Tulevaisuus, vesi ja globaali ruokaturva
|
|
- Annika Katajakoski
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tulevaisuus, vesi ja globaali ruokaturva Mika Jalava tohtorikoulutettava Water & Development
2 Sisältö Vesi luonnonvarana Veden käyttö Tulevaisuudenkuvia Vesitekniikkaa Aallossa
3 Picture DiBiase et al./journal of Geophysical Research/2013 and USGS/NASA Landsat
4 Kaikki vesi maapallolla km 3 Ø 1380 km Kaikki makea vesi km 3 Ø km Makea vesi joissa ja järvissä km 3 Ø 56.2 km USGS Water Science School
5 Picture Illinois State Water Survey
6 Vesi luonnonvarana Makean veden esiintyminen maapallolla perustuu hydrologiseen kiertoon Vesi ei lopu Meillä on luontainen puhdistamo Osa sateesta ylemmäs kuin haihdunta vesi siellä missä tarvitaan, lisäksi Ilmaista energiaa käyttökelpoisessa muodossa Liian hyvää ollakseen totta? Ei suinkaan, mutta tähän liittyy jokunen MUTTA
7 Miten niin MUTTA? Veden käytön haasteita saatavuuden kannalta Vaikka vesi ei lopu, sitä ei ole rajattomasti! Makean veden saatavuutta rajoittaa kierron nopeus Veden saatavuus vaihtelee ajan ja paikan mukaan! Sekä vuotuinen että satunnainen vaihtelu asettavat rajoja veden saatavuudelle ääriesimerkkeinä aavikot ja monsuunialueet Vesien laatu vaihtelee! Sekä luontainen että ihmisten aiheuttama saastuminen voi rajoittaa veden käyttöä
8 VESI on myös sosiaalinen haaste Vesi ei juokse alavirtaa kohti se juoksee kohti rahaa. - tuntematon, tn. Pohjois-Amerikan lännen valloituksen ajalta Vesi: Tappaa paljon enemmän ja dramaattisemmin kuin AIDS tai terrori Joka 10. sekunti Päivässä > 9000
9 Vesipula kasvanut rajusti Maailman väestöstä korkean tason vesipula-alueilla: Vuonna % Vuonna % Vuonna 2040 ~50% Väestön kasvu, ilmastonmuutos, ruokavalio, biopolttoaineet Lähde: Kummu & al Environmental Research Letters
10 World by latitudes Kummu Varis 2011 Applied Geography Varis,Kummu 2011 Applied Geography
11 Veden käyttö Käytätkö vettä 160 litraa vai 3900 litraa päivässä?
12 Vesi ja nälkä: Suurin osa vedestä kuluu ruoan tuotantoon Ihminen juo muutaman litran vettä päivässä mutta syö litraa 80-90% ihmisen hyödyntämästä vedestä kuluu ruoan tuotantoon Ruokaturva ja vesivarat yhteydessä kiinteästi toisiinsa China & S Asia: Water withdrawals - agriculture, industry & domestic 0% 20% 40% 60% 80% 100% China Bangladesh India Nepal Pakistan
13 Ruokaturvan haasteita Väestönkasvu: 8, 9 tai 10 miljardia tällä vuosisadalla. Joka tapauksessa merkittävä lisäys ja vieläpä epätasaisesti jakautunut! Ilmastonmuutos, maan köyhtyminen, viljelyinvestointien lasku, kasvitaudit ja biodiversiteetti, muut katastrofit Kaupungistuminen: samalla kun toimeentulon mahdollisuudet paranevat, sidos ruuantuotannon kapasiteettiin katkeaa
14 Väestönkasvu ja kaupungistuminen Afrikka on jo ruuan nettotuoja Syntyvyys ja muuttovoitto eivät sijoitu ruuantuotannon kapasiteettia mukaillen riippuvuus kaupasta Suuret kaupunkialueet ovat täysin riippuvaisia muualla tapahtuvasta ruuantuotannosta
15 Hehtaarituotannon kehitys Vihreä vallankumous nosti erityisesti kehitysmaissa viljanviljelyn tuottavuuden moninkertaiseksi luvulta 1970-luvulle Nyt infrastruktuurin ylläpitoon ja viljelytekniikkaan tehdyt investoinnit ovat esim. Afrikassa kääntyneet laskuun ja monin paikoin myös tuotanto. Tuotannon tehostamiseen entisestään olisi vielä varaa, mutta se edellyttää investointeja tutkimukseen, koulutukseen ja teknologian kehittämiseen
16 Globaali hydrologinen kierto muuttuu lämpenemisen myötä Lämpötila nousee, kasvukausi pitenee -haihdunta lisääntyy Veden määrä alailmakehässä kasvaa, mutta sadannan muutokset vaihtelevat alueellisesti Keskimäärin sadanta kasvaa Ääri-ilmiöt yleistynevät, lisää kuivuutta ja tulvia
