INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN 11.6.2009 Pirjo Seurujärvi
2
Inarin retkeilyalue pähkinänkuoressa - Pinta-ala 121 820 ha - Vettä 68 450 ha - Maata 35 440 ha - Retkeilyn rakenteita - Tuvat yht. 12 - Tulipaikat n. 30 - Satamat 5 - Laiturit 12 - Erilaisia reittejä yht. n. 780 km (veneilyreitit, kelkkaurat, retkeilyreitit, ladut jne.) - Kävijöitä arvioitu olevan vuodessa n. 200 000 vajaa 80 % suomalaisia, joista paikallisten osuus n. 15 % 3
Kävijätutkimus 2006-2007 Nanguniemen venesatama - Tyypillinen kävijä n. 40-50 vuotias mies, joka oli liikkeellä oman perheen kanssa - Keskimäärin alueella viivyttiin 5 vrk (yöpyjät) ja n. 5 h (päiväkävijät) - Suosituimmat aktiviteetit: - Luonnon tarkkailu - Kävely - Retkeily ja kalastus - Tärkeimpänä nousi esille kalastus - Palveluiden ja ympäristötekijöiden laatu arvioitiin melko hyväksi - Tyytyväisimpiä oltiin retkeilyrakenteisiin (laavut, tulentekopaikat polttopuut) sekä maiseman vaihtelevuuteen - Tyytymättömyyttä aiheutti erityistarpeiden huomioonottaminen, yrittäjien tuottamat palvelut, sekä tiestön laatu - Vuoden 2000 tutkimukseen verrattuna palvelujen laatu arvioitiin paremmaksi - Huonomman arvosanan saivat tiestön kunto, reittien opastetaulut sekä yleinen siisteys 4
Yritystutkimus 2006-2007 - Kohderyhmään kuului 52 Inarijärvellä toimivaa yritystä, joista lopulta 11 osallistui tutkimukseen - Tutkimukseen osallistuneiden yritysten päätoimiala oli virkistys- ja viihdepalvelut - Asiakkaista 52% oli suomalaisia - ulkomaalaiset turvautuvat suhteessa enemmän yrittäjien palveluihin Inarijärvellä käydessään - Yksityisasiakkaiden osuus oli 70 % - Yritykset käyttivät pääasiassa aluetta kalastukseen ja moottorikelkkailuun - Alueen matkailun tulevaisuuden näkymiin suhtauduttiin myönteisesti Jääsaaren autiotupa 5
Inarijärven kehittämistarpeet tutkimuksista saadun tiedon perusteella - Asiakkaat eivät kaipaa luksusta vaan tärkeintä ovat toimivat peruspalvelut - Retkeilyalueelle toivottiin enemmän tauko- ja yöpymispaikkoja - Veneilijöille riittävä määrä laitureita - Järven säännöstely on tuhonnut nykyaikaisille veneille sopivia luonnollisia rantautumispaikkoja - Säännöstelyn vuoksi laiturit myös menevät nopeammin huonoon kuntoon Pielpavuonon kota 6
7
Erämaisuuden, luonnontilaisuuden ja kulttuuriperinnön suojelu - Inarijärven alue Euroopan mitassa ainutlaatuinen järvikokonaisuus; karu, laaja ja erämainen - Alue ollut jo tuhansia vuosia paikallisten asukkaiden kultturiympäristöä Saarten ja rantojen runsaat muinaisjäännökset Metsähallitus on tukemassa kulttuuriperintöhankkeen edistämistä: tavoitteena Inarin alueen saamelaisten pyhät paikat UNESCOn maailmanperintökohteeksi 8
Metsähallituksen näkemys Inarin retkeilyalueen kehittämisestä - Vastataan kysyntään sekä tulevaisuudessa kasvavien kävijämäärien tuomaan haasteeseen herkän luonnon ja kulttuurin ehdoilla - Pääpaino olemassa olevien kohteiden peruskorjaamisessa, laadun parantamisessa ja palvelujen monipuolistamisessa - Uusia kohteita vähän - Vaalitaan alueen erämaisuutta, luonnontilaisuutta ja kulttuuriperintöä Myös matkailullinen arvo syntyy tästä Ukonkivi 9
Inarijärven merkitys paikallisille asukkaille 10
Inarin retkeilyalueen kehittäminen 2008-2010 -> laadunparannushanke - Hankkeen kokonaiskustannusarvio n. 0,5 milj. MH 159.000, Lapin TE-keskus 199.200 ja Inarin kunta 100.000 - Varaudutaan 30 % nousuun kävijämäärissä - Virkistyskohteiden rakenteita uusitaan, kapasiteettia lisätään ja monipuolistetaan - Eri asiakasryhmistä käyttäjiä samoilla kohteilla yhtä aikaa - Luonnonsuojelullinen näkökulma - Käyttöä pystytään ohjaamaan rakenteilla Pielpajärven päivätuvan peruskorjausta 11
12
Inarin retkeilyalueen kehittäminen 2008-2010 - Suoran rahallisen panostuksen lisäksi investoinnit tuovat pidemmällä aikavälillä paikallistalouteen lisätuloa - Hanke tukee matkailun kehittymismahdollisuuksia Inarissa - Yhteinen tahtotila alueen toimijoiden kesken mahdollistaa alueen kehittämisen Vetouistelua ja saaliin etsintää teknologiaa hyväksi käyttäen. 13
Hankkeen kohteet Inarijärvellä - Petäjäsaari (toteutettu 2008) - Veneilytukikohdan perusteellinen uusiminen. Uutena telttailualue ja keittokatos - Suovasaari - Tukikohdan perusteellinen uusiminen. Uutena telttailualue ja keittokatos - Tyllylahti (toteutetaan 2009) - Rakenteet kuten Petäjäsaaressa ja Suovasaaressa - Kärppäsaari (valmistuu kesäksi 2009) - Uutena kota, puusee ja laituri - Selkälahti (yrittäjien varauskäyttöön) - Lisäksi kohteita Nellimissä, Juutuan alueella ja Lemmenjoella Jo valmistunut Mahlatti on myös yrittäjien varauskohde 14
15
Kiitos mielenkiinnosta! pirjo.seurujarvi@metsa.fi 16