Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoisia kaivataan kerhotoiminnassa, leireillä, retkillä ja tapahtumissa 2. Hoitaisitko mielelläsi lapsia? 3. Ryhtyisitkö mummiksi, vaariksi, kaveriksi tai kummiksi? 4. Toimi tukihenkilönä ja/tai -perheenä 5. Tarjoa lapselle lomakoti 6. Vertaistukea antamaan 7. Toimisitko netissä tai puhelimessa? 8. Jakaisitko osaamistasi opastamalla, kouluttamalla, luennoimalla tai tiedottamalla? 9. Kulje aikuisena nuoren rinnalla 10. Ryhtyisitkö sijaisvanhemmaksi? 11. Lipaskerääjiä kaivataan 12. Haluaisitko tehdä rahalahjoituksen? 13. Ryhdy kannatusjäseneksi 14. Hankkisitko varainhankintatuotteita? 15. Tavaraa tarvitaan 16. Maailman lapset
Liity joukkoon tue lasta Mä lakastan sua! Espoolaiset Leena ja Esko Reponen ovat saaneet palkakseen nämä sydäntä liikuttavat sanat toimiessaan kahden lapsen kummi-isovanhempina. Ne ovatkin heidän mielestään paras mahdollinen kiitos lastensuojelun vapaaehtoistyöstä. Haluaisitko Sinä tehdä vapaaehtoistyötä lasten tai nuorten parissa? Tai oletko pohtinut rahalahjoituksen antamista, mutta et ole vielä löytänyt kanavaa tai kohdetta? Kädessäsi oleva kirjanen tarjoaa vinkkejä siitä, kuinka voit 40 järjestön kautta monin tavoin edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Pääosa kirjasessa esitellyistä järjestöistä on Lastensuojelun Keskusliiton jäsenjärjestöjä. Mukana on myös joukko muita luotettavia, lasten ja nuorten hyväksi työtä tekeviä tahoja. Lapsia ja perheitä voi auttaa ja tukea monin eri tavoin. Sinäkin voit osallistua vapaaehtoistyöhön omien voimavarojesi mukaisesti pienikin apu on arvokas. Oletko aiemminkin tarjonnut apuasi väsyneelle ystäväperheen äidille tai isälle, esimerkiksi hoitanut lapsia hetkisen? Vapaaehtoistoiminnassa on kyse samasta asiasta. Kirjasessa esitellyillä järjestöillä on valmiit kanavat vapaaehtoistoiminnalle. Ne myös kouluttavat vapaaehtoisiaan. Ne tekevät työtä paikallisosastojensa kautta siellä, missä ihmiset ovat. Mikään ei myöskään estä käynnistämästä kokonaan uutta toimintaa omalla paikkakunnalla. Kun kiinnostut jostakin vapaaehtoistyön muodosta, löydät tämän kirjasen lopusta järjestöjen yhteystiedot ja nettiosoitteet, joiden kautta pääset tarkemmin tutustumaan järjestöjen arvomaailmaan, tavoitteisiin ja toimintaan. Vapaaehtoistyö ja vertaistuki ovat aina olleet järjestöjen voima. Suomalaiset ovat jatkuvasti halukkaita auttamaan. Lastensuojelun Keskusliiton ja Suomen Lions-liiton vuonna 2006 teettämän tutkimuksen (Taloustutkimus) mukaan kaksi kolmesta selvitykseen vastanneesta oli
valmis henkilökohtaisesti auttamaan vaikeuksissa olevia lapsia ja nuoria. He olivat halukkaita toimimaan lapsen tai nuoren tukihenkilönä tai -perheenä, osallistumaan lastensuojelua tukeviin keräyksiin ja talkootyöhön lastensuojelujärjestössä, tarjoamaan sijaiskodin lapselle tai toimimaan lomaperheenä esimerkiksi viikonloppuisin ja lomilla. Esitämme kiitoksen kaikille Suomen Lions-liiton Punainen Sulka -keräykseen osallistuneille ja keräysaktiiveille. Keräyksen tuotto mahdollisti muun muassa tämän kirjasen, samoin kuin nettisivuston www.tuelasta.fi laatimisen. Kiitämme myös järjestöjä, jotka antoivat julkaisuun tietoja omasta toiminnastaan. Toivottavasti juuri Sinä löydät tämän kirjasen avulla oman tapasi toimia. Palkintona on osallistumisen riemua ja hyvää mieltä joskus myös tuo sydäntä liikuttava pieni lause. Lastensuojelun Keskusliitto Rovaniemellä 9.6.2007