17 Missä sataa, missä ei?
18 Entä sitten? Eli miten muutokset näkyvät Vesipulasta kärsivillä alueilla asuvien ihmisten määrä tulee kasvamaan oleellisesti vaikuttavina tekijöinä niin väestönkasvu, vedenkäytön muutokset kuin keskeisesti myös ilmastonmuutos 1995: 1,4-1,6 miljardia (Arnell 2004, Alcamo et al. 2007) 2050 SRES A2: 4,3-6,9 miljardia 2050 SRES B2: 2,8-5,2 miljardia Ruuantuotanto on ylivoimaisesti suurin veden kuluttaja maailmassa ja erittäin ilmastoriippuvainen!
19
20 Onko? Vai pitäisikö pohtia veden riittävyyttä vesistressistä kärsivien alueiden lähtökohdista? Ainakin on tärkeää keskittyä vaikuttaviin toimenpiteisiin ja investointeihin!
21 Vaikuttamismahdollisuuksia Oma tutkimukseni katsoo asioita ruuantuotannon, ruokavalion ja ruokahävikin suunnasta Ruuantuotannon vedenkulutus kasvusuunnassa Väestönkasvu, ruuankulutus per henkilö, ruokavalio - kaikkiin tekijöihin vaikea vaikuttaa!
22 Ruokavalio, ruokahävikki ja vesi Helpoimpia tapoja vaikuttaa ruuantuotannon veden ja muiden resurssien kulutukseen on ruokahävikin pienentäminen Ruokavaliolla on merkittävä rooli, mutta se vaihtelee huomattavasti maittain. Muutos ei edellytä juurikaan muita muutoksia elämänrytmiin (verrattuna esim. asumisen ja liikkumisen muutoksiin), mutta vaatii paljon sopeutumista. Ruokavalion muuttuminen ei merkittävästi vaikuta siihen, miten paljon hävikkiä pienentämällä voidaan vaikuttaa resurssien kulutukseen
23 Tutkimuksen suuntia tästä eteenpäin Mitkä mahdollisuudet kuluttajalla ja toisaalta jakeluketjuilla tai tuottajilla on vaikuttaa ruuan kautta kulutettuihin resursseihin? Miten muutokset ruuantuotannossa vaikuttavat vedenkulutuksen kehitykseen eri ruokaaineryhmissä? Mikä on maan, maanosan tai maailman kriisinsietokyky kokonaisresurssien kannalta?
