänomistajalle 24 YHTEISTYÖSSÄ: Rauman metsänuudistamisopit 26 METSÄNHOITO: Metsälannoitus on paras investointi metsässä 28 YTIMESSÄ Koivusidonnaiset lajit 29 RAAKAMÄNTYÖLJYSTÄ biopolttoaineita valmistava biojalostamo Lappeenrantaan 30 TOHTORISMIES Veikko Tiainen väitteli tohtoriksi 86-vuotiaana aiheenaan Tehdaspuu 31 KALVILA 32 VUOSIRENKAAT Kurkistus käsinsahaukseen 33 KIRJA-ARVOSTELU: Juurikkalan 500 mottia JORMA SAARIMAA MAANKÄYTTÖJOHTAJA, UPM METSÄLIIKETOIMINTA MARKANVÄNDNINGSDIREKTÖR, UPM SKOGSAFFÄRSVERKSAMHET 34 AJASSA Miten luonto herää kevääseen? 3
? Mitä tarkoittaa biomassa? Se ja moni muu metsäinen sana löytyy UPM:n Metsämaailma-verkkopalvelusta, jossa on kattava metsäsanasto. www.metsämaailma.fi Metsätieto Metsäkirjasto UPM FSC-sertifiointia yksityismetsänomistajille UPM tarjoaa FSC-ryhmäsertifikaattia yksityisille metsänomistajille. UPM sai omille Etelä-Suomessa sijaitseville metsilleen FSC-sertifikaatin viime syksynä. Lisätietoja saa omalta UPM-yhteyshenkilöltä. UPM:n metsäasiantuntijat löytyvät osoitteesta metsämaailma.fi tai numerosta 0204 16121. LYHYESTI Myrsky teki tällaista jälkeä UPM:n leimikossa Siikaisissa Satakunnassa. MYRSKYTUHOTILANNE SAATIIN NOPEASTI HALLINTAAN T Puunostajiemme puhelimet alkoivat soida heti. MYRSKY ISKI UPM:N PUUNHANKINTA-ALUEELLE UPM Silvestan palvelutaso pysyy laadukkaana UPM Silvestan henkilöstövähennykset eivät vaikuta metsänomistajille tarjottaviin metsänhoitotöihin. UPM Silvesta ilmoitti aiemmin talvella vähentävänsä henkilöstöään 69 henkilöllä toiminnan tehostamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. UPM Silvestan palveluksessa on edelleen 132 metsuria ja 15 toimihenkilöä. Yhtiön tavoitteena on laajentaa yrittäjäverkostoaan ja edelleenkouluttaa omaa henkilöstöään voidakseen palvella asiakkaitaan jatkossa entistäkin paremmin. Laki- ja asiantuntijapalvelut nyt Metsämaailmassa UPM Metsämaailmasta löytyy nyt tietoa UPM:n laki- ja asiantuntijapalveluista: metsätilan sukupolvenvaihdoksesta, metsäveroilmoituksen täyttöpalvelusta ja UPM Yhteismetsistä. Metsämaailma.fi Metsäpalvelut 4
Tuoreet metsäuutiset ja puukauppatiedot löytyvät UPM Metsämaailmasta. www.metsämaailma.fi www.metsämaailma.fi Tilaa uudet Bonvesta-uutiskirjeet. UPM:n bonvesta.fi-palvelussa voi nyt tilata uusista rantatonteista kertovan Rantavahtiuutiskirjeen tai metsätiloista kertovan Metsänvartija-uutiskirjeen. www.bonvesta.fi NYT ON AIKA... tarkistaa, onko puusto kärsinyt lumituhoista ja miten hyvin taimikot ovat selvinneet talvesta. TEKSTI NINA COLLIANDER-NYMAN LUOVAN DESIGNIN PAVILJONKI H AALTO-YLIOPISTON PUUSTUDIO Jussi Pesosesta Euroopan paperiteollisuuden liiton puheenjohtaja Euroopan paperi- ja selluteollisuusliitto (CEPI) on nimittänyt UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen uudeksi puheenjohtajakseen. Pesonen aloitti tehtävässä tämän vuoden alussa. CEPI on Brysselissä toimiva, voittoa tavoittelematon eurooppalainen järjestö, jonka 19 jäsenmaata edustavat neljäsosaa koko maailman sellu- ja paperituotannosta. Puheenjohtajaksi nimitetty Pesonen sanoo EU:n tarvitsevan kilpailukykyistä metsäteollisuutta, jotta hiilidioksidipäästöille asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Hän muistuttaa metsäteollisuuden olevan tärkein bioenergian ja uusiutuvien puupohjaisten biotuotteiden tuottaja Euroopassa. UPM World Design Capital Helsinki 2012 -teemavuoden paviljonki on mainio esimerkki puupohjaisten materiaalien luovasta hyödyntämistä. Metsävisa järjestetään 31. kerran Metsävisa eli www.metsavisa.fi Jussi Pesonen on ollut UPM:n toimitusjohtaja vuodesta 2004. 5
LYHYESTI SUVI ELO Turvaliivejä puukauppa- asiakkaille asiakkaille UPM haluaa panostaa turvallisuuteen, ja jakaa kaikille pystykaupan tehneille puukauppa-asiakkailleen kaupanteon yhteydessä turvaliivin. Turvallisuusohje työmaalla vieraileville tulostetaan myös aina puukauppasopimuksen liitteeksi. UPM perustaa osaamiskeskuksen Uruguayhin UPM vahvistaa eukalyptuskuidun tutkimusta ja perustaa uuden osaamiskeskuksen Fray Bentosin sellutehtaalle Uruguayhin. Osaamiskeskus on osa UPM:n kansainvälistä tutkimus- ja kehitysverkostoa, jossa työskentelee noin 300 ammattilaista viidessä tutkimuskeskuksessa eri puolilla maailmaa. KUUKKELI VIIHTYY HYVIN TALOUSMETSISSÄ Miten suojella eteläisessä SKOGSVÄRLD Ratkaisu löytyi metsätalouden toimista. 88 KUUKKELIMETSÄÄ SUOJELLAAN TEKSTI PÄIVI MÄKI UPM Oletko jo käynyt lukemassa UPM:n blogeja? UPM-aiheisia blogeja löytyy osoitteesta www.upm. fi media UPM blogi. Metsäaiheisia blogeja voi lukea osoitteessa www.metsämaailma.fi Ajankohtaista. Besök skogsvärld.fi Metsämaailma.fi-sivuston ruotsinkielinen versio löytyy osoitteesta www.skogsvärld.fi. KARI SANTALA/SKOY Uruguayn osaamiskeskus tutkii eukalyptuspuulajeja ja niiden vaikutusta sellun lopputuotteiden ominaisuuksiin. Kuukkeli (Perisoreus infaustus). 6
