7 pisteellä. Toisten seurojen järjestys

- 3 - kaan yksinkertaisena sarjana. A - sarjaaa osallistuivat edellisen vuoden kilpailujen perusteella seuraavat seurat: Viipurin Sudet Viipurin Palloseura Kronohagens Idrottsförening Helsingfors 1.. K. Helsingin Jalkapalloklubi Turun Palloseura. Mestaruuden voitti Viipurin Sudet 7 pisteellä. Toisten seurojen järjestys 01 i seuraava: Kronohagens Idrottsförening pistettä Viipurin Palloseura 7 n Helsingfors 1. F.K. 5" Helsingin Jalkapalloklubi 4 lt Turun Palloseura 0" Kolmen ensinmainittujen s'eurojen pistemäärä oli siis sama, mutta Sudet voittivat mestaruuden uusinta-ottelun jälkeen. Sarjasääntöjen mukaan siirtyi Turun Palloseura jälempänä mainittuun B-ryhmään ja tilalle A-sarjaan pääsi B-kilpailujen voittaja Jukolan Pojat Helsingistä. Sarjataulukko oheellisena. -B - kilpailu. B - kilpailuun, joka pelattiin karsintajärjestelmän mukaan, osallistui kaikkiaan 15 seuraa. Loppuotteluun, joka pelattiin Savonlinnassa, pääsivät Jukolan Pojat ja Savonlinnan Pallo-Kerho. Loppuottelun voitti Jukolan Pojat tuloksella a - 1, päästen täten siis v. 1933 - sarjaan. B - kilpailujen tulostaulukko oheellisena. Jalkapallomestaruuskilpailut. a h Jalkapallomestaruuskilpailut pelattiin jo kolmannen kerran sarjajärjestelmän

- 4 - mukaan, mutta ensi kerran kaksoissarjana. Edellisen vuoden kilpailujen perusteella osallistui A - sarjaan seuraavat 8 seuraa: Helsingin Palloseura aasan palloseura., Helsingfors I.F.K. Turun Palloseura Viipurin Sudet Åbo I.F. K. Helsingin Toverit Kronohagens Idrottsforening Sarjamestaruuden voitti Helsingin Palloseura ~l pisteellä. Toisten seurojen järjestys oli seuraava: Vaasan Palloseura 19 pistettä Helsingfors I.F.K. 17' Turun Palloseura 15" Viipurin Sudet 13» Åbo I.F.K. 10» Helsingin Toverit 9 tt Kronohagens Idrottsförening 8 11 Sarjasääntöjen mukaan siirtyvät Kronohagens Idrottsfdrening ja Helsingin Toverit B - ryhmään ja B - kilpailujen kaksi parasta seuraa Helsingin Jalkapalloklubi ja Ekenäs Idrottsförening - sarjaan. SarjataulukkO oheenliitetään. B - kilpailut. B _ kilpailut pelattiin aluksi karsintajärjestelmän mukaan ja lopuksi pääai kuusi parasta seuraa loppusarjaan, joka pelattiin yksinkertaisena sarjana. Sarjan voitti Helsingin Jalkapalloklubi 8 pisteellä. Toiseksi tuli Ekenäs Idrottsförening samalla pistemäärällä. Näin ollen pelasivat H.J.K. ja Ekenäs Idrottsfdrening keskenään loppuottelun, jonka voitti Helsingin Jalkapalloklubi tuloksella 3-1 saaden B - mestaruuden haltuunsa. Toisten

- 5 - seurojen järjestys oli seuraava: Wasa I.F.K. 6 pistettä Viipurin Reipas )" Viipurin Palloseura ) Kuopion Palloseura a n A - sarjaan vuonna 19)) pääsivät siis Helsingin Jalkapalloklubi ja Ekenäs Idro1tBCörening. Sarjataulukko oheenliitetään. Maakilpailut. Jääpalloil ussa. Vuosittain tapahtuva maakilpailu Ruotsia vastaan pelattiin Helsingissä helmikuun 21 päivänä. Ottelu oli vilkas ja kova kuten tavallisesti näiden maiden otellessa keskenään. JOukkueemme, jota pidettiin parhaana mahdollisena, hävisi kuitenkin maakilpailun huonompionnisena tuloksella 2 - O. Suomea maajoukkueen kokoompano h oli seuraava: Leffkowitsch KIF Närvänen Laibert Sudet KIF Koskinen Lagerström LeppäBen SUdet Vi PS Sudet Hahl Kirsi Pekonen Siren Jantunen Sudet Vi PS HJK Sudet SUdet Erotuomarina toimi hra Y. Tuhkunen. Epävakaiden säiden takia ei maakilpailua jääpalloilussa estiä vastaan voitu pelata. B - kilpailu Ruotsia vastaan pelattiin maaottelupäivänä eli 21 päivänä helmikuuta Tukholmassa. Suomen joukkue, joka e tukäteen arvosteltaessa ei vaikuttanut varsin vahvalta, hävisikin ottelun tuloksella ) - O. a

- 6 - Jalkapalloil ussa. Vuoden ensimmäinen maakilpailu pelattiin Ruotsia vastaan Fifan kongressin aikana Tukholmassa 16 päi~änä toukokuuta. Joukkueemme tli tätä ottelua varten aloittanut harjoituksensa tavallista aikaisemmin, mutta kun myöhäisen kevään takia ei se voinut pelata kuin pari varsinaista ottelua, ei se kyennyt vastustamaan oivallisessa kunnossa olevaa Ruotsin joukkuetta vaan hävisi tuloksella 7-1. Maajoukkueemme pelasi seuraavassa kokoonpanossa: Närhinen Åström IFK Karjagin Oksanen IFK HPS Viinioksa Lindsten L. Karjagin eckström Grönlund Salin Kanerva IFK KIF 1 K IFK HPS Joukkueen johtaja oli hra Englund. Toinen maakilpailu pelattiin myöskin Ruotsia vastaan Suomen Palloliiton 25 - vuotisjuhlan aikana Helsingissä kesäkuun 10 päivänä. Tässä ottelussa oli joukkueemme sarjaottelujen ansiosta jo paljon paremmassa kunnossa ja kykeni verrattain tasaväkiseen otteluun Ruotsin kanssa. Ottelu hävittiin tuloksella 3-1. Suomen joukkueen kokoonpano oli seuraava: Halme HJK Karjagin Oksanen IFK HPS Viinioksa Lindsten Närvänen HPS HPS Sudet Åström Koponen Grönlund Salin Lindgren IFK HPS IFK IFK VPS Kolmas maakilpailu pelattiin 19 päivänä kesäkuuta Norjaa vastaan Oslossa. TÄa h

- 7 - hän otteluun emme saaneet mahdollisimman parasta joukkuetta, sillä toiset pelaajat olivat loukkaantuneet ja toiset olivat estettyinä matkustamasta. Siitä huolimatta pelasi joukkueemme sangen hyvin ja norjalaisten lehtien arvostelujen mukaan aika ajoittain loisteliaastikin. Norja voitti ottelun niukasti tuloksella 2-1. Suomen joukkueen kokoonpano oli seuraava: Hume HJK Leskinen Oksanen Toverit HPS iinioksa Lindsten Närvänen HPS HPS Sudet Ronkanen Koponen Grönlund Kanerva Lindgren HPS HPS HIFK, HPS VaPS Matkan johtajana toimi liittohallituksen jäsen o. Nylund. Neljäs maakilpailu pelattiin heti Norjan matkan jälkeen Saksaa vastaan heinäkuun 1 päivänä Helsingissä. Saksa lähetti tähän otteluun vahvimman joukkueensa. Siitä huolimatta pelasi joukkueemme hyvin tasaväkisesti ja toisella puoliajalla oli se hyökkäävänäkin puolena pitkän aikaa, mutta ottelun lopulla Saksa pääsi kuitenkin yllättämään ja voitti lopuksi tuloksella 4-1. Suomen joukkue pelasi seuraavassa kokoonpanossa: Halme Leskinen Oksanen Viinioksa Lindsten Närvänen Åström Koponen Grönlund Strömsten Lindgren Viides maakilpailu pelattiin Eestiä vastaan Tallinnassa elokuun 17 päivänä. Nyt oli jo joukkueemme kunnossa ja pelasi ottelun yli odotusten voittaen komeasti tuloksella 3 - O. Joukkueen kokoonpano oli seuraava: a h

