LVIA-TYÖSELITYS Ylivieska 25.8.2017 Widetek Puh. 040-1366022 etunimi.sukunimi@widetek.fi Ratakatu 14 www.widetek.fi 84100 YLIVIESKA Y-tunnus 1031976-0 LVI 291-60
LVIA-työselitys 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1 YLEISTÄ RAKENNUSKOHTEESTA JA TYÖN SUORITUKSESTA... 7 1.1 Rakennuskohde ja sen sijainti... 7 1.2 Rakennuskohteen yleistiedot ja laajuus... 7 1.3 Rakennushankkeen yhteystiedot... 7 1.3.1 Tilaaja ja rakennuttaja... 7 1.4 Asiantuntijat ja suunnittelijat... 8 1.5 Urakoitsijat... 8 2 YLEISET OHJEET JA MÄÄRÄYKSET... 9 2.1 Viranomaisten määräykset... 9 2.2 Muutos- ja lisätyöt... 9 2.3 Tarvikkeiden laatutaso... 9 2.4 Suunnittelijan piirustukset... 10 2.5 Laitteiden tilanvaraukset... 10 2.6 Sallitut sähkötehot... 10 2.7 Urakoitsijan piirustukset ja laskelmat... 11 2.7.1 Urakoitsijan velvoitteet... 11 2.7.2 Käyttö- ja huolto-ohjeet sekä luovutuspiirustukset... 11 2.7.3 Varaukset ja merkinnät... 12 2.7.4 Käytön opastus... 12 2.8 Laitteiden merkinnät... 13 2.8.1 Putkien merkitseminen... 13 2.8.2 Kanavien merkitseminen... 13 2.8.3 Laitemerkinnät... 13 2.9 Painekokeet... 14 2.10 Takuuajan huolto... 15 2.10.1 Yleistä... 15 2.10.2 Putkiurakoitsijan takuuajan huolto... 15 2.10.3 Ilmanvaihtourakoitsijan takuuajan huolto... 16 2.10.4 Säätö- ja valvontalaiteurakoitsijan takuuajan huolto... 17
LVIA-työselitys 3 2.11 Takuu... 18 2.12 Tarjous... 18 2.13 Urakan toteuttaminen... 18 2.14 Toimituksen vaatimukset... 18 2.15 Kokeet ja tarkistukset... 18 2.16 Säätö ja mittaukset... 19 2.17 Koekäyttö... 20 2.18 Toimintakokeet... 20 3 LVI-URAKKAAN KUULUVAT TYÖT JA VELVOITTEET... 21 3.1 Yleistä... 21 3.2 Urakan toteutuminen... 21 3.3 Töiden suoritus... 21 3.4 Mittaukset... 22 3.5 Kannatusjärjestelmät... 22 3.6 Tarkastusluukut... 23 4 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT... 24 4.1 Yleistä... 24 4.2 Laitoksen toiminta... 24 4.2.1 Mitoitusarvot... 24 4.3 Urakka-alueen ulkopuoliset asennukset... 24 4.4 Purkutyöt... 25 4.5 Putkistot varusteineen... 25 4.5.1 Yleistä... 25 4.5.2 Vesivirtojen asetukset... 25 4.6 Lämpöjohdot... 26 4.7 Venttiilit... 26 4.7.1 Sulkuventtiilit... 26 4.7.2 Linjasäätöventtiilit... 26 4.7.3 Yksisuuntaventtiilit... 26 4.7.4 Täyttöventtiilit... 26 4.7.5 Tyhjennysventtiilit... 27 4.7.6 Lianerottimet... 27 4.8 Paisuntalaitteet... 27
LVIA-työselitys 4 4.9 Lämpöpatterit ja patteriventtiilit... 27 4.10 Lämpö- ja painemittarit... 27 4.11 Kannakkeet... 28 4.12 Ilmanpoistimet... 28 4.13 Pumput... 28 5 LATTIALÄMMITYS... 29 5.1 Yleistä... 29 5.2 Putket ja asennus... 29 6 VEDENJÄÄHDYTYSLAITE JA PUTKISTO... 32 6.1 Yleistä... 32 6.2 Vedenjäähdytin... 32 6.3 Putkisto ja varusteet... 32 6.3.1 Putket... 32 6.3.2 Venttiilit... 32 6.4 Tasaussäiliö... 32 7 VESIJOHDOT JA VIEMÄRIT... 33 7.1 Vesijohdot... 33 7.1.1 Yleistä... 33 7.1.2 Putkisto... 33 7.1.3 Osat ja varusteet... 33 7.1.4 Vesimittarit... 34 7.1.5 Säädöt... 34 7.1.6 Kannakkeet ja pitimet... 34 7.1.7 Läpiviennit... 34 7.1.8 Purkutyöt, vesi ja viemäri.... 34 7.2 Viemärit... 35 7.2.1 Yleistä... 35 7.2.2 Jäte- ja sadevesiviemärit... 35 7.2.3 Kannakkeet... 35 7.3 Kaivot ja lattia-altaat... 35 7.4 Vesi- ja viemärikalusteet... 35 8 ILMANVAIHTOLAITTEET... 37 8.1 Yleistä... 37
LVIA-työselitys 5 8.1.1 Purkutyöt... 37 8.2 Kanavisto varusteineen... 37 8.2.1 Kanavisto... 37 8.2.2 Palopellit, puhdistus- ja tarkastusluukut... 38 8.2.3 Kannakointi... 38 8.2.4 Tulo- ja poistoilmalaitteet... 39 8.2.5 Huuvat... 39 8.2.6 Säädöt ja mittaukset... 40 8.2.7 Äänenvaimentimet... 40 8.2.8 Siirtosäleiköt... 40 8.2.9 Säätöpellit... 40 8.3 Ilmastointikojeet ja niihin liittyvät laitteet sekä varusteet... 40 8.3.1 Ilmastointikojeet... 40 8.3.2 Huippuimurit... 41 8.3.3 Lumisuojasäleikkö ja jäteilmalaitteet... 41 8.4 Tuulikaappikojeet... 41 9 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ... 42 9.1 Keskusyksikkö... 42 9.2 Ohjelmat... 42 9.3 Mittausanturit... 43 9.4 Jäätymisvaaratermostaatit... 44 9.5 Toimilaitteet... 44 9.6 Venttiilit... 44 10 ERISTYKSET... 45 10.1 Yleistä... 45 10.2 Eristyskohteet, eristeet ja päällysteet... 45 10.2.1 Eristeet ja päällysteet... 46 10.2.2 Asennus... 46 10.2.3 Eristämättä jätettävät osat... 46 10.2.4 Eristevahvuudet... 47 10.3 Ilmanvaihtokanava ja laite-eristykset... 48 10.3.1 Yleistä... 48 10.3.2 Eristyskohteet, -tyypit ja paksuudet... 48
LVIA-työselitys 6 11 METALLIPINTOJEN MAALAUS... 49
LVIA-työselitys 7 1 YLEISTÄ RAKENNUSKOHTEESTA JA TYÖN SUORITUKSESTA 1.1 Rakennuskohde ja sen sijainti Katajistontie 84100 Ylivieska 1.2 Rakennuskohteen yleistiedot ja laajuus Tämä LVIA- työselostus kuvaa Ylivieskassa laajennettavaa päiväkotia. Rakennustoimenpide: Uudisrakennus / Laajennus Kerrosala yht. 1288 m2 1.3 Rakennushankkeen yhteystiedot 1.3.1 Tilaaja ja rakennuttaja Ylivieskan kaupunki/ Tekniset palvelut Unto Koskinen, 044-4294 249, unto.koskinen@ylivieska.fi Rakennuspäällikkö
LVIA-työselitys 8 1.4 Asiantuntijat ja suunnittelijat Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy Kyöstintie 29 84100 YLIVIESKA Kimmo Heikkilä, 0400-587834, kimmo.heikkila@paloranta.fi LVIA-Suunnittelu Widetek insinööritoimisto Ratakatu 14 84100 YLIVIESKA Sami Sandholm, 040-136 6022, sami.sandholm@widetek.fi Sähkösuunnittelu Sähköinsinööritoimisto Ratex Oy Pitkäsillankatu 20B 67100 KOKKOLA Olga Delgado, 040-842 4996, olga.siermala@gmail.com Rakennesuunnittelu WSP Finland Oy Kiviharjunlenkki 1D 90220 Oulu Mika Liedes, 040-8495148, mika.liedes@wspgroup.fi 1.5 Urakoitsijat Urakoitsijalla tarkoitetaan tässä työselityksessä, ellei erikseen muuta mainita, putkiurakoitsijaa (PU), ilmanvaihtourakoitsijaa (IU) tai rakennusautomaatio- urakoitsijaa (AU).