.FI 25&9 Tiesitkö, että UPM:llä on Suomessa 25 tuotantolaitosta ja 9 vesivoimalaitosta. UPM PANOSTAA FIBRILLISELLULOOSAAN UPM on aloittanut www.metsämaailma.fi UPM myy RFID-liiketoiminnan SMARTRAC:lle UPM myy UPM:n uusia puunostajia Mika Järri, Kokemäki; Heli Kangasniemi, Pori; Petri Miettinen, Leppävirta; Seppo Sorjamaa, Rääkkylä; Jussi Vuorenpää, Rauma. UPM METSÄVINKKI Miten teen hyvän halkopinon? Polttopuiden lämpöarvo paranee, kun puu saadaan mahdollisimman kuivaksi. Kuivumisnopeuteen vaikuttavat puulaji, polttopuun koko ja kuivumisolosuhteet. Parasta kuivatusaikaa ovat kesää edeltävät kuukaudet, kun ilmankosteus on alhainen. Polttopuut tulisi saada pinoon ennen syyssateiden alkua heinä-elokuun vaihteessa. Polttopuut kuivuvat aurinkoisessa ja tuulisessa paikassa nopeasti. Tärkeää on suojata pino sekä taivaalta että maasta tulevalta vedeltä ja huolehtia ilmankierrosta. Pino tulee nostaa aluspuilla kymmenen senttimetrin korkeuteen maasta, jotta ilma pääsee kiertämään myös pinon alla. Halkopinon päädyn voi tukea pystypuilla tai latomalla reunimmaiset puut huolellisesti ristikon muotoon. Halot ladotaan halkaistu puoli ylöspäin. Perinteisesti mottimetsässä päällimmäisen kerroksen puut ladottiin tuohi tai kaarna ylöspäin, jolloin kuori suojasi halkoja sadevedeltä. Halkopinolle kannattaa rakentaa katos tai kattaa pino vedenpitävällä materiaalilla, ei kuitenkaan liian tiiviisti muovilla, jotta ilma pääsee kiertämään eivätkä puut homehdu. Liiterissä halot pysyvät kosteudelta suojassa. Sinnekään halkoja ei tule latoa liian tiukkaan, jotta ilmankierto säilyisi hyvänä. TEKSTI PÄIVI MÄKI ISMO PEKKARINEN/SKOY 7
TEKSTI NILLA HIETAMÄKI KUVAT TOMMI ANTTONEN JA BLOM KARTTA OY YHTEI ESIMERKKI YHTEISMETSÄSTÄ Osakas osakaskiinteistö yhteismetsäosuus Mikko Uusi-Mäntylä RN:o* 3:4 300 Bertta Metsäranta RN:o 3:3 240 Antti Mattila RN:o 7:12 120 Liisa Turtia RN:o 9:2 120 Pekka Vaahterikko RN:o 9:4 100 Anja Kuusela RN:o 22:5 65 Timo Pulkkila RN:o 16:30 55 1000 Yhteismetsä on siihen liittyneille kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue. Yhteismetsään liittyneet osakkkaat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. He saavat yhteismetsästä tuottoa oman yhteismetsäosuutensa mukaisen määrän. Kuvassa katkoviivalla merkityt alueet ovat aiemmin kuuluneet eri omistajille, mutta ne muodostavat nyt yhteismetsän, jota hoidetaan ja hallinnoidaan yhtenä kokonaisuutena. Yhteismetsien kiinteistöjen ei tarvitse olla rajanaapureita. *RN:o = rekisterinumero 8
Kortelaisen perhe ratkaisi metsänomistuksensa perustamalla yhteismetsän. Yhteismetsän osakkaita ovat perheen vanhemmat Eero ja Marjatta ja aikuiset lapset Markus, Samuli ja Emilia. Yhteismetsän perustamisessa perheellä oli apuna UPM Metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila. tarjoaa toimivan ratkaisun Kortelaisten metsänomistukseen K METSÄSTÄ VASTAPAINOA KAUPUNKILAISELÄMÄLLE KOKO PERHE TASAPUOLISESTI MUKANA Kortelaiset tyytyväisinä yhteismetsän perustamispapereiden laatimisen jälkeen. Tytär Emilia ei päässyt paikalle. 9
Kortelaisen pojat Markus ja Samuli sekä vanhemmat Marjatta ja Eero käyvät yhteismetsäasioita läpi UPM Metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvilan johdolla. YHTEISMETSÄSSÄ ON SELKEÄT PELISÄÄNNÖT Yhteismetsä on hyvä konsepti keskimääräistä isompien perhemetsien yhteisomistuksen hallinnointiin. 10
MIKÄ ON YHTEISMETSÄ? Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen yhteismetsän osakkaiden hyväksi. Kenelle yhteismetsä sopii? Yhteismetsä sopii metsänomistajalle, joka on kiinnostunut metsäsuunnitelmaan perustuvasta metsien hoidosta ja käytöstä sekä vaivattomasta metsänomistamisesta, jossa päätöksenteko on tehokasta ja tuloa tulee säännöllisesti. UPM YHTEISMETSÄT Pohjanmaa Keski-Suomi Mikä on UPM Yhteismetsä? UPM perusti viime vuonna eri puolille Suomea neljä yhteismetsää, joihin halukkaat metsänomistajat voivat liittyä. UPM Yhteismetsien toiminta-alueet ovat Itä-Suomessa, Keski-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla. Miksi UPM Yhteismetsään? UPM Yhteismetsät tarjoavat vastuullisen, vaivattoman ja tuottavan tavan hoitaa metsävarallisuutta. Yhteismetsien avulla voidaan ehkäistä metsäti-tilojen pirstoutumista ja muodostaa suurempia metsäkokonaisuuksia, jotka taas luovat hyvät edellytykset metsätalouden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiselle. UPM Yhteismetsien hoidosta ja hallinnosta vastaa metsäammattilainen. Yhteismetsien saamaa puun myyntituloa jaetaan säännöllisesti osakkaille. Tavoitteena on osakkaita mahdollisimman hyvin hyödyttävä tehokas puuntuotanto ja metsien monikäyttö. Länsi-Suomi Itä-Suomi Miten liityn UPM Yhteismetsään? Liittyminen käy sopimalla siitä yhteismetsän kanssa. Liittämisen yhteydessä metsäsuunnitelmatiedot saatetaan ajan tasalle. Niiden pohjalta lasketaan metsätilan arvoa vastaava yhteismetsän osuuksien määrä. UPM tarjoaa palvelut liittymisestä sopimiseen, puuston inventointiin ja yhteismetsäosuuksien laskentaan sekä valmistelevat toimet kiinteistötoimitukseen. UPM metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila. Jos kiinnostuit UPM Yhteismetsään liittymisestä tai oman yhteismetsän perustamisesta, niin ota yhteyttä: UPM Metsän Laki- ja asiantuntijapalvelut puhelin 0204 16 123 UPM järjestää UPM Yhteismetsän esittelytilaisuuksia maalis-huhtikuussa seuraavilla paikkakunnilla: Tampere ti 20.3. Jyväskylä ke 21.3. Turku to 22.3. Lappeenranta ma 26.3. Helsinki ti 27.3. Kuopio ke 28.3. Seinäjoki to 29.3. Tarkat tiedot tilaisuuksista löytyvät osoitteesta metsämaailma.fi. 11