- 8 - Halme HJK Karjagin Oksanen IFK HPS Viinioksa Lindsten Närvänen HPS HPS Sudet Åström Grönlund Malmgren Salin Lindgren IFK IFK IFK IFK VPS Matkan johtajana oli liittohallituksen varapuheenjohtaja K. Karvonen. Kuudes maakilpailu pelattiin elokuun 30 päivänä Tanskaa vastaan Helsingissä. Tähän otteluun valmistauduttiin erikoisella huolella, sillä joukkueemme toivoi, että e dellisenä syksynä saavutettu voitto Kdpenhaminassa uudistettaisiin. Tätä ei kuitenkaan kukaan uskaltanut toivoa, sillä Tanska myöskin edellistä tappiota silmälläpitäen oli nostattanut parhaan joukkueensa meitä vastaan. Suomen joukkue oli nyt kuitenkin siksi kestävässä ja teknillisessä kunnossa, ettei sen asema koko ottelun aikana ollut lainkaan uhattu. JOukkueemme voitti komeasti tuloksella 4-2 ja näin oli ehkä suurin tähänastisista voitoistamme saavutettu. Suomen joukkueen kokoonpano oli seuraava: Halme Karjagin IFK iinioksa HPS Åström Grönlund HJK Oksanen HPS Lindsten Wårvänen HPS Sudet Malmgren Salin Lindgren IFK IFK IFK IFK VPS Maaottelujen lisäksi pelattiin B - kilpailu Eestiä vastaan elokuun 18 päivänä Helsingissä. Myöskin tämä B - kilpailu voitettiin tuloksella 5-1, joten kuluneena vuonna saavutettiin kaksoisvoitto Eestistä. a h

-- -... - 9 - Yleistä. Kun sekä jää- että jalkapalloilussa oli siirrytty sarjajärjestelmiin, ei kuluneena vuonna ole kansainvälisiä seurakilpailuja voitu järöestää niin paljon kuin aikaisempina vuosina. Huomattavimmat tapaukset jääpalloilussa oli Viipurin Palloseuran vierailu vuoden alussa Ruotsissa ja Tukholmalaisen Linnean vierailu Viipurissa ja Turussa. Jalkapalloilussa oli yhteistoiminta ulkomaisten joukkueiden välillä vilkkaampaa. Siitä mainittakoon ensiksi Suomen maajoukkueen vierailu Trondhjemissa, missä hävittiin tuloksella 4-2. Senjälkeen vieraili Helsingfors IFK Norjassa sekä Tukholmalainen Örnarna seura Turussa, Helsingissä, Kokkolassa ja Vaasassa. Kansainvälisten ottelujen lisäksi on vielä järjestetty kansallisia kaupunkija seuraotteluja, muuta kun ~ ne ovat mainitut epi piirien vuosikertomuksissa, emme niistä tässä lähemmin tee selkoa. F i :f a n kongressi.. Toukokuun 14-16 päivinä pidettiin Kansåinvälisen Jalkapalloliiton kongressi Tukholmassa. Suomea edusti tässä kongressia liittomme puheenjohtaja ~. vmn Frenckell, varapuheenjohtaja K. Karvonen sekä liittohallituksen jäsenet B. Sjöström ja H. Relander. Liiton 25 - vuotisjuhla. Kuten tunnettua, täytti Suomen Palloliitto viime toukokuun 19 päivänä 25 vuotta. Tänä päivänä kutsui liittomme puheenjohtaja liittohallituksen jäsenet ja piirien puheenjohtajat järjestämilleen päiväliisilie, mis- a h

- --- - - ----- - 10 - s ä puheenjohtaja teki selkoa päivän merkityksestä. Virallisesti vietettiin liiton 25 - vuotisjuhla kesäkuussa Ruotsi - Suomi maakilpailun yhteydessä. Koska juhlallisuuksien ohjelma oli l ähetetty kaikille seurgille, emme siitä puolesta tee tässä selkoa. Juhlan yhteydessä jakoi liitto erilaisia merkkejä jalkapallourheilun hyväksi uhrautuneil1e henkilöille. Liiton e1inkautisjäseniksi kutsuttiin seuraavat henkilöt: Insinööri W. Flander ja lehtori August Blomberg.. Kunniajäseniksi kutsuttiin seuraavat henkilöt: Tanskan Palloliiton puheenjohtaja östrup Norjan Palloliiton puheenjohtaja Per Skou Saksan a1l01iiton puheenjohtaja V.Linneman Itävallan Palloliiton liittokapteeni Hugo Meisl Ruotsin Bandyliiton puheenjohtaja Sune Almqvist Liiton ansiomerkki annettiin seuraaville henkilö il1e: N:o 1 Arkkitehti Carolus Lindberg N:o 2 Professori alter Qvist N:o, Tilanomistaja Johannes Blenner N:o 4 Maisteri Tuure Tornivuori N:o 5 S. P.L;n iipurin pi i rin puh. johtaja Lauri Mäkinen N:o 6 Tohtori A. Lund N:o 7 Liikemies Ivar Grannas N:o 8 S.P.L:n iipurin piirin sihteeri Onni Kosunen N:o 9 S.P.L:n Vaasan piirin puh.joht. Hugo Valpas N:o 10 S.P.L:n KYmenlaakson piirin puh.joht. B. Ehrnrooth N:o 11 M. Rohde ( Tanska) N:o 12 Sven Säfvenberg ( RUotsi) a h

- 11 - N:9 13 Rudolf Kock ( Ruotsi) N:o 14 E. Gundersen ( Norja) N:o 15 Heinrich Paal ( Eesti) N:o 16 Hjalmar Kelin N:o 17 Eino Soinio N:o 18 Niilo Koskinen N:o 19 Verner Eklöf N:o 0 Gunnar Åström N:o ~l Närvänen N:o 22 Niilo Tammisalo N:o 23 Max Viinioksa N:o 4 ulis Koponen N:o 25 Villiam Kanerva N:o 20 Albin Lönnberg N:o a7 Hugo Mantila N:o 28 Ragnar Wickström N:o 29 Aarne Linna N:o 30 Kalle Fallström N:o 31 Charles StDrmbom N:o 32 Frans Karjagin N:o 33 rthur Englund N:o 34 Jussi PeIli N:o ~t Esko Pekonen N:o /0 Niilo Jantunen N:o 37 Lasse Schybergson N:o 38 Tauno Pirhonen N:o 39 Armas Abnger N:o 40 H. Poutiainen N:o 41 J. Leffkowitsch N:o 42 J. Kaplan N:o 43 K. Ahlgren N:o 44 Yrjö Leppänen N:o 45 Charles Holmberg Tämän jälkeen ovat ansiomerkin kuluneen vuoden aikana saaneet seuraavat henkilöt: N:o 46 P. Lindsten N:o 47 K. Oksanen N:o 48 T. Koskinen N:o 49 Saarinen N:o 50 P. Floor.a

-- -_.---. - 12 - Kuluneena vuonna, kuten sanottu, sivuutti liittomme ~5-vuotispaalun, joka on, a ottaen huomioon ne olosuhteet, missä maamme ja liittomme on elänyt, suuri saavutus. Tänä aikana on tapahtunut paljon asioita. Historiamme lehdet ovat täyttyneet enemmän kuin aikaisemmin neljä kertaa pitempänä aikana. Että liittomme nyt kokoontuu vuosikokoukseensa tänä iltana 25 kerran aikaisempiin vuosiin verraten entistä vankempana, kokeneempana ja toivorikkaampana tulevaisuuteen nähden, siitä saa liittohallitus kiittää kaikkia piirihallituksia, seuroja ja aktiivi- sekä passiivijäseni~ siitä suuresta uhrautuvaisuudesta, mitä he ovat osoittaneet liittoamme ja palloilu-urheilua kohtaan. Helsingissä tammikuulla 1933 h Suomen Palloliiton Liittohallitus

Suomen Palloliiton vuosikertomus toimintavuodelta 1933. Suomen Palloliiton edustajakokouksessa 21 p :nä tammikuuta 1933 valittiin liiton puheenjohtajaksi insinööri E. von Frenckell. Puheenjohtajan lisäksi valittiin liittohallitukseen hrat K.Karvonen, Kaarlo Soinio, Bengt Sjöström, Toivo Kosunen, Ossian Nylund, Matte Jansson, Tuure Tornivuori ja Henning Relander. Sittemmin valitsi liittohallitus varapuheenjohtajakseen ins. Kauko Karvosen. Liiton vakinaisena sihteerinä on toiminut hra P.F. Lindholm. Järjestelytoiminta. Kuluneena vuonna on liitttoon kuulunut 97 seuraa, joiden kokonaisjäsenmäärä nousee noin 10.000. Liiton alaisina toimivat Helsingin ~ Turun, Viipurin, Vaasan, Savon, Kymenlaakson, Hämeen- Satakunnan ja Karjalan piirit. Piirien vuosikertomukset oheenliitetään. Virallisina äänenkannattajina ovat olleet Suomen Urheilulehti ja Idrottsbladet. Erotuomarikomitea. Liittohallitus valitsi 1.II.1933 erotuomarikomiteaan puheenjohtajaksi Y.~ornivuoren, sihteeriksi Y.Tuhkusen sekä jäseneksi H.Kuhlbergin, R. Wickströmin ja E.Lundströmin. a :h Valitsemiskomite~t: Jääpalloilussa: Puheenjohtaja B.Sjöström, sihteeri liiton sihteeri P.Lindholm, jäsenet K.Soinio - -- -