Lastensuojelu tänään Valtaosa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta samanaikaisesti kasvava lasten ja nuorten joukko kärsii yhä monimuotoisemmista ongelmista. Lastensuojelun asiakkaiden lukumäärä on viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut. Kun vuonna 1995 lastensuojelun avohuollon piirissä oli noin 30 000 lasta ja nuorta, vuonna 2005 määrä oli jo lähes 60 000. Samanaikaisesti kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on noussut noin 11 000:sta noin 15 000 lapseen ja nuoreen. Pienten lasten lastensuojelutarpeen taustalla ovat useimmiten vanhempien päihteiden käyttö tai mielenterveysongelmat. Isompien lasten ongelmien syynä saattaa olla myös nuoren oma päihteiden käyttö. Järjestöjen vapaaehtoistyö on erittäin tarpeellista ja arvokasta, sillä kasvaneesta palvelutarpeesta huolimatta lastensuojelun työntekijöiden määrä ja palveluiden tarjonta eivät ole lisääntyneet riittävästi. Sekä sosiaalityön resurssit että tarjolla olevat kunnalliset lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukipalvelut ovat ohentuneet. Uusi lastensuojelulaki kiinnittää tähän huomiota ja edellyttää lastensuojelun voimavarojen vahvistamista. Lastensuojelun avohuollon palveluita järjestävät kunnat ja lastensuojelujärjestöt. Vuoden 2008 alusta voimaan tulevan uuden lastensuojelulain mukaan lastensuojelun avohuollon tukitoimiin on ryhdyttävä, jos lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat hänen kehitystään ja terveyttään tai jos lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveytensä tai kehityksensä. Avohuolto on korostuneesti kotikasvatusta ja kodin olosuhteita tukevaa, neuvovaa ja ohjaavaa. Työmuotoina käytetään esimerkiksi loma- ja tukiperhetoimintaa, kotipalvelua sekä kasvatus- ja perheneuvontaa. Lapsi voidaan avohuollon tukitoimena myös sijoittaa perhe- tai laitoshoitoon joko yhdessä vanhempansa kanssa tai yksin. Jos avohuollon tukitoimet eivät ole riittäviä, mahdollisista jatkotoimista päättää ensisijaisesti kunnan sosiaalitoimi.
1. Vapaaehtoisia kaivataan kerhotoiminnassa, leireillä, retkillä ja tapahtumissa Lasten ja nuorten hyväksi työtä tekevät järjestöt paikallisyhdistyksineen tarjoavat monipuolisia toimintamahdollisuuksia jokaiselle, myös Sinulle. Vapaaehtoisia kaivataan kerhotoiminnassa, leireillä, retkillä ja tapahtumissa. Näistä moni lapsi saa ikimuistoisia kokemuksia. Monen järjestön paikallistoiminta pyörii lähinnä vapaaehtoisten varassa, joten osallistuminen perustoimintaan on myös arvokasta.
Hauska porukka innosti mukaan Ida Mäki, 26, sairaanhoitaja, sirkusohjaaja, Helsinki Hauskassa, samanhenkisessä porukassa touhuaminen innosti Ida Mäen 16-vuotiaana lähtemään apuohjaajaksi Parasta Lapsille ry:n kesäleirille. Nyt, kun Mäki on toiminut ohjaajana kymmenillä kesä-, syysloma- ja hiihtolomaleireillä, syyt toimia ovat toisaalla: Kaikilla lapsilla on mielestäni yhtäläinen oikeus lomaan. Ellei leirejä järjestettäisi, monet lapset joutuisivat viettämään lomapäivät yksin kotona, sillä työssäkäyvät vanhemmat eivät välttämättä pysty pitämään omaa lomaansa samaan aikaan, ja isovanhemmat asuvat kaukana. Järjestössä toimimisen kautta pääsen myös vaikuttamaan lapsia ja nuoria koskeviin yhteiskunnallisiin asioihin, sanoo Mäki, joka on leireillä opettanut lapsille muun muassa sirkustaitoja. Leiriohjaajaa ilahduttaa lapsilta saatava palaute: Paras kiitos on, kun lapset toteavat viimeisenä leiri-iltana, etteivät he haluaisi lähteä vielä kotiin.