Metsämaailma.fi:n uusi hiililaskuri kertoo metsäsi hiilijalanjäljen. Hiilitasetarkastelu näyttää, kuinka paljon metsätalous ja puutuotteiden valmistus sitoo hiiltä ilmakehästä, ja miten metsänkäsittely vaikuttaa hiilinielun toimintaan. TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT ISTOCKPHOTO, UPM M METSÄT OVAT HIILINIELU SELVITÄ OMAN METSÄSI VIHREÄ HIILIJALANJÄLKI Vihreät palkit kuvaavat puunkäytön hiilijalanjälkeä vähentävää vaikutusta kuviolla ja hehtaaria kohti. Musta palkki kertoo keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjäljen vuodessa. 12
VIERASKYNÄ ANNA RAKEMAA Hiililaskurissa esitetään konkreettisesti, millainen positiivinen vaikutus metsillä on. METSÄNOMISTAJAN VIHREÄ JALANJÄLKI Pitääkö metsäalalla ehkäistä syrjäytymistä? M ANNA RAKEMAA ON SUOMEN METSÄKESKUKSEN METSÄJOHTAJA 13
metsänhenkilöt Mäntyharjulla työskentelevää Anna Apajasaarta kuvattiin puunostajan työstä kertovaan, nuorille suunnattuun ammattiesittelyvideoon. Video löytyy osoitteesta: kunkoululoppuu.fi Ammattiin. PARASTA PUUNOSTAJAN TYÖSSÄ UPM Metsällä on viime vuosina aloittanut monta uutta puunostajaa. Metsän henki jututti kahta viime vuonna työnsä aloittanutta tuoretta puunostajaa, Perttu Moilasta Mikkelistä ja Anna Apajasaarta Mäntyharjulta. TEKSTI NILLA HIETAMÄKI KUVAT TEEMU GRANSTRÖM U OIKEA-AIKAINEN METSÄNHOITO KANNATTAA 14
KAIKKIEN UPM:N PUUNOSTAJIEN YHTEYSTIEDOT NIMELLÄ JA PAIKKAKUNNALLA HAKIEN LÖYTYVÄT OSOITTEESTA METSÄMAAILMA.FI. ON TYYTYVÄINEN ASIAKAS UPM Oikeanlainen ja nopea metsänuudistaminen sekä taimikonhoito ovat erittäin tuottavia sijoituksia tulevaan. Työssäni on parasta monipuolisuus ja vaihtelevuus. Koskaan ei ole kahta samanlaista päivää, UPM:n puunostajana Mikkelissä työskentelevä Perttu Moilanen kertoo. 15
metsäluonto & ympäristö Luonnonhoitoa alkuperäisasukkaan silmin UPM MUKANA RUPILISKO-HA Joensuulainen rupiliskokoiras kutuasussaan. Metsissä elää luonnon monimuotoisuutta kuvaavia avainlajeja, joiden pohjalta voidaan päätellä alueen monimuotoisuuden tilaa. Rupilisko (Triturus cristatus) on tällainen avainlaji. Y RUPILISKO 24 MILJOONAA VUOTTA VANHA Sammakkoeläimet olivat ensimmäisiä maaselkärankaisia (350 miljoonaa vuotta sitten), joista kehittyivät edelleen esimerkiksi matelijat, linnut ja nisäkkäät. Rupilisko kehittyi 24 miljoonaa vuotta sitten ja ihminen (nisäkäs) 0,2 miljoonaa vuotta sitten. UPM:n metsäsuunnittelija Marko Hannonen ohjeistamassa rupiliskolammen kaivamista Öllölän seudulla marraskuussa 2011. Lampi kaivettiin suolle rehevään metsänlaiteeseen. 16
TEKSTI JA KUVAT VILLE VUORIO KATSE LUONTOON EERO T VÄISÄNEN KKEESSA Puutkin lepäävät Nykymetsätaloudessa ei enää kuivateta lampia eikä uudisojiteta soita. K EERO T VÄISÄNEN ON UPM:N YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA ISTOCKPHOTO 17
maastossa ENERGIAPU Hakkuukone on kasannut hakkuutähteet puunkorjuun yhteydessä. Tähteet kuivuvat rauhassa. Luonnollisen ravinnetasapainon säilyttämiseksi noin 30 prosenttia tähteestä jätetään maastoon. Sekeran murskan kuljettaja Esa Halonen lähtee jatkamaan työtään vaihdettuaan muutaman sanan homman etenemisestä Sekeran Eino Piipposen kanssa. Tavoitteena on metsän hyvä tuotto. 18
TEKSTI SIRKKA-LIISA SALMELA KUVAT JAAKKO KILPIÄINEN N KYSYNTÄ KASVAA KOKO AJAN Sekera Oy:n suurtehorumpuhakkuri sylkee haketta rekan lavalle hakkuutähdepinon kupeessa Pohjois-Karjalassa. Hake lähtee päätehakkuupalstalta energiayhtiölle Savonlinnaan. M Metsäenergian keräämisen ansiosta metsänuudistaminen helpottuu. Hakkuutähteen keruu nostaa parhaimmillaan maanmuokkauksen tuottavuutta jopa 20 prosenttia. Yrittäjä Eino Piipponen sopii jo seuraavaa työkeikkaa. MONTA SYYTÄ SUOSIOON 19
maastossa Eino Piipponen (vas.), Tero Koivisto ja Esa Halonen sekä Pekka Pöllänen (edessä) huolehtivat siitä, että energiapuu liikkuu tehokkaasti. LAATUA LÄPI KETJUN HEHTAARI LÄMMITTÄÄ PITKÄLLE UPM:n hankkimasta metsäenergiasta noin kolmannes päätyy yhtiön omille voimaloille Jämsänkoskelle, Kaipolaan ja Tervasaareen. UPM:n osaomisteiset voimalat sijaitsevat Kaukaalla, Kymissä, Raumalla, Savonlinnassa, Ristiinassa, Kajaanissa ja Pietarsaaressa. UPM:n energiapuutoimitusten kokonaismäärä Suomessa oli viime vuonna noin 3,3 terawattituntia. Yksi terawattitunti on yhtä kuin biljoona wattituntia. Yksi megawattitunti on miljoona wattituntia. Karkeasti arvioituna omakotitalon lämmittämiseen kuluu vuodessa noin 20 000 kilowattituntia. Yhdeltä päätehakkuuhehtaarilta kerätystä hakkuutähteestä ja kannoista saatava metsäenergia riittää lämmittämään vuodessa noin kymmenen omakotitaloa. JONGLÖÖRIN HOMMAA Sekeran