EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Budjettivaliokunta 2009 17.9.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Euroopan parlamentin talousarvion toteuttaminen varainhoitovuonna 2008 Määrärahojen siirtämistä koskeva pyyntö C 14 - Parlamentti Liitteessä annetaan lisätietoja aurinkosähkökennoilla varustettujen aurinkopaneelien asentamisesta Strasbourgiin ja Brysseliin. CM\742731.doc PE412.259v01-00
Viite: D(2008)51470 Huomautus pääsihteeri Harald Römerille Asia: Määrärahojen siirtämistä koskeva pyyntö C14 Aurinkosähkökennoilla varustettujen aurinkopaneelien asentamista Strasbourgiin ja Brysseliin koskeva tutkimus Viittaan 19. toukokuuta 2008 päivättyyn huomautukseeni, viite D(2008)30330, ja 16. heinäkuuta 2008 tehtyyn budjettivaliokunnan päätökseen, jonka mukaan se ei hyväksy kokonaisuudessaan määrärahojen siirtämistä koskevaa pyyntöä C14 budjettikohdasta 2024. Budjettivaliokunta hyväksyi 3 500 000 euron suuruisen summan siirtämisen budjettikohdasta 2024, mutta se ei hyväksynyt 500 000 euron summan siirtämistä budjettikohdasta 2007 eikä jäljellä olevan 1 500 000 euron summan siirtämistä budjettikohdasta 2024 ennen kuin on laadittu tarkempi tutkimus aurinkosähkökennoilla varustettujen aurinkopaneelien asentamisesta. Nämä lisätiedot ilmoitetaan jäljempänä ja liitteissä. Kyse on aurinkopaneelien asentamista koskevista toteutettavuustutkimuksista, jotka on laadittu Strasbourgin ja Brysselin kiinteistöjen hallinnasta vastaavissa yksiköissä. Strasbourg (ks. täydellinen tutkimus liitteessä 1) Toteutettavuustutkimuksissa esitetään kaksi vaihtoehtoa (A ja B). Paneelien asentamisen hinnaksi arvioidaan yhteensä 3 143 400 euroa (vaihtoehto A) tai 6 870 695 euroa (vaihtoehto B), jolloin vuotuinen sähköntuotanto on 243 193 kwh (vaihtoehto A) tai 551 610 kwh (vaihtoehto B), eli 0,41 euroa/kwh 1. Todettakoon vertailun vuoksi, että tällä hetkellä kilowattitunnin hinta on 0,053 euroa/kwh (keskimäärin vuonna 2008). On vaikea arvioida, mihin suuntaan energialasku kehittyy. Kilowattitunnin keskihinta oli esimerkiksi 0,056 euroa/kwh vuonna 2007. Asentamalla 3 115 m 2 (vaihtoehto A) tai 6 810 m 2 (vaihtoehto B) aurinkosähköpaneeleita vähennettäisiin hiilidioksidipäästöjä vuosittain 18 tonnia (vaihtoehto A) tai 39 tonnia (vaihtoehto B), ja kannattavuus ympäristön kannalta saavutetaan 2,9 vuoden kuluttua. Bryssel (ks. täydellinen tutkimus liitteessä 2) 1 Laskelma perustuu aurinkopaneelien 30 vuoden käyttöikään. PE412.259v01-00 2/17 CM\742731.doc
Rakennusten arkkitehtuuri ja niiden sijainti keskellä kaupunkialuetta ovat epäsuotuisia tekijöitä suurten aurinkosähköpaneelien asentamisen kannalta. Esimerkiksi jotkin Spinelli-rakennuksen katot ovat vapaita, mutta niitä varjostavat E- ja G-tornit, joiden terasseilla on teknisiä laitteita. Toteutettavuustutkimuksen mukaan olisi mahdollista asentaa 770 m 2 aurinkopaneeleita, jotka tuottaisivat vuosittain 85 000 kwh. Paneelien asentamisen hinnaksi arvioidaan yhteensä 555 000 euroa eli 0,22 euroa/kwh 1. Arvioon ei sisälly niiden kattorakenteiden lujittaminen, joille paneelit asennetaan. Todettakoon vertailun vuoksi, että tällä hetkellä kilowattitunnin hinta on 0,13 euroa/kwh (keskimäärin vuonna 2008). On vaikea arvioida, mihin suuntaan energialasku kehittyy, mutta on mahdollista, että hinnat nousevat huomattavasti tulevina vuosina. Kilowattitunnin keskihinta oli