LVIA-työselitys 9 2 YLEISET OHJEET JA MÄÄRÄYKSET 2.1 Viranomaisten määräykset Urakoitsija sitoutuu työn suorituksessa noudattamaan asetusten, eri viranomaisten ja julkisten laitosten sekä palo- ja sähkötarkastusviranomaisten määräyksiä ja sääntöjä. Urakoitsija on velvollinen hoitamaan yhteydenpidon viranomaisiin ja suorittamaan määräysten mukaiset tarkastukset. Ohjeistona rakentamisessa on käytettävä Talotekniikan RYL 2002:n ohjeistoa sekä viranomaismääräyksiä ja ohjeita, jotka on annettu rakentamismääräyskokoelmassa. Urakoitsija luovuttaa rakennuksen käyttöönottotarkastettuna SFS 3323 ja KTM päätös 7175 mukaisesti 2.2 Muutos- ja lisätyöt Kun rakennuttajan hyväksymästä suunnitelman muutoksesta on ilmoitettu urakoitsijalle, tulee tämän välittömästi tehdä kirjallinen muutostyötarjous, jossa töiden, tarvikkeiden ja laitteiden tulee olla hintoineen yksityiskohtaisesti eriteltyinä ja jossa on myös mainittava muutoksen mahdollinen vaikutus urakkatyön valmistusaikaan. Rakennuttajalla on oikeus joko hyväksyä tai hylätä muutostyötarjous. Urakoitsija ei saa aloittaa muutostyötä ennen kuin rakennuttaja on kirjallisesti hyväksynyt muutostyötarjouksen. 2.3 Tarvikkeiden laatutaso LVI-tarvikkeiden laatutason määrittämiseksi on käytetty esimerkkityyppejä. Tarvikkeiden tulee olla niitä koskevien määräysten, normien ja laskenta-asiakirjojen mukaisia. Kauppanimellä mainitut tarvikkeet voidaan korvata käyttökohteen kannalta ominaisuuksiltaan ja laadultaan vastaavilla tarvikkeilla. Urakoitsijan on tällaisessa tapauksessa hankittava haluamalleen vaihdolle rakennuttajan suostumus. Vastaavuuden todistamisvelvollisuus samoin kuin vastuu vaihdosta jää sen esittäjälle. Urakoitsijan käyttäessä alaurakoitsijoita ja hankkijoita on nämä esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi ennen ko. erikoistyön aloittamista ja urakoitsijan on varmistauduttava ja valvottava, että alaurakoitsijat ja - hankkijat noudattavat LVI-tarvikkeista annettuja ohjeita.
LVIA-työselitys 10 2.4 Suunnittelijan piirustukset LVI-suunnittelija on jättänyt suunnitelmat viranomaisille hyväksyttäväksi. Työselitys ja siihen liittyvät piirustukset täydentävät toisiaan. Mahdollisten ristiriitaisuuksien ilmetessä ratkaisee rakennuttaja, kumpaa noudatetaan. Kojeiden ja laitteiden mitoitusarvot, sekä asennuspaikat on esitetty LVI-piirustuksissa. Suunnittelijan työn pohjana olleet arkkitehdin työpiirustukset saattavat jossain määrin poiketa rakennuksen lopullisista työpiirustuksista. Urakoitsijalle toimitetaan lopulliset arkkitehdin työpiirustukset detaljeineen urakoitsijan pyytämänä ajankohtana ennen työn suoritusta. Urakoitsijan on asennuksessa noudatettava erikoispiirustuksia, joita arkkitehti tai muu asiantuntija työn kuluessa toimittaa. Kullekin LVI-urakoitsijoista luovutetaan korvauksetta LVI-suunnittelijan piirustuksista enintään urakkarajaliitteessä ilmoitettu määrä piirustuksia. 2.5 Laitteiden tilanvaraukset Piirustuksissa on esitetty tilojen jakaminen eri urakoitsijoiden laitesijoituksia varten. Mikäli urakoitsijan laitteiden tilantarve muuttuu suunnitelmassa esitetystä, tulee hänen saada muutokselle sekä toisten urakoitsijoiden että rakennuttajan ja käyttäjän hyväksyminen. Samoin on meneteltävä, jos laitesijoitusta aiotaan muuttaa. Urakoitsija on velvollinen tarkistamaan kuljetusreitit yksityiskohtaisesti ja varaamaan tarvittavat työnaikaiset asennus- ja kuljetusaukot. 2.6 Sallitut sähkötehot Toimintakaavioissa on ilmoitettu ne laitteiden sähkömoottorien nimellistehot, joita moottorien on suunniteltu tarvitsevan. Sähkösuunnitelma on laadittu ilmoitettujen sähkötehojen perusteella.
LVIA-työselitys 11 2.7 Urakoitsijan piirustukset ja laskelmat 2.7.1 Urakoitsijan velvoitteet Kaikki urakoitsijan laatimat piirustukset on esitettävä rakennuttajalle hyväksyttäväksi. Urakoitsijoiden tulee laatia laitteiden kokoonpanon, asennuksen ja huoltotilantarpeiden selvittämiseksi ainakin seuraavat piirustukset: ilmanvaihtokonehuoneen ja lämmönjakohuoneen piirustukset mittakaavassa 1:20 ennen tavaroiden tilausta (piirustuksiin merkitään laitteiden ulosvetotilat) suunnittelijan piirustukset täydennettynä laitteiden osalta urakoitsijan laitemerkinnöillä ja tarvittaessa yksityiskohtaisilla piirustuksilla hankintaansa kuuluvien sähköisten kojeiden sisäiset kytkentäkaaviot automatiikan toiminta- ja piirikaaviot sekä muut automatiikka-alaurakoitsijan töihin liittyvät selvitykset valvonnan kuvat piirustukset konealustoista, kannatusrakenteista yms. kaikkien laitteiden tehoarvojen toimittaminen rakennuttajalle hyväksymistä varten kojekilpien luonnokset laminoidut käyttöpiirustukset. Urakoitsija ylläpitää kustannuksellaan ajantasapiirustuksia, jotka vastaavat asennuksia. Lisäksi urakoitsija on velvollinen tarkistamaan kanavistojen ja jäähdytys sekä lämpöputkistojen painehäviötarpeet. Kojeiden ja pumppujen toimintapisteet tulee esittää laitteen ominaiskäyrästöllä ja ne tulee hyväksyttää tilaajalla. 2.7.2 Käyttö- ja huolto-ohjeet sekä luovutuspiirustukset LVI-urakoitsija toimittaa luovutussarjat arkistokelpoisina ja mapitettuina (2 sarjaa). LVI-urakoitsija toimittaa suomenkieliset käyttö-, huolto- ja hoito-ohjeet sekä piirustukset ja mittauspöytäkirjat. Laitteista ja koneista urakoitsijat luovuttavat rakennuttajalle takuusitoumukset sekä suomenkieliset käyttö- ja huolto-ohjeet. Konekortit sekä hoito-ohjeet laaditaan rakennuttajan ohjeiden mukaisina. Tekniikkatiloihin sijoitettavien toimintakaavioiden tulee olla sellaisia, joista kuva ei häviä valon vaikutuksesta. Piirustukset laminoidaan ja asennetaan konehuoneisiin.
LVIA-työselitys 12 2.7.3 Varaukset ja merkinnät Reikäpiirustuksiin merkitään kaikki kantaviin rakennusosiin tehtävät aukot, reiät, urat ja syvennykset sekä erikseen sovittavassa laajuudessa tartunnat, kiinnikkeet ja kannakkeet yms. rakennustarvikkeet, jotka sijoitetaan rakenteisiin niiden teon yhteydessä. Reikäpiirustukset laaditaan rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaan siten, että mitat, sijainnit ja tarkoitus ilmenevät piirustuksista. Muihin kuin kantaviin rakenteisiin tehtävät reiät ja tartunnat merkitään erikseen sovittavassa laajuudessa. Reikäpiirustukset valmistetaan rakennesuunnittelijan ohjeen mukaan. Tarpeellisilta osin erillishankkijat tarkastavat reikäpiirustukset, tekevät niihin tarvittavat muutokset ja täydentävät sekä varustavat ne asianmukaisella hyväksymismerkinnällä. 2.7.4 Käytön opastus Urakoitsijat järjestävät, kukin omalta osaltaan, käyttäjän kanssa sovittavana ajankohtana käyttöhenkilökunnalle laitoksen käyttöä koskevan opastustilaisuuden.