- ~-- - 2 - (Helsinki) ja L.Mäkinen (Viipuri) sekä varaj ä seneksi H.Relander ja G.Äström. Jalkapalloilussa: Puheenjohtaja B.Sjöström, sihteeri liiton sihteeri P.Lindholm, jäsenet Y.Tbrnivuori ja H.Relander sekä varajäsenet O.R.Nylund ja J.Suomela (Turku). Sarjakomiteat: Jalkapalloilussa: Puheenjohtaja maist. ~ornivuori, sihteeri liiton sihteeri P.Lindholm, jäsenet Niilo Koskinen ja E.A.Pekonen. Jääpalloilussa : Puheenjohtaja B.Sjöström, jäsenet G.Äström ja E.Lehtola. Sihteerinä on toiminut P.Lindholm. a ~åäpallomestaruuskilpailut järjestettiin kolmannen kerran sarjajärjestelmän mukaan yksinkertaisena sarjana. A-sarjaan osallistuivat edellisen vuoden kilpailujen perusteella seuraavat seurat: Viipurin Sudet, Helsingin IFK, Viipurin Palloseura, Kronohagens Idrottsförening, Helsingin Jalkapalloklubi, Jukolan Pojat. Mestaruuden voitti Viipurin Sudet 9 pisteellä. Toisten seurojen järjestys oli seuraava: Helsingin IFK Viipurin Palloseura Kronohagens Idrottsförening 7 pistettä 6 " 3 "

,- - - - 3 - Helsingin Jalkapalloklubi 2 pistettä Jukolan Pojat 2 " Sarjasääntöjen mukaan siirtyi Jukolan Pojat jälempänä mainittuun B-ryhmään ja tilalle A-sarjaan pääsi B-kilpailujen voittaja Porvoon Akilles. B-kilpailuun, joka pelattiin karsintajär jestelmän mukaan, osallistui kaikkiaan 16 seuraa nimittäin Porvoon Akilles, Porvoon Palloseura, Helsingin Palloseura, Helsingin Atleettiklubi, Porin Palloilijat, Rauman Pallo Iirot, Vaasan Palloseura, Wasa IFK, Enson Kisailijat, Viipurin Reipas, Lahden Luistelij at, Lappeenrannan Urheilu-Miehet, Joensuun Palloseura, Sortavalan Palloseura, Savonlinnan Pallo-Kerho ja Varkauden Urheilijat. Loppuotteluun, joka pelattiin Porvoossa, pääsivät Porvoon Akilles ja Varkauden Urheilijat. Loppuottelun voitti Akilles tuloksella 5-3, päästen siten siis v.1934 A-sarjaan. B-kilpailujen tulostaulukko oheellisena. Jalkapallomestaruuskilpailut: Jalkapallomestaruuskilpailut pelattiin jo toisen kerran kaksoissarjana. Edellisen vuoden kilpailujen perusteella osallistui A s arjaan seuraavat 8 seuraa: Helsingin IFK Helsingin Jalkapalloklubi Turun Palloseura Turun IFK Viipurin Sudet Helsingin Palloseura Vaasan Palloseura Ekenäs Idrottsförening Saruamestaruuden ja samalla Suomen mestaruuden voitti Helsingin IFK 27 pisteellä. Toist en seurojen järjestys oli seuraava: a i i. -J - - -- - -

- 4 - Helsingin Jalkapalloklubi 16 pistettä Viipurin Sudet 16 II Turun Palloseura 15 II II Åbo IFK 14 II Helsingin Palloseura 13 11 Vaasan Palloseura 11 11 Ekenäs I.F. 0 Sarjasääntöjen mukaan siirtyvät Vaasan Palloseura ja Ekenäs IF B-ryhmään ja B-kilpailujen kaksi parasta seuraa A-sarjaan Turun Urheiluliitto ja Helsingin ~overit. Sarjataulukko oheenliitetään. B-kilpailut: B:kiIpailut pelattiin aluksi piirien järjestämän karsintajärjestelmän mukaan ja lopuksi pääsi kuusi parasta seuraa loppusarjaan, joka pe~attiin yksinkertaisena sarjana. Loppus~jaan pääsivät: TUrun Urheiluliitto Helsingin Toverit Vasa IFK Reipas Stjärnan Kuopion Palloseura B-sarjan voitti Turun Urheiluliitto 8 pisteellä. Toiseksi tuli Helsingin ~verit 7 pisteellä. To~sten seurojen järjestys oli seuraava: Vasa IFK 6 pistettä Viipurin Reipas 5 11 Stjärnan 3 11 Kuopion Palloseura 1 11 A-sarjaan vuonna 1934 pääsivät s~~s Turun Urheiluliitto ja Helsingin Toverit. Sarjataulukko oheenliitetään. a l i. ~~*~~~~~~~~~ Jää alloilussa: Vuosittain tapahtuva maakilpailu Ruot- - - - - - -- ~

sia vastaan pelattiin Tukholmassa helmikuun 19 päivänä. Ottelu oli vilkas ja tasaväkinen a kuten tavallisesti näiden maiden otellessa keskenään. Joukkueemme hävisi kuitenkin maakilpailun tuloksella 4-2 (3-0). Suomen maajouklcueen kokoonpano oli seuraava: WestIin (ViPS) Närvänen (Sudet) ~anerva (ViPS) F. Karjagin (HIFK) Svanström (HIFK) Leppänen (Sudet) A. Hahl (Sudet) Grönlund (HIFK) Strömsten (HIFK) Siren (Sudet) Jantunen (Sudet) Suomen maalit teki Strömsten. Matkanjohtajana toimi O..Nylund. Eestiä vastaan pelattiin Tallinnassa samana päivänä. Joukkueemme voitti tuloksella 4-2 (4-1). Maajoukkueen kokoonpano ali seuraava: Lindholm (HIFK) Lönnberg (HIFK) Nyström (HIFK) K.Hahl (Sudet) Präktig (HJK) Hellsten (KIF) fu Seppo~a (HJK) Parviainen (JP) Nyyssönen (Sudet) 'roropainen (ViPS) ja Weckström (KIF) Maalit tekivätr Toropainen, Parviainen, le ckström, Parviainen. Matkanjohtajana toimi EoPekonen. B-kilpailu Ruotsia vastaan pelattiin maaottelupäivänä eli 19 p:nä helmikuuta Helsingissä. Suomen joukkue, jota pidettiin par- i- haana mahdollisena, hävisi sittenkin ottelun 1 tuloksella 5-2 (2-1). Joukkueen kokoonpano oli seuraava: Carlström (HJK) Österdahl (ViPS) Laibert (KIF) Berg (ViPS) Koskinen (Sudet) L.Karjagin(HIFK) ~ Lam~pu (ViPS) Loikkanen (Sudet) Enholm (Akilles) Kirsi (ViPS) Byman (HIFK). - - - -

