Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan yksikköjen ja ministeriöiden kanssa kasvupolitiikkaa, jolla tuetaan hallitusohjelman kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamista. Kasvupolitiikan perustana on menestyvä yritystoiminta, joka innovoi, työllistää ja luo hyvinvointia Suomeen. Kasvupolitiikalla luodaan hallinnonalalla edellytyksiä yritysten uudistumiselle ja toimintaedellytysten parantumiselle, kasvulle ja kansainvälistymiselle, terveelle kilpailulle, työllistämiskynnyksen alentamiselle ja työnteon kannustavuudelle sekä työvoimahallinnon uudistamiselle työllistymistä tukevaksi. Biotaloudella ja puhtailla ratkaisuilla luodaan uutta ja kilpailukykyistä liiketoimintaa ja työllisyyttä sekä edistetään kestävää kehitystä. Kasvupolitiikka ulotetaan asiakaspalveluun asti yhdistämällä maakuntauudistuksen yhteydessä yritys- ja TE-palvelut liiketoimintalähtöiseksi julkiseksi kasvupalveluksi. Työ- ja elinkeinohallinto toteuttaa kasvupolitiikkaa eri toimenpiteissään ja palveluissaan kiinnittäen huomiota vaikuttavaan ja tulokselliseen toteuttamistapaan. Aktiivisen markkinavuoropuhelun kautta vahvistetaan yritysten kasvuhalukkuutta. Kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön rakentamisessa llaan kilpailun esteiden ja rajoitusten purkamista sekä lupa- ja viranomaismenettelyjen keventämistä. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Kasvupolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys: työllisyysaste nostetaan hallituskauden aikana 72 prosenttiin, samalla työllisten määrä kasvaa 110 000 henkilöllä. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa toimialalleen alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Yksityisen sektorin suorituskyky paranee ja liiketoiminta suuntautuu vahvemmin kansainvälisille markkinoille Yritykset hyödyntävät aiempaa enemmän uudenlaisia arvonluontiverkostojen tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia Yrityksiä kannustetaan eri keinoin uusien toimintamallien, tuotteiden ja asiakastarpeiden kehittämiseen sekä nopeaan reagointiin markkinoilla T&k-panostuksia kohdentuu riittävästi merkittävien uusien avauksien kehittämiseen Työelämän rakenteet kehittyvät niin, että jokaisen työpanos ja osaaminen saadaan muuttuvan elinkeinorakenteen oloissa täysimääräisesti hyödynnettyä Energia-alan ja muiden alojen infrastruktuuri rakentuu kasvua tukevalla tavalla Aluekehityksessä hyödynnetään kasvupolitiikan tarjoamia mahdollisuuksia. Aluehallintouudistuksessa varmistetaan liiketoimintalähtöinen kasvua ja työllisyyttä tukeva toteuttamistapa Talouden kilpailullisuutta kasvatetaan ja markkinaehtoisen liiketoiminnan edellytyksiä parannetaan. Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti rakennemuutostilanteissa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista naisia on ollut 43 % vuosina 2013. Naisten osuus eri työvoimapalveluiden aloittaneista on ollut seuraava: ammatillinen työvoimakoulutus 37 % vuonna, 36 % vuonna 2014 ja 43 % vuonna 2013, kotoutumiskoulutus 60 % vuonna ja 59 % vuosina 2013 2014, palkkatuettu työ 48 % vuonna, 47 % vuonna 2014 ja 48 % vuonna 2013 ja starttiraha 48 % vuonna, 46 % vuonna 2014 ja 47 % vuonna 2013. Omaehtoisen opiskelun aloittaneista naisia oli 60 % vuosina 2013. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talousarvio esitys 32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) rahoitusvaltuus 241,015 231,015 32.20.41 Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 5,000-32.20.82 Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 500,000 500,000 32.20.83 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 146,823 146,823 32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) hankintasopimusvaltuus 140,430 127,800 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,400 8,400 myöntämisvaltuus 0,034 0,034 32.50.42 Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 5,000-32.50.43 Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 1,000-32.50.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyöja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 326,965 378,684 32.60.40 Energiatuki (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 35,000 35,000 Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto 712 648 284 540 271 643-12 897-5 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 40 588 33 645 33 610-35 0 02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 214 435 193 120 179 626-13 494-7 20. Siviilipalvelus (arviomääräraha) 4 192 4 939 4 939 0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v) 538 616 836 220 36 (22.) Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen estäminen (siirtomääräraha 2 v) 100 000 0 29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 92 388 30 622 30 854 232 1 40. Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) 13 571 13 251-320 -2 60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) 0 20 20 0 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 9 507 8 007 8 507 500 6 (88.) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n oman pääoman korottaminen (arviomääräraha) 42 000 0 (89.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 209 000 0 20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 1 473 137 925 551 858 972-66 579-7 01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 36 110 32 890 31 597-1 293-4 06. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 40 572 38 448 36 057-2 391-6 28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 500 500 400-100 -20 40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) 367 195 330 370 273 500-56 870-17 41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha) 1 102 3 500 2 500-1 000-29 42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 9 800 7 024 2 300-4 724-67 43. Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 30 000 43 000 13 000 43 (46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) 20 000 0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha) 90 497 56 735 64 643 7 908 14 48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) 9 886 20 200 40 300 20 100 100 49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 130 188 91 770 87 303-4 467-5 (50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) 1 000-1 000-100 80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha) 505 068 106 404 82 462-23 942-23 82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha) 0 10 10 0 83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) 132 219 141 700 139 900-1 800-1 87. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 5 000 0 88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 105 000 30 000 30 000 0 89. Pääomasijoitus Tekes Pääomasijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 20 000 30 000 20 000-10 000-33 30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 741 785 750 512 594 574-155 938-21 01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 153 486 165 117 156 131-8 986-5 51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 588 299 585 395 438 443-146 952-25 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 64 048 85 600 76 791-8 809-10 01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 820 10 058 9 899-159 -2 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) -2 118 4 541 7 235 2 694 59 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 18 677 19 781 19 482-299 -2 31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) 5 731 4 731 4 731 0 50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha) 873 897 822-75 -8 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) 2 524 2 572 2 572 0 52. Palkkaturva (arviomääräraha) 27 501 43 000 32 000-11 000-26 95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha) 40 20 50 30 150 50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 443 259 342 160 437 451 95 291 28 40. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (siirtomääräraha 3 v) 15 000 11 000-4 000-27 41. Valtionavustus Finpron toimintaan (siirtomääräraha 3 v) 52 095 35 600 33 600-2 000-6 42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) 24 428 30 218 20 078-10 140-34 43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) 11 051 8 018 5 315-2 703-34 44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 5 000 0 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) 344 970 242 324 357 458 115 134 48 65. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) 5 716 6 000 5 000-1 000-17 60. Energiapolitiikka 212 752 383 379 486 917 103 538 27 01. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 994 8 857 6 587-2 270-26 20. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 500 2 500 0 40. Energiatuki (arviomääräraha) 45 932 76 402 70 076-6 326-8 41. LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha) 11 721 41 750 25 519-16 231-39 42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha) 1 111 1 310 385-925 -71 43. Kioton mekanismit (arviomääräraha) 597 460 250-210 -46 44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) 142 398 234 600 298 600 64 000 27 45. Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki (siirtomääräraha 3 v) 20 000 40 000 20 000 100 46. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha) 43 000 43 000 0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % (87.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 2 000 0 70. Kotouttaminen 98 913 164 471 264 660 100 189 61 03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 2 246 2 246 2 091-155 -7 30. Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha) 96 667 162 225 262 569 100 344 62 3 746 542 2 936 213 2 991 008 54 795 2 Henkilöstön kokonaismäärä 8 190 8 000 8 000 01. (32.01, osa) Hallinto S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa kasvu- sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista. Hallinto palvelee kasvutta huolehtimalla siitä, että yritysten toimintaympäristö on kunnossa ja kansainvälisesti kilpailukykyinen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot). ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat. ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä. 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 610 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin 3) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Työ- ja elinkeinoministeriö Hallituksen esitykset (kpl) 14 20 25 Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) 62 > 80 > 80 Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) 0,4 0 0 Valtioneuvoston asetukset (kpl) 41 30 35 Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%) 0,3 < 1,0 < 1,0 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 463 443 440 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,50 > 3,50 > 3,50 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 49 189 41 845 41 810 Bruttotulot 8 625 8 200 8 200 Nettomenot 40 564 33 645 33 610 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 7 192 siirtynyt seuraavalle vuodelle 7 216 Erityisasiantuntijan palkkaaminen (siirto momentilta 24.01.01) 52 ESIR-neuvontapalvelut (siirto momentilta 32.01.21) 400 EU:n horisontti 2020 -ohjelman kansallisen koordinoinnin vahvistaminen (siirto momentilta 32.20.06) (1 htv) 70 Säästöjen VNHY-osuuden palautus (siirto momentilta 23.01.01) 352 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