esimerkiksi 0,08 euroa/kwh vuonna 2007. Asentamalla 770 m 2 aurinkosähköpaneeleita hiilidioksidipäästöjä vähennettäisiin paneelien käyttöiän aikana 580 tonnia eli 19,33 tonnia vuodessa, ja kannattavuus ympäristön kannalta saavutettaisiin 3,21 vuoden kuluttua. Edellä mainittu huomioon ottaen on syytä panna merkille, että rakennusten sijoittelu on aurinkopaneelien asentamisen kannalta suotuisampi Strasbourgissa kuin Brysselissä. Voidaan väittää, että Strasbourgissa ja Brysselissä sijaitsevissa Euroopan parlamentin rakennuksissa käytetään uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaa ekosähköä ja ettei siis ole tarpeen sijoittaa aurinkopaneeleihin. Väite on perätön, koska aurinkopaneelien asentamisen myötä Euroopan parlamentti edistää ekoenergian tuotantoa sen sijaan, että se kuluttaisi muualla tuotettua sähköä. Tästä seuraa, että vaikka hanke ei olekaan taloudellisesti täysin kannattava, siitä tulee ympäristön kannalta kannattava noin kolmen vuoden kuluttua. Costas Stratigakis Liitteet: 1. Brysseliä koskeva tutkimus 2. Strasbourgia koskeva tutkimus 1 Ks. edellinen alaviite. CM\742731.doc 3/17 PE412.259v01-00
Aurinkoenergia Tiivistelmä Brysselin kiinteistöjen hallinnasta vastaava yksikkö on yhdessä LVS-suunnittelutoimiston kanssa tutkinut aurinkopaneelien asentamista Brysselissä sijaitsevien Euroopan parlamentin rakennuksiin. Rakennusten arkkitehtuuri ja niiden sijainti keskellä kaupunkialuetta ovat epäsuotuisia tekijöitä suurten aurinkosähköpaneelien asentamisen kannalta. Tutkimuksiemme mukaan olisi mahdollista asentaa 770 m 2 aurinkopaneeleita, jotka tuottaisivat vuosittain 85 000 kwh. Paneelien asentamisen hinnaksi arvioidaan yhteensä 555 000 euroa eli 0,22 euroa/kwh; arvioon ei sisälly niiden kattorakenteiden lujittaminen, joille paneelit asennetaan. Todettakoon vertailun vuoksi, että tällä hetkellä kilowattitunnin hinta on 0,13 euroa/kwh (keskimäärin vuonna 2008). On vaikea arvioida, mihin suuntaan energialasku kehittyy, mutta varaudumme siihen, että hinnat nousevat huomattavasti tulevina vuosina. Kilowattitunnin keskihinta oli esimerkiksi 0,08 euroa/kwh vuonna 2007. Asentamalla 770 m 2 aurinkosähköpaneeleita hiilidioksidipäästöjä vähennettäisiin paneelien käyttöiän aikana 580 tonnia eli 19,33 tonnia vuodessa, ja kannattavuus ympäristön kannalta saavutettaisiin 3,21 vuoden kuluttua. Vaikka hanke ei olekaan taloudellisesti täysin kannattava, siitä tulee ympäristön kannalta kannattava hyvin nopeasti. PE412.259v01-00 4/17 CM\742731.doc
Johdanto Euroopan parlamentin rakennuksessa Brysselissä on käytetty vuodesta 2007 alkaen 100- prosenttista, ensisijaisesti vesivoimalla tuotettua ekosähköä. Tuottamalla ekoenergiaa paikan päällä vapautetaan vastaava määrä ekosähköä toimittajan muiden asiakkaiden käyttöön. On huomattava, että ekosähkön tuottaminen nykyisen teknologiasukupolven aurinkopaneelien avulla ei ole taloudellisesti kannattavaa ilman tällaisia korvausjärjestelyjä. Paikallinen ympäristöystävällinen sähköntuotanto on kuitenkin ympäristön kannalta tärkeä teko. Määritelmät Aurinkosähkö Alexandre Edmond Becquerel keksi aurinkosähkön vuonna 1839. Ilmiö saa alkunsa, kun fotonit imeytyvät puolijohtavaan ainekseen, joka synnyttää sähköjännitteen. Aurinkokennot tuottavat auringon säteilystä jatkuvaa virtaa, jota voidaan käyttää sähkölaitteissa tai patterien lataamiseen. Kilowatti (kw) = sähkövoima Watti (lyhenne: W) vastaa energiajärjestelmän voimaa, johon syötetään tasaisesti joule energiaa sekunnissa. 