Elatusvelvollisten Liiton paikallisyhdistykset eri puolilla maata tarvitsevat vapaaehtoisia perhetapahtumien järjestämiseen. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä kaivataan luovan toiminnan pienryhmien vetäjiä, myyjäisten järjestäjiä ja leireille auttavia käsiä. Talkoolaisena voi osallistua Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liiton toimintaan leirien vetäjänä, ohjaajana tai harjoittelijana. Talkoolaisia tarvitaan myös vertaisperhekursseille, kesäpäiville ja kaksi kertaa vuodessa järjestettäville neuvottelupäiville vastaamaan lasten ohjelmasta ja hoidosta. Voit rekisteröityä Lastenklinikoiden Kummien vapaaehtoistyöntekijäksi. Työntekijät ovat mukana auttamassa lähinnä Kummien tapahtumissa. Lasten Lomayhdistys kouluttaa lasten kesä- ja talvileireille ohjaajia, jotka ovat lukioikäisiä ja toimivat ohjaajien apuna sekä pyrkivät kaveritasolla hoitamaan mahdollisesti syntyviä ongelmia. Toistaiseksi ohjaajiksi on kouluttautunut opiskelijoita yhdestä helsinkiläislukiosta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistysten perhekahviloissa vapaaehtoinen voi toimia monessa eri roolissa, esimerkiksi perhekahvilan emäntänä tai isäntänä, lapsille järjestetyn toiminnan vetäjänä tai kahvilatoiminnan järjestäjänä. Vapaaehtoisia tarvitaan myös erilaisten kerhojen tai vertaisryhmien vetäjiksi ja tapahtumien järjestäjiksi. Minijellonissa yli 15-vuotiailla on mahdollisuus toimia ohjaajina lasten kerhoissa, leireillä, retkillä ja tapahtumissa. Nuorten Kotkain Keskusliiton kerhotoiminta, leirit, retket ja muut tapahtumat toteutetaan pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoisia toimii Parasta Lapsille ry:n perheryhmissä ja perhekerhoissa sekä ohjaajina lasten ja nuorten talvi- ja kesäleireillä sekä maahanmuuttajaperheille tarkoitetuilla perheleireillä ja monikulttuurisilla perheleireillä. Pelastusarmeijan lasten lomakodit Kurussa ja Vihdin Nummelassa tarvitsevat vapaaehtoistyöntekijöitä esimerkiksi kevät- ja syystalkoisiin sekä leiritoiminnan aikana. Pelastusarmeijan ylläpitämä naisten ja perheiden kohtauspaikka Hedvig-huone Helsingin Kalliossa kaipaa vapaaehtoistyöntekijöitä eri tehtäviin.
Pienperheyhdistyksessä pääsee toimimaan ryhmänohjaajana, retkiohjaajana tai talkoolaisena. Ronald Mc Donald Lastentalosäätiön ylläpitämällä Ronald McDonald Talolla järjestetään vapaaehtoisvoimin muun muassa pihatalkoita. Setlementtinuorten liitto järjestää vuotuisia tapahtumia, leirejä ja retkiä, joihin kaivataan ryhmän- tai kerhonvetäjiä. Suomen Setlementtiliiton piirissä vapaaehtoinen voi toimia ryhmä- ja harrastetoiminnan suunnittelijana tai ohjaajana sekä tapahtumien järjestäjänä. Suomen Monikkoperheiden paikallisyhdistykset ottavat mielihyvin vastaan talkooapua esimerkiksi tapahtumapaikkajärjestelyissä, ohjelman järjestämisessä ja lastenhoidossa. Suomen Partiolaiset kouluttaa jatkuvasti vapaaehtoisia toimijoita paikallisissa partiolippukunnissa viikoittain kokoontuvien pienryhmien vetäjiksi. Suomen Punaisen Ristin paikallisosastoissa on tarjolla paljon erilaista toimintaa. Haussa on ollut esimerkiksi ryhmän vetäjiä nuorille ja varhaisnuorille. Suomen Vanhempainliitto tarjoaa paikallisyhdistyksissään suuren joukon erilaisia toimintamahdollisuuksia vanhempainillan järjestämisestä kirpputoritapahtumiin, leipomisesta arpajaislahjojen hankintaan ja retkien organisoinnista mainosten sorvaamiseen. Vapaaehtoinen voi ryhtyä koulutuksen jälkeen myös avainhenkilöksi, joka toimii vanhempainyhdistysten apuna ja tukena, innostaa alueen toimijoita ja käynnistää yhteistä toimintaa sekä välittää tietoa kentältä liittoon ja toisinpäin. Vapaaehtoisten on mahdollista järjestää rahankeräyksiä Suomen Unicefin toiminnan tueksi. Järjestön nettisivulta osoitteesta www.unicef.fi/files/unicef/pdf/pienisininenopas.pdf on ladattavissa Pieni sininen opas, josta löytyy tuhat ja yksi ideaa keräyksen tai suuremmankin kampanjan järjestämiseksi.