LVIA-työselitys 13 2.8 Laitteiden merkinnät 2.8.1 Putkien merkitseminen Putket: Suuntaa ja virtaavan aineen laatua osoittavat rengasteipit säätöryhmiin, haaroituksiin, seinämien lävistyksiin kummallekin puolelle ja putkiin niin tiheään, että putkia pystytään vaivatta seuraamaan. Teipissä oltava verkoston nimi ja vaikutusalue. Putkijohtoventtiilit: Venttiilikilpi: kuulaketjulla venttiilin karaan kiinnitetty, muovikotelolla suojattu monikerrosteippiin kohokirjoitettu teksti (esim. Rotex venttiilikilpi, kilvessä tulee olla venttiilin nimi, virtaava aine ja venttiilin vaikutusalue). Putkijohtoventtiileiden paikat merkitään avattaviin alakattoihin. Tiloihin joissa putkijohtoventtiilit jäävät kiinteisiin alakattoihin rakennusurakoitsija toimittaa ja asentaa putkiurakoitsijan osoittamiin kohtiin rakenteisiin kiinnitettävät saranoidut metallikarmiset tarkastusluukut. 2.8.2 Kanavien merkitseminen Kanavat merkitään itseliimautuvilla, virtaussuuntanuolella ja teksteillä varustetuilla teipeillä, joita liimataan kanaviin kojeiden, lämpömittareiden, puhdistusluukkujen ja palopeltien viereen yms. tarpeellisiin paikkoihin. 2.8.3 Laitemerkinnät Kukin LVI-urakoitsija asentaa konekilvet koneille ja laitteille. Tekstinä käytetään laitteen nimeä ja piirustuksien mukaisia kirjain- ja numeromerkintöjä. Kilvestä tulee näkyä koneen numero ja maininta, mitä tilaa tai tarkoitusta kone palvelee. Kilvet toimitetaan monikerrosmuovilaattoina, joissa on kaiverrettuna valkoinen teksti mustalla pohjalla. Päänimikkeen on oltava vähintään 10 mm ja alanimikkeen vähintään 7 mm korkea, säätölaitteissa kuitenkin 7 tai 5 mm. Kilpien mallikappale, kilpien kiinnitystapa ja merkintäluettelo on esitettävä rakennuttajalle ennen kilpien valmistamisen aloittamista. Kaikissa laitteissa tulee lisäksi olla ko. laitteen kaikkia teknisiä arvoja osoittavat, laitteen valmistajan toimittamat metallikilvet. Puhaltimien kilvistä tulee näkyä ilmamäärät (pattereilla varustetuissa koneissa ilman lämpötilan muutos, esim. -25...+20 astetta), paine, säätöpaine (Pa) sekä pyörimisnopeus. Säätölaitekaapit varustetaan kilvillä, joista selviää, mitä koneita ko. kaapista ohjataan. Keskukset ja niissä olevat nupit merkitään (esim. lämpötilan säätö, minimirajoitus jne.).
LVIA-työselitys 14 2.9 Painekokeet IV-kanavien koepaine mitataan D2:n mukaisesti. Kanavat luokka B 300 Pa. Painekokeet suoritetaan siten, että kanavat ovat jaettuina sopiviin osiin ja että kanavat ovat peittämättä ja ilman palosuojausta. Putkijohtojen ja -laitteiden painekokeet suoritetaan seuraavasti: Lämpöjohdot kaikkine laitteineen: kylmävesipaine 6,0 bar, 30 min Lattialämmitysputkistot kaikkine laitteineen: Painekoe suoritetaan lattialämmitysputkiston toimittajan ohjeiden mukaan. Kylmä-, lämminvesi- ja kiertojohdot kylmävesipaine 10 bar, 60 min. Jäähdytysvesiputket kylmävesipaine 6 bar, 60min. Suoritetuista painekokeista on tehtävä merkinnät työmaapäiväkirjaan.
LVIA-työselitys 15 2.10 Takuuajan huolto 2.10.1 Yleistä Huoltoon sisältyvät kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat matkoista ja lähetyksistä huoltomatkojen yhteydessä. Huollon edellytetään tapahtuvan normaalina työaikana. Huoltokäynnistä tulee ilmoittaa ennakkoon rakennuttajalle ja laitoksen vastuunalaiselle hoitajalle. Huoltotöiden suorituksessa tulee olla mukana koulutusta varten laitoksen vastuunalainen henkilö tai korjaushenkilökuntaa. Kaksi kertaa vuodessa tapahtuvien huoltokäyntien väli on vähintään viisi (5) kuukautta ja enintään seitsemän (7) kuukautta. Huoltokäynnin yhteydessä takuun puitteissa uusittavat osat ja tarveaineet sisältyvät huoltoon, mutta eivät kulutustarvikkeet ja aineet. Mikäli laitoksessa ilmenee takuun piiriin luettavia vikoja, jotka edellyttävät käyntiä huoltokäyntien välillä kuuluvat nämä välikäynnit takuuseen. Jokaisesta huoltokäynnistä on saatava laitoksen vastuunalaisen hoitajan kuittaus sekä osoitettava toimenpiteet, jotka on tehty. Huoltokäynnin yhteydessä on suoritettava yleiskatselmus ja tutkittava, että laitosta käytetään tarkoituksenmukaisesti sekä oikaistava mahdolliset virheet. Viimeinen huoltokäynti takuuaikana on suoritettava aikaisintaan kuusi (6) viikkoa ennen takuuajan päättymistä. 2.10.2 Putkiurakoitsijan takuuajan huolto Kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet: Kaikkien pumppujen, moottorien ja muiden laitteidentoiminnan kokeilu, laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkastus ja tarvittavat toimenpiteet. Putkiurakkaan kuuluvien pumppujen ym. laitteiden käynnistys- ja hälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus. Putkisto-, pumppu- ja venttiilitiivistyksen korjaus mikäli korjaus edellyttää tiivisteiden vaihtoa tai uudelleen pakkausta. Kalusteiden käyttöhanojen tiivisteiden vaihdon suorittaa huoltohenkilökunta. Tarvittavat voiteluaine- ym. täyttöjen ja pitoisuuksien tarkistus ja tarvittaessa lisääminen. Valmistajan suosituksen mukaan tehtävä laitteiden laakerien ja liikkuvien osien voitelu silloin, kun se edellyttää laitteen purkamista. Kerran takuuaikana suoritettavat toimenpiteet: Takuuajan lopulla tehtävä laitteiden syöpymissuojausten tarkistus siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymää esiinny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat urakkaan.
LVIA-työselitys 16 2.10.3 Ilmanvaihtourakoitsijan takuuajan huolto Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet: Huoltoon ei sisälly suodattimien puhdistus tai suodatinmattojen vaihto useammin kuin kaksi kertaa vuodessa, mikäli ulkoisten olosuhteiden takia tämä olisi tarpeen. Nämä toimenpiteet kuuluvat laitoksen hoitoon. Säätöpeltien säleiden puhdistus ja tiiveyden tarkastus sekä laakerien rasvaus. Kaikkien puhaltimien, moottorien ja muiden pyörivien laitteiden laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkistus ja tarvittaessa korjaustoimenpiteet. Säädön ja toiminnan tarkastus ja tarvittaessa vikojen etsintä ja korjaus. Hälytystoiminnan tarkastus. Kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet: Poistopuhaltimien puhdistus liasta ja rasvasta. Valmistajan suosituksen mukaan tehtävät laitteiden laakerien ja liikkuvien osien voitelu. Kerran takuuaikana suoritettavat toimenpiteet: Takuuajan lopulla tehtävä laitteiden syöpymissuojausten tarkastus siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymää synny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat urakkaan.
LVIA-työselitys 17 2.10.4 Säätö- ja valvontalaiteurakoitsijan takuuajan huolto Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet: Kojeiden automaattisten valvonta- ja säätölaitteiden yleiskunnon, säädön ja toiminnan tarkastus ja tarvittaessa vikojen etsintä ja korjaus. Toimimoottoreiden ja venttiilitiivisteiden tarkastus ja korjaus. Kaikkien asetusarvojen tarkistus ja tarvittavien muutoksien suorittaminen. Suoritettujen toimenpiteiden kirjaaminen huolto- ja asetuskortteihin. Putkiurakkaan kuuluvien pumppujen ym. laitteiden käynnistys- ja hälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus. Paikallisohjausten tarkastus (mm. iv-hätäseis -painike). Suoritettujen toimenpiteiden kirjaaminen huolto- ja asetuskortteihin. Muiden, säätölaitteisiin liittyvien LVI-laitteiden toiminnan seuraaminen ja havaittujen puutteiden informointi rakennuttajalle. Käynnistys- ja hälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus. Käyttöhenkilökunnan opastus säätöjärjestelmien tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Kerran takuuaikana suoritettavat toimenpiteet: Kojeiden ja sähkömoottoreiden laakerien puhdistus, rasvaus ja tarvittaessa vaihto. Syöpymissuojausten tarkastus ja korjaus.
