HE 50/2017 Maakaasumarkkinalain kokonaisuudistus ja sähkömarkkinalain muutos: Lisäselvityksiä maakaasumarkkinalaista Eduskunnan talousvaliokunta 13.6.2017
Maakaasumarkkinalakia koskevat linjaukset ja niiden vaikutukset Kyllä Ei VN 24.11.2016 EK 31.5.2017 Kyllä Kyllä Ei Kyllä Ei Ei Talpo 13.9.2016, BCOY FID 26.10.2016, III LTA 25.11.2016 2
Suomen maakaasupoikkeusten päättyminen Suomen poikkeukset direktiiviin koskevat verkkoon pääsyn järjestämistä (=markkinoiden avaaminen) ja siirtoverkonhaltijan eriyttämistä Nämä eristyneen markkinan poikkeukset poistuvat samalla hetkellä, kun poikkeusedellytysten olemassaolo päättyy, Art. 49(1) Poikkeusedellytykset: 1) pääasiallisen toimittajan markkinaosuus yli 75 % (markkinaosuusedellytys) ja 2a) jäsenvaltio ei ole suoraan liitetty toisen jäsenvaltion yhteenliitettyyn verkkoon (infraedellytys) tai 2b) jos Suomi liittyy Baltian verkkoon, josta ei ole yhteyttä Keski-Euroopan verkkoon (GIPL-edellytys) Sekä 2a että 2b -tapauksessa myös 1) markkinaosuusedellytyksen tulee täyttyä Kapasiteetin perusteella laskettu pääasiasiallisen toimittajan osuus laskee BC:n käyttöönotossa Klaipedan terminaalin vuoksi alle 75 %:n sekä Suomessa että FI+Baltia yhteensä. Energiavirasto antanut lausunnon, jossa katsonut BCOY:n laskelmien olevan siinä määrin asianmukaiset, että voisi olla riskialtista tulkita direktiiviä niin, että poikkeuksia voitaisiin jatkaa. TEM:n näkemyksen mukaan on suuri riski, että KOM katsoo Suomen rikkovan direktiiviä, jos markkinoita ei avata ja siirtoverkkoa eriytetä BC:n käyttöönoton jälkeen Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 12.6.2017 3
Maakaasun siirtoverkon eriyttäminen: Keskeiset ehdotukset Siirtoverkko eriytettävä, kun poikkeuksen edellytykset päättyvät eli viimeistään 1.1.2020 mennessä Koskee Gasumia ja BCOY:tä Eriyttämisen hyväksyminen ja luvitus vievät Energiavirastolta ja komissiolta 8-12 kk Riippumaton siirtoverkonhaltija (TSO) tarvitaan markkinoiden kehittäjäksi Eriyttämisen pitkittäminen/viivästyminen johtaa viiveisiin markkinoiden kehittämisessä Siirtoverkon eriyttämismalliksi ns. tosiasiallinen eriyttäminen (TSO) Markkinoiden toimivuuden kannalta paras vaihtoehto, TSO:sta markkinoiden aktiivinen kehittäjä (vrt. Fingrid) Pienimmät kustannukset kaasun käyttäjille ja valtiolle Omistaja-arvolle paras vaihtoehto; Gasumin myyntiyhtiön omistuksen pienentäminen helpottuu, enemmän potentiaalisia ostajakandidaatteja (EU:ssa sijoittaja joutuu valitsemaan puolensa: sijoittaako kaasun ja sähkön myyntiin ja tuotantoon vai siirtoverkkoihin) Mahdollistaa Gasumin siirtoverkon ja BCOY:n yhdistämisen Valtio varmistaa määräysvallan ja osake-enemmistön kaasun siirtoverkon (ml. BC) omistavassa yhtiössä (kuten Omistajapolitiikan periaatepäätös 2016) TEM:n näkemyksen mukaan siirtoverkkoa tulee kehittää ja käyttää kokonaisuutena -> Gasumin siirtoverkon ja BCOY:n yhdistäminen eriyttämisen jälkeen
Riskit Baltian investoinneista aiheutuvista kustannuksista ja niiden hallinta EU infra-asetuksen mukainen kustannustenjako yhteisen edun hankkeille KOM nimeää joka toinen vuosi alueellisten työryhmien valmistelun perusteella energiainfrastruktuurihankkeista PCI-listan PCI-hankkeille voi saada EU:n CEF-tukea ja niiden toteuttamista edistetään kustannusten jakomenettelyllä, jos hanke aiheuttaa negatiivisen nettohyödyn sen toteuttavassa maassa Jakomenettely koskee maita, joihin hanke vaikuttaa. Jakomenettelyn edellytyksenä on, että hankkeesta syntyy kokonaisuutena nettohyötyä näille maille, mutta toteuttajamaalle jää negatiivinen nettovaikutus. Nettohyötyä saavat maat kompensoivat negatiivisen nettovaikutuksen toteuttavalle maalle siirtomaksujen kautta. Kustannusjaosta päättävät kansalliset sääntelyviranomaiset (NRA:t) ja ACER, jos NRA:t eivät pääse yksimielisyyteen. PCI-hankkeeksi nimeäminen edellyttää kunkin maan suostumusta, johon hanke liittyy (Art. 3). Jäsenvaltiolla on veto-oikeus hankkeisiin, eli jäsenvaltio voi hylätä hankkeet, joista voi tulla kustannuksia sen alueelle. Jakoosuutta voi tulla vain hankkeesta, jossa hyödyt ovat jäsenvaltiolle suuremmat kuin jako-osuus. KOM ehdottanut Baltian