- 6 - Jalka alloilu~: Vuoden ensimmäinen maakilpailu pelat-.a tiin Ruotsia vastaan Tukholmassa 14 p:nä heinäkuuta. Joukkueemme oli tätä ottelua varten harjoittanut ahkerasti ja ~elasi erinomaisesti. Ruotsi voitti 2-0 (0-0). Maajoukkueemme pelasi seuraavassa kokoonpanossa : Halme (HJK) Karja~in (HIFK) Oksanen (HPS) Viinioksa (HPS) Malmgren (HIFK) Närvänen (Sudet) Åström (HIFK) Grönlund (HIFK) Lönnberg(HIFK) Salin (HIFK) Lindgren (VaPS) Matkanjohtajana toimi O.R. ylund ja L- joukkueenjohtajana H.Valpas. Toinen maakilpailu pelattiin Liettuaa vastaan Helsingissä 9 p:nä elokuuta. Suomen joukkue oli ylivoimainen ja voitti 9-2 (5-1). Halme (HJK) Karjagin (HJK) Oksanen (HPS) Viinioksa (HPS) Malmgren (HIFK) Närvänen th (Sudet) Åström (HIFK) Weckström (KIF) L.Karjagin (HIFK) Grönlund (HIFK) Ronkanen (HPS) Kolmas maak11pailu pelattiin viikkoa myöhemmin 16 p:nä elokuuta myöskin Helsingissä. Vastassa oli Eestin maajoukkue, joka hävisi niukasti meidän joukkueellemme. Suomi voitti 2-1 (0-1). Joukkueemme kokoonpano oli: i- Halme (HJK) ~ F.Karjagin (HIFK) Oksanen (HPS) Viinioksa (HPS) Malmgren (HIFK) Närvänen (Sudet) Aström (HIFK) eckström (KIF) Karjagin II (HIFK) Grönlund (HIFK) Ronkanen (HPS) Samana päivänä 16.8.33 pelattiin myöskin B-ottelu Eestiä vastaan Tallinnassa. Virolaiset olivat itse pelissä ylivoimaisia, mutta Suomi voitti 2-1 (2-0). Suomen B-joukkueen kokoonpano oli seuraava: G

- ~~~---- - 7 - Närhinen (HIFK) Oksanen (TPS) Virtanen (HJK) Kekkonen (HT) Hintsa (Sudet) Rinne (HJK) Eronen (HJK) Järvinen (TPS) Lehtinen (TPS) Sotiola (HPS) Lindgren (VaPS) Joukkueen johtaja oli liittohallituksen jäsen K. Soinio. Neljä s maakilpailu pelattiin Helsingissä 3 p:nä syyskuuta Norjaa vastaan. Norja voitti tuloksella 5-1 (2-1). Suomen joukkueen kokoonpano: Halme (HJK) F Karjagin (HIFK) RoLindbäck (HIFK) Viinioksa (HPS) Malmgren (HIFK) Närvänen (Sudet) Aström (HIFK) Weckström (KIF) Grönlund (HIFK) Salin (HIFK) Lindgren (VPS) Viides maakilpailu pelattiin Kööpenhaminassa 10. p :nä lokakuuta Tanskaa vastaan. Joukkueemme pelasi sangen hyvin ja tanskalaisten lehtien arvostelujen mukaan olisi tasapeli ollut paikallaan. Nyt Tanska kuitenkin voitti 2-0. Joukkueen kokoonpano di seuraava: Halme (HJK) F.Karjagin (HIFK) Oksanen (HPS) Viinioksa (HPS) Lindsten (HPS) Närvänen(Sudet) Åström (HIFK) Grönlund (HI FK) Malmgren (HIFK) L.Karjagin (HIFK) Lindgren (VPS) Matkanjohtajana toimi K.Karvonen ja joukkueenjohtajana H.Relander. Yleistä: Kun sekä jää- että jalkapalloilussa mestaruuskilpailut pelattiin sarjajärjestelmän mukaan, ei kuluneena vuonna ole kansainvälisiä seuraotteluja voitu järjestää. Sekä Susien että Helsingin IFK:n jääpallojoukkueet olivat järjestäneet kiertueen Ruotsissa, mutta huonon sään takia oli ottelut Ruotsissa peruutettava..a L- l i

- 8 - Helsingin IFK:n vieraana vieraili täällä itävaltalainen jalkapallojoukkue Libertas esittäen kohtalaista palloilua. Helsinkiläinen yhdistelmä voitti vieraat 5-0, mutta Helsingin IFK hävisi kahdessa ottelussa 3-2 ja 4-1. Turussa olivat vieraat ylivoimaisia ja voittivat 7-0. Muista vierailuista mainittakoon eestiläisen Sportin tavanmukainen helluntaivierailu, jonka järjesti Helsingin Palloseura. Raumalla voittivat sportilaiset 8-0, mutta hävisivät Helsingissä HPS:ää vastaan tuloksella 2-1. Vaasan piirin vilkas yhteistyö ruotsalaisten jalkapalloseurojen kanssa käy ilmi seuraavasta luettelosta: Västerbotten - Pohjanmaa 4-4, 26.6. Holmsund IFK - Vaasan Palloseura 4-2, 24.7. Vaasan Palloseura Holmsunds IFK 3-1, 16.7. Vasa IFK - Umeå IFK 1-4, 26.6. Vasa IFK - Umeå IFK 3-3, 4.6. Kallholmen & Sävenäs IF - Gamlakarleby Bollklubb 0-5, 5.6. Skellefteå AIK - Gamlakarleby Bollklubb 3-3, 26. 8. Haparanda Sport - Kokkolan Palloveikot 0-5. Kansainvälisten ottelujen lisäksi on vielä järjestetty kansallisia kaupunki- ja seuraotteluja, mutta kun ne ovat mainitut eri piirien vuosikertomuksissa, emme niistä tässä lähemmin tee selkoa. Pohjoismaiden jalkapalloliittojen kongressi. Kesäkuun 10 päivänä pidettiin Kööpenhaminassa Pohjoismaiden jalkapalloliittojen yhteinen kongressi. Suomea edusti tässä kokouksessa liittohallituksen jäsen, toimittaja B.Sjöström. Kongressin päätehtävänä oli määritellä vuoden 1934 maaottelut pohjoismaissa. Kokouksessa päätettiin, että seuraava kongressi pidetään Helsingissä heinäkuussa 1934. a 1- i

Jalkapallopropaganda-päivät. Vuoden 1933 edustajakokouksen päätök-.a sen mukaan ryhtyi liittohallitus heti vuosikokouksen jälkeen tarpeellisiin toimenpiteisiin järjestääkseen toukokuun aikana koko maata käsittävät jalkapallopropagandapäivät. Vuosikokouksessa valittu toimikunta, johon kuuluivat toimittaja H.Valpas Vaasasta, varatuomari YoSuontausta Turusta, johtaja L. äkinen Viipurista, toimittaja Y.Halme ja konttoristi G.Äström Helsingistä sekä varalle kamreeri E.Peltola ja lehtori N.Tammisalo, teki yksityiskohtaisen ehdotuksen jalkapallopäivien viettämiseksi koko Suomessa kesäk. 3-6 pnä L- 1933. (Toimikunnan ehdotus liitetään vuosikertomukseen.) Kokouksessaan 29 pnä maaliskuuta päätti hallitus kuitenkin rajoittaa päivät kahteen, nimittäin toukokuun 27-28 pnä 1933. Sen lisäksi päätti hallitus luovuttaa mahdolliset voitot piirien johtokunnille, koska viimeksi ~ mainitut työskentelevät piireissään suurissa vaikeuksissa. Sisäasiainministeriö myönsi Suomen Palloliitolle luvan myydä mainittujen päivien aikana 75.000 kappaletta rinnassa kannettavia paperisia merkkejä, joita myytiin yhden markan hinnasta kappaleelta. Propagandapäivien ensimmäisenä päivänä i- piti liiton varapuheenjohtaja ins. K.Karvonen a avajaispuheen radiossa ja lehtori Niilo Tammisalo piti propagandapuheen jalkapalloilusta. Seuraavana päivänä esitelmöi toimittaja Hugo Valpas radiossa jalkapalloilun merkityksestä nuorison kasvatustyössä. t Kaikkialla maan kaupungeissa pelattiin propagandaotteluja ja myytiin propagandamerkkejä ja vaikka rahallinen puoli ei tullut niin loistavaksi kuin etukäteen odotettiin, ei ensimmäisten jalkapallopropagandapäivien merki- - - - - - --... 1

-- ------ - ---------- - 10 - tykselle Suomen jalkapalloilulie voida antaa tarpeeksi suurta arvoa urheilulliseen puoleen katsottuna. Voidaan siis todeta, että jalkapallopropagandapäivät vaikuttivat elvyttävästi maan jalkapalloiluun. Propagandapäivien aikana myytiin piirien kautta seuraava määrä propagandamerkkejä: Helsingin piirissä 2053 kpl Turun piirissä 550 " Viipurin piirissä 2383" Vaasan piirissä 1865 " Savon piirissä 2136 " Karjalan piirissä 481" Kymenlaakson piirissä 250 II Pohjolan piirissä 2000 II ~~~~~~~====1!Z1 =~! Lisätietoja liiton toiminnasta viime vuonna on piirien vuosikertomuksissa, jotka oheenliitetään. a fu Helsingissä tammikuussa 1954. Suomen Palloliiton Liittohallitus i i t;