1 W (voima) = 1 J (energia) / 1 s (aika) Kilowatti (lyhenne: kw) vastaa tuhatta wattia eli tuhatta joulea sekunnissa. Esim. 60 W:n hehkulamppu. Kilowattitunti (kwh) = energia Kilowattitunti (lyhenne: kwh) vastaa kilowatin (1 000 watin) tehoisen laitteen kuluttamaa energiaa, kun laite on ollut päällä tunnin ajan (1 kilowatti x 1 tunti). Kilowattitunti on käytännöllinen energian mittayksikkö, joka vastaa 3,6:ta megajoulea. Esim. 60 W:n hehkulamppu kuluttaa 60 wattituntia, jos se on päällä tunnin. Sama 60 W:n hehkulamppu kuluttaa 60 kilowattituntia, jos se on päällä 1 000 tuntia. Huipputehokilowatti (kwc) = voima standardioloissa Aurinkosähköjärjestelmän huipputeho vastaa sähkövoimaa, jota järjestelmä tuottaa auringonpaistetta (1 000 W/m²), lämpötilaa (25 C) ja valospektrin standardointia (1,5 AM) koskevissa standardioloissa. CM\742731.doc 5/17 PE412.259v01-00
Auringonpaiste Belgiassa On syytä ottaa perin pohjin selvää siitä, missä määrin aurinko paistaa aurinkopaneelien sijoituspaikalla hankkeen sähköntuotantopotentiaalin arvioimiseksi. Ottaen huomioon, miten monta aurinkoista päivää Belgiassa on vuosittain, 1 kwc:n tehoinen laitteisto tuottaa noin 850 kwh sähköä vuodessa. Se edellyttää, että paneelit suunnataan suoraan etelään ja että niiden kallistuskulma on 35. Jos paneelit suunnataan muihin ilmansuuntiin tai jos niillä on eri kallistuskulma, on sovellettava korjauskerrointa. Yleiset taloudelliset näkökulmat Mitoitus 10 m²:n pinta-ala vastaa 1,25 kwc:n tehoa eli noin 1 000 kwh:n vuosituotantoa. Tällä hetkellä asennuksen hinta-arvio (arkkitehtuuriin liittyvät rajoitukset pois lukien) on 750 euroa/m² (ilman arvonlisäveroa). Kolmen hengen talous kuluttaa keskimäärin 3500 kwh vuodessa. Tarvitaan siis 35 m²:n suuruinen pinta-ala talouden koko energiatarpeen kattamiseksi. Euroopan parlamentti kuluttaa lähes 60 000 MWh, mikä vastaa noin 17 000 talouden kulutusta. Vihreät sertifikaatit (Certificats verts, CV) Bruxelles-Capitale -alueella on 19. heinäkuuta 2001 tehdyllä päätöksellä otettu käyttöön vihreitä sertifikaatteja koskeva järjestelmä, jolla tuottajia kannustetaan siirtymään ekosähkön tuotantoon. Järjestelmää täsmennettiin 6. toukokuuta 2004 tehdyssä päätöksessä ja vahvistamalla laskentakoodi 12. lokakuuta 2004. PE412.259v01-00 6/17 CM\742731.doc
Periaate Sähkönjakelukaavion (tuottajat, liikenneverkon hallinnoimisesta vastaavat tahot, jakeluverkon hallinnoimisesta vastaavat tahot, toimittajat, kuluttajat) ohella on perustettu vihreiden sertifikaattien markkinat. Näitä markkinoita hallinnoi sääntelyelin (Brugel Bruxelles-Capitale - alueella). Idea on yksinkertainen: tuotantolaitokset, jotka on sertifioitu ja jotka täyttävät ympäristön laatua koskevat vaatimukset, saavat neljännesvuosittain "vihreän sertifikaatin". Brugel arvioi vaatimuksien noudattamista. Tällä hetkellä niiden täyttäminen edellyttää hiilidioksidipäästöjen vähentämistä viisi prosenttia vertailutuotantolaitoksiin nähden, jotka ovat alansa parhaita, perinteisiä erillisiä sähkön-, lämmön- ja kylmäntuotantolaitoksia. Tämän järjestelmän pohjalta vihreä sertifikaatti myönnetään sertifioidulle laitokselle jokaista 217 kg:n suuruista hiilidioksidimäärää kohden, jonka se jättää päästämättä. Vihreiden sertifikaattien hallinta on