2. Hoitaisitko mielelläsi lapsia? Lastenhoitoapu on lapsiperheelle kullanarvoista. Kaikilla ei ole omia tukiverkostoja, jotka voisivat tulla apuun, kun vanhempien pitäisi päästä hoitamaan omia asioitaan tai he haluaisivat hetkisen hengähtää. Silloin juuri Sinua tarvitaan! Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä kaivataan apua tenavaparkeissa sekä mummoja syleiksi ja avuksi lastenhoitoon ensi- ja turvakodeissa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjestää lastenhoitokursseja, jonka käytyään lastenhoitotyöhön soveltuva, 15 vuotta täyttänyt henkilö pääsee MLL:n hoitajaksi. Lastenhoitoapu on tarkoitettu tilapäiseen ja lyhytaikaiseen lastenhoidon tarpeeseen, esimerkiksi silloin, kun lapsi ei tilapäisen sairauden vuoksi voi mennä päivähoitoon tai kun vanhemmat tarvitsevat aikaa omien asioidensa hoitamiseen. Suomen Monikkoperheet ry:n paikallisyhdistysten kautta voi tarjoutua avuksi lastenhoitoon, kotitöihin tai kuljetuksiin. Monikkoperheet tarvitsevat apua erityisesti siksi, että useamman samanikäisen lapsen hoitaminen kysyy vanhempien voimavaroja. Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset käyvät hoitamassa vauvoja ja pieniä lapsia joissakin ensikodeissa. Näin tarjotaan vanhemmille hetki omaa aikaa. 3. Ryhtyisitkö mummiksi, vaariksi, kaveriksi tai kummiksi? Olisiko Sinulla halua solmia pitkäaikainen ihmissuhde lapseen tai olla satunnaisemmin tukemassa pientä ihmisenalkua? Voisitko tarjota läsnäoloasi, lämpöäsi ja elämänkokemustasi isovanhempana? Moni yksinhuoltajan lapsi kaipaisi mieskaveria, ja monikkoperheet tarvitsisivat perhekummin apua arkeen.
Kummilapsenlapset tuovat eloa torppaan Leena, 63, ja Esko, 66, Reponen, molemmat eläkkeellä, Espoo Leena ja Esko Reponen tietävät, ettei sylin tarvitse olla tyhjä, jos kaipaa lapsia ympärilleen. He toimivat kahden alakouluikäisen lapsen kummi-isovanhempina. Reposet hakeutuivat Ensi- ja turvakotien liiton jäsenjärjestön, Pienperheyhdistyksen, valmennukseen, ja toimintamuoto alkoi tuntua kurssin alusta lähtien omalta. Lapset ovat Reposilla keskimäärin kerran viikossa. Silloin touhutaan lasten ehdoilla: välillä pelaillaan tai ulkoillaan, joskus ollaan vaan. Mummiksi ja ukiksi kutsutut Leena ja Esko saavat palkakseen mitä hauskimpia ja hämmästyttävimpiä lausahduksia. Eräänkin kerran toinen lapsista totesi ihmetellen, että joku oli ollut vielä minuakin vanhempi. Olen heille vanhuuden viimeinen pylväs, kertoo Esko Reponen. Välillä kaulaan kiertyvät pienet kädet ja kummi-isovanhemmat saavat parhaan mahdollisen palkan: Mä lakastan sua! Reposet pitävät kummi-isovanhempitoiminnassa hyvänä ohjenuorana rakkautta ja rajoja. Lapset totesivat kerran, että on se ukki kummallinen, kun ensin hän komentaa meitä ja sitten vielä katsoo, että me teemme niin kuin on sanottu, nauraa Leena Reponen.
Kummimummi- ja -vaaritoimintaan on mahdollista osallistua Ensi- ja turvakotien liiton jäsenjärjestön Pienperheyhdistyksen kautta. Kummi-isovanhemmiksi aikoville järjestetään valmennuskurssi ja vapaaehtoisiksi ryhtyneille työnohjaustyyppisiä tapaamisia. Käytettävissä on myös ohjaaja, jonka kanssa voi keskustella tarpeen vaatiessa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoaa mahdollisuuden kylämummina tai -vaarina toimimiseen. Kylämummit ja -vaarit ovat vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita, luotettavia aikuisia, jotka haluavat olla läsnä lasten arjessa ja antaa aikaansa. Toimintamuodot voivat olla moninaiset: mummit ja vaarit voivat toimia esimerkiksi päiväkodeissa, perhekahviloissa ja kerhoissa arjen apuna sekä taitojen ja tietojen jakajina. Parasta Lapsille ry:n Vantaan osasto tarjoaa isovanhempitoimintaa, jonka tavoitteena on löytää mummoja ja pappoja maahanmuuttajaperheiden lapsille, joilla ei ole isovanhempia Suomessa. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto palkitsi toiminnan Vuoden Isovanhempi 2006 -tekona. Moni yksinhuoltajaäidin pieni poika kaipaa miehen mallia arkielämässä. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset Pienperheyhdistys ja Raahen ensi- ja turvakoti ry tarjoavat mahdollisuuden ryhtyä mieskaveriksi. Mieskaverin ja pojan tapaamiset ovat säännöllisiä. Haluaisitko luoda kummisuhteen SOS-lapsikyläkotiin? Tietyn vuosittaisen avustussumman maksava kummi saa tietoa kodin tapahtumista ja lasten elämästä. Halutessaan kummi voi myös vierailla kodissa vaikkapa joulun alla. Vierailuista sovitaan aina etukäteen. Perhekummiksi voi tarjoutua joidenkin Suomen Monikkoperheet ry:n paikallisyhdistysten kautta. Perhekummius tarkoittaa esimerkiksi hoitoavuksi, tueksi tai kierrätystavaran lahjoitussuhteeseen ryhtymistä. Suomen Punaisen Ristin Kehä-Espoon osasto etsii vapaaehtoisia koulukummeja. Koulukummi vierailee kummiluokassaan säännöllisesti. Kummi ei ole opettaja eikä kouluavustaja, vaan lapsen kannustaja ja tukija, aikuinen kaveri.