- --~ - ---- Suomen Palloliiton vuosikertomus toimintavuodelta 1934. Suomen Palloliiton liittohallitukseen ovat vuonna 1934 kuuluneet : ins. E. von Frenckell, puheenjohtajana sekä jäseninä K. Karvonen, E.Johansson, N. Koskinen, B. Sjöstr öm, K. Soinio, Tuure Tornivuori, Y. Reijonen ja O.R.Nylund. Liittohallitus valitsi varapuheenjohtajakseen ins. K.Karvosen sekä sihteerin tehtäviä hoitamaan hra P.Lindholmin. Toukokuun 15 päivästä lukien on sihteerinä toiminut liittohallituksen jäsen maisteri Tuure Tornivuori. Hra P.Lindholm toimi syyskuun loppuun saakka liiton varasihteerinä ja kanslistina. Liittohallitus on kokoontunut 24 kertaa. Lisäksi on laajennettu liittohallitus, johon liittohallituksen lisäksi kuuluvat piirien puheenjohtajat, kokoontunut 3 kertaa, nim. edustajakokouksen edellä sekä heinäkuun 3 ja syyskuun 23 päivinä. Seuraavat sääntöjen määräämät komiteat on toimikauden kuluessa asetettu : Sarjakomitea jääpalloilussa: B. Sjöström puheenjohtajana, E. Lehtola ja G. Åström. Sarjakomitea jalkapalloilussa: Tuure Tornivuori puheenjohtajana, Y. Reijonen ja C. Holmberg sekä varajäsenenä R. Larsson. Erotuomarikomitea : M. Mäkinen puheenjohtajana joulukuun 1 päivään, jolloin hän Helsingistä poismuuton tähden vapautui, minkä jälkeen puheenjohtajaksi määrättiin hra R. Wickström sekä jäseninä Y. Tuhkunen, R. ickström, H.Kuhlberg ja E. Lundström. Sihteerinä on joulukuun 1 päivänä hra Y.Tuhkunen ja sittemmin hra H. Kuhlberg. Valitsemiskomitea jää~alloilussa~ B. Sjöström puheenjohtajana, ja jaseninä K.Soinio ja a L- i a t

L.Mäkinen (Vri) sekä varajäseninä R.Wickström ja G.Åström. _ Valitsemiskomitea jalkapalloilussa: B.Sjöström puheenjoht~ana, ja jäseninä K.Soinio ja O.Nylund, Y.~ornivuori ja Y.Suontausta (Turku). Komiteoiden sihteerinä on toiminut liiton sihteeri, paitsi erotuomarikomitealla, kuten edellä mainittiin oli oma sihteeri. Liiton seurojen määrä on vuoden 1934 kuluessa kasvanut 19, ollen vuoden lopussa 113, vastaten 10.606 jäsentä. Liiton alaisina toimivat Helsingin, Hämeen, Karjalan, Kymenlaakson, Länsi-Uusimaan, Pohjois-Suomen, Satakunnan, Savon, Turun, Waasan ja Viipurin piirit, 11 piiriä, vastaten 8 vuosi sitten. Vuoden kuluessa on Turun piiri ja Hämeen-Satakunnan piirit jakaantuneet kahtia sekä lisäksi Pohjois-Suomen piiri virallisesti perustettu. Liiton virallisina äänenkannattajina ovat olleet Suomen Urheilulehti ja Idrottsbladet. FIFA:n vuosikokouksessa, joka pidettiin toukokuun 24 ja 25 p:nä Roomassa, edusti liittoa liiton puheenjohtaja. Liittoa on Stadion-Säätiössä edustanut ins. O.R.Nylund. Edusta~akOkOUS pidettiin tammikuun 20 ja 21 päivänä 1 34 Helsingissä. Kokouksen pöytäkirja on lähetetty aikanaan seuroille. Pohjoismaitten jalkapalloliittojen Kon~ressi pidettiin Helsingissä heinäkuun 2 päivanäe Liittoa edusti koko liittohallitus. Esityslistalla olleista kysymyksistä mainittakoon erikoisesti selostus eri maiden amatöörimääräyksistä. Liittohallituksen toimenpiteistä mainittakoon tässä yhteydessä lisäksi: Liiton sääntöjen uusiminen. Oikaisuvedos on lähetetty seuroille. Liiton jalkapallo- ja jääpallopelin sään-.a l- d a t -- -- - - -

töjen UUSlmlnen. Edelliset painetaan ensi tilassa, jääpallopelin säännöt ensi syksynä. Ansiomerkkikysymyksen edelleen kehittämistä varten on asetettu toimikunta. Syyskuun 22 ja 23 päivänä järjesti liitto - lähinnä piirineuvojia silmälläpitäen - kurssit Helsingissä. Osanottajia oli 52. Luennoitsijoina toimivat lehtori N.Tammisalo ja voim.op. K.Karvonen ja toimittaja Hugo Valpas. Osanottajat antoivat kursseista hyvin myönteisiä lausuntoja. Kurssitoiminnan edistämistä silmälläpitäen on liitto ollut yhteydessä Urheiluopiston kanssa. Heinäkuussa 1935 liitto järjestää kurssit Vierumäellä. Erotuomarikomitean kertomuksesta todetaan, että kursseja on pidetty Kouvolassa (jääpallo), Varkaudessa (jääpallo), Porissa (jalkapallo), Kuopiossa (jalkapallo) ja Hangossa sekä Tammisaaressa(jalkapallo). Lisäksi ovat eri piiritoimikunnat järjestäneet kursseja. Kansainvälisissä otteluissa ovat erotuomareina toimineet Yrjö Tuhkunen Tukholmassa ottelussa Ruotsi - Puola, Riigassa Yrjö Tuhkunen ottelussa Latvia - Liettua, sekä Esko Pekonen Riigassa ottelussa Latvia - Puola. Propagandaa silmälläpitäen järjestettiin jääpalloilussa Helsingissä tammikuun 28 p:nä - rukouspäivänä - ilmainen katsastusottelu Helsingin ja Viipurin joukkueiden välillä. Katsojien lukumäärä oli 11.000. - Toukokuun 27 päivänä järjestettiin propagandapäivä ympäri Suomen. Tässä yhteydessä on mainittava myös Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä heinäkuussa Umeåssa pelattu ottelu. Pohjois Suomi hävisi 3-0. Erikoisen maininnan saakoon myös liiton _a 1- d a t

vuosikertomuksessa Helsingin IFK:n kiertomatka Savoon - Kajaaniin - Ouluun - Vaasaan ja Helsinkiin. Edustajakokouksen päätöksen mukaisesti teetti liitto jalkapallo~lussa merkit toisen ja kolmannen sijan aaavuttaneille. Kultakello annetaan edustajakokouksessa I.F.K:n jäsenelle Albin Lönnbergille, joka on edustanut liittoa 22 jalkapalloilumaaottelussa, 5 jääpalloilumaaottelussa ja 1 jäähockey- maaottelussa sekä saman euran jäsenelle Frans Karjaginille 27 virallisesta jalkapalloilumaaottelusta, 3 jääpalloilumaaottelusta ja maaotteluihin verrattavista otteluista Eestiä, Ruotsia ja Unkaria vastaan. Ansiomerkin saavat I.F. K:n jäsenet Jarl Malmgren, joka on edustanut liittoa 16 maaottelussa,jalkapalloilussa ja Olle Strömsten 7 maaottelussa jalkapalloilussa ja 3 jääpalloilussa, Vaasan Palloseuran jäsen Nuutti Lindgren 15,maaottelussa jalkapalloilussa ja sekä Kiffen in jäsen Georg Laibert 5 maaottelussa jääpalloilussa. Kanttäkys~~kseen jalkapalloilussa ja ratakysymykseen Jaäpalloilussa on kiinnitetty vuoden kuluessa usein huomiota. Ilolla on todettava Viipurin ruohokentän valmistuminen. Kaikki jalkapalloilijat panevat tämän myös tyydytyksellä merkille. Liiton ulkopuolella toimivista järjestöistä mainittakoon erotuomarikerhot, joita kuluneen vuoden aikana on perustettu Tampereelle, Vaasaan ja Viipuriin. Tällä hetkellä toimii 4 erotuomarikerhoa, nim. edellämainitut 3 sekä. Suomen Erotuomarikerho, jonka kotipaikka on Helsingissä. Kilpailutoiminta A. Kansalliset kilpailut. Jääpalloilussa pelattiin mestaruudesta.a 1- d a t,-