tietokoneistettu ja annettu Brugelin tehtäväksi. Brugel merkitsee tulot ja menot jokaisen myöntämis-, osto- tai palautustoimen yhteydessä tietokantaan (kiintiöiden noudattamista koskevan valvonnan kehyksessä). Aurinkosähköä tuottavat järjestelmät Brugel myöntää 7 273 vihreää sertifikaattia kutakin alle 20 m²:n suuruisen aurinkosähköjärjestelmän tuottamaa sähkömegawattituntia kohden järjestelmien käyttöönottoa seuraavien 10 vuoden aikana. Megawattituntia kohden myönnettyjen vihreiden sertifikaattien määrä laskee vaiheittain järjestelmän koon myötä. Alla olevasta kaaviosta käy ilmi, miten monta vihreää sertifikaattia on myönnetty megawattituntia kohden asennettujen paneelien pinta-alan perusteella. CM\742731.doc 7/17 PE412.259v01-00
Toimittajat Vihreiden sertifikaattien kiintiö koskee Bruxelles-Capitale -alueen toimittajia. Brysseliläisten sähköntoimittajien on toimitettava vihreitä sertifikaatteja niiden määrien perusteella, joita ne myyvät vaatimukset täyttäville asiakkailleen. Jolleivät toimittajat noudata niille vuosittain asetettua kiintiötä, niille määrätään hallinnollisia rikemaksuja (100 euroa/puuttuva vihreä sertifikaatti). Kiintiöitä ollaan lisäämässä. Vihreiden sertifikaattien hinta Ottaen huomioon että kiintiöitä lisätään, vihreiden sertifikaattien kysyntä kasvaa lakkaamatta. Jos tarjonta ei kasva, vihreiden sertifikaattien jälleenmyyntihinta kasvaa. Tämä kannustaa markkinoiden toimijoita investoimaan ekoenergiaan. Alkuperätakuumerkinnät Euroopan unionin sähkömarkkinoiden avauduttua kuluttaja voi valita vapaasti sähköntoimittajan. Valinta voi perustua palvelun hintaan, laatuun ja luotettavuuteen mutta myös toimitetun sähköntuotannon ominaispiirteisiin. Valinnan mahdollistamiseksi tuottajat velvoitetaan direktiivissä 2003/54/EY täsmentämään, mikä on kunkin energialähteen osuus kokonaispolttoaineseoksesta ja mitkä ovat käyttäjille myydyn sähkön ympäristövaikutukset (käytettyjen energialähteiden avoimuutta koskeva lauseke). Julkisen palvelun vaatimuksilla on neljä tavoitetta: parantaa markkinoiden avoimuutta takaamalla avoin ja helppo pääsy asianmukaisiin tietoihin, noudattaa kuluttajien oikeutta saada tietoa tuotteista, antaa kuluttajille mahdollisuus valita toimittaja tietoisin perustein, jotka pohjautuvat sähköntuotannon ominaispiirteisiin, valistaa kuluttajia ja kannustaa sellaista sähköntuotantoa, jolla edistetään varmaa ja kestävää sähköjärjestelmää. Jotta toimittajat voisivat täyttää tämän velvoitteen, direktiiveissä 2001/77/EY ja 2004/8/EY säädetään uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä ja/tai tehokasta yhteistuotantoa koskevasta yhteisön merkintäjärjestelmästä. Bruxelles-Capitale -alueen hallituksen määräyksessä, joka on annettu 14. joulukuuta 2006 ekosähkön edistämisestä, pannaan täytäntöön näissä yhteisön direktiiveissä säädetyt merkinnät ottamalla käyttöön "alkuperätakuumerkinnät". Kun nimikkeet on myönnetty, Euroopan unionin jäsenvaltiot voivat vaihtaa niitä keskenään taatakseen Euroopan unionin sähkön kuluttajille, että sähkö on tuotettu uusiutuvista energialähteistä ja/tai tehokkaalla yhteistuotannolla. PE412.259v01-00 8/17 CM\742731.doc
