Vesihuoltolaitos ympäristön suojelijana uusien haasteiden edessä Prof. Riku Vahala, Aalto-yliopisto Tall Ships Race Kotkan meripäivät 2017 Meripäiväseminaari 14.7.2017 Aalto-yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan ryhmä on/on ollut mukana tässä esityksessä viitatuissa julkaisuissa ja hankkeissa.
Mussalon jäteveden puhdistamon on Kotkan suurin ympäristönsuojelija - Suunniteltu poistamaan tehokkaasti jätevedestä kiintoaine, orgaaninen aine ja ravinteet. - Fosforikuormitus puolet Kotkamillsin kuormituksesta, orgaanisen aineen kuorma kolmasosa, typpikuorma hieman suurempi - Hyödyntämällä Mussalon puhdistamolla nykyaikaisimpia prosessin ohjauksen menetelmiä, voitiin vähentää ilmastuksessa tarvittavaa energian määrää merkittävästi a) a) Mulas M. et al. (2016). Full-scale implementation of an advanced control system on a biological wastewater treatment plant. IFAC-PapersOnLine 49-7, pp.1163 1168 2
Uusia huolenaiheita Lääkejäämät, hormonit, bromatut palonestoaineet, mikromuovit, antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit Vaikutukset ympäristössä vaihtelevat aineesta riippuen ja ovat eri eliöstöille erilaisia - esim. antibiootit b) Aineiden yhteisvaikutus poikkeaa yksittäisen aineen vaikutuksista ja ne tunnetaan huonosti Jätevesissä aineiden haitallisuutta vaikea tutkia yksittäisten kemiallisten analyysien perusteella - erilaisia kemikaaleja on satoja tuhansia Tehokkaimmat puhdistustekniikat vaihtelevat aineesta riippuen ja ovat edelleen kalliita (aktiivihiili, otsoni, kalvosuodatus, ) b) Välitalo P. et al. (2017). Toxicological impacts of antibiotics on aquatic micro-organisms: A mini-review. International Journal of Hygiene and Environmental Health, 220 (3), pp. 558 569. 3
Lääkejäämät ja hormonit Lääkejäämien biologinen hajoaminen jäteveden puhdistuksessa vaihtelee suuresti (esim. ibuprofeiini hajoaa helposti ja diklofenaakki huonosti) ja on hidasta kylmissä jätevesissä c,d) Lieteiän pidentäminen näyttäisi joissain tapauksissa parantavan puhdistustulosta c,d) c) Kruglova A. et al. (2016). Comparative study of emerging micropollutants removal by aerobic activated sludge of large laboratory-scale MBR and SBR under low-temperature conditions. Bioresource Technology, 21, pp. 81-88. d) Kruglova A. et al. (2017). Bacterial diversity and population shifts driven by spotlight wastewater micropollutants in lowtemperature highly nitrifying activated sludge. Science of the Total Environment, 605-606, pp. 291-299. 4
Mikromuovit Nykyiset puhdistusprosessit poistavat jopa 99 % jätevesien mikromuoveista. e) Tehostetuilla jäteveden puhdistusmenetelmillä, kuten kalvobioreaktoreilla voidaan poistaa lähestulkoon kaikki mikromuovit. f) e) Talvitie J. et al. (2017). How well is microlitter purified from wastewater? - A detailed study on the stepwise removal of microlitter in a tertiary level wastewater treatment plant. Water Research 109, pp. 164-172. f) Talvitie J. et al. (2017). Solutions to microplastic pollution Removal of microplastics from wastewater effluent with advanced wastewater treatment technologies. Water Research 123, pp. 401-407. 5
Jätevesien toksisuus Puhdistamolta lähtevät jätevedet ovat jossain määrin eliöstölle myrkyllisiä. Myrkyllisyys vaihtelee mittausmenetelmästä riippuen (solumyrkyllisyys/hormonitoimintaa häiritsevät vaikutukset). g) Toksisuus kuvaa jäteveden haitallisia vaikutuksia paremmin kuin yksittäiset kemialliset analyysit. g) Välitalo P. et al. (2016). Estrogenic activity in Finnish municipal wastewater effluents. Water Research 88, pp. 740-749 6
Jätevesi on resurssi - Fosfori - Ammoniumtyppi nykyään nitraatiksi vesistöön tai typpikaasuksi ilmaan syntyy myös kasvihuonekaasuja h, i) Lannoitetuotannossa typpi otetaan ilmakehästä, vaatii paljon energiaa - Lämpöenergia - Orgaaninen aine - Puhdistettu vesi jne. h) Kosse P. et al. (2016). Climate change and green-house gas emissions within the context of urban waste water management. Water Solutions 2/2016. i) Kuokkanen A. et al. (2017). Seasonal and Diurnal Variations of GHG Emissions Measured Continuously at the Viikinmäki Underground WWTP. In book: Frontiers in Wastewater Treatment and Modelling, pp.464-469 7
Ravinteiden talteenotto Jäteveden ravinteet kertyvät nykyisin lietteisiin, joka hyödynnetään yleensä energian tuotannossa (biokaasu) sekä maanparannusaineena. Väkevistä nestemäisistä jakeista on mahdollisuus tulevaisuudessa ottaa talteen ravinteet myös suoraan lannoitteiden raaka-aineeksi sopivassa muodossa j) Jatkossa myös poltetun lietteen tuhkan ravinteet saadaan talteen Kierrätysfosforin lannoitekäytön edistämistä mietitään VNK hankkeessa menetelmien kustannustehokkuutta parannettava k) j) Pradhan S. et al. (2017). Nitrogen and Phosphorus Harvesting from Human Urine Using a Stripping, Absorption, and Precipitation Process. Environ. Sci. Technol., 51(9), pp. 5165 5171 k) Berninger K. et al. (2017). Jätevesien fosfori hyötykäyttöön teknologioita ja ohjauskeinoja. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja XX/2017 (luonnosvaiheessa). 8
Miten vastata tulevaisuuden haasteisiin? - Kasvava tarve osaamiselle - Vesijohto- ja viemäriverkostojen kumuloituva saneeraustarve - Riskinarvioinnin ja -hallinnan parantaminen Vesihuoltopalveluja järjestävien organisaatioiden hallinnollista yksikkökokoa on kasvatettava l) l) Suomen rakennusinsinöörien liitto, RIL ry (2017). Rakennetun ympäristön tila 2017, 83 s. 9