- 5 - samaan tapaan kuin aikaisemminkin, s.o. yksinkertainen sarja 6 joukkueen kesken: I.F.K., ViPS, Sudet, Akilles, H.J. K. ja Kiffen, jois-.a ta viimeksimainittu siirtyi alempaan luokkaan. Mestaruuden saavutti I.F.K. Helsingistä. frkilpailuun osallistui 20 joukkuetta. Loppuottelussa suoriutui Jukolan Pojat Helsingistä ja Varkauden Urheilijat, ensinmainitun saavuttaessa B-mestaruuden, siirtyen A-sarjaan. Otteluja pelattiin A-sarjassa 16 ja B kilpailuissa 18. Jalka alloilussa pelattiin mestaruudesta niinikään entiseen tapaan kaksoissarja 8 joukkueen kesken: I.F.K., H.J.K., Sudet, T.P.S., T.I.F.K., HPS, HT ja UL. Turun jouk- 1- kueet TPS ja UL siirtyivät alempaan luokkaan eli B-sarjaan. Mestaruuden saavutti HPS Helsingistä. B-sarja jalkapalloilussa pelattiin lännen ja idän lohkoissa. Piirikunnallisten karsintojen nojalla pääsivät läntiseen sarjaan Kiffen ja H.A.K. Helsingistä, Vaasan P.S. ja th Vaasan IFK, Pallo-lirot Raumalta ja Turun Riento eli 6 joukkuetta. Itäisessä sarjassa pelasi samoin 6 joukkuetta, nim. ViPS, Reipas, KuPS, KuPT, KoPS, ja Sorto PS. Kummassakin alueessa pelattiin yksinkertainen sarja eli 15 ottelua. Loppuotteluun pääsi kummastakin 2 joukkuetta, nim. molemmat d- Vaasan ja Viipurin joukkueet, joiden välillä a pelattiin yksinkertainen sarja eli 6 ottelua. Voittajina suoriutuivat Vaasan joukkueet, siirtyen kumpikin A-sarjaan. Ainoastaan yksi ottelu, KuPT ja KoPS ratkaistiin poikkeuksellisten syiden nojalla t luovutuksella viimeksimainitun hyväksi. Lienee paikallaan esittää muutamia lukuja jalkapalloilusarjoista. A-sarjassa oli maksavia 55.738, bruttotulot 376.934:-,.. ---- -- -----

kenttävuokrat 86.376:15, liiton osuus 43.600:-, matkakustannukset 66.862:-, päiväraha 13.680:-, mainoskulut 31.652:70, erotuomarimaksut 6.735:-, muut kulut 15.101:60 ja nettotulos 112.926:55 (ylijäämä). B-sarjassa olivat vastaavat luvut: läntisessä alueessa: 9.145-56.106:- - 11.166:20 - (liitolle ei makseta veroa) - 37.029:- - 5.400:- - 3.689:20-2.879:- - 3.473:40 ja 8.540:80 (tappiota). - Itäisessä alueessa: 5.581-25.681:- - 5.769:30-29.194:- - 5.040:- -4.896:- - 2.114:- - 2.539:- ja 23.871:30 (tappiota). Bruttotulot A- ja B-sarjoissa olivat yhteensä 458.721:-, ja maksavia 70.464:-. Urheilulliset tulokset nähdään liitteestä 1. B. Maaottelut. Jääpalloilussa pelattiin Ruotsin kanssa A-ottelu Helsingissä helmikuun 25 pnä, päät- fth tyen Suomen voittoon 3-0 (2-0) sekä B-ottelu samana päivänä Tukholmassa, päättyen Ruotsin voittoon 3-1 (2-1). Matkanjohtajana toimi hra E.A.Pekonen. Eestin kanssa pelattiin maaottelu Porvoossa 3 pnä, päättyen Suomen voittoon 6-3 (2-2). Jalkapalloilussa pelattiin Tanskan kans- ~dsa maaottelu Helsingissä heinäkuun 3 pnä, ja päättyen Suomen voittoon 2-1 (1-1). Eesti - Suomi maaottelu pelattiin Tallinnassa elokuun 8 pnä. Tulos 1-1 (1-0). Johtajina toimivat liittohallituksen jäsenet K.Soinio ja B.Sjöström. Samalla vietettiin ~t Eestin jalkapalloilun 25-vuotisjuhlia, jonka yhteydessä pelattiin heimo-ottelu Eestin, Suomen ja Unkarin joukkueiden välillä. Heimo-,- ot telun voitti Suomi 3 pisteellä, Eestin saadessa 2 ja Unkarin 1 pisteen. Tilaisuudessa.a 1-

olivat läsnä myös liiton puheenjohtaja, ins. E. von Frenckell, varapuheenjohtaja ins. K.Karvonen ja sihteeri P.Lindholm. Samana päivänä pelattiin Helsingissä Suomi B - Eesti B. Tulos Eestin hyväksi 2-0 (2-0) Tuskin maajoukkueemme oli kotiutunut Eestistä, kun taas oli lähdettävä Latviaan ja Liettuaan. Latviassa pelattiin 14.8. tasapeli 1-1 (0-0) ja Liettuassa 16.8. joukkueemme häviöön 0-1 (0-0). Johtajina toimivat hrat PoLindholm ja Y.Reijonen. Seuraava maaottelu taaskin matkaottelu Norja - Suomi Oslossa syyskuun 2 päivänä. Ottelu päättyi Norjan ansaittuun voittoon 4-2 (4-1) Johtajina toimivat hrat E.Johansson ja E.Lehtola. Viimeinen eli kuudes varsinainen maaottelu pelattiin Helsingissä Ruotsia vastaan syyskuun 23 pnä, ~äättyen voittoon 5-4 (3-2). Suomen ansaittuun.a 1- G. Epäviralliset maaottelut. Kesäkuun 18 päivänä pelattiin Helsingissä epävirallinen maaottelu Suomi - Hollanti, Haagin kaupunkijoukkueen edustaessa Hollantiao Ottelu päättyi tasapeliin 2-2, Suomen johtaessa puoliajalla 2-1. Edellä on jo mainittu, että Suomi pelasi Tallinnassa elokuun 9 pnä ottelun Unkarin kanssa, voittaen ottelun 4-3 (2-2). Kuluneen vuoden kansainvälinen kanssakäyminen on ollut vilkasta sekä urheilullisesti ja taloudellisestikin tuloksellista. Todettakoon m. m., että Suomi saavutti toisen sijan pohjoismaiden välisissä maaotteluissa. Ensimmäisen kerran ovat virallisissa maaotteluissa liittoa edustaneet jääpalloi- ldja ~t,-.... - - --

- 8 - lussa G.Berg, F.Lamppu, Y.Brander, E.Turku, T.Enholm, P.Kuovi ja O.Forsstedt eli 7 sekä jalkapalloilussa M.Kylmälä, L.Kekkonen ja L.Taipale eli 3 pelaajaa. Norjan Palloliiton lahjoittama kaunis kiertopalkinto on kuluvan vuoden Suomen Palloliiton hallussa. Maaottelupelaajat nimetään liitteessä 30 Liiton tilikertomuksessa (Liite N:o 3) huomaamme m.m., että kuluneen vuoden ylijäämä on Smk. 64.694:99. Edustajakokoukselle esitettävästä vuoden 1935 talousarviosta toteamme, että tällöin menot ylittävät tulot, joten pääomasäästöstä osa on käytettävä kuluvana vuonna. Piirien vuosikertomukset, jotka liittyvät liiton toimintakertomukseen, antavat liiton sisäisestä toiminnasta tällä hetkellä hyviä lupauksia vastaisuuteen nähden. Helsingissä tammikuun 18 pnä 1935. Suomen Palloliiton liittohallitus Eo von Frenckell K.Karvonen E.Johansson N.Koskinen OoNylund Y.Reijo~en B.Sjöström K.Soinio Tuure Tornivuori l- La 1- ~ ja ~t

Suomen Palloliiton vuosikertomus toimintavuodelta 1935. ia Suomen Palloliiton liittohallitukseen ovat vuonna 1935 kuuluneet: ins. E.von Frenckell puheenjohtajana sekä jäseninä ins. K. Karvonen, ins. O.R.Nylund, pankinv. H.Relander, toimittaja B.Sjöström, maisteri Tuure Tornivuori, kaikki Helsingistä sekä johtaja L.Mäkinen Viipurista, pastori J.Suomela Turusta ja toimittaja li.valpas Vaasasta. Kuluneen vuoden edustajakokouksessa hyväksyttiin sääntöehdotuksesta liittohallituksen kokoonpanoa koskeva pykälä. Sen mukaan voidaan liittohallituksen jäsenet valita asuinpaikasta riippumatta. Liittohallitus valitsi ~arapuheenjohtajaksi ins. K.Karvosen sekä sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi siihen saakka, kunnes toimi uudelleen järjestetään, maisteri Tuure ~ornivuoren. Sihteerin kesäloman aikana oli hänen sijaisenaan toimittaja M.Ollila. Liiton kirjanpitäjänä ja kassanhoitajana on toiminut rouva G.Landgren. Toimikunnat: Työtoimikunta: ins. K.Karvonen, pankinvo li.relander, toimittaja B.Sjöström ja maisteri Tuure To'rnivuori kokoonkutsujana. Sarjakomitea jääpalloilussa: toimittaja B.Sjöström puh.joht., konttor.e.lehtola siht. ja pankinv.h.relander. Sarjakomitea jalkapalloilussa: maisteri Tuure Tornivuori puh.joht., poliisivirkailija Ch.Holmberg ja konttoristi Yrjö Reijonen. Erotuomarikomitea: va~atuomari Y.Tornivuori puh.joht., konttorip. H.Kuhlberg sihteerinä ja konttorip. R.Wickström sekä varajäseninä ulosottoapul. E.Lundström ja poliisivirkailija Esko Pekonen. L-.1- tdja ~t ~-