24 Muuta tutkimusta ryhmässämme Avainteemoja Vesi ja ruoka Vesi ja ilmastonmuutos Integroitu vedenkäytön hallinta: IWRM, water-energy-food nexus Rajavesistöt, erityinen painopiste Aasiassa Vallan ja politiikan rooli vedenkäytön hallinnassa Keksinnöt ja liiketoiminta vesialalla Eli nimenomaan asioita, joihin sisältyy todellinen vaikutusmahdollisuus
25 ...ja vesitekniikassa yleensä Vesitalous: vesi käytettävissä olevana luonnonvarana Vesihuoltotekniikka: vesi yhdyskuntien käytössä
26 Development of cold-climate treatment processes using microbial population information - Aerobic granular sludge at low temperatures (Post Doc Alejandro Gonzalez-Martinez) - Nitrifying bacteria at low temperatures (M. Sc. Jenni Kesulahti)
27 Enhanced treatment of micropollutants from wastewater Optimization of process conditions for enhancement of removal of pharmaceuticals in low temperatures (Doctoral student Antonina Kruglova)
28 Smarter monitoring of micropollutants from wastewater Screening of wastewater toxicity based on Effect-Directed Analysis (EDA) (Doctoral student Pia Välitalo)
29 Occurrence and removal of microplastics in the existing wastewater treatment plants Development of sampling and analytical methods, removal in conventional and advanced processes (Doctoral student Julia Talvitie)
30 Nutrient recovery from wastewater Nitrogen and phosphorus harvesting from different concentrated liquid waste streams (Post doc Surendra Pradhan)
31 GHG emission studies from advanced nutrient removal processes Comprehensive inventory of N 2 O emissions from an advanced WWTP and implementation of N 2 O in the plant wide process model
32 Viikkotehtävä 1. Voisiko vesipulasta kärsivien alueiden ruokahuoltoa turvata viemällä niille vettä muualla tuotetun ruuan sijaan? - lyhyt perusteltu vastaus 2. Viime vuosikymmeninä maapallon väestö on kasvanut valtavasti. Samaan aikaan ruokaturva on parantunut oleellisesti. - Millaisia tekijöitä tämän taustalla on? - Odotatko kehityksen jatkuvan saman suuntaisena? Millaisia riskejä siihen liittyy? Omien riskiskenaarioiden ja mielipiteiden esiintuominen on erittäin sallittua! - Vastauksena lyhyt essee, enintään n. 400 sanaa Lisämateriaalia tehtävien suorittamiseen: Vajaat kaksi viikkoa sitten väitelleen Miina Porkan väitöskirjassaan esittelemä artikkeli: Riskien osalta lisäaineistoksi sopii M. Puma et al: Helppolukuisin ja varmasti tehtävien kannalta riittävä anti löytyy artikkelien loppupuolelta discussion- ja conclusions-kappaleista
33
Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet
Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Olli Varis Matti Kummu, Miina Porkka, Mika Jalava Maailman väkiluku: 1960: 3.0 miljardia 2012: 7.0 miljardia 2040: ~9 miljardia
LisätiedotRuuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry?
Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry? Olli Varis Matti Kummu Vesitekniikka, Aalto-yliopisto Sustainable Global Technologies Maailman väkiluku:
LisätiedotVesihuoltolaitos ympäristön suojelijana uusien haasteiden edessä
Vesihuoltolaitos ympäristön suojelijana uusien haasteiden edessä Prof. Riku Vahala, Aalto-yliopisto Tall Ships Race Kotkan meripäivät 2017 Meripäiväseminaari 14.7.2017 Aalto-yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan
LisätiedotGlobaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
LisätiedotVesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014
Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Mitä NEXUS tarkoittaa? Etymologia: nexus (latin): sitominen, verbistä necto : sitoa 2 Vesistressi (=veden käyttö/vesivarat)
LisätiedotVeden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus
Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto
LisätiedotENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka. Introluento: Johdanto
ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Introluento: Johdanto 12.9.2017 Kuka Marko? Vesitekniikan yliopistonlehtori elokuusta 2013 Sitä ennen ja edelleenkin tutkijana Vesi & kehitys ryhmässä: www.wdrg.fi
LisätiedotBiomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050
Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,
LisätiedotVesi Energia Ruoka (- ja ekosysteemi) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE
Vesi Energia Ruoka (- ja ekosysteemi) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 11.9.2013 T1 T2 11.9.2013 Seppo Rekolainenn, SYKE What does nexus mean? Etymology: nexus (latin): the act of binding, from the verb necto
LisätiedotMiten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus Kaisa Karttunen
Miten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus 4.9.2019 30.8.2019 Huomisen ruoka Ravitsemus terveys Ympäristöjalanjälki Kauppakiistat, valtapolitiikka Huomisen ruoka Väestönkasvu, kaupungistuminen
LisätiedotKatko T.S. Ke 12 TTY
Vesivarat kehityskysymyksenä ja vesihuolto yhdyskuntien verisuonistona [KE 12 Ympäristö, energia ja ihminen (TTY 2), 2018] Tapio S. KATKO, Dosentti; UNESCO oppituoli: Kestävät vesihuoltopalvelut TTY, Vesihuoltopalveluiden
LisätiedotAinevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista
Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Materiaalivirrat ja ilmastonmuutos Teollisen ekologian seuran seminaari 28.4.2008 Riina Antikainen, Suomen ympäristökeskus Teoreettinen lähestymismalli
LisätiedotRuokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä
Ruokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä Hyvää Suomesta 25 vuotta 23.11.2018 26.11.2018 Maailman ruuantuotanto kcal/asukas 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1 1964/66 1974/76 1984/86 1997/98
LisätiedotGlobaalit vesihaasteet ja Suomi. Suvi Sojamo, FT Aalto-yliopisto Kestävä vedenkäyttö ja tulevaisuuden mahdollisuudet Foresight Friday: 7.9.
Globaalit vesihaasteet ja Suomi Suvi Sojamo, FT Aalto-yliopisto Kestävä vedenkäyttö ja tulevaisuuden mahdollisuudet Foresight Friday: 7.9.2018 Sitra Miltä näyttävät globaalit vesihaasteet? Miltä näyttävät
LisätiedotTypen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa
Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi
LisätiedotVesijalanjälki ja vedenkulutus
Vesijalanjälki ja vedenkulutus Ekotukihenkilöiden vesikoulutus Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla 13.3.2019 Marika Visakova, HSY Johdanto: riittääkö vettä maailmassa? 70 % pinta-alasta vettä 97,5 % merivettä
LisätiedotHyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa
Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Antti Puupponen Sosiaalipoliittisen yhdistyksen seminaari: Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016 Tieteiden talo, Helsinki Vuonna 2050 maailman arvioitu
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotIlmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)
Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI) 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen on mahdollinen mutta vaativa tehtävä 1,5 asteen tavoitteen
LisätiedotPuhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.
Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten
LisätiedotKURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI
Liite 6.5/2/2016 Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI 2016-2017 RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Valmistelija Seppo Hänninen (Päivi
LisätiedotTUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n
TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs
LisätiedotHarjoitus 1: Globaalit vesikysymykset 16.9.2015
Harjoitus 1: Globaalit vesikysymykset 16.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9
LisätiedotBH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:
Tentissä saa olla käsinkirjoitetut muistiinpanot mukana. Mitään monistettua tai tulostettua materiaalia ei saa olla tentissä. Laskimen käyttö on kielletty. Tenttikysymysten vastaukset on kirjoitettava
LisätiedotRuoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen
Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ruoka, ilmasto ja uusiutuva energia -keskustelutilaisuus 2.6.2014, Säätytalo FIG 1. GHG emissions accelerate
LisätiedotENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka. Introluento: Johdanto
ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Introluento: Johdanto 11.9.2018 Kuka Marko? Vesitekniikan yliopistonlehtori elokuusta 2013 Sitä ennen ja edelleenkin tutkijana Vesi & kehitys ryhmässä: www.wdrg.fi
LisätiedotVESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere
VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja
LisätiedotReino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa
Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI
LisätiedotIlmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?
Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä
LisätiedotRuoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,
Ruoan kiertotalous-verkosto Lähiruokafoorumi, 13.12.2017 5 tärkeää Sitrasta +1 erittäin tärkeä 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle. 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, herättelijä, visionääri,
LisätiedotURBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.
URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.2011, Helsinki Jarmo J. HUKKA Senior Consultant Water and Environment
LisätiedotENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka. Introluento: Johdanto
ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Introluento: Johdanto 13.9.2016 Kuka Marko? Vesitekniikan yliopistonlehtori elokuusta 2013 Sitä ennen ja edelleenkin tutkijana Vesi & kehitys ryhmässä: www.wdrg.fi
LisätiedotVTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka
VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu
LisätiedotMaailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!
LisätiedotMaria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?
Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti
LisätiedotTulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas
Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali
LisätiedotTornionjokilaakson kuntaseminaari
Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella
LisätiedotVESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS:
VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: KEHITYKSEN TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 29. syyskuuta 2004 PISPALAN ROTVALLI UUTISET
LisätiedotMiten kiertotalous liittyy ruokaan?
Miten kiertotalous liittyy ruokaan? Suurin osa kuluttajien hiilijalanjäljestä muodostuu asumisesta, liikkumisesta sekä ruoasta. Täältä löydät laskuja sekä keskustelutehtäviä liittyen ruokaan. Tehtäviä
LisätiedotEnergia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi
Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian
LisätiedotKUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus
KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotGlobaali kiertotalous ja kestävä kehitys
Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen
LisätiedotVASTUUVIIKKO 2014 KOULUAINEISTO. KOHDERYHMÄ: Yläkoulu, etiikka. TEEMA: Vesi
VASTUUVIIKKO 2014 KOULUAINEISTO KOHDERYHMÄ: Yläkoulu, etiikka TEEMA: Vesi Mitä ongelmia vedenpuute aiheuttaa? Mitä eettisiä haasteita tähän liittyy? Miten oma vedenkulutukseni vaikuttaa muiden tilanteeseen?
LisätiedotEKOSYSTEEMIPALVELUIDEN KARTOITTAMINEN EUROOPASSA: esimerkkinä ruuan tuotanto ja kysyntä
EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN KARTOITTAMINEN EUROOPASSA: esimerkkinä ruuan tuotanto ja kysyntä PAIKKATIETOILTAPÄIVÄ 25.4.2018 TERHI ALA-HULKKO MAANTIETEEN TUTKIMUSYKSIKKÖ EKOSYSTEEMIPALVELUT Luonnon ihmiselle
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotMaapallon rajat ovat tulossa vastaan
Maapallon rajat ovat tulossa vastaan BIOS 3 jakso 3 Talouskasvun priorisointi on tapahtunut ympäristön kustannuksella, mikä on johtanut mittaviin ympäristöongelmiin. Lisäksi taloudellinen eriarvoisuus
LisätiedotVÄITÖSKIRJA TIETEELLISET JULKAISUT
VÄITÖSKIRJA Occurrence of Pharmaceuticals in Finnish Sewage Treatment Plants, Surface Waters, and Their Elimination in Drinking Water Treatment Processes. Tampereen Teknillinen Yliopisto, 2007. Ladattavissa
LisätiedotRuokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,
Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila, 12.1.2018 VISIO Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. Loppuuko ruoka maapallolta vuoteen 2050 mennessä? Ei lopu, meidän pitää
LisätiedotIlmastonmuutos ja kestävä matkailu
Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset
LisätiedotMegatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka visiotyössä?