LVIA-työselitys 18 2.11 Takuu Takuu urakoinnista on (2) kaksi vuotta, jonka lasketaan alkavan hyväksytystä vastaanottotarkastuksesta, urakkaohjelman mukaisesti. 2.12 Tarjous Annetaan tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti. 2.13 Urakan toteuttaminen Urakka toteutetaan urakkaohjelman mukaisesti. 2.14 Toimituksen vaatimukset Talotekniikka RYL 2002 mukaisesti: LVI-tuotteiden toimitusvaatimukset G04.30 Pintakäsittelyvaatimukset G04.35 Asennusvaatimukset G06 Laadunvarmistuksen ja käyttöönoton yleiset vaatimukset G08 mukaisesti. 2.15 Kokeet ja tarkistukset Urakoitsija suorittaa määritellyt ja määräysten mukaiset kokeet kustannuksellaan.
LVIA-työselitys 19 2.16 Säätö ja mittaukset Laitoksen säädön ja mittauksen alkaessa tulee kokeiltavissa tiloissa muiden rakennustöiden olla niin suoritetut, että tarvittavat toimenpiteet voidaan asianmukaisesti suorittaa ja tulostaa. Laitoksen säätö ja mittaukset voidaan aloitta kun toimintakokeet on hyväksytysti suoritettu. Urakoitsijat suorittavat säädöt ja mittaukset yhteistyössä rakennuttajan kanssa, joka tarvittaessa suorittaa myös tarkistusmittauksia. Laitoksen säädössä ja mittauksissa suoritetaan mm. seuraavia toimenpiteitä: verkostojen ja vesivirtojen asetus lähinnä linjansäätöventtiileillä, jolloin ohjelman mukaiset virtausmäärät todetaan venttiilien paine-eromittausten ja valmistajan laatimien painehäviökäyrien avulla ilmavirrat asetetaan ja mitataan, jolloin myös tarkoituksenmukaiset painesuhteet eri tilojen välillä todetaan ja mittauksesta tehdään pöytäkirja sähkövirrat ja -jännitteet säädetään ja mitataan ja mittauksesta tehdään pöytäkirja toiminta-ajat ja lämpötilat sekä kosteudet mitataan ja mittauksesta tehdään pöytäkirja laitteille järjestetään tarpeellisessa määrin kuormituskokeet ja tehot mitataan ja mittauksesta tehdään pöytäkirja automaattisten säätölaitteiden toiminnat viritetään ja mittauksesta tehdään pöytäkirja.
LVIA-työselitys 20 2.17 Koekäyttö Urakoitsija pyytää koekäyttöä saatuaan laitteiden asennustyöt valmiiksi sekä toimintakokeen jälkeiset säätö- ja viritystoimenpiteet suoritetuiksi. Koekäyttöohjelmasta sovitaan rakennuttajan kanssa mm. osapuolten velvoitteet, tekninen suoritustapa, aikataulu (kesä/talvikäyttö). Koekäyttämättömien laitteiden osalta urakoitsijoiden suorittama säätö tarkastetaan pistokokein. Kukin urakoitsija suorittaa laitteittensa säätöä ja mittauksia sekä mahdollisia korjauksia. Takuuajan koekäytön kustantaa rakennuttaja, elleivät ne aiheudu todetusta urakkaan kuuluvan laitteen virheellisyydestä tai säätämättömyydestä, jolloin kustannukset kuuluvat laitteen toimittaneelle urakoitsijalle. 2.18 Toimintakokeet Kojeiden ja laitteiden rakennetarkastuksen jälkeen tai yhteydessä urakoitsijoiden ilmoitettua kaikkien laitteiden olevan toimintakuntoisia, suorittaa urakoitsija toimintakokeen rakennuttajan valvonnassa. Siinä todetaan, että laitteet on asennettu oikein paikoilleen ja että sähköllä toimivat laitteet saavat virtansa lopullisia virtayhteyksiä pitkin. Lisäksi tulee varmistautua siitä, että moottoreiden, peltien automatiikkalaitteiden yms. liikesuunnat ovat oikeita. Samoin tulee pakkokytkentöjen ja käynnistyshidastusten ohjausten ja hälytysten olla oikein kytketyt, sekä liitetyt kiinteistövalvontajärjestelmään.
LVIA-työselitys 21 3 LVI-URAKKAAN KUULUVAT TYÖT JA VELVOITTEET 3.1 Yleistä Urakkaan kuuluu: Kaikki urakkarajan sisälle jäävät ja ulkopuolelle merkityt LVI-tekniset työt, materiaalitoimitukset ja hankinnat LVI-työselityksen, piirustusten ym. urakkalaskenta-asiakirjojen mukaisesti käyttökuntoon saatettuina ja säädettyinä. Liitokset kunnallistekniikkaan osoitetuissa paikoissa. Uuden vesijohtoliittymän liitostyön urakoitsija sopii vesilaitoksen kanssa (Ylivieskan Vesiosuuskunta). Liitoskustannuksista vastaa urakoitsija. Vesilaitos toimittaa ja asentaa vesimittarin etu - ja takaventtiileineen. Kaukolämpölaitos rakentaa uuden kaukolämpöliittymän liitospaikasta energiamittarille asti. Uuden kaukolämpöliittymän ja laajennuksen alle jäävän nykyisen KL-runkolinjan siirron rakentamiskustannuksista vastaa tilaaja. Sprinklerin uuden syöttövesiputken rakennuttamisesta ja rakentamiskustannuksista vastaa tilaaja. Kaikki rakennuksen sisäpuoliset viemärit videokuvataan ennen lattioiden valamista. Videotallenne luovutetaan tilaajan edustajalle. 3.2 Urakan toteutuminen Urakoitsija kuuluu LVI-töiden urakan toteutumiseksi tarvittavien asennustyökalujen ja - tarvikkeiden sekä koneiden hankinta ja työsuorituksen aikainen huolto sekä kaikkien niistä johtuvien käyttö- ym. kulujen maksaminen. Urakka tulee toteuttaa urakkaohjelman mukaisesti. Liittymisestä käytössä oleviin verkostoihin tulee sopia tilaajan kanssa. 3.3 Töiden suoritus Urakoitsijan tulee käyttää ammattitaitoista työvoimaa asentajina ja työnjohtajina. Työmaalla tulee olla vastuunalainen työnjohtaja, jolla on paikallisen rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyntä. Töiden suorituksessa käytetään ensiluokkaisia tarveaineita sekä yleisesti hyväksi tunnettuja työtapoja, noudatetaan lakeja ja asetuksia, yleisiä ja kunnallisia määräyksiä ja ohjeita. Urakoitsijan tulee hyvissä ajoin antaa muiden urakoitsijoiden tarvitsemat tiedot, tartuntapiirustukset ja pitää huoli siitä, että reiät, tartunnat ja vastaavat tulevat oikeille paikoilleen
LVIA-työselitys 22 Urakoitsija on velvollinen esittämään huonetiloihin tulevista laitteistaan mallikappaleen tai riittävän selvän piirustuksen siinä tilaisuudessa, jossa malli lopullisesti hyväksytään. Urakoitsija vastaa siitä, että urakkaan kuuluvat työt valmistuvat rinnan muiden urakoitsijoiden töiden kanssa. Urakoitsijan vastuulle kuuluu urakkaan kuuluvien laitteiden ja niiden osien sopimuksenmukaisen laadun toteaminen ja tarpeellisten kokeiden suorittaminen ja teettäminen sekä näistä johtuvien kustannusten maksaminen. Työn katsotaan olevan valmiit vastaanotettavaksi vasta silloin, kun myös urakkaa sivuavat muut työt (kuten sähkötyöt ym.) ovat valmiit. Työn valmistumisesta on urakoitsijan kirjallisesti ilmoitettava rakennuttajalle. Urakoitsija on velvollinen hyväksyttämään käyttämänsä aliurakoitsijat ja -hankkijat. Työn suorituksessa tulee huomioida rakennukselle asetetut puhtausvaatimukset. 3.4 Mittaukset Laitoksen säädön ja mittausten alkaessa tulee kokeiltavissa tiloissa rakennustöiden olla valmiina loppusiivousta ja mahdollisia pieniä paikkamaalauksia lukuun ottamatta. Laitoksen säätö ja mittaukset voidaan aloittaa, kun toimintakokeet on hyväksytysti suoritettu. Urakoitsijat suorittavat seuraavat mittaukset: Vesivirrat mitataan ryhmäsuluista (linjasäätö- ja kuristusventtiileistä). Huonelämpötilat mitataan, termostaattien patteriventtiilit kalibroidaan. LV-kiertojohdot säädetään siten, että piirustuksissa esitetyt vesivirrat saavutetaan. Ilmavirrat ja vesivirrat säädetään ja mitataan sekä säätimeen merkitään lukema ja sitä vastaava säätimen asento huopakynällä. Puhaltimien ilmavirrat mitataan. Kaikista mittauksista tehdään pöytäkirjat, jotka luovutetaan rakennuttajalle. Mittauspöytäkirjat varmentavat allekirjoituksellaan tilaajan ja urakoitsijan edustajat. 3.5 Kannatusjärjestelmät Urakoitsijat ovat velvollisia keskenään sopimaan ja tekemään yhteiset kannatusjärjestelmät kaikissa niissä kohdissa, joissa samassa kohteessa useampi urakoitsija tarvitsee kannatuksia (jos ne poikkeavat suunnitelma-asiakirjoissa esitetystä ratkaisusta). Työ- ja kustannusjärjestelyistä tulee urakoitsijoiden sopia keskenään ennen asennustöiden alkua.