TEM Aleksanterinkatu 4-10 peruskorjaus (siirto momentilta 23.01.01) 350 VNHY:n siirtojen täsmennys Bulevardi 6:n vuokrat ja ruokalatuki (siirto momentilta 23.01.01) 125 YK:n Oslon ryhmän puheenjohtajuus (siirto momentilta 28.30.01) 60 Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -15 Kirjanpidon keskittäminen (HO ) -8 Lomarahojen alentaminen (Kiky) -376 Palkkaliukumasäästö -88 Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -175 Toimintamenojen tuottavuussäästö -244 Työajan pidentäminen (Kiky) -247 Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -37 VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -254 talousarvio 33 610 000 II lisätalousarvio -86 000 talousarvio 33 645 000 tilinpäätös 40 588 000 02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 179 626 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) euroneuvontakeskuksista sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesin projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen 2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen 3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon 5) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : -35 Vaikuttavuus Ihmiset ja ympäristö Virta yli 3 kk työttömyyteen, % 48 < 35 < 35 Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, % 37 < 25 < 25 Kansalaisten tyytyväisyys maanteiden palvelutasoon (1 5) 2,9 > 3,0 > 3,1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Yritykset ja elinkeinot Uudet yritykset (lkm) 7 301 9 300 10 000 Uudet kansainvälistyvät yritykset (lkm) - 1 650 1 750 Raskaan liikenteen tyytyväisyys maanteiden palvelutasoon (1 5) 2,6 2,6 2,7 Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa) 1 390 > 1 600 > 1 600 Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojelualueiden toteutus (ha) 8 767 5 200 5 020 Palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämistä tukeva aluerakenne (%) (väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä) 64 64 64 Maatalouden fosforitase (kg/ha) 3,8 5 < 5 Maatalouden typpitase (kg/ha) 47 46 < 46 Toiminnallinen tuloksellisuus Asiakaspalvelutyytyväisyys (1 5) - 4,0 - ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1 5) 3,6 - > 3,6 Ympäristösuojelun valvontatarkastukset (kpl) 1 587 1 800 1 850 Maatalouden ja elintarviketurvallisuuden valvonnat (%) 100 100 100 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 3 285 3 279 2 944 henkilötyövuodet toimintamenomomentilla 2 883 2 679 2 544 henkilötyövuodet muilla momenteilla 402 600 400 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,3 > 3,4 > 3,4 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 237 356 223 120 209 626 Bruttotulot 33 888 30 000 30 000 Nettomenot 203 468 193 120 179 626 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 19 010 siirtynyt seuraavalle vuodelle 29 977 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Julkisoikeudelliset suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 10 319 12 000 10 000 muut tuotot -18 - - Tuotot yhteensä 10 301 12 000 10 000 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 8 190 9 300 8 200 osuus yhteiskustannuksista 2 865 4 000 2 800 Kustannukset yhteensä 11 055 13 300 11 000 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -754-1 300-1 000 Kustannusvastaavuus, % 93 90 91 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 4 820 25 000 6 000 EU:lta saatava rahoitus - - - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus - - - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 2 838 1 000 1 500 Tuotot yhteensä 7 658 26 000 7 500 Hankkeiden kokonaiskustannukset 9 209 30 000 9 000 Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -1 551-4 000-1 500 Omarahoitusosuus, % 17 13 17 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.41, 51, 64, 30.20.43, 30.40.20, 31, 51 ja 62, 31.10.20, 50 ja 76, 31.30.63 ja 64, 32.30.51, 32.50.42, 43, 64 ja 65, 32.60.40, 32.70.30, 33.20.31 ja 52, 35.10.21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.64. Koulutusporttijärjestelmän ja ALPO-rekisterin rahoitus (siirto momentilta 32.70.03) 155 Maatalouden tukivalvonta (17 htv) (kertaluonteinen meno) 1 000 Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntasijoituspaikkoihin liittyvät tehtävät (-8 htv) -600 Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -260 Kirjanpidon keskittäminen (HO ) -130 Lomarahojen alentaminen (Kiky) -2 215 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 67 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Palkkaliukumasäästö -521 Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -1 029 Säästöpäätös -6 000 Toimintamenojen tuottavuussäästö -925 Työajan pidentäminen (Kiky) -1 445 Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -219 VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -1 372-13 494 talousarvio 179 626 000 II lisätalousarvio -190 000 talousarvio 193 120 000 tilinpäätös 214 435 000 20. Siviilipalvelus (arviomääräraha) Momentille myönnetään 4 939 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti: 1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia 2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : IIman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista. Valtaosa velvollisista siirtyi koulutusjakson jälkeen siviilipalveluskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin. Täydennyspalvelukseen on velvollinen osallistumaan siviilipalvelusvelvollinen, joka on suorittanut asevelvollisuuslain (1438/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaisen palveluksen ja jonka hakemus siviilipalvelukseen on hyväksytty mainitun palveluksen suorittamisen jälkeen. Määräys täydennyspalvelukseen on toimitettava 12 kuukauden kuluessa siviilipalvelushakemuksen hyväksymisestä. Täydennyspalvelukseen hakeutuvien määrän arvioidaan pysyvän korkeana ollen noin 800 täydennyspalvelusvelvollista vuodessa. arvio arvio Siviilipalvelukseen hakeneet (hlöä) 2 045 2 200 2 200 Peruskoulutusjaksolla koulutetut (hlöä) 1 601 1 450 1 450 Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa (hlöä) 300 200 200 siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet (hlöä) 20 25 25 Täydennyskoulutukseen hakeutuneet (hlöä) 985 800 800 koulutetut (hlöt) 441 780 780 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
talousarvio 4 939 000 talousarvio 4 939 000 tilinpäätös 4 191 670 21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 836 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen 2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen. Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momentille 32.50.43) -780 ESIR-neuvontapalvelut (siirto momentille 32.01.01) -400 Tasokorotus 2 500 Toimintamenosäästö (HO ) -1 100 220 Momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi. talousarvio 836 000 II lisätalousarvio 1 700 000 talousarvio 616 000 tilinpäätös 538 000 29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 30 854 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 32.50.65 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momenteilta 32.20.40, 32.20.42 ja 32.20.43 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtori (siirto momentilta 28.01.29) 232 232 Määräraha on kehyksen ulkopuolinen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
talousarvio 30 854 000 II lisätalousarvio talousarvio 30 622 000 tilinpäätös 92 388 027 40. Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 13 251 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja sen perusteella annetun avustuksesta elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille vuosina 2020 annetun asetuksen (1530/) mukaisesti yleisavustuksena: 1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen 2) yritysten uudistumista ja kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yleisavustuksena: 1) standardointitoimintaan 2) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen. Määrärahaa saa käyttää yleis- tai erityisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) ja ministeriön antamien erillisten valtionavustusehtojen mukaisesti: 1) valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen 2) Suomen Enterprise Europe Network -verkoston toiminnan rahoittamiseen 3) yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja matkailua edistävistä Team Finland -kasvuohjelmista aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/) mukaisten kansainvälisten messuosallistumisten toteuttamiseen ja maksamiseen. Yritysten uudistumiseen ja aineettoman tuotannon edistämiseen tarkoitettujen pk-yrityspalvelujen kehittämiseen ja pilotointiin voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös Team Finland -kasvuohjelmissa voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Yleisavustusta voidaan käyttää yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen tähtäävien palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen, standardointitoimintaan, pohjoismaisen ympäristömerkkijärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen sekä suomalaisen muotoilun edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla. Luovien alojen kansainvälistymistä edistävä yleisavustus kohdennetaan suomalaisen musiikin sekä elokuva- ja audiovisuaalisen alan tunnettuuden ja menekin edistämiseen maailmalla. Kansainvälistymistä edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtä- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
vänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla osana Team Finland -verkostoa. Erityisavustusta voidaan käyttää valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeisiin, joilla edistetään elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten uudistumista ja kansainvälistymistä. Lisäksi erityisavustusta voidaan käyttää Suomen kansallisena vastinrahoituksena Euroopan komission Enterprise Europe Network -verkoston toimintaan. Yleis- ja erityisavustusta voidaan käyttää myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisten kärkihankkeiden toteutukseen kuuluvien yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja matkailua edistävien Team Finland -kasvuohjelmien rahoittamiseen erityisesti puhtaiden ratkaisujen (cleantech) ja digitalisaation sektoreilla. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisten kärkihankkeiden toteutukseen kuuluvien erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälisten messuosallistumisten toteuttamiseen. Vaikuttavuus Yritykset uudistavat liiketoimintaansa, verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee Pk-yritysten tietoisuus uudistumisen keinoista - - kasvaa Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistamista Työkohteiden lukumäärä uusilla alueilla 1 186 1 200 1 250 Kulutuksen ohjautuminen ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin sekä vastuullisuuteen sitoutuneiden suomalaisten yritysten määrä - - kasvaa Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Yritysten uudistuminen ja globaalit kansainvälistymispalvelut 3 421 000 Standardisointitoiminta 1 330 000 Työllisyys ja kilpailukyky: Team Finland 8 500 000 13 251 000 Kertaluonteisten lisäysten poisto (Finnish Business HuB, Viexpo) -320 talousarvio 13 251 000 II lisätalousarvio -200 000 talousarvio 13 571 000 60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 20 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: -320 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin 2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. talousarvio 20 000 talousarvio 20 000 tilinpäätös 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 8 507 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen 2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö 350 000 Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu 1 340 000 OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet 797 000 Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon 400 000 Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut 44 000 Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu, osuudet eläkemaksuista ja uudesta pääkonttorista aiheutuvista kustannuksista 2 829 000 Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu 2 000 000 Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön (IRENA) jäsenmaksu 120 000 Ydinvoimalaitosten tarkistukset 226 000 Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet 401 000 8 507 000 Kertaluonteisen säästön palautus 500 500 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
talousarvio 8 507 000 talousarvio 8 007 000 tilinpäätös 9 507 000 20. (32.20, osa ja 01, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka S e l v i t y s o s a : Kasvupolitiikan toteuttamiseksi elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Olennaista on varmistaa, että Suomi on vetovoimainen toimintaympäristö kasvua hakeville yrityksille, korkeatasoiselle osaamiselle ja ulkomaisille investoinneille. Toimenpiteillä tuetaan myös yritysten jatkuvaa uudistumista ja elinkeinorakenteen monipuolistumista sekä suomalaisten yritysten menestymistä globaaleilla markkinoilla. Nämä yhdessä luovat perustan talouskasvulle, uusien työpaikkojen syntymiselle ja hyvinvoinnille. Kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön rakentamista tuetaan pääomamarkkinoita kehittämällä, kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta parantamalla sekä uusien investointien ja osaamisen houkuttelulla. Toimenpiteillä edistetään toimialojen uudistumista ja uusien kärkien syntyä. Yrityksiä kannustetaan uudistamiseen hyödyntäen uusia arvonluonnin lähteitä ja digitalisaatiota. Uudistumista ja elinkeinoelämän monipuolistumista tuetaan vahvistamalla kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja ekosysteemien muodostumista Suomeen. Alueiden uudistumista edistetään ennakoivilla rakennemuutoksen toimilla ja kannustamalla niitä erikoistumiseen ja kokeiluihin. Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi vahvistetaan elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä sekä parannetaan tutkimuksen ja innovaatioiden kaupallistamisen edellytyksiä. Suomalaisten yritysten menestymistä globaaleilla markkinoilla tuetaan auttamalla yrityksiä tunnistamaan globaaleja liiketoimintamahdollisuuksia, rakentamalla globaaleja verkostoja sekä kannustamalla yrityksiä tuottamaan suomalaisiin vahvuuksiin perustuvia ratkaisuja globaaleihin asiakastarpeisiin ja kanavoimaan niistä lisäarvoa kotimaahan. Tähän pyritään luomalla kilpailuetua uusista arvonluonnin lähteistä ja edelläkävijämarkkinoista sekä kehittämällä ratkaisuja globaaleihin asiakastarpeisiin strategisesti merkittävillä kasvualoilla, kuten bio-, digi-, cleantech- ja terveysaloilla. Uutta kasvua haetaan myös arktisen liiketoiminnan mahdollisuuksista. Hallitusohjelman keskeisenä tavoitteena on kasvurahoitus ja yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman vahvistaminen. Tehokkaasti toimiva yritysrahoitusmarkkina on edellytys, jotta Suomeen saadaan lisää kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä. Julkisella yritysrahoituksella on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Yleinen periaate on markkinaehtoisuus ja yksityisen rahoituksen täydentäminen ja katalysointi. Julkista yritysrahoitusta ja valtion riskinjakoa tarvitaan erityisesti aloittavissa yrityksissä, innovatiivisissa kasvuyrityksissä sekä vienninrahoituksessa. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimintatapoja ja yhteistyötä uudistetaan hyödyntämällä digitalisaatiota ja kokeiluja. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa sekä kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