urakoimaa metsäenergiaa kuljetetaan pisimmillään UPM:n Kaukaan tehtaalle. Keskimääräinen kuljetusmatka on noin sata kilometriä. Kumipyörien lisäksi hake liikkuu junilla ja laivoilla. Logistiikka edellyttää taipuisaa yhteistyötä ja likimain jonglöörin taitoja alusta loppuun. Toimitusvarmuus, tehokkaat kuljetusketjut ja eri kuljetusmuotojen yhdisteleminen ovat toimitusketjun hallinnan haaste. Miehiä pitää olla savotalle, kun pakkanen paukkuu ja tehtaiden tuotanto vetää. Varastoon tavaraa voi tehdä rajallisesti. Sydäntalvena urakoitsijan mieltä lämmittäisi rapsakka 15 asteen pakkaskeli, kuluvaa talvea on tarvottu kelirikkokeleissä. Kelit, sähkön hinta, paperin tuotanto, turpeet, sellutehtaan kuorimolta tuleva kuoren määrä kaikki tämä vaikuttaa metsäenergian liikkuvuuteen, aluehankintapäällikkö Pekka Pöllänen muotoilee. UPM ostaa ensiharvennuskohteita sekä ainespuukorjuulla että kohteen salliessa myös integroidulla korjuulla. Integroidussa korjuussa otetaan ainespuun lisäksi energiapuu. Rankapuun osuus metsäenergiassa on 15 prosenttia. 20
Autokuski Niko Korhonen starttaa hakekuorman kanssa pian kohti Savonlinnaa. YHTEISTYÖN PITKÄT PERINTEET Viime vuoden huhtikuussa perustettu Sekera Oy urakoi metsäenergiaa UPM:lle Itä-Suomen alueella. Sekeran omistajia ovat veljekset Raimo ja Eino Piipponen sekä Seppo Olenius. Sekeran perustamisen taustalla on omistajien ja UPM:n yhteinen tavoite metsäenergiaurakoinnin kehittämiseen ja volyymin kasvattamiseen. Sekeran tuoreimmat hankinnat ovat 2-akselinen murskain ja rumpuhakkuri. Neljän yrityksen rypäs työllistää 40 henkeä. Sesonkiaikoina työtä riittää myös alihankkijoille. METSÄNOMISTAJA JUHA MYLLER: TAVOITTEENA HYVÄ TUOTTO Juha Myllerin metsäpalstalla Kiihtelysvaarassa tehtiin päätehakkuu viime kesänä. Parin hehtaarin alueella riesana oli lahoa aiheuttava maannousemasieni. Ensi kesänä palstalta nostetaan kannot, mätästyksen jälkeen edessä on puulajin vaihto kuusesta koivuun. Risuja hakkuilta on kerätty aiemminkin, ensimmäinen kannonnosto maillani tehtiin jo vuonna 2006. Kannosta irtoaa energiaa enemmän kuin risuista. Maannousemasienen tai tyvitervastaudin vioittamilla alueilla kannonnostosta saattaa olla apua, Myller pohtii. Myllerin metsät sijaitsevat Pohjois-Karjalassa Kiihtelysvaarassa, Tohmajärvellä ja Ilomantsissa. Tilan metsiä on hoidettu huolellisesti sukupolvelta toiselle. Myller on UPM:n metsäpalveluasiakas. Tavoitteena on metsän hyvä tuotto. Harvennukset ja taimikonhoidot on tehtävä ajallaan, jotta metsät pysyvät kunnossa. Puukauppoja tehdään markkinatilannetta seuraillen. Tuorein, vajaan 2 000 motin hankintakauppa Myllerin metsässä tehtiin viime joulukuussa. Metsänomistaja arvostaa aktiivista asiakaspalvelua; yhteydet UPM:n puunostajan ja metsäsuunnittelijan kanssa ovat sujuvan tiiviit. Metsäsuunnittelijan kanssa kartoitimme juuri tulevia lannoitusalueita, neulasnäytteetkin otettiin. Suunnitteilla on sekä terveys- että tuhkalannoitus. Metsänomistaja Juha Myllerin päätehakkuupals- talta nostetaan kannot ensi kesänä. Edessä on sen jälkeen puulajin vaihto kuusesta koivuun. 21
metsäluonto & ympäristö Jo kuusi vuotta käytössä ollut UPM:n maailmanlaajuinen monimuotoisuusohjelma ylläpitää ja lisää metsien monimuotoisuutta sekä edistää kestävää metsätaloutta kaikessa metsänhoidossa ja puunhankinnassa. TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT PETRI HEINONEN JA JM VALONEN UPM TARJOAA TYÖKALUN LUONNON MONIMUOTO L VAPAAEHTOISTA LUONNONHOITOA YHTEISTYÖSSÄ LUONNON HYVÄKSI UPM:N MONIMUOTOISUUS- OHJELMAN 6 PÄÄAIHEALUETTA 1 Luontaiset puulajit 2 Lahopu 3 Arvokkaat elinympäristöt 4 Metsien rakenne 5 Vesiekosysteemit 6 Luonnonmetsät 22
Lahopuu on yksi UPM:n monimuotoisuusohjelman pääaihealueista. Se on usealle lajille elinehto elinympäristön, suojan ja ravinnon tuojana. ISUUDEN TURVAAMISEEN Tarjoamme UPM:n monimuotoisuusohjelmassa kehitettyjä käytäntöjä myös tavallisille suomalaisille metsänomistajalle. Jos on halua ja innostusta hoitaa monimuotoisuutta metsässään, niin käytettävissä on hyvä työkalu, UPM:n ympäristöpäällikkö Petri Heinonen sanoo. METSÄLAJISTOMME VOI HYVIN 23
yhteistyössä: metsänuudistaminen 1 JUTTUSARJA UPM:N JA METSÄNOMISTAJAN YHTEISTYÖSTÄ OSA 3 2 3 4 METSÄNUUDISTAMINEN Ammattitaitoinen metsänuudistus ja taimikonhoito INVESTOINTEJA TULEVAISUUTEEN TEKSTI HANNU YLÖNEN KUVAT SUVI ELO Metsien uudistushakkuita seuraa aina metsänuudistaminen uudistusalan raivaus, maanmuokkaus, puuntaimien istutus tai siemenkylvö. UPM:n metsäpalveluasiakkaat, raumalaiset metsätalousyrittäjät Eino ja Mauno Kuoppasalmi ja heidän UPM-yhteyshenkilönsä, puunostaja Jari Vahanto kertovat omia näkemyksiään ja kokemuksiaan metsänuudistamisesta. M RQHW XXGLVWDPLVW LVWl PHW VlQRPLVWDMD YRL WHKGl RQQLV WXQHHVWL LWVHNLQ QLLQ KDOXWHV VDDQ 7\ W NDQQDWWDD WHKGl KXROHOOD VLO Ol PHWVlQ XXGLVWDPLVHHQ SDQRVWDPLQHQ RQ LQYHVWRLQWL WXOHYDLVXXWHHQ.