hankkeiden voimakasta karsintaa 2017 PCI-listaehdotuksessaan Ehdotukset LV:n kaasuvaraston ja Klaipedan LNG-terminaalin infrakustannusten sosialisoinnista FI+Balt yhteismarkkinan kehittämisen yhteydessä Sosialisoinnilla tarkoitetaan ko. kustannusten kattamista osin siirtomaksuilla. Ehdotuksia nostettu esiin yhteismarkkinan kehittämistyössä LV ja LT toimesta. Niistä ei ole tehty muita päätöksiä kuin, että niitä selvitetään. Baltit näkevät nämä toimitusvarmuusinvestointeina, jotka FI hoitanut osittain korvaavien polttoaineiden varastoilla. FI:n ei syytä vastustaa, jos baltit hoitavat pelkästään oman toimitusvarmuutensa tällä tavoin. Ehdotuksille ei ole säädöspohjaa EU-lainsäädännössä. FI:lla ei ole juridista velvoitetta hyväksyä sosialisointia FI-osapuolille. FI ohella myös EE suhtautuu vastahakoisesti. Sipilän hallitus linjannut 13.9.2016 talpossa, että FI päättää erikseen osallistumisesta ja kustannusten jakamisesta suhteessa Baltian kaasuinfrahankkeisiin Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 12.6.2017 5
Markkinoiden avaamisesta aiheutuvat järjestelmäinvestoinnit Suomessa ja niiden vaikutukset maakaasualan yrityksille Nykyjärjestelmä perustuu venäläisen putkikaasun jakeluun Gasumin eriyttämättömän yhtiön mallilla sekä Gasumin sitoumuksiin ostaa biokaasun tuotanto ja biokaasusertifikaattien myyntiin. Biokaasumarkkina toimii kevein menettelyin, mutta toisaalta ilman verkkosääntelyn tuomaa turvaa. Tämä on mahdollistanut pienimuotoisen toiminnan Gasumin sallimissa puitteissa. Koska verkkoon pääsyä ei ole, ei Suomessa ole kauppapaikkoja eikä kaupallisia menettelyitä, jotka tarvitaan, kun verkossa toimii useita myyjiä. Näiden toteuttaminen edellyttää investointeja tietojärjestelmiin ja järjestelmäpalveluiden luomiseen. Markkinoiden edellyttämien järjestelmäpalvelujen järjestäminen MML-ehdotuksessa Järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija vastaa järjestelmäpalveluista keskitetysti Järjestelmävastuu, maakaasujärjestelmän tasevastuu, kauppapaikka (virtual trading point), maakaasujärjestelmän taseselvitys, maakaasukaupan edellyttämä tiedonvaihto Järjestelmäpalveluiden tuottamisen keskittäminen TSO:hon kustannusten minimoimiseksi (taseselvitys, datahub) Palveluiden tuottaminen (VTP, taseselvitys, tiedonvaihto) mahdollista siirtää EV:n luvalla jäsenvaltioiden TSO:iden yhteisyritykselle tai kansalliselle datahub-yritykselle Hyödynnetään valmiita eurooppalaisia ratkaisuja ja palveluportaaleja Suurin kustannuserä Gasumin tukkumyynnin ja siirron energianhallintajärjestelmien eriyttäminen toisistaan Gasumin arvio 4-6 miljoonaa, kattaa tukkumyynnin, siirtoverkon ja Kaasupörssin järjestelmäinvestointien kustannukset (maakaasualan liikevaihto 2015 823 miljoonaa, josta siirtoliiketoiminnan osuus 253 miljoonaa ) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 12.6.2017 6
Yhteenveto Balticconnector-yhteyden rakentaminen antaa historiallisen tilaisuuden avata Suomen kaasumarkkinat kilpailulle ja integroida ne EU-markkinoihin. Tähän on käytännössä myös sitouduttu EU:n hanketuen yhteydessä. Kilpailu luo hintoja alentavan paineen verrattuna monopoliin. Täsmällisiä hintavaikutuksia on vaikea arvioida siksikin, että toimintaympäristö muuttuu monella tapaa. Alueelliset/eurooppalaiset yhteydet, LNG-terminaalit Kaasun jälleenmyyntiehdot eivät saa rajoittaa kilpailua (Gazprom-tapaukset) Jäntevä markkinoiden avaamisen aikataulu ja selkeä toimintojen eriyttäminen ovat tärkeitä kilpailun tuomien hyötyjen saavuttamiseksi. Suomella ei ole velvoitetta osallistua Baltian siirtoverkon investointikustannuksiin, etenkään jos hankkeet eivät hyödytä Suomea. Kaasun huoltovarmuus perustuu jatkossakin pääsääntöisesti vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. Uusi merkittävä kaasun hankintalähde toki auttaa. Markkinoiden avaaminen ja aktivoiminen on paras vastaus kaasusektorin tulevaisuuden haasteisiin. Samalla voidaan pohtia muun muassa verotuksen kehittämistä. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 12.6.2017 7
Lisätiedot: TEM/Ylijohtaja Riku Huttunen, puh. 050 431 6518 TEM/Hallitusneuvos Arto Rajala, puh. 050 434 4928