Ympäristönäkökohdat Hespul-yhdistys on tutkinut asiaa ranskalaisen Ademe-keskuksen (Agence française de l'environnement et de la Maîtrise de l'energie) tuella OECD-maiden osalta. Lisäksi seuraavat yhteisön elimet tukevat tutkimusta: IEA-PVPS Task 10 Aurinkosähköä käsittelevä eurooppalainen teknologiayhteisö Aurinkosähköä käsittelevä eurooppalainen teollisuusyhteisö Tutkimuksessa laskettiin energian takaisinmaksuaika ("energy pay-back time"), joka määritellään vuosina; se tarkoittaa aikaa, jonka kuluessa aurinkosähköjärjestelmä "maksaa takaisin" alkuperäisen energiasisältönsä. Tutkimuksessa laskettiin myös takaisinmaksuaikaan liittyvä kerroin, joka riippuu siitä, kuinka monta kertaa aurinkosähköjärjestelmä maksaa energiasisältönsä takaisin käyttöikänsä kuluessa. Tärkeimmät tutkimustulokset: Täydellisen aurinkosähköjärjestelmän (moduulien lisäksi myös kaapelit, rakenteet ja sähkölaitteet) energian takaisinmaksuaika riippuu aurinkoisten päivien määrästä sijaintipaikalla. Energian takaisinmaksuaika on 19-40 kuukautta, kun järjestelmä on asennettu katolle, ja 32-56 kuukautta, kun järjestelmä on asennettu julkisivulle (pystysuoraan). Ottaen huomioon, että järjestelmien käyttöikä on yleisesti 30 vuotta, energian takaisinmaksuaikaan liittyvä kerroin on 8-18 katolle asennetun järjestelmän kohdalla ja 5,4-10 julkisivulle asennetun järjestelmän kohdalla. Riippuen kunkin maan "energialähdeseoksesta" hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää 1 kwc:n tehoisilla aurinkopaneeleilla (pinta-alaltaan noin 10 m²) jopa 40 tonnia paneelien koko kaupallisen käyttöiän aikana, kun paneelit on asennettu katolle, ja 23,5 tonnia, kun paneelit on asennettu julkisivulle. Belgiassa: Belgiassa energian takaisinmaksuajaksi on laskettu 3,21 vuotta, kun paneelit on asennettu katolle, ja 4,68 vuotta, kun ne on asennettu julkisivulle. Energian takaisinmaksuaikaan liittyvä kerroin on 8,4, kun paneelit on asennettu katolle (5,4, kun ne on asennettu julkisivulle). Todettakoon vielä, että 1 kwc:n tehoinen aurinkosähköjärjestelmä voi käyttöikänsä aikana vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 5,8 tonnia (4 tonnia, kun paneelit on asennettu julkisivulle). Aurinkokennojen asentamista Brysselin toimipaikkaan koskevat erityistutkimukset Brysselin kiinteistöjen hallinnasta vastaava yksikkö on yhdessä LVS-suunnittelutoimiston kanssa tutkinut aurinkopaneelien asentamista Brysselissä sijaitsevien Euroopan parlamentin CM\742731.doc 9/17 PE412.259v01-00
rakennuksiin. LVS-suunnittelutoimisto teki ensin tutkimuksen (ks. liite 1) 240 m 2 :n suuruisesta tuotantoyksiköstä selvittääkseen tällaisen laitteiston (720 euroa/m 2 ) yksikköhinnan sekä ennakoitavissa olevan yksikkökohtaisen tuotantomäärän (112,5 kwh/m²). Sen jälkeen tehtiin tutkimus Brysselin toimipaikassa sen määrittämiseksi, millaisille rakennuspinnoille aurinkopaneeleja voidaan asentaa. Tutkimus perustui kolmeen päätekijään, joista aurinkoenergian tuotanto riippuu: pintojen käyttökelpoisuus, niiden suuntaus, se, että pinnat eivät ole muiden rakennusten varjossa. Pinnat, joille aurinkopaneeleja voidaan asentaa Seuraaville pinnoille voidaan asentaa aurinkopaneeleja (ks. suunnitelmat liitteessä 2): Spaak-rakennus (pinta SA1) 295 m² Spinelli-rakennus 590 m² jaettuna kolmeen kokonaisuuteen (pinnat SG3 ja SG4) 195 m² (pinnat SE1, SE2 ja SE3) 195 m² (pinta SF1) 200 m² ATR-rakennus (pinta SK1) 295 m² MOY-rakennus (pinta ST1) 125 m² WAY-rakennus (pinta SW1) 235 m² Käytettävissä on yhteensä 1 540 m²:n suuruinen pinta-ala, eli noin 770 m² aurinkosähkökennoilla varustettuja aurinkopaneeleita. Lopputulos