\OY LVWXWXV MD WDLPLNRQ YDUKDLVKRL WR VRSLYDW K\YLQ PHWVlQRPLVWDMDQ RPD WRLPLVHVWL WHKWlYLNVL (GHOO\WWlHQ HWWl W LKLQ RQ DLNDD WHUYH\WWl MD KDOXD 9HOMHNVHW (LQR MD 0DXQR.XRS SDVDOPL RPLVWDYDW \OL KHKWDD ULD PHWVll 5DXPDQ 9RLOXRGRQ N\OlV Vl +HLOOl RQ XXGLVWDPLVW LVWl OlKHV NRO PHQN\PPHQHQ YXRGHQ NRNHPXV ± 7lUNHLQWl RQ HWWl PHWVlQ XXGLVWD PLQHQ WHKGllQ PDKGROOLVLPPDQ QRSH DVWL KDNNXLGHQ MlONHHQ.RVWHLOOD DOXHLO OD YHVLWDORXV RQ ODLWHWWDYD NXQWRRQ RML WXNVLOOD.XRSSDVDOPHW WRWHDYDW ±.DKWD VDPDQODLVWD XXGLVWXVDOXHWWD HL PDDVWRVWD O \Gl -RNDLVHOOH PHWVlNX YLROOH RQ YDOLWWDYD RLNHD XXGLVWXVWDSD MD RLNHD SXXODML 6LLQl WDUYLWDDQ DPPDWWL WDLWRD MD NRNHPXVWD 830 Q SXXQRVWD MD -DUL 9DKDQWR 5DXPDOWD KXRPDXWWDD ± 0DDWD HL NDQQDWD PXRNDWD HQHP Sll NXLQ RQ WDUSHHQ 1lLQ YlOWHWllQ WXU KD KHLQlQ MD YHVDNRQ NDVYX SXXQ WDLPL HQ \PSlULOOH 9DKDQWR MDWNDD 7LODQWHHVWD ULLSSXHQ PHWVl YRLGDDQ XXGLVWDD P\ V OXRQWDLVHVWL.XRSSDVDO PHQ YHOMHVWHQ NRNHPXVWHQ PXNDDQ OXRQWDLQHQ XXGLVWXPLQHQ RQQLVWXX SDU KDLWHQ NDUXLOOD NDQJDVPDLOOD +XROHOOLVHQ MD ULLWWlYllQ WDLPLWLKH\ WHHQ WHKG\Q LVWXWXVW\ Q OLVlNVL WlUNHLP PlW DVLDW PHWVlQYLOMHO\VVl RYDW K\Yl ODDWXLVHW SXXQWDLPHW SDDNNXWDLPLHQ NRVWHXV LVWXWXVW\ Q DLNDQD MD VRSLYD LV WXWXVV\Y\\V Uudistusalueisiin kannattaa tutustua huolella ennakkoon.,vwxwxnvhq MlONHHQ WDLPLHQ RQ SllV WlYl MXXUWXPDDQ WDUSHHNVL V\YlOOH K\ YlODDWXLVHHQ NLYHQQlLVPDDKDQ HLNl LV WXWXVSDLNND VDD ROOD NXRSDQ SRKMDOOD PLQQH YHVL NHUW\\ OlWlN NVL MUISTA TAIMIKON VARHAISHOITO Uudistusalueisiin kannattaa tutustua hyvin ennakkoon, Mauno (vas.), Eino Kuoppasalmi (oik.) ja Jari Vahanto toteavat. 24 7DLPLNRQ YDUKDLVKRLGROOD RQ DLQD YDU PLVWHWWDYD HWWHL KHLQLNNR WDL YHVDNNR YLH WDLPLOWD NDVYXWLODD WDL SDKLPPDVVD WDSD XNVHVVD WXNDKGXWD WDLPLD NXR OLDDNVL 9DUVLQNLQ PlQW\WDLPLNRLVVD RQ WlUNH ll HWWHL OHKWLSXXVWR SllVH PlQW\Ml NRU NHDPPDNVL YDOWDSXXODMLNVL $OXHLOOD PLVVl RQ SDOMRQ KLUYLl WX OHH KDUYHQQXVWD KLHPDQ SLWNLWWll KLU YLWXKRMHQ YlOWWlPLVHNVL (LQR.XRS SDVDOPL OLVll,Nl MD QLYHOVDLUDXGHW RYDW SDNRWWDQHHW (LQRQ YHWl\W\PllQ UDVNDLVWD PHWVlW LV Wl 7DLPLHQ LVWXWXV MD UDLYDXVVDKDW\ W RYDW 0DXQRQ YDVWXXOOD ± 8XVL WDLPLHQ LVWXWXVXUDNND RGRW WDD HQVL NHYllQl 7DLPLNRQKRLGRW ROHQ SllRVLQ WHKQ\W LWVH PXWWD YLLPH YXRVL QD ROHPPH KDQNNLQHHW DSXD P\ V PXX DOWD 0DXQR VDQRR UPM:LTÄ TARVITTAESSA KOKO METSÄNUUDISTAMISPAKETTI (LQR.XRSSDVDOPHQ PXNDDQ 830 WDU MRDD NRNR PHWVlQ XXGLVWDPLVSDNHWLQ VXKWHHOOLVHQ HGXOOLVHVWL ± 2OHPPH ROOHHW SDOYHOXXQ W\\W\ YlLVLl 8XGLVWXVDOXHLVLLQ NDQQDWWDD WX WXVWXD KXROHOOD HQQDNNRRQ 0DDSHUlQ YHVLWDORXGHQ NXQWRRQ ODLWWDPLQHQ HQ QHQ PHWVlQ XXGLVWXVW LWl RQ HQVLDUYRL VHQ WlUNHll 8XGLVWDPLVW LGHQ MlONHHQ SXXVWRQ NHKLWW\PLVWl RQ VHXUDWWDYD WDUN NDDQ -RNDLVHVWD RQQLVWXQHHVWD MD HSlRQ QLVWXQHHVWD NRKWHHVWD RQ RWHWWDYD RSSLD 0DXQR MD (LQR.XRSSDVDOPL WRWHDYDW ± 7lVVlNLQ W\ VVl NRNHPXVWLHWR RQ DUYRNDVWD MD VLWl VDD SDUKDLWHQ NDQWD SllQ NDXWWD NDQWDSlLWl NlQVLWWlPlOOl YHOMHNVHW WRWHDYDW KXPRULVWLVHVWL +DOXWHVVDDQ PHWVlQRPLVWDMD YRL MlW Wll NRNR XXGLVWDPLVSDNHWLQ 830 Q KRL GHWWDYDNVL ± 830 OOl RQ PHWVlQ XXGLVWXVW LV Wl YDQNND DPPDWWLWDLWR MD NRNHPXV VH Nl DVLDQVD RVDDYD PHWVlDPPDWWLODLVWHQ YHUNRVWR 8XGLVWDPLVW LVWl MD PDKGRO OLVLVWD PHWVlQ XXGLVWDPLVHQ WXNLUDKRLV WD NDQQDWWDD N\VlLVWl RPDOWD SXXQRVWD MDOWD MR SXXNDXSSRMD WHKGHVVl QHXYRR 830 Q SXXQRVWDMD -DUL 9DKDQWR Ɣ
MUISTILISTA METSÄNUUDISTAMISTA AMMATTITAIDOLLA Metsän henki -lehti seuraa UPM:n metsäpalveluasiakkaiden Eino ja Mauno Kuoppasalmen ja UPM:n yhteistyötä vuoden ajan neljässä numerossa. METSÄNUUDISTUSTYÖT Oikea muokkausmenetelmä ja oikea puulaji jokaiselle metsäkuviolle. Metsänviljely vai luontainen uudistuminen? Puuntaimien istutukset ja siemenkylvö miestyönä vai koneellisesti? Taimihuolto tärkeää istutustyössä paakkutaimet pidettävä kosteina. Tarkista heinäntorjunnan tarve taimien ympärillä ennen talven tuloa. Korjaa mahdolliset taimituhot nopeasti täydennysistutuksilla. Puuntaimien reikäperkaus ja taimikonhoito oikeaan aikaan. 25
metsänhoito TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT UPM Metsänlannoitus ON PARAS INVESTOINTI METSÄSSÄSI Ravinnetasapainosta huolehtiminen lisää metsän tuottoa ja parantaa metsätalouden kannattavuutta. Yksi lannoituskerta voi tuoda jopa satojen eurojen lisätuoton hehtaarille. E Paras aika lannoitukselle on noin kymmenen vuotta ennen päätehakkuuta. Harvennuksen jälkeen lannoituksen tulee odottaa pari vuotta, jotta puut ehtivät toipua valoshokista ja ovat valmiita uuteen kasvupyräykseen, FA Forest Oy:n operaatiopäällikkö Jouni Kunnari kertoo. 26
TURVEMAILLE TUHKASTA RAVINTEITA TAIVAALTA SATAA RAKEITA Rahoitustukea metsälannoituksiin Metsän terveyslannoituksiin on mahdollista saada kestävän metsätalouden rahoitustukea. Metsänomistajalle lannoituskulut ovat vähennyskelpoisia puun myynti tulon verotuksessa. UPM Metsän verkkopalvelun, www.metsämaailma.fi, metsälaskuriin on lisätty uusi toiminnallisuus lannoituksen kannattavuuden arviointiin. Metsänomistaja voi kätevästi omien metsikkökuvioiden tai valitun mallimetsän tiedoilla selvittää lannoituksen kannattavuuden. Lannoituslaskurin käyttö on helppoa: laskurin käyttäjä valitsee, lannoitetaanko ennen seuraavaa hakkuuta vai vasta sen jälkeen? Laskennan tuloksena käyttäjälle näytetään metsikkökuviolle sopivaa lannoitetta käyttäen lannoituksella saavutettava nettotuotto. Klikkaa itsesi metsämaailma.fi -osoitteeseen ja arvioi mahdollisten toimenpiteiden vaikutuksia metsässäsi. UUTTA Metsämaailma.fi:n lannoitelaskurilla selvität lannoituksen kannattavuuden. 27