4. Toimi tukihenkilönä ja/tai -perheenä Vuoden 2008 alussa voimaan tuleva uusi lastensuojelulaki tähdentää, että tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan tyyppisiä avohuollon palveluita tulisi lisätä. Voisitko Sinä olla avuksi? Lastensuojelun tukihenkilötoiminta on järjestön tai kunnan vapaaehtoistoimintaa lastensuojeluasiakkaina olevien lasten tai nuorten tukemiseksi. Lapsen tai nuoren tukihenkilö on tavallinen luotettava ja vastuuntuntoinen aikuinen, jonka oma elämä on kunnossa. Tukihenkilönä voi toimia aikuinen, joka katsotaan sopivaksi ja joka on saanut perehdytyksen tai koulutuksen tehtävään. Tukihenkilö on lapselle malli, kuuntelija ja keskustelukumppani, jonka kanssa voi harrastaa ja toimia, ja joka sitoutuu olemaan turvallisena aikuisena lapsen elämässä sovitun ajan. Tukiperhetoiminta on lasten lomatoimintaa astetta tukevampi avohuollon tukitoimi. Toiminnan tarkoituksena on suunnitelmallisesti auttaa lapsiperheitä järjestämällä lapselle mahdollisuus viettää tukiperheessä esimerkiksi yksi viikonloppu kuukaudessa.
Avoimin sydämin tukiperheenä Anu, 39, yrittäjä, ja Juha Rahikka, hyötyajoneuvomyyjä, 39, Valkeala Rahikat lähtivät mukaan toimintaan siksi, että haluavat olla avuksi. Lasten kaverit ja kylän lapset ovat meillä jatkuvasti, joten tuntui luontevalta avata oman kodin ovi vieraillekin lapsille. Tässä pitää olla avoin mieli ja avoin sydän. Kuudella koiralla vahvistettu perhe tarjoaa usealle lapselle kesäisin myös lomakodin. Lapset viettävät Rahikoilla yhdestä kolmeen viikkoa. Alun perin aioimme sijaisperheeksi, mutta emme ole vielä kohdanneet sen lapsen kanssa, jolle me olisimme se oikea perhe. Elämme toivossa. Rahikan kuusihenkinen perhe on toiminut kolmisen vuotta tukiperheenä kolmelle lapselle vanhempien käytyä Pelastakaa Lasten valmennuskurssin. Lapset viettävät Rahikoilla keskimäärin yhden viikonlopun kuukaudessa, mutta tarpeen vaatiessa he ovat olleet tukiperheen luona pidempäänkin. Mielestäni tärkeintä on tarjota lapsille paikka, jossa on turvallinen ja hyvä olla. He voivat olla täällä kuin kotonaan, meidän säännöillämme tietenkin. Omat lapsemme tykkäävät tukilapsista valtavasti.
Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnasta kiinnostunut voi hakeutua esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä annettavaan koulutukseen. Erityishuoltojärjestöjen liitto Ehjä ry paitsi kouluttaa vapaaehtoisia tukihenkilöitä ja tukiperheitä, parhaillaan myös kehittää lastensuojelun tukihenkilötoimintaa Vatuke-projektissa. Ehjä ry:n tukihenkilökurssilla korostetaan, ettei tukihenkilöiden tarvitse olla sosiaalityön puoliammattilaisia. Tavoitteena on pikemminkin vahvistaa tukihenkilöiden oman elämänkokemuksen ja persoonallisuuden pohjalta nousevaa osaamista ja vuorovaikutustaitoja. Ehjä ry:n toimistolta voi tilata Lastensuojelun tukihenkilön käsikirjan, joka tarjoaa käytännönläheistä perustietoa tukihenkilön antoisasta ja haastavasta tehtävästä. Nuorten Palvelu ry:n tukihenkilötoimintaan pääsevät mukaan yhdistyksen tukihenkilökoulutuksen käyneet, 18 vuotta täyttäneet henkilöt. Toiminnan tavoitteena on sitouttaa tuettavia terveisiin elämäntapoihin, arkipäivän rutiineihin sekä harrastuksiin. Lapsi käy Pelastakaa Lapset ry:n kouluttamassa tukiperheessä tavallisesti yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Tukiperhettä tarvitaan monenlaisissa tilanteissa, esimerkiksi kun vanhempien voimavarat ovat vähissä, eikä perheen lähipiiri pysty auttamaan riittävästi. Tukiperheessä lapsi saa huolenpitoa ja turvallisia ihmissuhteita, ja vanhemmille jää aikaa omien voimiensa keräämiseen. Pelastakaa Lapset kouluttaa myös tukihenkilöitä, jotka käyvät perheissä keskinäisen sopimuksen mukaan arki-iltoina ja viikonloppuisinkin. Pelastakaa Lapset on julkaissut tukihenkilötoimintaa esittelevän oppaan Pienillä teoilla on suuri merkitys. Pelastakaa Lasten tukihenkilöt lapsiperheiden apuna. Opas löytyy nettiosoitteesta www.lapsitieto.fi esimerkiksi kirjoittamalla oppaan nimi vapaasanahakuun. Suomen Punainen Risti kouluttaa tukihenkilöitä itsenäistyville nuorille ja maahanmuuttajaperheille. Eräät Suomen Setlementtiliiton paikallissetlementit, muun muassa Kalliolan setlementti, kouluttaa vapaaehtoisia tukihenkilöitä, jotka toimivat erilaisissa elämäntilanteissa ja arjessa itsenäistyvän nuoren rinnalla, yksinhuoltajan tukena ja lapsen kaverina.