on heikko, mutta rakennuksien arkkitehtuuri ja niiden sijainti kaupunkialueella ovat epäsuotuisia tekijöitä. Esimerkiksi jotkin Spinelli-rakennuksen katot ovat vapaita, mutta niitä varjostavat E- ja G-tornit. Tuotettu energia Jos paneeleja asennetaan 770 m², jolloin järjestelmän teho on 100 kwc, ennakoitavissa oleva tuotanto on 85 000 kwh vuodessa, mikä vastaa 0,15 prosenttia Brysselin toimipaikan vuosittaisesta kulutuksesta tai 25 talouden vuosittaista kulutusta. Kustannukset Seuraavissa pohdinnoissa otetaan huomioon, että Euroopan parlamentti ei voi hyödyntää PE412.259v01-00 10/17 CM\742731.doc
uusiutuville energialähteille myönnettäviä tukia koskevia kansallisen ja alueellisen tason järjestelmiä, joita kuvaillaan jäljempänä. Nämä järjestelmät on nimittäin otettu käyttöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/77/EY, annettu 27 päivänä syyskuuta 2001, sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla. Pinta-alaltaan 770 m 2 olevien aurinkopaneelien asentamisen hinnaksi arvioidaan vähintään 555 000 euroa eli 0,22 euroa/kwh 30 vuoden käyttöiän aikana. Laskelmassa ei oteta huomioon asentamiseen liittyviä lisäkustannuksia, jotka aiheutuvat siitä, että suurinta osaa käytettävissä olevista pinnoista ei ole rakennettu sellaisiksi, että ne voisivat kannatella raskaita taakkoja. Niinpä esimerkiksi Wayenberg-päiväkodin katolle olisi mahdollista asentaa 117 m 2 paneeleita, mutta katon rakenteita olisi vahvistettava huomattavasti ennen paneelien asentamista. Todettakoon vertailun vuoksi, että tällä hetkellä kilowattitunnin hinta on 0,13 euroa/kwh (keskimäärin vuonna 2008). On vaikea arvioida, mihin suuntaan energialasku kehittyy, mutta varaudumme siihen, että hinnat nousevat huomattavasti tulevina vuosina. Kilowattitunnin keskihinta oli esimerkiksi 0,08 euroa/kwh vuonna 2007. On todennäköistä, että 3-5 vuoden kuluttua sähköntuotannon keskihinta aurinkopaneelia kohden on sama tai jopa alempi kuin markkinoiden sähköntoimittajien hinnat. Hiilijalanjälki Asentamalla 770 m 2 aurinkosähköpaneeleita hiilidioksidipäästöjä vähennettäisiin paneelien käyttöiän aikana 580 tonnia eli 19,33 tonnia vuodessa. Kannattavuus ympäristön kannalta saavutettaisiin 3,21 vuoden kuluttua. Päätelmät Rakennusten arkkitehtuuri ja niiden sijainti keskellä kaupunkialuetta ovat epäsuotuisia tekijöitä suurten aurinkosähköpaneelien asentamisen kannalta. Tutkimuksiemme mukaan olisi mahdollista asentaa 770 m 2 aurinkopaneeleita, jotka tuottaisivat vuosittain 85 000 kwh. Paneelien asentamisen hinnaksi arvioidaan yhteensä 555 000 euroa eli 0,22 euroa/kwh; arvioon ei sisälly sellaisten kattorakenteiden lujittaminen, joille paneelit asennetaan. Todettakoon vertailun vuoksi, että tällä hetkellä kilowattitunnin hinta on 0,13 euroa/kwh. On vaikea arvioida, mihin suuntaan energialasku kehittyy, mutta varaudumme siihen, että hinnat nousevat huomattavasti tulevina vuosina. Asentamalla 770 m 2 aurinkosähköpaneeleita hiilidioksidipäästöjä vähennettäisiin paneelien käyttöiän aikana 580 tonnia eli 19,33 tonnia vuodessa. Kannattavuus ympäristön kannalta saavutettaisiin 3,21 vuoden kuluttua. CM\742731.doc 11/17 PE412.259v01-00
PE412.259v01-00 12/17 CM\742731.doc
CM\742731.doc 13/17 PE412.259v01-00
PE412.259v01-00 14/17 CM\742731.doc
CM\742731.doc 15/17 PE412.259v01-00
PE412.259v01-00 16/17 CM\742731.doc
CM\742731.doc 17/17 PE412.259v01-00