Valitsemiskomitea jääpalloilussa: toimitt~~~ B.Sjöström puh.joht., puistojen isännöits~ja K.Soinio ja johtaja L.Mäkinen (Wri) sekä varalle konttorip. R.Wickström ja konttoristi G.Åström. ' Valitsemiskomitea jalkapalloilussa: toimittaja B.Sjöström puh.joht., varat. Y.Tornivuori ja pankinv. HoRelander sekä varalle ins. O. R.Nylund ja toimittaja H.Valpas (Vaasa). Komiteoiden sihteerinä on ollut liiton sihteeri lukuunottamatta edellämainittuja tapauksia. Liiton edustajana Suomen Olympialaisen komitean laajennetussa hallituksessa on ollut liiton puh.joht., ins. E.von Frenckell. Liittoa edusti Suomen Olympialaisen Komitean ja urheiluliittojen välisissä, varojen keräystä ja jakoa koskevissa neuvotteluissa liiton puheenjohtaja ins. E.von Frenckell. Liittoa on Stadion-Säätiössä edustanut ins. O.RoNylund. Pohjoismaitten jalkapalloliittojen kongressissa Göteborgissa kesäkuun 17 päivänä eaustivat liittoa hrat B.Sjöström ja Y.Tornivuori, heidän osallistuessaan samalla Ruotsin Palloliiton erotuomareille järjestettyyn neuvottelutilaisuuteen. --- Liittohallituksella on ollut 14 ja työtoimikunnalla 36 kokousta. Liittohallituksen maaseutujäsenet on kutsuttu 8:aan kokoukseen. Laajennettu liittohallitus kokoontui joulukuun 8 p:nä. Liiton alaisina ovat toimineet Helsingin (24), Hämeen (14), Karjalan (7), Kymenlaakson (15), Länsi-Uusimaan (4), Pohjois Suomen (4), Satakunnan (9), Savon (12), Turun (12), Waasan (11) ja Viipurin (22) piiri eli yhteensä 11 piiriä. Suluissa olevat luvut esittävät seurojen määrää. Piirien puheenjohtajina ovat toimineet: maisteri T.~ornivuori (Helsinki), tohtori l- _a 1- ~t Ldja ti-

- 3 - La 1- T.Järveläinen (Häme), johtaja E.Kontio (Karjala), prok. V.Haaja (Kymenlaakso), opettaja F.Forsell (Länsi-Uusimaa), toimittaja Br.Vuorivirta (Pohjois-Suomi), pankinj. A.Holopainen (Savo), toimittaja V.Jokinen (Satakunta), pastori J.Suomela (Turku), toimittaja H.Valp as (Vaasa) ja johtaja L.Mäkinen (Viipuri). Liiton jäseniksi on hyväksytty Helsingin piiriin: Erä, Vesta, Gnistan,ja Motions Kamraterna, Hämeen p. Viialan Viri ja Saarijärven Pallo-Paavot, Kymenlaakson p. Jalkapalloseura F.S.L., Hallan Visa, Lahden Pallomiehet ja Kausalan Pyrintö, Länsi-Uusimaan p. Hangö Bollklubb, Satakunnan p. Noormarkun Palloseura ja Uudenkaupungin Urheilijat, Savon p. Varkauden Pallo 35 ja Savon Pallo, Turun p. Turun Kärpät, Turun NMKY, Salon Voimailijat, Salon Yiesti ja Turun Pallo-Kerho sekä Viipurin p. Havin Kiri, Johanneksen Kireät, Viipurin Pallo Kerho ja Uuraan Pallo-Veikot. eli 24 seuraa. Liitosta ovat eronneet Helsingin Atleettiklubi (Helsinki) ja Varkauden Urheilijat (Savo), eli 2 seuraa. Savon piiristä ovat Jyväskylän Palloilijat ja Jyväskylän Kisa-Toverit siirretyt Hämeen piiriin. Liiton seurojen määrä on vuoden 1935 kuluessa kasvanut siis 23 ja vähentynyt 2, joten lisäys on 21 eli 18.6 %, ollen vuoden lopussa 134, joiden jäsenmäärä yhteensä n. 11.800. Liiton virallisina äänenkannattajina ovat oleet Suomen Urheilulehti ja Idrottsbladet. EdustaJakokous pidettiin tammikuun 26 ja 27 paivina 1935 Helsingissä sekä ~limääräinen edustajakokous maaliskuun 31 päivanä sen johdosta, ettå Helsingin piirinreurat olivat ilmoittaneet liittohallitukselle kirjallisesti, etteivät ne voi osallistua mestaruuskil- Ldja ~t ~- -- - ---- --..

pailuihin jalkapalloilussa, mikäli mainitut kilpailut järjestetään edellisessä edustajakokouksessa päätetyllä tavalla. Kokousten pöytäkirjoista on lähetetty seuroille aikanaan jäljennökset. Edustajakokouksen päätöksen mukaisesti liittohallitus kutsui liittohallituksen monivuotisen ansioituneen jäsenen K.Soinion liiton ensimmäiseksi suomalaiseksi kunniajäseneksi, antaen samalla hänelle liiton kultaisen merkin ja adressin. Edustajakokous valitsi sääntökomitean, johon tulivat hrat L. Mäkinen, J.Suomela ja T.Tornivuori kokoonkutsujana ja tuli sen tarkistaa viime edustajakokoukselle annettu sääntöehdotus. Oikaisuvedos on lähetetty seuroille. Liiton uudet jalkapallopelin ja uudet jääpallopelin säännöt ovat kuluneena vuonna valmistuneet ja painetut. Erotuomariluennot on monistettuina lähetetty piiritoimikunnille. Kurssitoiminnasta mainittakoon Vierumäen kurssit heinäkuun 14-21 päivien välisenä aikana lähinnä piirineuvojia silmälläpitäen. Osanottajista, joita oli 25 eli korkein mahdollinen määrä, oli suurin osa kuitenkin seurojen edustajia ympäri Suomea. Osanottajat olivat erittäin tyytyväiset kursseihin. Kurssien johtajana ja pääluennoitsijana toimi lehtori NoTammisalo Tampereelta. Erotuomarikomitean edustaja on ollut pitämässä kursseja Oulussa ja Porissa (jääpalloilussa) sekä luentoja jää- tai jalkapalloilussa Helsingissä, Kouvolassa, Porvoossa ja Seinäjoella. Erotuomarikasvatus on siirtynyt yhä enemmän piirien huoleksi ja sitä silmälläpitäen lähetettiin piiritoimikunnille luennot. l da )- t- )1fu 1- tl- ldja ~t.- ------------- - - - -

Piiri toimikuntien kertomuksista toteammekin, että kursseja ja neuvottelutilaisuuksia on järjestetty melkein kaikissa 11 piirissä, vieläpä eri paikkakunnilla. Piirivalmentajia on ollut Vaasan piirillä kaksi ja Viipurin yksi. Osa liiton myöntämästä 16.000 markan avustuksesta, jonka piirit ovat saaneet, on nimenomaan käytetty kurssi toimintaan. Niissä piireissä, joissa toimii erotuomarikerho, kuten Helsingissä, Tampereella, Vaasassa, Viipurissa ja Turussa, on erotuomarikysymys helpottunut. Liittohallitus hyväksyi 1. luokan erotuomareiksi jääpalloilussa v.1935: hrat M.Aalto, E.Lundström, Esko Pekonen, O.Kosunen, A.Lund (Vaasa) ja B.Ehrnrooth (Kymenlaakso) sekä jalkapalloilussa: hrat M.Aalto, E.Lundström, Esko Pekonen, HoKuhlberg, T.Ovaska, kaikki Helsingistä, H.Aalto ja J.Rubinstein Turusta, M.Saario, G.A.Ahrenberg ja H.Valpas Vaasasta, V.Laitinen Satakunnasta, B.Ehrnroo~ ja S.Cederström Kymenlaaksosta, L. äkinen, O.Kosunen, V.Kosunen, V. Österdahl ja N.Jantunen Viipurista sekä V.Saarinen Karjalasta. Kansainvälisissä ottelu~ssa ovat erotuomareina toimineet hra E.Lundström Tallinnassa ottelussa Viro - Liettua, hra Esko Pekonen Kööpenhaminassa Tanska - Norja, hra M.Aalto Tallinnassa Vir9-Ruotsi ja hra E.Lundström Ruotassa Halmstad issa Ruotsi B - Norja B, kaikki jalkapalloilussa sekä hra L.Lundström Helsingissä jääpallomaaottelun Suomi B - Ruotsi B. Neuvontatoimintaa ei liitto omakohtaisesti ole harjoittanut. Kysymyksen ovat monet seurat ratkaisseet siten, että ovat kääntyneet itse suoraan jonkin sopivaksi katsomansa henkilön puoleen, joka on antanut teoreettista ja käytännöllistä opetusta jalka- ja jääpalloilussa.

- 6 - Päämääränä pidettäköön, että kaikkiin piireihin saadaan kouluutetut piirineuvojato Propagandaa ja maaottelua Suomi - Ruotsi silmälläpitäen järjestettiin Viipurissa helmikuun 17 pnä - rukouspäivänä - ilmainen ottelu jääpalloilussa Helsingin ja Viipurin joukkueiden välillä. Katsojia oli noin 4.000. Toukokuun 15 pnä toimeenpantiin tavanmukainen Helsingin halkijuoksu. Ylimääräisen edustajakokouksen toivomusten mukaisesti velvoitettiin A-sarjan seurojen ensi joukkueet tekemään jonkun kiertomatkan heinäkuun kuluessa eri puolille maata. Seurat olivatkin neuvotteluissa matkojen järjestämiseksi. Valitettavasti tulos tästä suunnitelmasta jäi odotettua laihemmaksi. Useimmissa tapauksissa katkesivat neuvottelut käytännöllisistä syistä. Tässä yhteydessä on maqnittava t~hekkiläiben ammattilaisjoukkueen Bodejovice n vierailut muutamissa kaupungåssa. Kuluneena vuonna heräsi kysymys ulkolaisen valmentajan hankkimisesta, ja kilpailukauden päätyttyä oltiin yksimielisiä siitä, että ulkolainen valmentaja on saatava. Liittohallitus onkin ollut neuvotteluissa Saksan ja Ruotsin liittojen kanssa valmentajien hankkimiseksi maahamme, toinen maaotteluja ja olympialaisvalmennusta silmälläpitäen ja toinen muita tarpeita tyydyttämään. Kysymys kotimaisten valmentajien kasvattamisesta on myös ajankoht~n~. Laajennetun liittohallituksen kokouksessa päätettiin yksimielisesti, että maamme tulee osallistua Berliinin olympialaisiin vq1936. Asian ratkaisee lopullisesti Suomen Olympialainen Komitea, jolle päätöksestä asianmukaisesti on ilmoitettu. Samassa kokouksessa oli esillä kysymys liiton kurssi-, neuvonta- ja propagandatoi-