Doula-toiminta on synnyttäjien tukihenkilötoimintaa. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä Helsingin ensikodin Baby Blues -yksikkö ja Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry välittävät vapaaehtoisia tukihenkilöitä synnyttäjille. Tukisuhde kestää 1 2 tapaamista ennen synnytystä, mukanaolon synnytyksessä ja 1 2 tapaamista synnytyksen jälkeen. Doula-toimintaan pääsee mukaan osallistumalla kuukausittain järjestettäviin doula-iltoihin, jotka ovat työnohjauksellisia ja koulutuksellisia tapaamisia. 5. Tarjoa lapselle lomakoti Tarjoamalla lapselle mahdollisuuden omaan lomaan turvallisessa lomakodissa, olet mukana ennaltaehkäisevässä, perheitä tukevassa lastensuojelutyössä. Lapselle voi tarjota lomakodin Pelastakaa Lapset ry:n kautta. Lomakodit ovat pääasiassa maaseudulla asuvia perheitä, mutta myös kaupunkilaisperhe voi toimia sellaisena. Loma-ajat vaihtelevat yhdestä neljään viikkoon. 6. Vertaistukea antamaan Oletko Sinä käynyt elämässäsi lävitse vaiheita, joiden tuomalla tietämyksellä voisit tukea toista samantyyppisessä tilanteessa olevaa? Ovatko tämänhetkinen elämäntilanteesi ja ihmissuhteesi tasapainossa? Jos vastaat myöntävästi, olisit juuri sopiva henkilö antamaan vertaistukea, joka on vastavuoroista kokemusten vaihtoa sekä tukemista samassa elämäntilanteessa tai samojen ongelmien kanssa painiskelevien kesken. Vanhempien saadessa tukea myös lapsi tulee tuetuksi. Elatusvelvollisten Liiton jäsenyhdistyksissä vapaaehtoiset antavat vertaistukea tilanteessa, jossa toinen vanhemmista estää tapaamasta lasta. Kätkyt- ja lapsikuolemaperheiden yhdistys Käpy ry järjestää vertaistukeen perustuvaa tukihenkilötoimintaa. Lastensuojelun Keskusliiton EroNeuvossa on mahdollisuus kouluttautua tukemaan eroa poh-
tivia ja eronneita vanhempia. Tavoitteena on lapsen hyvinvoinnin turvaaminen myös mahdollisen eron jälkeen. Vapaaehtoistyöntekijät Eroneuvo-tilaisuuksissa ovat itse eronneita vanhempia ja he jakavat asiakkaiden kanssa sekä eron että vanhemmuuden kokemuksen. Vertaistukitoiminta on Näkövammaisten Lasten Tuki ry:n perustoimintaa. Näkövammaisten lasten vanhemmat toimivat vapaaehtoisina tukihenkilöinä, jotka järjestävät perhetapaamisia ja viikonloppuleirejä. Setlementtinuorten liiton Tyttöjen talo -toiminnassa nuoret äidit tukevat toisiaan ryhmissä. Suomen Uusperheellisten Liiton paikallisyhdistyksissä on mahdollista osallistua vertaisryhmään, joka pyrkii edistämään uusperheen perheytymistä. Vertaisryhmän jälkeen voi kouluttautua vertaisryhmäohjaajaksi ja lähteä käynnistämään uutta ryhmää. Vertaistukea pääsee antamaan myös Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liiton yksinhuoltajien olohuoneissa, joita toimii noin 50 eri puolilla Suomea. 7. Toimisitko netissä tai puhelimessa? Netti alkaa olla jokapäiväinen toimintaympäristö yhä useammalle suomalaiselle, ehkä myös Sinulle. Sitä kautta, samoin kuin puhelimitse voi osallistua lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön. Alla esiteltyjen mahdollisuuksien lisäksi jokainen voi antaa netissä myös virtuaalista vertaistukea esimerkiksi keskustelupalstoilla.