2013 2014 arvio arvio Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö elinkeinotoiminnalle Alkaviin yrityksiin tehtyjen yksityisten riskisijoitusten määrä, milj. euroa 135 124 116 > 120 > 120 Ulkomaisessa omistuksessa olevien tytäryhtiöiden henkilöstön määrän kasvu Suomessa, % -2,2 4,1 4 > 4 > 4 Yritykset uudistuvat ja elinkeinorakenne monipuolistuu Yritysten t&k-menojen kehitys, % -2,0-4,2-4 > 0 > 2 Pk-yritysten osuus kaikkien yritysten henkilömäärästä, % 65,9 66,3 > 66 > 67 > 67 Suomalaiset yritykset menestyvät globaaleilla markkinoilla Suomen osuus vientimarkkinoista, vuosimuutos % 0,14-2,51 > 0 > 0 > 0 Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, Tekes Pääomasijoitus Oy, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy sekä useat valtionapuyhteisöt. 01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 597 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen 2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, joka edistää maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla tukea elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä tukea kustannustehokasta yhteiskuntasuunnittelua. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen kestävän käytön tutkimuksessa. GTK edistää investointeja ja elinkeinotoimintaa osana kestävän kehityksen taloutta. Uusilla innovaatioilla ja geotiedon hyödynnettävyydellä lisätään kustannustehokkuutta ja vahvistetaan elinkeinopolitiikassa määriteltyjä tavoitteita ja kasvun kärkialueita. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Mineraalitalous luo kestävää kasvua: mineraalisten raaka-aineiden hyödyntämisen ja jatkojalostuksen kautta syntyy ratkaisuja kehittyviin materiaalitarpeisiin Uusia luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä edistäviä cleantech-ratkaisuja syntyy Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
Geologia yhdyskuntien kestävän rakentamisen tehostajana: geologisen tiedon hyödyntäminen alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa sekä niihin liittyvissä ympäristökysymyksissä parantuvat. Toiminnallinen tuloksellisuus Tulosalueiden osuus kustannuksista, % mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 57,2 57 56 energiahuolto ja ympäristö 22,0 21 22 maankäyttö ja rakentaminen 20,8 22 22 Yhteisrahoitteinen toiminta kustannusvastaavuus, % 55,5 50 50 osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 18,7 18 20 hankkeiden lukumäärä, kpl 98 95 95 Maksullinen toiminta tulot, milj. euroa 8,7 6,5 7,8 ylijäämä, 1 000 euroa 842 455 550 ylijäämä, % tuotoista 9,7 7 7 htv-kertymät 46,3 60 60 Tuotokset ja laadunhallinta Digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt sovelletaan viraston kaikkiin prosesseihin, innovatiivisiin tietopääoman kasvattamisen toimintamalleihin ja asiakasratkaisuihin Suomen keskeisistä kaivosmineraaleista valmistuu kokonaisarvio ja mineraalivarantojen kartoituksen uudistetut lopputuotteet ovat asiakkaiden käytössä Materiaalitutkimuksen infrastruktuuria ja yhteistoimintamalleja kehitetään aktiivisesti kohti laajempia kansainvälisen tason osaamiskeskittymiä ja osaamista tuotteistetaan vastaamaan kiertotalouden haasteisiin Innovaatiohakuista yhteistyötä tiivistetään Cleantech-teeman alueella: tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa lisätään koskien energiaratkaisuja, materiaalitehokkuutta ja teollisuuden tuotantoympäristöjen hallintaratkaisuja Tiedontuotantoprosessien digitalisointi, yhtenäiset karttatietokantaratkaisut, palvelukonseptointi ja niihin perustuvat käyttäjälähtöiset palvelut parantavat tuottavuutta, kartuttavat tietopääomaa ja lisäävät geologisen tutkimustiedon ja aineistojen monipuolista käyttöä Yhdyskuntarakentamisen yhteistoiminta- ja tietotuotantomallin (suunnittelua ja rakentamista palvelevat 3D-mallit) määrittely edistyy kohti tilaksi asetettua yhtenäistä kansallista geomallia. Maankäytön painopistealueilla pohjatutkimustiedon käytettävyys ja kattavuus parantuu merkittävästi. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 530 472 430 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,5 3,60 3,65 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 48 410 41 890 42 597 Bruttotulot 12 579 9 000 11 000 Nettomenot 35 831 32 890 31 597 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 553 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 832 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 8 563 6 500 7 800 muut tuotot 95 - - Tuotot yhteensä 8 658 6 500 7 800 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 5 604 4 600 5 550 osuus yhteiskustannuksista 2 212 1 445 1 700 Kustannukset yhteensä 7 816 6 045 7 250 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 842 455 550 Kustannusvastaavuus, % 111 108 108 Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -16 Kirjanpidon keskittäminen (HO ) -8 Lomarahojen alentaminen (Kiky) -392 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 20 Palkkaliukumasäästö -173 Palkkausten tarkistukset 1 Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -182 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -785 Säästöpäätös 1 000 Toimintamenojen tuottavuussäästö -168 Toimintamenosäästö (HO ) -50 Työajan pidentäminen (Kiky) -256 Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -39 VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -245-1 293 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19