Esitelmä 25.1.2018 Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka 2025 -visiotyössä? Demos Helsinki Aleksi Neuvonen @leksis Megatrendit...ovat pitkäkestoisesti yhteiskuntaa muokkaavia, tyypillisesti
LisätiedotVähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010
Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen
LisätiedotENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka. Introluento: Johdanto
ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Introluento: Johdanto 8.9.2015 Kuka Marko? Vesitekniikan yliopistonlehtori elokuusta 2013 Sitä ennen ja edelleenkin tutkijana Vesi & kehitys ryhmässä: www.wdrg.fi
LisätiedotPeltokuivatuksen tarve
Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta
LisätiedotKAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY
KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä
LisätiedotSuomen metsäsektori ja ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos - mahdollisuus vai uhka maataloudelle ja metsille Königstedt 21.5.2008 Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos Risto Seppälä Esityksen sisältö Metsäalan globaalit muutosajurit Suomen metsäsektorin
LisätiedotKOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 2011/0273(COD) 1.7.2013 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7 Mietintöluonnos (PE487.789v04-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi erityissäännöksistä
LisätiedotKainuun Tulevaisuus Tukevalla Pohjalla Antti Toivanen
Kainuun Tulevaisuus Tukevalla Pohjalla 2020 Antti Toivanen 21.5.2008 Esityksen sisältö Väestönkasvu, muuttoliike, ilmastomuutos ja vesipula Kainuun osaaminen ja avaintoimialueet 6.5 B 9.1 B 2050* mennessä,
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotOPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN
1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla
LisätiedotKestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin
Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä
LisätiedotKulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä
LisätiedotVesijalanjäljen laskenta ISO/DIS 14046 Helena Wessman-Jääskeläinen, VTT. ISO 14000 -sarjan jalanjälkistandardit tutuiksi SFS 23.4.
Vesijalanjäljen laskenta ISO/DIS 14046 Helena Wessman-Jääskeläinen, VTT ISO 14000 -sarjan jalanjälkistandardit tutuiksi SFS 23.4.2014 Miksi vesijalanjälki? Makea vesi on epätasaisesti jakaantunut arvokas
LisätiedotIlmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet
Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS
LisätiedotBiotalouden kansainväliset kytkennät
Biotaloustyöpaja 5.5.2011 Biotalouden kansainväliset kytkennät Professori Markku Kanninen Viikin Tropiikki-instituutti, Helsingin yliopisto 1 Kehitystrendit Edelliset 40 vuotta Väestö: 4 -> 6 miljardia
LisätiedotIlmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia. Hanna Mäkinen
Ilmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia Hanna Mäkinen Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) hanke Valtakunnallinen tiedonvälityshanke Sieto- ja sopeutumiskyvyn
LisätiedotOnko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?
Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä
LisätiedotPoistuvat kurssit ja korvaavuudet (RRT ja YYT)
Poistuvat kurssit ja korvaavuudet 2016-2017 (RRT ja YYT) Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka Rak-43.3001 Rakennuksen rungon suunnittelu I CIV-E1030 Fundamentals of Structural Design Rak-43.3111 Prestressed
LisätiedotSuomi muuttuu Energia uusiutuu
Suomi muuttuu Energia uusiutuu Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet 15.11.2018 Esa Vakkilainen 1 ENERGIA MUUTTUU Vahvasti eteenpäin Tuuli halvinta Sähköautot yleistyvät Bioenergia
LisätiedotMitä vesiviisas kiertotalous on ja mihin sillä pyritään?
Mitä vesiviisas kiertotalous on ja mihin sillä pyritään? Vesiviisautta kiertotalouteen Kohti vesiviisasta kiertotaloutta hankeen loppuseminaari 14.2.2017 Jani Salminen, Jari Koskiaho, Sarianne Tikkanen
LisätiedotVähähiilisen yhteiskunnan liikkuminen on toisenlaista. Aleksi Neuvonen www.demos.fi
Vähähiilisen yhteiskunnan liikkuminen on toisenlaista Aleksi Neuvonen www.demos.fi Ilmastonmuutos asettaa taloudelle ainutlaatuisen haasteen: se on kaikkien aikojen suurin ja laajaalaisin markkinavirhe.
LisätiedotILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA
2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100
LisätiedotLOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012
LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan
LisätiedotKansainvälinen luonnonvarapolitiikka, kestävä kehitys ja digitalisaatio. Ulla Heinonen Gaia Consulting
Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka, kestävä kehitys ja digitalisaatio Ulla Heinonen Gaia Consulting Gaian taustaselvitys Suomen kansainvälisen luonnonvarapolitiikan suuntaamiseksi Määrittelyt & Tavoitteet
LisätiedotLuonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa
Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen
LisätiedotVantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet
Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7
LisätiedotKarjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa
Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena
LisätiedotLataa Ilmastonmuutos ja yhteiskunta - John Urry. Lataa
Lataa Ilmastonmuutos ja yhteiskunta - John Urry Lataa Kirjailija: John Urry ISBN: 9789517684095 Sivumäärä: 331 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.54 Mb Ilmastonmuutos vaikuttaa elämäämme monin tavoin jo
LisätiedotDigitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa
Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, maa- ja metsätalousministeriö, Digitalisaatiotyöpaja 7.6.2018, Elinkeinoelämän keskusliitto EK 6.6.2018
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotMiten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka
Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka Esityksen sisältö 1. Teknologian ominaispiirteitä 2. Teknologian ennakointia - karkaako mopo käsistä?
LisätiedotLEED EB v4.1 uusi tapa sertifioida
LEED EB v4.1 uusi tapa sertifioida Vihreä Foorumi 10.6.2019 Mikael Nyländen Green Building Partners Oy Sisältö Yleistä LEED EB v4 ja v4.1 pisteet kategorioittain Pakolliset vaatimukset Perfomance-pisteet
LisätiedotVesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy
Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri Pöyry Forest Industry Consulting oy Sisältö 1. Vesiparadoksi 2. Vesi ja hiili 3. Projekti Geysiiri 2 Vesitehokkuus - liiketoiminnan uusi ajuri 1. Vesiparadoksi Veden
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotJuha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013
Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon
LisätiedotRuokaa päätyy hävikkiin kaikkialla maailmassa
Ruokaa päätyy hävikkiin kaikkialla maailmassa Ruoantuotanto ja kulutus maailmassa on jakautunut hyvin epätasa arvoisesti. Länsimaissa tuotetaan ruokaa yli tarpeiden, kun taas kehittyvissä maissa ruoantuotanto
LisätiedotLuomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö
Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö Hanna Tuomisto, FT Vanhempi tutkija Ruralia-instituutti, Helsingin Yliopisto hanna.tuomisto@helsinki.fi Ympäristötiedon foorumi, Helsinki, 30.10.2017
LisätiedotPölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari
Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä
LisätiedotMaatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä
Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan
LisätiedotHiilineutraali kiertotalous
Helsinki, Ravintola Bryggeri, 11.12.2018 Hiilineutraali kiertotalous Hanna Mattila, kiertotalouden asiantuntija, Sitra V I S I O Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. KESTÄVYYS- KRIISI NYT!
LisätiedotLentotuhkan hyödyntämisen mahdollisuudet metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä
Lentotuhkan hyödyntämisen mahdollisuudet metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä Sakari Toivakainen RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI 16.10.2014, Oulu. Clean Technologies
LisätiedotGlobaali kestävän kehityksen agenda ja vesitavoitteet Annika Lindblom pääsihteeri, kv. asiain neuvos, ympäristöministeriö
Globaali kestävän kehityksen agenda ja vesitavoitteet Annika Lindblom pääsihteeri, kv. asiain neuvos, ympäristöministeriö Planetaariset rajat ja yhteiskunnallinen perusta luovat turvallisen ja oikeudenmukaisen
LisätiedotIlmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta
LisätiedotBiometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi
From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset
LisätiedotYhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?
Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos
LisätiedotKestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM
Kestävä ruoantuotanto Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM 25.1.18 Ilmastomuutos Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken
LisätiedotFinpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa
Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola
Lisätiedot