Nuori kohdataan sellaisena kuin hän on Maatu Arkio, 30, päivystysohjaaja, Helsinki Maatu Arkio hakeutui vapaaehtoiseksi päivystäjäksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin siirtyessään työelämästä etäopiskelijaksi. Tunsin, että haluan kuulua johonkin yhteisöön, jossa odotetaan minun panostani. Haastattelun jälkeisessä koulutuksessa syntyi heti hyvä ryhmähenki, kuvailee Arkio. Nykyisellään hän työskentelee päivystäjien ohjaajana, joka ei vastaa puheluihin. Vapaaehtoisena päivystäjänä hän ei voisikaan esiintyä julkisuudessa. Nuoret voivat soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen missä tahansa asiassa. Tavoitteena on kuunnella sekä ymmärtää ja tukea nuorta. Onnistuneessa puhelussa nuori kohdataan sellaisena kuin hän on. Hänen asiansa ja tunteensa kuunnellaan, ja se riittää. Päivystäjä saa usein palkakseen hyvän olon. Sen voimin jaksaa pitkälle eteenpäin. Jos kohdalle osuu rankka puhelu, asia käydään välittömästi läpi ohjaajan kanssa henkilökohtaisesti ja vielä päivystyksen päätyttyä yhteisessä purkutilaisuudessa. Vaikeiden ajatusten kanssa ei tarvitse mennä kotiin.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoaa mahdollisuuden alkaa päivystäjäksi Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin sekä Vanhempainpuhelimeen ja -nettiin. Lapset ja nuoret voivat ottaa yhteyttä Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin missä tahansa asiassa. Molemmat palvelut tarjoavat aikuisen tukea ja aikaa. Päivystäjäksi voi päästä yli 22- vuotias aikuinen, jolla on kokemusta ja kiinnostusta lasten ja nuorten kanssa toimimiseen. Päivystäjät käyvät peruskurssin, josta kiinnostuneet haastatellaan ennen peruskoulutukseen valitsemista. Peruskursseja järjestetään Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa. Vanhempainpuhelin ja -netti on vertaistukeen perustuva ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön muoto. Vanhemmat ottavat yhteyttä halutessaan keskusteluapua, tukea tai uutta näkökulmaa lapsiin, kasvattamiseen ja vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Vapaaehtoiset päivystäjät, jotka ovat itsekin vanhempia, koulutetaan tehtävään. Koulutusta järjestetään pääkaupunkiseudulla. Pelastakaa Lasten Kriisi- ja Manteli-chat tarvitsevat vapaaehtoisia. 40-paikkainen Kriisi-chat käynnistyy pikaisesti katastrofiuutisen tai muun lapsia järkyttävän tapahtuman tultua julkisuuteen. Chat-huoneissa lapset voivat käydä läpi tuntojaan tehtävään koulutetun valvojan johdolla. Manteli-chat helpottaa joulun pyhinä yksinäisyydestä ja ahdistuksesta kärsivien lasten ja nuorten oloa. Jos havaitset netissä lapsipornoa, lasten hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia tai lapsia loukkaavaa aineistoa, voit ilmoittaa asiasta Pelastakaa Lasten vihjepalveluun, johon tuli vuonna 2006 yhteensä yli 9 000 vinkkiä. Vihjepalvelimen toiminta perustuu kansainväliseen Inhope-verkostoon ja Suomessa yhteistyöhön keskusrikospoliisin, viranomaisten ja palveluntuottajien kanssa. Hubu.fi on Elämä On Parasta Huumetta ry:n nuorille suunnattu vuorovaikutteinen nettisivusto, johon kaikilla on mahdollisuus tuottaa sisältöä. Sivuilla julkaistaan nuorten tekemiä kirjoituksia, kuvia, videoita ja ääntä. Hubu.fi:ssä on pelejä, tietokilpailuja, kyselyjä, Habbossa pidettävien chattien aikataulu, tietoa EOPH:n järjestämistä tapahtumista ja päihdesanasto. Netissä toimii myös Varikkotiimi, jonne haetaan nuoria vuodeksi kerrallaan. Varikkotiimiläiset arvioivat yhdistyksessä kehitettyjä tuotteita.