talousarvio 31 597 000 II lisätalousarvio -225 000 talousarvio 32 890 000 tilinpäätös 36 110 000 06. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 36 057 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä ennakointitoimintaan ja kansainvälistymisen edistämiseen. S e l v i t y s o s a : Innovaatiorahoituskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Rahoitus- ja asiakkuustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus, % 4,1 < 7,0 < 6,5 Asiakaspalautteen yleisarvio Tekesin toiminnasta (1 5) 4,3 > 4,3 > 4,3 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta, % 70 > 70 > 70 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 285,3 285 280 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,7 - - Team Finland -kumppanuusorganisaatioiden yhteinen henkilöstökysely (1 5) - Otetaan käyttöön > 3,5 Tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille 32.01.02. Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään toimintamenojen lisäksi Tekesin hallinnoimien muiden momenttien (32.20.40, 32.20.43, 32.20.83 ja 32.20.89) sekä momentin 32.20.42 määrärahoja ja valtuuksia. Momenttiensa myöntövaltuuksilla Tekes rahoittaa riskipitoisia tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan projekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2020. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Hanke- ja ohjelmatoiminta 5 230 000 Toimintamenot 30 827 000 36 057 000 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 40 818 38 548 36 157 Bruttotulot 531 100 100 Nettomenot 40 287 38 448 36 057 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 18 383 siirtynyt seuraavalle vuodelle 18 668 EU:n Horisontti 2020 -ohjeman kansallisen koordinoinnin vahvistaminen (siirto momentille 32.01.01) (-1 htv) -70 Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -8 Kirjanpidon keskittäminen (HO ) -4 Lomarahojen alentaminen (Kiky) -360 Palkkaliukumasäästö -85 Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -168 Toimintamenojen tuottavuussäästö -198 Toimintamenosäästö (HO ) -1 000 Työajan pidentäminen (Kiky) -236 Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -36 VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -226 talousarvio 36 057 000 II lisätalousarvio -296 000 talousarvio 38 448 000 tilinpäätös 40 572 000 28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 400 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan 2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen -2 391 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 21
3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Materiaalitehokkuus on luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, tehokasta sivuvirtojen hallintaa, jätteen määrän vähentämistä ja materiaalien kierrätystä sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentämistä. Määrärahaa käytetään kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin, joilla edistetään materiaalitehokkuutta parantavien ratkaisujen kehittymistä siten, että yritysten kilpailukyky paranee ja haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät. Määrärahaa käytetään myös yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Materiaalien tehokkaampi käyttö lisää energiatehokkuutta ja kilpailukykyä sekä edistää kestäviin tuotanto- ja kulutustapoihin siirtymistä. Määrärahatason alentaminen -100 talousarvio 400 000 talousarvio 500 000 tilinpäätös 500 000 40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 273 500 000 euroa. Valtuus Vuonna saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 231 015 000 euron arvosta. Mikäli vuoden myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna enintään 20 000 000 eurolla. Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää: 1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan 2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa 3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin 4) yritysten, kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden organisaatioiden työelämän kehittämishankkeisiin 5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jot- -100 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 22
ka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä 6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen 7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin 8) julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 6 :ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen 9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin. Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä. Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot. Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon Tekesin rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, ltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Tukea myönnetään erityisesti: riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, osaamisen, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demonstraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palvelujensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 23