LVIA-työselitys 23 Eri urakoitsijoiden yhteistyössä tekemät yhtenäiset kannatussuunnitelmat tulee hyväksyttää rakennuttajalla ennen asennustöiden aloittamista (jos ne poikkeavat sopimusasiakirjoissa esitetystä ratkaisusta). Urakoitsijat sopivat keskenään LVI ja sähkölaitteiden asennusjärjestyksestä alakattojen yläpuolelle, että suunniteltu huonekorkeus säilytetään. 3.6 Tarkastusluukut Rakennusurakoitsija toimittaa ja asentaa LVI-urakoitsijan osoittamiin kohtiin rakenteisiin kiinnitettävät saranoidut metallikarmiset tarkastusluukut. Luukujen väri arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Alaslasketuissa avattavissa elementtikatoissa riittää merkintä alakatossa tarkastus ja puhdistusluukkujen sekä venttiilien paikoista.
LVIA-työselitys 24 4 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT 4.1 Yleistä Lämmitysjärjestelmän laitteet ja asennukset tehdään Suomen rakennusmääräyskokoelman vaatimusten mukaan. 4.2 Laitoksen toiminta Urakan kohteena olevassa kiinteistö liitetään kaukolämpöön. Iv-konehuoneeseen asennetaan uusi kaukolämmön alajakokeskus. 4.2.1 Mitoitusarvot Lämpötilat: lattialämmityspiirit 35/30 C ilmanvaihtoverkosto 70/40 C ilmanvaihtokoneiden patteripiirit 60/40 C ulkoilman mitoituslämpötila -32 C sisäilman mitoituslämpötila +21 C pesutilat +23 C Paineet ja lämpötilat: lämmitysputkistot 0.6 MPa ja 100 C lämmityspatterit 0,6 MPa ja 100 C 4.3 Urakka-alueen ulkopuoliset asennukset -
LVIA-työselitys 25 4.4 Purkutyöt - 4.5 Putkistot varusteineen 4.5.1 Yleistä Näkyviin asennettavien putkiosuuksien siisteyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Piirustuksiin merkityt putkikoot tarkoittavat DN-kokoa. Patterien kytkentäputket termostaattiventtiiliä vastaavaa kokoa. Eristämättömät näkyviin jäävät putket maalataan valkoisiksi (RU). Johdot asennetaan siten, että ne pääsevät vapaasti laajenemaan ääniä synnyttämättä. Putket on ennen asentamista huolellisesti puhdistettava sekä sisältä, että ulkoa. Asennustöiden yhteydessä on estettävä epäpuhtauksien pääseminen putkistoihin. Putkiurakoitsijan on ennen käyttöönottoa huuhdeltava kaikki putkijohtoverkot laitteineen. Huuhtelu- ja puhdistustyöt on suoritettava valvojan läsnä ollessa ja niistä on tehtävä merkinnät työmaapäiväkirjaan. 4.5.2 Vesivirtojen asetukset Eri verkostojen ja ilmanvaihtokojeiden vesivirrat asetetaan linjansäätöventtiileiden avulla paine-eromittausta apuna käyttäen. Asetuksen aikana tulee verkoston kaikkien moottoriym. venttiileiden olla täysin auki. Linjansäätöventtiilit lukitaan asetuksen jälkeen sekä asetusarvot taulukoidaan ja merkitään myös venttiilikilpiin. Taulukot toimitetaan rakennuttajalle ja suunnittelijalle.
LVIA-työselitys 26 4.6 Lämpöjohdot DN 10...DN 50 teräsputkea LVI-0400 Fe 33 Liitokset hitsaamalla tai kierteyttämällä, DN 10...DN 32 putkilla käytetään tehdasvalmisteisia reunavahvisteisia kierreosia. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää Mapress- järjestelmäputkia (sähkösinkitty ulkopinta). Putkikoot piirustuksissa merkittyä DN-kokoa vastaavat, yhteisen putkitaulukon mukaisesti. Osat tehdasvalmisteisia mapress järjestelmän osia. Venttiilit ja muut varusteet kierteellisinä DN 50 ja suuremmat teräsputkea LVI-0404 Liitokset hitsaamalla Käyrät säteellä 1,5 x d Liitokset laitteisiin laipoilla 4.7 Venttiilit 4.7.1 Sulkuventtiilit Sulkuventtiilit kokoon DN 50 kierteellisiä, messinkisiä palloventtiileitä esim. mallia ORAS 4000 ja DN 65 ja isommat hitsattavia, teräksisiä palloventtiileitä esim. mallia Naval. 4.7.2 Linjasäätöventtiilit Linjasäätöventtiilit kokoon DN 50 kierteellisiä esim. mallia TA STAD, sekä DN 65 sekä DN 65 ja isommat hitsattavia, esim. mallia Navaltrim kaikki paineenmittaushanoin ja yhtein. Venttiilit tulee asentaa sellaiseen asentoon että venttiilin käyttö ja säätötyöt on helppo suorittaa. 4.7.3 Yksisuuntaventtiilit Putket DN10 DN 50 LVI-nro. 3911132 3911144 4.7.4 Täyttöventtiilit Putket >DN10 LVI nro. 4012 204
LVIA-työselitys 27 4.7.5 Tyhjennysventtiilit LVI-nro. 3710006, letkuliittimin 4.7.6 Lianerottimet Mudanerottimet ja suodattimet: putket < DN 50 3921 putket > DN 65 3923 4.8 Paisuntalaitteet Paisunta-astiat ovat suljettuja kalvopaisuntasäiliöitä, esimerkkityypit toimintakaaviossa. 4.9 Lämpöpatterit ja patteriventtiilit Rakennepaine 6 bar. Malli Purmo tai vastaava. Patterit varustetaan esisäädetyillä termostaattiventtiileillä ja paluusulkuyhdistäjillä. Venttiileiden malli Danfoss RA 2000. Venttiilirunkoihin asetetaan suunnitelmien mukaiset esisäätöarvot. 4.10 Lämpö- ja painemittarit Lämpömittarit LVI-nro 4511022/4511102 /4511110. Lämpömittarien tulee olla messinkisuojuksellisia, jaotus 1 aste, osoitus 0...+130 C ja virhe kork. 1 aste. Painemittarit LVI-nro 4531062. Painemittarien tulee olla alueeltaan 0...600 kpa. Mittarit vaimennettuja. Asteikon halkaisija vähintään 65 mm. Tarkkuus ± 5 % mittausalueesta. Mittarit varustetaan sulkuventtiilein
LVIA-työselitys 28 4.11 Kannakkeet Putkien kannakkeet kiinnitetään kaikki pulttaamalla. Kannakkeet ripustetaan kattokiskoihin (LVI-nro 3231006 3231016) tai seinien väliin asennettaville kannatuskiskoille. Kannakevälit teräsputkille: DN10...DN40 2,5 m DN50 3,0 m DN65...DN80 4,0 m DN100...DN125 5,0 m DN150 5,5 m Kannakkeiden tulee olla sellaisia, että ne sallivat putkistojen lämpöliikkeet (heiluri- tai liukuripustus). Kannakkeiden kiinnityksessä käytettävissä kiilapultteja valittaessa on kiinnitettävä huomiota lämpöliikkeen aiheuttamaan rasitukseen. Rinnakkain kulkevien putkien kannakkeet on kiinnitettävä samalta kohdalta. 4.12 Ilmanpoistimet Laitokseen tulee asentaa tarpeellisiin kohtiin ilmanpoistolaitteita. Ilmanpoistimet asennetaan putkilaajennuksista tehtyihin ilmakelloihin automaattiset ilmanpoistimet 4162 356 sulkuventtiilillä 3710 006, Mallia AEROMAT RST. 4.13 Pumput Pumput on mitoitettu ja tyypitetty piirustuksissa. Esimerkki tyyppeinä on käytetty Grundfosin pumppuja. Pumpuille PU02 ja PU03 hankitaan yksi yhteinen varasarja.