- 7 - minnan vastaisista suuntaviivoista. Alustuksessa vuotta 1936 varten tehty ehdotus päätettiin taloudellisista syistä toteuttaa vain osittain. Edelleen mainittakoon toimenpiteet A sarjan joukkueiden lisäämiseksi jääpalloilussa 6:sta 8:aan ja B-kilpailujen muuttamisesta sarjamuotoisiksi alustavine aluesarjoineen. Tulevalle edustajakokoukselle ehdotetaan, että B-sarja jalkapalloilussa muutetaan vakinaiselle perustalie ja pelattavaksi kaksinkertaisena lännen ja idän lohkoissa. Yielä ehdotetaan järjestettäväksi kilpailu alempia joukkueita varten. Liittohallituksen muusta toiminnasta mainittakoon seuraavaa: Kenttäkysymykseen jalkapalloilussa ja ratakysymykseen jääpalloilussa on jouduttu vuoden kuluessa kiinnittämään huomiota. Liitolle on saapunut useita tiedusteluja, jotka ovat koskeneet jalkapallokenttien rakentamistao Stadion-Säätiön asiamies, kamreeri J,.Tossavainen on ollut näissä asioissa hyväntahtoisesti liiton käytettävissä. Uusia kenttiä ovat saaneet m.m. Oulunkylä, Haaga ja Kokkola. Viimeksimainitun kentän vihkimisen tarkoitukseensa toimitti maisteri T.~ornivuori. O.Y. Urheilutarpeiden valmistama paras jalkapallo ja jääpallo hyväksyttiin liiton virallisiksi palloiksi. Rautatiealennus aaatiin A-sarja otteluille jalkapalloilussa syyskauden loppupuolella. Samoin B-sarjan 6 loppuottelulie. Yhteys työtoimikunnan ja komiteoiden välillä on ollut kiinteä sentähden, että komit~oiden pöytäkirjat on mahdollisimman pian esitetty työtoimikunnalle toimenpiteitä varten. Työtoimikunnan asettaminen - ensimmäisen kerran - on jouduttanut asiain käsittelyä ja siten myös juoksevien asioiden hoitoa. -,...---=- -

- 8 - ': Sihteeristökysymyksen ratkaisu on olosuhteiden pakosta siirtynyt. Liitolle osoitettuun tiedusteluun valtakunnallisen keskusliiton tarpeellisuudesta on vastattu myönteisesti. Edelleen liittohallitus toteaa ilolla, että liiton toiminta on vuosi vuodelta laajentunut ja vilkastunut. Jäsenseurojen lisääntyminen ja kilpailutoiminnan kasvaminen ovat todisteena siitä 9 Eteenpäin rientävä aika luo esiin yhä uusia velvollisuuksia palloiluelämässäkin. Kaiken päämääränä on yhä parempien tulosten saavuttaminen. Tärkeänä edellytyksenä on kuitenkin, että järjestyksen ja kurin merkitys saadaan juurtumaan palloilijain tietoisuuteen ja että niitä noudatetaan vapaaehtoisesti eikä pakosta. Päinvastaisissa tapauksissa on liittohallituksen puututtava asiaan tilapäisten urheilullisten tappioidenkin ja arvostelunkin uhalla. Ansiomerkki tai kultakello annetaan vastaisuudessa maaottelupelaajalle mahdollisimman pian sen ottelun jälkeen, jossa pelaaja on edustanut liittoa säädetyn määrän, liittohallituksen sopivaksi harkitsemassa tilaisuudessa,(ei kuitenkaan ulkomailla, vaikka ottelu olisi pelattu siellä). Vuodesta 1936 lähtien on B-ottelu Ruotsin kanssa ansioihin nähden samanarvoinen kuin A-ottelukin. Kultakello on annettu HPS:n pelaajalle Viliam Kanervalle 41 maaottelusta jalkapalloi ussa, saman seuran pelaajalle Aulis Koposelle, joka on pelannut 38 maaottelua jalkapalloilussa ja 1 jääiiekkomaaottelun (ensimmäinen maaottelu pelattiin Palloliiton järjestämänä), Viipurin Susien pelaajalle Niilo Jantuselle 10 jääpallomaaottelusta sekä I.F.K:n pelaajalle Ernst Grönlundille, joka on edustanut liittoa 26 virallisessa ja 2 -, - -----

-, - - - 9 - epävirallisessa jalkapallo- ja 3 jääpallomaaottelussa (= 12 jalkapallo) eli yhteensä 40 maaottelussa. Ansiomerkki annettiin Svenska Bandyförbundet ' in lo-vuotisjuhlassa liit9n varapuh. joht., toimittaja Torsten Tegner ille, ~ahastonhoitajalle, kapteeni R.G:son Sjöberg ille ja sihteerille B.Gustafssonille osoitukseksi hyvästä yhteistyöstä ja ansioista jääpalloilutoiminnan hyväksi. Pelaajista on ansiomerkin saanut L. Karjagin (I. F. K.) 16 virallisesta ja 1 epävirallisesta jalkapallomaaottelusta. Liiton puolesta laskettiin seppeleet kuluneen vuoden aikana edesmenneiden maaottelup~lloilijoiden BroViberg' in ja Ali Biaudet in haudoille. Kilpailutoiminta. Ä. Kansalliset kilpailut. Jääpalloilussa pelattiin Suomen mestaruudesta entiseen tapaan yksinkertainen sarja 6 joukkueen kesken, - Idrottsföreningen Kamraterna (HIFK), Viipurin Sudet, Akilles, Helsingin Jalkapalloklubi (HJK), Viipurin Palloseura (ViPS) ja Jukolan Pojat (JP). - Mestaruuden saavutti edellisen vuoden mestaruusjoukkue HIFK ja alempaan luokkaan siirtyi JP. Mestarit: P.Lindholm, A. Lönnberg, P. Nyström, L.Karjagin, T.Svanström, F.Karjagin, J.Malmgren, E. Grönlund, O.Strömsten, H.Sundqvist ja Byman. Joukkue sai samalla vuodeksi haltuunsa Porin Konepajan lahjoittaman kauniin kiertopalkinnon. B-kilpailussa maa jaettiin lännen ja

- 10 - idän alueeseen. Kumpaankin alueeseen ilmoittautui 14 joukkuetta eli yhteensä 20. Lännen alueessa suoriutui voittajana Helsingin Palloseura (HPS) ja idän alueessa Mikkelin Palloilijat (MP). Loppuottelussa HPS voitti MP:n, saavuttaen B-kilpailun mestaruuden ja siirtyi A-sarjaan. Porin Konepajan lahjoittama pokaali B-sarjan voittajalle joutui samalla HPS:lle. Otteluja oli A-sarjassa 17 (kaksi uusintaottelua HIFK:n ja Susien välillä) ja B-kilpailussa 27. Edellisenä vuonna olivat vastaavat luvut 16 ja 18. Jalkapalloilussa pelattiin niinikään edellisen vuoden tapaan kaksoissarja 8 joukkueen kesken: Helsingin Palloseura (HPS), Idrottsföreningen Kamraterna (Helsinki) (HIFK), Helsin~in Toverit (HT), Helsingin Jalkapalloklubi (HJK), Viipurin Sudet, Vaasan Palloseura (VPS), Idrottsföreningen Kamraterna (Vaasa) (VIFK) ja Idrottsföreningen Kamraterna (Turku) (TIFK). Otteluja oli 56. Mestaruuden saavutti HPS, saaden samalla omakseen Turun Sanomien lahjoittaman komean IIKarhunpyydystäjäpatsaan". B-sarjaan siirtyivät VIFK ja TIFK. Mestarit: R.Rinne, K.Oksanen, V.Lehto, M.Viinioksa, V.Kanerva, L.Sinikari, p.virtanen, A.Koponen, P.Larvo, Y.Sotiola ja E.Ronkanen. B-sarja jalkapalloilussa pelattiin, kuten edellisenäkin vuonna, lännen ja idän lohkoissa, kuuluen kumpaankin 7 joukkuetta. Piirikunnallisten karsintojen nojalla pääsivät läntiseen sarjaan Kronohagens Idrottsförening (KIF), Akilles, Turun Palloseura (TPS), Turun Urheiluliitto (Turun UL), Porin Palloilijat (PoPa), Tampereen Palloilijat (TP) ja Idrottsföreningen Drott.