8. Jakaisitko osaamistasi opastamalla, kouluttamalla, luennoimalla tai tiedottamalla? Vapaaehtoisia tarvitaan useissa järjestöissä opastamaan, kouluttamaan, luennoimaan tai tiedottamaan. Omaa ammatillista osaamistaan tai vaikkapa harrastusten kautta kertynyttä tietotaitoaan voi antaa lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön monin eri tavoin. Tuntuisiko jokin seuraavista Sinulle sopivalta tavalta toimia? Eräät asianajotoimistot antavat Elatusvelvollisten Liiton puitteissa ilmaista puhelinneuvontaa perheoikeuteen liittyvissä kysymyksissä. Vapaaehtoisia osaajia kaivataan monenlaiseen toimintaan Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä. Tervetulleita ovat esimerkiksi vauvahierojat, atk-tukihenkilöt, joogaopettajat, tiedottajat sekä historian ja tarinoiden kokoajat. Useat yhdistykset tarvitsevat nikkareita korjaamaan ensi- ja turvakotien pihojen leikkipaikat EU-kuntoon. Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry ottaa mielellään vastaan vapaaehtoisia kouluttajia tukiperhetoimintaan. Luennoitsijat taas toivotetaan tervetulleeksi vertaisperhekursseille. Nuorten Keskuksen Toimiva perhe - ja Valis-koulutuksissa voi kuka tahansa vanhempi kouluttautua kasvatusasioissa samoin kuin nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvillä Alis- ja äxäri-kursseilla. Koulutuksen käytyään asiasta kiinnostunut voi alkaa vetää koulutuksia muille ohjelman mukaisesti. Nuorten Kotkain Keskusliiton koulutustilaisuuksissa vetäjinä toimivat usein vapaaehtoiset ohjaajat, jotka ovat ammatiltaan esimerkiksi opettajia. Näkövammaisten Lasten Tuki ry järjestää seitsemällä paikkakunnalla Oo mun kaa -leirejä, joita ohjaavat vapaaehtoiset sosiaali- ja terveysalan opiskelijat. Vapaaehtoiset tukevat ja opastavat talousongelmaisia nuoria Setlementtinuorten liitto ry:n Haltsaa Proggiksessa. Toimintaan kaivataan sekä nuoria, jotka ovat iältään vertaisia opastettavien kanssa, että senioreita, joilla on elämänkokemusta ja omat talousasiat kunnossa. Mukaan lähtevät saavat koulutuksen tehtävään ja heille järjestetään yhteistoimintaa.
Osuuko Sinun osaamisesi yksiin Suomen lasten ja nuorten säätiön toiminnan kanssa? Säätiön tavoitteena on turvata ja edistää lasten ja nuorten elämän positiivista kehitystä, ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä ja haastaa vastuuseen syrjäytymisvaarassa olevista lapsista ja nuorista sekä Suomessa että kansainvälisesti. Säätiö toteuttaa tavoitteitaan muun muassa omien ohjelmien kautta. Kouluille säätiö on suunnannut Zest-ohjelman, jolla kannustetaan yläkoulunuoria löytämään ja kehittämään vahvuuksiaan ja elämäntaitojaan. Säätiö on mukana myös maahanmuuttajanuorten ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kouluttamis- ja työllistämishankkeessa sekä Karjalan Lapsi -ohjelmassa, jonka tavoitteena on tukea sosiaalisessa ja taloudellisessa ahdingossa elävien lasten ja nuorten tervettä kasvua Venäjän Karjalassa. Säätiö toimii lisäksi kansainvälisesti kehittäen ja valvoen ulkoasiainministeriön kautta tuettavia kehitysyhteistyöhankkeita. Vanhempien, mutta erityisesti opettajien ja päiväkotien henkilökunnan on mahdollista kouluttautua Suomen Lions-liitto ry:n Lions Quest -kasvatusohjelman käyttäjiksi. Lions Quest eli Yhdessä kasvamisen ohjelma on laaja-alainen ja pitkäkestoinen. Sen tarkoituksena on vahvistaa lasten ja nuorten elämäntaitoja ja heitä itseään ihmisinä, tukea tervettä kasvua ja ennaltaehkäistä riskikäyttäytymistä. Suomen Uusperheellisten Liiton toiminnassa on mahdollista kouluttautua uusperheohjaajaksi ja saada tätä kautta myös työkaluja omaan työhön, erityisesti opetus- ja sivistystoimessa, terveydenhuollossa tai sosiaalityössä. Uusperheneuvojana on mahdollista vaikuttaa merkittävästi lastensuojelullisten näkökulmien vahvistumiseen. Suomen Unicefista löytyy tilaa henkilöille, jotka muun muassa tekevät koulu-, yritys- ja yhteisövierailuja, jakavat esitteitä sekä luovat ja ylläpitävät yhteyksiä paikalliseen mediaan. Unicefin paikallisryhmissä toimii esimerkiksi vapaaehtoisia koululähettiläitä, jotka käyvät pitämässä Unicef-aiheisia aamunavauksia tai esitelmiä.