LVIA-työselitys 29 5 LATTIALÄMMITYS 5.1 Yleistä Kohteeseen asennetaan lattialämmitys erillisen suunnitelman mukaisesti (Umen Floor). Lattialämmitysjärjestelmän kaikkien osa-alueiden: säätölaitteiden, jakotukkien, putkien, tarvittavien liittimien tulee olla kyseiseen järjestelmään kuuluvia korkealaatuisia tuotteita. Lämpöjohtopiirustuksessa on esitetty virtaamat jakotukkien linjansäätö-venttiileille. Lattialämmityksen jakotukit ja jakotukkikohtaiset muuntajasäätimet tulee sijoittaa järjestelmään kuuluviin jakotukkikaappeihin. Lattialämmityksen säätöjärjestelmänä käytetään 230V-järjestelmää. Lattialämmitystermostaattien ja jakotukkien paikat on esitetty erillisessä piirustuksessa, piirustuksiin merkittyihin paikkoihin asennetaan. Lattialämmitysputkien tulee olla happidiffuusio-suojattuja. Lattialämmitysputkena käytetään 17mm putkea. Hajoitukset lattialämmityspiireille tehdään jakotukkien avulla. LL-jakotukit sijoitetaan pinta-asenteisiin lukittaviin jakotukkikaappeihin. Jakotukkien paikat piirustusten mukaisesti. Tämän selostusosan lisäksi tulee LVI-, sähkö - ja rakennusurakoitsijan perehtyä valmistajan yksityiskohtaisiin asennusohjeisiin ennen työhön ryhtymistä. Rakennusurakoitsija valaa jakotukkien ala-osaan noin 100mm korkean korokkeen, syvyys ja leveys jakotukkikaappien mittojen mukaan. 5.2 Putket ja asennus Lattialämmitysputket Lattialämmitysputket ovat happidiffuusiosuojattua muoviputkea. Lämmönkesto +70 o C ja rakennepaine 6 bar. Asennus Asennus on tehtävä tarkasti suunnitelmien ja asennusohjeiden mukaan. Ennen lattialämmitysputkiston asentamista on jakotukikaappien oltava asennettuina, samoin reunanauhojen, verkkojen tai putkipidikelistojen sekä asennukseen tarvittavien urien tehtyinä. Asennusjärjestys jakotukin kasaaminen ja kiinnitys putkipiirien asennusjärjestyksen suunnittelu
LVIA-työselitys 30 putkipiirien asennus asennettujen piirien tietojen merkitseminen merkintälipukkeisiin (piirin todellinen pituus, tila, jota piiri palvelee sekä suunnitelmasta ilmenevä piirin numero) järjestelmän täyttö ja ilmaus esisäätöarvojen asettelu Rakennusaikataulua laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lattialämmityksen vaatimaan asennusaikaan. Asennuksessa erityisesti huomioon otettavaa: liikuntasaumojen ja vastaavien läpimenoissa putki asennetaan suojaputken sisään. lattialämmitysputkea ei saa asentaa WC-istuinten alle putken taivutussäde ei saa olla liian pieni (min 5 x du) asennuslämpötilan tulee olla> 0oC asennussyvyys valmistajan ohjeiden mukaisesti putkilenkit on asennettava yhtenäisenä piirinä ilman jatkoksia koeponnistus suoritetaan lattialämmitysputkiston ohjeiden mukaisesti. valun aikana putkisto on pidettävä paineistettuna Käyttöönotto Putkiurakoitsija ilmaa lattialämmitysputkiston jakotukilta piiri kerrallaan. Putkiurakoitsija asentaa piirikohtaiset esisäädöt suunnitelmien mukaisesti. Lämmitys voidaan aloittaa lattiamassatoimittajan ohjeistuksen mukaisesti. Putkiurakoitsija huolehtii, että käyttäjälle on toimitettu tarpeelliset tiedot lattialämmityksen käytöstä, annettu käytön opastus, erikoisesti on mainittava vaarasta, joka uhkaa lämpötilan noustessa liian korkealle. Varusteet Putkiurakoitsija hankkii ja rakennusurakoitsija asentaa betonilaatan seinärakenteista erottavan reikänauhan. Termostaatit ja toimilaitteet (230V järjestelmä)
LVIA-työselitys 31 Termostaatit ja toimilaitteet hankkii putkiurakoitsija. Sähköurakoitsija asentaa ja kytkee termostaatit, johdottaa sekä kytkee jakotukeilla kytkentärasiat ja magneettiventtiilit. Putkiurakoitsija asentaa magneettiventtiilit.
LVIA-työselitys 32 6 VEDENJÄÄHDYTYSLAITE JA PUTKISTO 6.1 Yleistä vesika- Kohteen iv-koneiden jäähdytyspattereiden veden jäähdyttämiseksi asennetaan tolle ulkoasenteinen ilmalauhdutteinen vedenjäähdytin. Vedenjäähdyttimen hankinta ja asennus (PU) 6.2 Vedenjäähdytin Suunnitelmissa käytetty esimerkkimalli: Carrier 30RBS-120B Jäähdytysteho 115,6 kw Neste: 35% Etyleeniglykoliseos +7 C / +12 C 6.3 Putkisto ja varusteet 6.3.1 Putket Ruostumatonta teräsputkea s=2,0 mm (AISI 304) hitsattaessa käytettävä suojakaasua. 6.3.2 Venttiilit Sulkuventtiilit laipallisia teräspalloventtiilejä esim. Vexve tai hitsattavia RST-/ HST venttiilejä. Linjansäätöventtiilit laipallisia teräsventtiilejä tai hitsattavia RST- venttiilejä esim. Navaltrim paineenmittaushanoin ja yhtein. 6.4 Tasaussäiliö ks. piirustukset Tilavuus 300 l rakennepaine 6 bar, materiaali Rst, eristys 19 mm solukumi. Säiliön putkiyhteiden tulee olla liittyvän putken kokoa Varustetaan väh. DN15 tyhjennysventtiilillä letkuliittimin, DN10 automaattisella ilmanpoistimella ja DN15 / 3 bar varoventtiilillä
LVIA-työselitys 33 7 VESIJOHDOT JA VIEMÄRIT 7.1 Vesijohdot 7.1.1 Yleistä Vesijohdot tehdään RakMk D1 määräyksiä ja paikallisten viranomaisten ohjeita sekä tätä työselitystä noudattaen. Uudet käyttövesijohdot liitetään nykyisiin linjoihin piirustuksiin merkittyjen urakkarajojen mukaisesti. 7.1.2 Putkisto Vesijohdot urakkarajasta alkaen kuuluvat putkiurakkaan. Vesijohdot laitteineen tehdään siten, että niiden rakennepaine on vähintään 1 MPa. Rakennuksen sisäpuoliset kylmä- ja lämminvesijohdot tehdään saumattomista kupariputkista 1581102 144 kovajuotos-, kartio- ja kapillaariliitoksin. Vaihtoehtoisesti liitokset voidaan tehdä hyväksytyllä puristusliitinmenetelmällä esim. Geperit Mapress liittimillä. Ennen putkien liittämistä on varmistauduttava siitä, ettei putkissa ole epäpuhtauksia. Välittömästi ennen liittämistä liitospinnat puhdistetaan ja kuivataan. Kaikki pinta-asennusputkistot kalusteille tehdään kromatuilla kupariputkilla liitoksineen. Liitokset tehdään puristusliitoksin. Piirustuksiin merkityille hanoille ja sekoittajille vesijohdot tehdään muoviputkista, jotka asennetaan suojaputkiin. Muoviputkina käytetään tyyppihyväksyttyjä Uponor Pexmuoviputkia. Putket sijoitetaan saumattomaan suojaputkeen, jossa käytetään tunnusjärjestelmän mukaisia värejä (kylmä siniseen ja lämmin punaiseen suojaputkeen). Kaikki vesijohtokalusteet varustetaan kromatuin pallosuluin. Keittiölaitteille ja astianpesukoneille asennettavien putkien kytkennät keittiölaitevalmistajan ohjeiden mukaan. Mahdolliset kiinnitykset lattiavalun teräsverkkoon tehdään nippusiteillä. 7.1.3 Osat ja varusteet Sulkuventtiileinä käytetään esim. Oras palloventtiileitä DN 10...50 Oras 400010...400050. Venttiilit asennetaan helposti vaihdettaviksi. Linjasäätöventtiileinä käytetään kokoina DN 10...50 esim. Oras 410010...410050. Linjasäätöventtiilit varustetaan sulullisilla mittausyhteillä, joista virtaamat voidaan mitata ja säätää. Venttiilit asennetaan veden virtaussuunnan mukaisesti ja siten, että säätöarvot ovat luettavissa, paine-ero voidaan mitata eivätkä mittausyhteet tukkeudu. Vesijohtojen takaiskuventtiilit ovat mallia LVI-nro 3911132..3911144. Lämpömittarit (0...100 C). Painemittarit (0...10 bar). Keittiölaitteille ja pesukoneille asennetaan sulkuventtiilit ja takaimusuojat laitevalmistajan ohjeiden mukaan.