ytimessä KOIVUSIDONNAISET LAJIT Järripeippo Fringilla montifringilla Siemensyöjä Sormipaisukarve Hypogymnia physodes Rungon päällysjäkälä Koivunruoste Melampsoridium betulinum Lehden sienitauti Viherlehtikärsäkäs Phyllobius argentatus Lehdensyöjä Pikkutikka Dendrocopos minor Kolopesijä Huhtiyökkönen Brachionycha nubeculosa Toukan ravintokasvina koivu Pökkelökääpä Piptoporus betulinus Lahottaja Keltavahvero Cantharellus cibarius Juurisieni Lehtosuikerosammal Brachytechium rutabulum Rungon päällyskasvi 28
biofore käytännössä UPM rakentaa maailman ensimmäisenmäisen PUUPOHJAISTA BIODIESELIÄ VALMISTAVAN BIOJALOSTAMON UPM rakentaa raakamäntyöljystä biopolttoaineita valmistavan biojalostamon Lappeenrantaan. Teollisen mittakaavan investointi on ensimmäinen laatuaan maailmassa. B UPM:n biojalostamon tuotanto kattaa noin neljänneksen Suomen biopolttoaine tavoitteesta. EU:N TAVOITTEET LUOVAT KYSYNTÄÄ KESTÄVILLE BIOPOLTTOAINEILLE 12012 29
ajassa TEKSTI EERO T VÄISÄNEN KUVA JUHA METSO Akateeminen kirjoittaminen on ihan erilaista kuin muu kirjoittaminen, toteaa Kouvolassa asuva Veikko Tiainen. VEIKKO TIAINEN VÄITTELI TEHDASPUUSTA TOHTORIKSI 86-VUOTIAANA V KIINNOSTUS HERÄSI JO VUOSIA SITTEN 30
KALVILA Kysymys kuin kysymys metsäjuridiikasta Kalvila kertoo vastauksen. Olen kuullut, että yhteismetsien tilintarkastusta koskevia lakipykäliä on tarkistettu. Jos perustamme suvun yhteismetsän omistamistamme 250 hehtaarista metsää, niin mitä tilintarkastuksesta määrätään? Yhteismetsälain tilintarkastusta koskevaa säännöstä muutettiin vuoden 2012 alussa, mikä keventää pienempien yhteismetsien hallinnointia. Uuden säännöksen mukaan osakaskunnassa voidaan jättää tilintarkastaja valitsematta ja tilintarkastus toimittamatta, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella osakaskunnan liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ei ole ylittänyt 200 000:ta euroa. Tilintarkastuslain periaatteiden mukaisesti myös maallikkotilintarkastuksesta on luovuttu. Tilintarkastusvelvollisuudesta vapautuvat yhteismetsien osakaskunnat voivat halutessaan aina valita tilintarkastajan, jos arvioivat tilintarkastuksesta toiminnalleen koituvat hyödyt tilintarkastuksen aiheuttamia kustannuksia suuremmiksi. Osakaskunnan tilintarkastajan valitsee osakaskunnan kokous. Omistan runsaan sadan hehtaarin metsätilan. Teen itse tilan metsänhoitotyöt ja lisäksi jonkin verran hankintahakkuutakin. Metsätalouden paperityöt hoidan kotona. Voiko omassa asunnossa käyttämäni työhuoneen ylläpitokuluja kohdistaa metsätalouteen ja vähentää niitä puun myyntitulon verotuksessa? Metsätalouden työhuonekulujen osalta verottajan yhtenäistämisohjeessa viitataan vastaaviin periaatteisiin kuin maataloudessa sovelletaan. Esimerkiksi kaavamainen työhuonevähennys on 2C-lomakkeella mahdollinen. Jos selvitystä todellisista kuluista ei ole, mutta harjoitetun metsätalouden laajuus ja työhuonetilan tarve huomioon ottaen kuluja voidaan katsoa syntyneen, arvioituna kuluna voidaan muun selvityksen puuttuessa vähentää palkansaajan satunnaisten sivutulojen työhuonevähennyksen mukainen määrä (185 /v) verovuotta 2011 koskevan yhtenäistämisohjeen mukaan. Äitini lahjoitti minulle noin kymmenen vuotta sitten 30 hehtaarin metsätilan, johon hän silloin pidätti itselleen elinikäisen hallintaoikeuden. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi äitini luopui pidättämästään hallintaoikeudesta noin kuukausi sitten. Lainhuuto on nimissäni, mutta kiinteistön rasitustodistus näyttää edelleen, että hallintaoikeus on äidilläni. Miten merkintä hallintaoikeudesta poistetaan rasitustodistukselta? Edunhaltija on aikanaan hakenut käräjäoikeudelta hallintaoikeutensa kirjaamista lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, jolloin se on merkitty rasitustodistukselle. Vuoden 2010 alussa kiinteistöjen kirjaamisasiat siirrettiin käräjäoikeuksilta maanmittauslaitokselle. Hallintaoikeusmerkinnän poistamiseksi teidän tulee tehdä siitä hakemus kiinteistön sijaintipaikkakunnan maanmittaustoimistolle. Hakemukseen tulee liittää alkuperäinen asiakirja, jossa äitinne on luopunut hallintaoikeudesta. Viranomainen tutkii ensin asiakirjan perusteella luopumistoimen pätevyyden. Sain viime tammikuussa 60 hehtaarin metsätilan lahjana isältäni. Hänelle oli myönnetty vapautus metsänhoitomaksusta kaksi vuotta sitten. Olen tehnyt metsäpalvelusopimuksen UPM:n kanssa ja tilan metsäsuunnitelmaa ylläpidetään UPM:ssä. Haluaisin nyt myös vapautuksen metsänhoitomaksusta. Mitä vapautus edellyttää ja voinko hakea sitä heti uutena metsänomistajana? Metsänomistaja vapautetaan hakemuksesta suorittamasta metsästään metsänhoitomaksua enintään kymmenen vuoden ajaksi, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: 1) metsästä on laadittu voimassa oleva metsäsuunnitelma; 2) metsää on vähintään kolmen vuoden ajan hoidettu ja käytetty hyvän metsänhoidon ja -käytön vaatimusten mukaisesti; 3) metsässä ei ole selviä metsänhoidollisia puutteita; 4) metsän hoidossa ja käytössä on käytettävissä muu kuin metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa oleva metsäammattihenkilö; sekä 5) metsänomistaja ei ole jäsenenä siinä metsänhoitoyhdistyksessä, jonka toimialueella metsä sijaitsee. Teidän tulee ensin kieltäytyä/erota metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä, koska muutoin jäsenyys on automaattista. Kolmen vuoden hyvää metsänhoitoa ja käyttöä edeltävä vaatimus ei edellytä sitä, että tilan olisi pitänyt olla hakijan omistuksessa tänä aikana. Näin ollen voitte heti hakea vapautusta metsänhoitomaksusta. Metsäsuunnitelmaa ja metsäammattihenkilöä koskevat vaatimukset hoituvat metsäpalvelusopimuksen kautta. Hakemus tehdään metsäkeskukselle, jonka toimialueella metsätila sijaitsee. Hakemuksessa kannattaa pyytää metsäkeskusta alentamaan päätösmaksua, koska kaksi vuotta sitten on tehty edellinen vapautuspäätös ja näin vapautusedellytysten tarkastamistarve ja tästä johtuvat kustannukset pääsääntöisesti vähenevät. HEIKKI KALVILA ON UPM:N METSÄLIIKETOIMINNAN LAKIPALVELUPÄÄLLIKKÖ 12 31
vuosirenkaat TEKSTI ESKO PAKKANEN KUVA SVENSKA LITTERATURSÄLLSKAPET I FINLAND O K LAUTOJA KÄSIPELILLÄ K Alex Solitander kuvailee käsinsahausta tähän tapaan: Sahausteline koostuu kahdesta sylenpitkästä pukista, niin korkeista että mies pystyy seisomaan suorana ja sahaamaan sen alla. Tukki nostetaan telineelle ja kaksi miestä ryhtyy sahaamaan, toinen seisoo jalat telineen päällä olevilla laudoilla niin että tukki ja saha on jalkojen välissä. Toinen mies seisoo maassa ja molemmat miehet vetävät sahaa pitkin merkittyjä linjoja. Kuvassa on käsinsahaus käynnissä Björkössä vuonna 1930. 32
kirja-arvostelu TEKSTI JORMA SAARIMAA KUVA MIKKO HUOTARI Juurikkalan 500 mottia, toim. Martti Linna. Metsäkustannus, 2011. JUURIKKALAN 500 MOTTIA M TARKAN KIRJANPIDON MIES Sysmäläisen metsänomistaja Jouko Juurikkalan kirjassa kerrotaan, miten hän on lähes kolminkertaistanut metsiensä puustopääoman 1950-luvulta nykypäivään. VAHVA METSÄKIPINÄ TARTTUU JORMA SAARIMAA ON UPM METSÄLIIKETOIMINNAN MAANKÄYTTÖJOHTAJA 33
Lisätiedot  www.metsämaailma.fi 34 21.3. Kuopio 22.3. Savonlinna 27.3. Kajaani 28.3. Iisalmi 29.3. Jyväskylä 18.4. Helsinki LUONTO HERÄÄ KEVÄÄSEEN UPM:n metsäpalvelut esillä eri tapahtumissa /XRQWR DONDD KHUlLOOl WDOYHQ KLOMDLVXX GHVWD MR KHOPL±PDDOLVNXXVVD DXULQJRQ YDORQ OLVllQW\HVVl MD SlLYlOlPS WLORMHQ QRXVWHVVD } UPM on esitellyt metsäpalvelujaan toritapahtumissa talven aikana mm. Tampereella ja Mikkelissä. Talvella UPM järjesti veroiltoja eri puolilla Suomea, ja maalis huhtikuussa järjestetään UPM Yhteismetsän esittelytilaisuuksia. ± (QVLPPlLVLQl NHYllVHHQ KHUll YlW OLQQXW NXQ DLNDLVHW SHVLPlOLQWXP PH NXWHQ NRUSSL MD NlS\OLQQXW DORLWWD YDW VRLGLQOHQWRQVD MD ODXOXQVD 0\ V S OO W DORLWWDYDW VRLGLQKXKXLOXQVD K\YL Ql P\\UlYXRVLQD MR KHOPLNXXQ ORSSX SXROHOOD 7DDMDPLVVD YDUVLQNLQ WDOYLUXR NLQWDSDLNNRMHQ OlKHLV\\GHVVl YRL NXXOOD KHOPLNXXVVD WDOLWLDLVWHQ YLKHUSHLSSRMHQ MD PXVWDUDVWDLGHQ ODXOXD 1LVlNlVPDDLO PDVVD DONDYDDW P\ V KRUPRQLW K\UUlWl OlKHVW\YlQ NHYllQ P\ Wl MD HVLPHUNLNVL NHWWXMHQ MD MlQLVWHQ MlONLl LOPHVW\\ NH YlWKDQJLOOH HOlLQWHQ OLLNNXHVVD OLVllQ W\PLQHQ PLHOHVVl 3XLVVD HQVLPPlLVLl KDYDLWWDYLD NHYllQ PHUNNHMl RQ NXXVHQ VLHPHQWHQ YDULVHPLQHQ NHYlWKDQJLOOH NXLYLQD MD DXULQNRLVLQD SlLYLQl Onko jokin laji varsinainen kevätlaji? ± /lkhv NDLNNLHQ ODMLHPPH OLVllQW\PL QHQ MD NDVYX DMRLWWXX NHYllVHHQ MD NHYlW NHVllQ MRWHQ YDUVLQDLVHQ NHYlWODMLQ QLPH lplqhq RQ KDQNDODD 0XWWD MRV DVLDD WDU NDVWHOODDQ ODMLU\KPLWWlLQ QLLQ HVLPHUNLNVL VLHQLVWl O \W\\ ODMHMD MRLWD PHWVLVWl YRL O \Wll DLQRDVWDDQ NHYllOOl 1lLVWl WXQ QHWXLQ OLHQHH PRQHQ DUYRVWDPD KHUNNX PXWWD HULWWlLQ P\UN\OOLQHQ NRWHORVLHQLLQ NXXOXYD NRUYDVLHQL 0XXWWROLQQXW VDDSX YDW PHWVLLPPH NHYlLVLQ UXQVDLQ MRXNRLQ MD HQVLPPlLVWHQ SHLSSRNRLUDLGHQ ULHPX NDVWD ODXOXD NXXQQHOOHVVD YRL WRGHWD NH YllQ VDDSXQHHQ ORSXOOLVHVWL Mitä vaaraa on takatalvesta? ± +XKWLNXLVHVWD WDNDWDOYHVWD HL ROH PHUNLWWlYll KDLWWDD OXRQQROOH NRVND DL NDLVLPPDW SHVLPlOLQWXPPH MD YDUKDL VLPPDW NDVYXXQ OlKWHYlW SXWNLORNDV YLPPH RYDW K\YLQ NDUDLVWXQHLWD ODMHMD -RV WDNDWDOYL \OOlWWll WRXNRNXXQ DONX SXROHOOD QLLQ WLODQQH RQ WRLQHQ NRV ND WXROORLQ PRQLHQ NDVYLHQ NDVYXNDX VL RQ MR SLWNlOOl MD VDPRLQ PXXWWROLQWXMD RQ VDDSXQXW UXQVDLQ MRXNRLQ MD P\ KlL VVHPPlW PXXWWDMDW HLYlW RVDD SDODWD WD VHPPlW HPPlW PXX PXXWWDMD PXXWWDMDW PXXWWD XXWWDMDW WDMDW DW HLYlW HLY YlW RVDD RVDD SDODW SDDODWD SDODWD DWD W NDLVLQ HWHOlPPlNVL NDLVVLQ NDLVLQ Q HWHOlPPlNVL HWHO HW WHOlP HOlPP lpp PPl PlN ln NVL WDNDWDOYHQ WWDNDWDOYHQ DNDDWD WDOYH DOY YHQ HQ \OO \\OOlWWl \OOlWW \OOlW OOlWW lww HVVl NXWHQ YDUKDLVNHYllQ VDDSXMDW 3LW HVVl NXWHQ HVVl NXWH NX XWHQ YDU YDUK YDUKDLVNHYllQ DUK KDLVNHHYl Yl YllQ Q VDDSXMDW VDDSX VDDS VD DDSXM DSXMD XMDDW DW 3 P\ KlLQHQ WDNDWDOYL NNllQ NllQ lllq lq MDW MMDWNXYD MDWNXYD MDWN DWNX D NXY XYYD YD P\ KlLQHQ P \ K \ K KlLQHQ KlLQ lllqhq QHQ WDNDWDOYL WDN WD NDWDOYL YYRL DDLKHXWWDD PHUNLWWlYLl WDSSLRLWD PRQLHQ DLKHXWWDD DLKHX LKHXW LKHXWW WWDDD DD PHUNLWWlYLl PHUNLW NLWWl L WlY lyll YLl Lll WDSSLRLWD WDSS WDS WD DSSL SSLR SLR RLWD PRQL PRQL QL PXXWWROLQWXMHPPH PXX PX PXXWWROLQWXMHPPH XXW XWW WWR WR ROLQWXXMH XMHPP HPPH PPH SHV SSHVLPlNDQQRLVVD SHVLPlNDQQRLVVD SHVLP HVLP LP PlN PlN lnd NDQQRL QRLV RLVVD VVD VD MD DDLNDLVLQD DLNDLVLQD DLN LN LNDLVLQD OlPSLPLQl OlP Ol OlPSLPLQl lpslp PSLPL PSLP SLPLQ PLQl Qll NHYlLQl NNHYlLQl HYlLQl Ql \OOlWW \\OOlWWlYl \OOlWWl OOOlWWl lwwll WDNDWDOYL YRL WXKRWD PXXQ PXDVVD PXV WDNDWD WDNDWDOYL WD DWD WDOY OYL YLL YRL YRL WXK WXKRW WXKRWD KRWD WD PXXQ PXXQ PXD PXDVVD PXDVVD X VVDD PX PX WLNNDVDGRQ WLNN NNDVDG VDDGRQ GRQ RQ Talitiaisen (Parus major) ääni on tavallisimmin peippomainen tvink tai rähisevä tsätsätsä. Lauluna on titityy tai lyhyempi tityy monin muunnelmin. Lähde: www.luontoportti.com. 1 2012 2012 Lisätiedot www.metsämaailma.fi Ajankohtaista. UPM UPM Metsän ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen, mitä kevään merkkejä näkyy ensimmäiseksi? SHUTTERSTOCK TEKSTI PÄIVI MÄKI KYSYMYS & VASTAUS KEVÄÄN METSÄILLAT 13.3. Tampere 14.3. Joensuu 15.3. Pietarsaari (på svenska) LYHYESTI OP-POHJOLAN Hyvä metsä hyvä mieli -tilaisuudet UPM Metsä kertoi palveluistaan Kauppakeskus Setrin avajaisten yhteydessä Mikkelissä. Puukauppamuistoja kerätään talteen } Metsähistorian Seura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräävät muistoja puukaupasta 1950-luvulta tähän päivään. Kirjoituksia käytetään tutkimusaineistona, ja aineisto tallennetaan kansanrunousarkistoon. Muistoja toivotaan niin metsänomistajilta kuin muilta metsäalan toimijoilta. Lisätiedot www.lusto.fi/seura/tutkimus. HARRY KANKAANPÄÄ UPM METSÄN JA
sanastoa Lumppi Järeästä, tyvilahoisesta runkopuusta tehty pölkky, joka ei täytä ainespuun laatuvaatimuksia. Käytetään yleisesti energiapuuksi. TAIMITOIMITUKSET ALKAVAT HUHTI TOUKOKUUSSA UPM:n taimitarhalla Joroisissa kasvatetaan laatutaimia asiakkaiden ja UPM:n omiin metsiin ympäri vuoden. Taimitoimitukset käynnistyvät huhtikuun lopulla edellisvuonna tehtyjen tilausten pohjalta. NILLA HIETAMÄKI KOVAKUORIAISET VIIHTYVÄT POLTETUISSA SÄÄSTÖPUURYHMISSÄ Metsäentomologi Erkki Laurinharju Erkki Laurinharju seuraa säännöllisesti yli 20 seurantakohteen avulla, mikä merkitys lahopuilla ja poltetuilla puilla on kovakuoriaislajien esiintymiseen metsäluonnossa. KAHDEN VUODEN KATSAUS Ensimmäinen uudistunut Metsän henki -lehti ilmestyi tasan kaksi vuotta sitten. UPM Metsällä oli toki tätäkin ennen asiakaslehti, mutta lehden sisältö, ulkoasu ja nimi uudistettiin keväällä 2010. Olen ollut Metsän henki -lehden päätoimittaja alusta asti, ja olen asiasta ylpeä. On hieno tehdä laajalevikkistä, luettua lehteä asiantunteville lukijoille. Paperilehdellä on oma tärkeä paikkansa viestintäkanaviemme joukossa. Netti on nykyaikaa, mutta lehtikään ei suinkaan ole mennyttä aikaa. Molemmilla on omat roolinsa, jotka täydentävät toisiaan. Netissä on tyypillisesti tiivistä ja ajankohtaista asiaa. Lehti taas keskittyy asioiden syventämiseen ja taustoittamiseen. Niin tämäkin Metsän hengen numero. PÄÄTOIMITTAJALTA! NYT ON AIKA TARKISTAA TAIMIKOT Näet taimikon tilan talven metsän, parannat tuottoa oa jäljiltä parhaiten heti lumien jo tänä vuonna. Tilaa työt sulamisen jälkeen. Hoitamalla osoitteesta metsämaailma.fi ma.fi taimikoita ajoissa ja lannoittamalla varttuneemmankin tai suoraantutun puunostajan kautta. ISTOCKPHOTO Hyviä lukuhetkiä! Nilla Hietamäki Päätoimittaja ä Metsän henki -lehti METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Jos osoitetiedoissasi on virheitä, ole yhteydessä omaan UPM:n puunostajaasi.puunostajien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.metsämaailma.fi tai soittamalla numeroon 0204 16 121. Muut halukkaat voivat tilata lehden lähettämällä nimensä ja osoitteensa sähköpostiosoitteeseen metsalehtitilaus@upm.com. Osoitteenmuutoksen voit tehdä myös osoitteeseen metsalehtitilaus@upm. com, mutta ilmoita samalla, oletko UPM:n asiakas vai muu tilaaja. Julkaisija UPM Metsä, PL, 37601 Valkeakoski. Puh. 0204 16 121. www. metsämaailma.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja Nilla Hietamäki, nilla.hietamaki@ upm.com. Toimitusneuvosto: UPM; Sauli Brander, Nilla Hietamäki, Eija Kuusisto, Panu Kärkkäinen, Kati Leinonen, Tero Nieminen, Sami Oksa ja Aili Piironen / Otavamedia Oy; Ari Hirvonen, Mauri Kaarre ja Leena Leppänen. Repro Aste Helsinki Oy. Paino Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2. Painosmäärä 50 000. 16. vuosikerta. ISSN 1798-8691. Kannen kuva Tommi Anttonen. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy toukokuussa. 35
RAHA KASVAA PUISSA. www.bonvesta.fi Suomen parhaat metsätilat. UPM BONVESTA