LVIA-työselitys 34 7.1.4 Vesimittarit Vesilaitos toimittaa ja asentaa uuden etäluettavan mittarin. 7.1.5 Säädöt Piirustuksissa esitettyihin paikkoihin asennetaan linjasäätöventtiilit (LVI-nro 4012104 4012110) mittausyhtein. Urakoitsija säätää venttiilien vesivirrat piirustuksissa ilmoitettuun arvoon. Säädön tapahtuessa ei saa olla käyttöveden kulutusta. 7.1.6 Kannakkeet ja pitimet Putkien kiinnitys- ja kannakointitarvikkeiden on pidettävä putket paikoillaan ja yhdensuuntaisina, eivätkä ne saa aiheuttaa putken kulumista eivätkä ääntä. Vesijohdot kiinnitetään tehdasvalmisteisilla avattavilla pidikkeillä ja säädettävillä riippuraudoilla. Kannakevälit kupariputkille: 10-12 0,6 m 15-18 0,8 m 22 1,2 m 28-63 2,5 m 76-108 3,0 m Pidikkeet ovat sinkittyä terästä. Putken ja pidikkeen väliin asennetaan kumilevy. Lämminvesijohdoille on varattava riittävästi liikkumatilaa. Pintaan asennettavien kalustejohtojen kannakkeina tulee käyttää erikoisesti pintaasennukseen soveltuvia kannakkeita, kromiputkille krominväriset kannakkeet. Rinnakkain kulkevien putkien kannakkeet on kiinnitettävä samalta kohdalta. 7.1.7 Läpiviennit Rakenteiden läpiviennit tiivistetään palon, äänen, kosteuden ja paineen eristävyyden suhteen lävistettävää rakennetta vastaaviksi siten, ettei lävistyskohta estä putkien vapaata liikettä. Läpiviennin kohdalla ei putkessa saa olla liitosta. Putket viedään eristeineen rakenteen läpi. 7.1.8 Purkutyöt, vesi ja viemäri. Urakoitsija purkaa kaikki piirustuksiin merkityt putket.
LVIA-työselitys 35 7.2 Viemärit 7.2.1 Yleistä Viemärit tehdään RakMk D1 määräyksiä ja paikallisten viranomaisten ohjeita sekä tätä työselitystä noudattaen. Jäte ja sadevesiviemärit sekä kaivot ja rasvanerotinkaivo urakkarajasta alkaen kuuluvat putkiurakkaan. Asennuksessa huolehdittava siitä, että piirustuksissa olevat putkikaltevuudet saavutetaan. Rakennuksen ulkopuolelle asennetaan rasvanerotin kaivo, erottimen koko ja tyyppi piirustuksen mukaan. 7.2.2 Jäte- ja sadevesiviemärit Ulkoalueiden viemärit PVC-muovia kumirengasliitoksin, lujuusluokka SN8. Kuormitusluokka asennussyvyyden mukaan. Sisäpuoliset muoviviemärit tehdään UPONOR - HTP putkista kumirengasliitoksin. Keittiön rasvaviemärit (RV) tehdään HST-muhviputkijärjestelmällä (AISI 316L). Rasva viemäri viemäröidään HST-viemärillä rasvanerottimelle saakka. Piirustuksiin merkittyihin paikkoihin asennetaan palomansetit. 7.2.3 Kannakkeet Viemärien kannakkeet pystyputket LVI-nro 3231380 3231388. 7.3 Kaivot ja lattia-altaat Putkiurakkaan kuuluvat kaivot on esitetty piirustuksessa sekä kalusteluettelossa. Keittiö -ja astianpesulaitteille sekä märkäeteisiin tyypitettyjen RST-kaivojen ja altaiden lopulliset sijoituspaikat keittiölaitetoimittajan ohjeiden mukaan. Lattia-altaiden ja kaivojen asennus lattian pintamateriaalin mukaan. Lattian pintamateriaali ilmoitettava lattia-altaiden ja kaivojen tilauksen yhteydessä. 7.4 Vesi- ja viemärikalusteet Kaikki kalusteet ovat A-laatua. Kalusteisiin liittyvät johdot heloitetaan, mikäli se tulevat seinästä. Sekoittajat varustetaan poresuuttimin. Laitteiden ja kalusteiden asennuskorkeudet on sovittava rakennuttajan kanssa ennen työn suorittamista.
LVIA-työselitys 36 Kaikkiin yksittäisiin kalusteisiin tai niiden yhdysjohtoihin asennetaan Ballofix-tyyppiset sulkuventtiilit.
LVIA-työselitys 37 8 ILMANVAIHTOLAITTEET 8.1 Yleistä Suunnittelussa on noudatettu rakennuttajan antamia suunnitteluohjeita sekä Rakentamismääräyskokoelman D2 ja E7 määräyksiä ja ohjeita. Puhtausluokka on koko rakennuksessa alkuvaiheessa P2, sisävalmistusvaiheessa puhtausluokka on P1. Ilmanvaihtojärjestelmän koneiden sekä laitteiden tulee olla materiaaliluokkaa M1. Puhtausluokan vaihtuminen määritetään työmaan aikatauluun ja todetaan työmaalla pidettävässä katselmuksessa sekä merkitään työmaapäiväkirjaan. Kohteen sisäilmaluokitus on S2. 8.1.1 Purkutyöt - 8.2 Kanavisto varusteineen 8.2.1 Kanavisto Kanaviston on täytettävä RakMK osan E1 vaatimukset ja osan E7 ohjeet. Kanavaosienmittojen on noudatettava standardia SFS 3541. Peltikanavat tehdään noudattaen aineen ja paksuuksien suhteen SFS- standardilehtiä 3281-3282. Pyöreissä kanavissa on käytettävä tehdasvalmisteisia osia kumirengasliitoksella. Pyöreät kanavat liitetään termoplastisin pantaliittimin tai Veloduct-liittimin, tarvittavin kohdin laippaliitoksin. Suorakaidekanat liitetään muotolistoin tai UMS-liittimin, tarvittavin kohdin laippaliitoksin. Kanavaosien liitokset tehdään vähintään neljällä vetoniitillä. Liitoksissa ei saa käyttää peltiruuveja. Näkyviin jäävät eristämättömät kanavat maalataan valkoisiksi (RU). Kanavat on rakennettava riittävän jäykiksi siten, ettei niistä aiheudu ylimääräistä ääntä. Liitokset on tehtävä joustaviksi ja kulmat pyöristäen. Kanavissa ei saa olla irrallisia levyn reunoja eikä sisäpuolisia rakoja. Kanavien poikkipintaaei saa pienentää. Ilmanvaihtotuotteissa noudatetaan puhtausluokitusta M1 ja asennuksessa luokitusta P1: pyöreiden kierresaumakanavien ja niiden osien valmistuksessa ei saa käyttää muita kuin vesiliukoisia aineita sisäpinnoilla ei saa olla tahroja jäysteet on poistettu kanavat ja tarvikkeet suojataan sisäpuoliselta likaantumiselta ja kastumiselta; kanavat tulpataan umpitulpilla ja tarvikkeet pakataan suljettuihin laatikoihin
LVIA-työselitys 38 kanavat osineen säilytetään katetussa varastossa Kanavat ja tarvikkeet toimitetaan työmaalle riittävän monessa erässä siten, että ne voidaan välittömästi siirtää joko suoraan asennuspaikalle tai välivarastoon. Kanavat säilytetään työmaalla katetussa välivarastossa tulpattuina siten, että ne eivät joudu alttiiksi sateelle tai ulkopuoliselle lialle. Kanavat katkaistaan kanavan koon riippuen joko levyleikkurilla, sähkökäyttöisillä peltisaksilla tai muulla vastaavalla rautapölyä tuottamattomalla työkalulla. Katkaisu kulmahiomokoneen avulla on kielletty. Kanavien ja tarvikkeiden suojaukset poistetaan vain asennustyön ajaksi. Avoimet päät suljetaan pölytiiviisti aina myös taukojen ja keskeytysten ajaksi. Avoimiksi jäävät pystykanavat tulpataan umpitulpilla välittömästi käyttäen tehdasvalmisteisia päätykansia. Vaakakanavien avoimet päät tulpataan muoviosia käyttäen. Kanavat tulee toimittaa työmaalle päät tulpattuna ja olla tulpattuna koko varastoinnin ajan. Kanavien ja laitteiden avoimet päät on tulpatta työmaalla rakennusaikana. Kanavien ja osien valmistuksen, kuljetuksen, varastoinnin ja asennuksen suhteen noudatetaan puhtausluokitusta P1. Kanaviston asennustyön jälkeen, ennen koneiden käynnistämistä toimintakokeita varten. kanavien puhtausaste tarkastetaan valvojan läsnäollessa. Mikäli raja-arvo 1,0 g/m2 ylittyy, on urakoitsijan nuohottava kanavistot ja laitteet ennen käyttöönottoa kustannuksellaan. Asennustyön aikana katkaistuista kanavapäistä poistetaan jäysteet yms. puhdistusta haittaavat epätasaisuudet. Liitostöissä syntyneet epäpuhtaudet poistetaan huolellisesti. Pystykanavat on myös tulpattava yläpäästään ennen niiden liittämistä ilmanvaihtokoneisiin. Ilmanvaihtokoneet pidetään suljettuina luukut ja pellit kiinni koko asennustyön ajan. 8.2.2 Palopellit, puhdistus- ja tarkastusluukut Piirustuksiin merkittyihin kohtiin asennetaan EI60 tai EI120-luokan palopellit Palopellit varustetaan mikrokytkimillä (IU), jotka mahdollistavat peltien hälytyksen saamisen valvontajärjestelmään. Järjestelmän kuvaus säätökaaviossa. Sijainnit IV-pohjakuvissa. Kanavistot tulee toteuttaa siten, että ne voidaan helposti puhdistaa. Luukkuja sijoitetaan D2:sen mukaan, noin 10m välein. Puhdistusluukkujen alustavat paikat merkitty pohjakuviin, mutta puhdistusluukkuja lisätään tarvittaessa D2:sen mukaan. Luukkujen lopulliset paikat määräytyvät asennustöiden mukaan. Puhdistusluukkujen avattavuus on todennettava asennustyön aikana, kaikkien urakoitsijoiden asennusten jälkeen. Puhdistusluukkujen tulee olla kehyksellisiä ja lukollisia sekä vastata palo- ja ääniteknisesti sitä kanavaa, jossa ne ovat. Luukkujen saumauksen tulee olla ilmatiivis. Luukut varustetaan pikasalvoin ja siipimutterikiinnityksellä. Ruuveilla kiinnittäminen on kielletty. 8.2.3 Kannakointi Kanavien kannakkeiden on oltava vähintään samaa paloteknistä luokkaa kuin kanavat. Asennuksissa ja kannatuksissa tulee huomioida muiden urakoitsijoiden tilantarve.
LVIA-työselitys 39 Pystykanavan kannattaminen kanavan ympäri menevän putkisiteen avulla. Vaakakanavien kannatusväli on 2-3 m. Kaikkien kannakkeiden on oltava "ei-ruostuvaa materiaalia", vähintään sinkittyä terästä. Kannatukseen käytetään sankakannakkeita. Reikänauhaa ei saa käyttää. Pyöreät kanavat kannatetaan kanavan ympäri menevällä sangalla ja ripustustangolla. 8.2.4 Tulo- ja poistoilmalaitteet Kaikki tulo ja poistoilmalaitteet on määritetty piirustuksissa. Alaslaskettuihin kattoihin tuloilmalaatikot ALSc matala rakennekorkeus. Tuloilmalaitteiden tarkat asennuspaikat on sovitettava yhteen rakenteiden ja alakattosuunnitelmien kanssa, noin 1m siirtymät suunnitelmiin nähden eivät oikeuta lisälaskuun. Kiinteisiin alakattoihin (korkeat tilat) asennetavat tuloilmalaitteet varustetaan SAR K kehyksellä. Ullakolle sijoitettavien ALSc tuloilmalaatikoiden tilauksessa huomioitava pitemmät säätönarut. 8.2.5 Huuvat Keittiön kohdeilmanvaihtolaitteet (huuvat) on määritetty piirustuksissa. Huuvien mitat tarkistettava työmaalla! Huuvien alareunan etäisyys lattiasta 2170 mm. JSI-Turbo- Keittiön kohdeilmanvaihtolaitteet ovat Jeven Oy:n JSI-R-Turbo- ilmakruunumallistosta. Ilmakruunut ovat ruostumattomasta teräksestä (laatutaso AISI 304). Ilmakruunut sisältävät upotetut valaisimet, ohjausilmalla varustetut tehtaalla esisäädetyt tuloilmayksiköt, joissa jokaisessa ilmavirran mittaus- ja säätömahdollisuus sekä puhalluskuvion säätö sivu- ja korkeussuunnassa. Astianpesukoneessa pestävät tuloilmayksiköiden etulevyt ovat helposti irrotettavissa. TurboSwing suodattimessa on n. 1000 kierrosta minuutissa pyörivä erotinlevy, joka saa aikaan kosketuksettoman tiivistyksen erotinkuvun reuna-alueille (suodattimen ohi vuotoilmavirta on 0). TurboSwing erottaa tehokkaasti rasvanhiukkasia aina 2 µm alkaen ja ilmavirtojen pieneneminen ei alenna erotusastetta. 6 µm:n hiukkasilla erotusaste on yli 90 %. Tyhjennyshana sijaitsee keräysaltaan pohjassa. TurboSwingin perusmateriaali on ruostumatonta terästä (laatutaso AISI 304), siinä on 53W:n moottorin, jonka suojausluokka IP-54 ja eristysluokka 155. TurboSwing on varustettu ilmavirran mittaus- ja säätömahdollisuudella. TurboSwing on varustettava turvakytkimellä. Turvakytkin ei kuulu Jeven Oy:n toimitukseen.
LVIA-työselitys 40 JSKI- Keittiön astianpesuosaston kohdeilmanvaihtolaitteet ovat Jeven Oy:n JSKI- ilmakruunumallistosta. Ilmakruunut ovat ruostumattomasta teräksestä (laatutaso AISI 304). Ilmakruunut sisältävät IP-67 luokan valaisimet, tehtaalla esisäädetyt tuloilmayksiköt, joissa jokaisessa ilmavirran mittaus- ja säätömahdollisuus sekä puhalluskuvion säätö sivu- ja korkeussuunnassa. Kondenssi-Ilmakruunuissa on irrotettavat astianpesukoneessa pestävät kondenssilevyt, joissa on ilmavirran mukainen rei itys. Kondenssilevyt ovat molemmilla pitkillä sivuilla ja ne on varustettu reunasieppauksella. Kondenssi-Ilmakruunun sisäpinnat ovat vinoja, estäen kondenssipisaroiden putoamisen keittiölaitteiden päälle. Huuvamoduulien välit ovat avoimia keittiölaitteiden huoltoluukkujen aukeamiselle. Poistoilmakammiosta on ilmavirran mittaus - ja säätömahdollisuus. 8.2.6 Säädöt ja mittaukset Ilmamäärät säädetään ja mitataan, säätöpelteihin merkitään säätimen asento. Päätelaitteet lukitaan lopullisiin säätöarvoihin. Saavutettujen mitoitusilmamäärien asetusarvot ilmoitetaan automaatiourakoitsijalle sekä merkitään mittauspöytäkirjoihin. Mittauksista laaditaan pöytäkirjat, joista selviää mittauksen suorittaja, käytetty mittari, taulukko pääte-elimistä huoneittain, niiden tyypit ja asetusarvot sekä vaaditut ja mitatut ilmamäärät. 8.2.7 Äänenvaimentimet Kanavistoon asennettavien äänenvaimentimien mallit on esitetty piirustuksissa. 8.2.8 Siirtosäleiköt Ovisäleiköt Fläkt Woods OSK tai vastaavia. Seinään sijoitettavat siirtoilmasäleiköt on merkitty pohjakuviin. 8.2.9 Säätöpellit Säätöpellit suorakaidekanavissa sälepeltejä ja pyörissä kanavissa IRIS-tyyppisiä säätöpeltejä paine-eromittauksin. Jokaisen jäähdytyspalkin kytkentäkanavaan asennetaan säätöpelti. 8.3 Ilmastointikojeet ja niihin liittyvät laitteet sekä varusteet 8.3.1 Ilmastointikojeet Suunnitelmissa esitetyt esimerkkikoneet TK01 Systemair DV Compact 25, TK02 Systemair DV Compact 20, TK03 Systemair DV Compact 20 ja TK04 Systemair DV Compact 25. TK01 ja TK02 sijoitetaan päällekkäin.