Maatilojen koneet ja laitteet 2005 Maskiner och anordningar på gården 2005 Machines and appliances on farms 2005 Traktori maatalouden peruskone Traktori on yhä maatalouden peruskone. Lähes jokaisella suomalaisella maatilalla on vähintään yksi traktori. Useimmilla tiloilla traktoreita on 2 tai 3. Maatilojen keskikoon kasvaminen ja monialaistuminen asettavat traktoreille entistä suurempia vaatimuksia. Traktoria on pystyttävä käyttämään sekä pellolla että metsässä samoin kuin tilan ulkopuolella mitä moninaisimmissa töissä turvesuolta kiinteistöjen huoltoon. Lyhyesti sanottuna traktorilla on pystyttävä tekemään entistä enemmän ja entistä monipuolisempia töitä. 1 Traktoreiden määrä Suomessa on kasvanut koko toisen maailmansodan jälkeisen ajanjakson. Maataloustöissä käytettyjen traktoreiden määrä ylitti hevosten lukumäärän 1960-luvulla. Vielä 1970-luvulla lähes kaikki traktorit olivat maatiloilla. 1980-luvulta lähtien maatilojen traktoreiden osuus koko traktorikannasta on pienentynyt selvästi. Kuvio 1. Traktoreiden ja hevosten lukumäärä 1950-2005 Antar traktorer och hästar 1950-2005 Number of tractors and horses 1950-2005 450 000 400 000 kpl - st - number 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 Traktoreita maatiloilla - Traktorer i gårdar - Tractors in farms Traktoreita yhteensä - Traktorer totalt - Tractors total 2) Hevosia maatiloilla - Hästar i gårdar - Horses in farms 0 1950 1959 1969 1983 Vuosi - År - Year 1990 2000 2005 2) Lähde: Ajoneuvohallintokeskus AKE 2) Källa: Fordonsfötvaltningscentralen AKE 2) Source: The Finnish Vehicle Administration AKE 1 Aarne Pehkonen: Traktoriteollisuus uusien haasteiden edessä. Helsingin yliopisto, Maa- ja kotitalousteknologian laitos. (Valtra team, Valtran asiakaslehti 1/2002)
2 Ajoneuvohallintokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2005 maassamme oli 347 154 rekisteröityä traktoria. Maatalouden rakennetutkimuksen mukaan puolet näistä traktoreista oli maatiloilla (175 232 kappaletta). Traktoreiden lukumäärä maatiloilla kasvoi 1980- luvulle saakka. Maatilojen lukumäärän vähenemisen myötä traktoreiden määrä maatiloilla kääntyi laskuun 1980 luvulla. Maatilojen traktoreiden määrä kääntyi pieneen kasvuun 2000-luvun alussa. Vuonna 2005 maatiloilla oli noin 5 000 traktoria enemmän kuin vuonna 2000. Traktoreiden määrä tilaa kohti vuonna 2005 oli 2,6; kun se vuonna 2000 oli 2,2 traktoria. Suurimmilla tiloilla on eniten traktoreita käytössä. Esimerkiksi yli 200 hehtaarin tiloilla on keskimäärin 5,1 traktoria tilaa kohti. Maatalouden rakenteen muutoksen myötä myös maatilojen traktorikannassa on tapahtumassa rakennemuutos. Suuritehoisten traktoreiden määrä kasvaa ja pienempien traktoreiden määrä vähenee. Vielä vuonna 2000 noin 30 prosenttia traktoreista oli teholtaan vähintään 60 kilowattia, kun vuonna 2005 vastaava osuus oli 43 prosenttia. Leikkuupuimureiden yhteisomistus yhä harvinaisempaa urakoinnin suosio kasvaa Traktorin tavoin leikkuupuimuria voidaan kutsua ainakin viljatilojen peruskoneeksi. Yli 70 prosentilla maatiloista oli käytössään leikkuupuimuri vuonna 2005. Maatiloilla oli vuonna 2005 noin 36 600 leikkuupuimuria, mikä on noin 1 600 vähemmän kuin vuonna 2000. Puintitöitä tekevä leikkuupuimuri on useimmiten maatilan oma (45 prosentilla maatiloista oli oma leikkuupuimuri). Yhteisten leikkuupuimureiden osuus on vähentynyt, ja oman leikkuupuimurin omistavien viljelijöiden osuus on kasvanut 2000- luvulla. Vuonna 2005 noin kymmenellä prosentilla maatiloista oli yhteinen leikkuupuimuri naapuritilan/tilojen kanssa. Yhteisomistuksen vähentyessä urakointi- tai vuokrapuimureiden käyttö on yleistynyt. Leikkuupuimuriurakoitsija tai vuokrakone oli käytössä joka viidennellä maatilalla vuonna 2005. Urakointi/ vuokrapuimureiden käyttö oli yleisintä pienillä viljatiloilla. Yli 10 hehtaarin viljatiloilla käytössä on yleisimmin oma leikkuupuimuri. Tätä pienemmillä viljatiloilla yhteis- tai urakointileikkuupuimureiden käyttö on yleisempää kuin oman leikkuupuimurin käyttö. Eurooppalaisessa mittakaavassa Suomen maatiloilla on paljon leikkuupuimureita, mutta meillä käytössä olevat puimurit ovat pieniä. Suomi onkin lähes ainoita maita Euroopassa, joissa myydään pieniä leikkuupuimureita. Leikkuupuimureiden myyntitietojen mukaan Suomessa myytyjen puimureiden keskikoko on kasvanut ja sen seurauksena myös maatiloilla olevien puimureiden keskikoko tulee kasvamaan. Maatalouden rakennetutkimuksen yhteydessä leikkuupuimureista ei ole kerätty kokoluokittaisia tietoja. Perunannostokoneet Vuonna 2005 maatiloilla oli käytössä 5 570 perunan ostokonetta. Perunannostokone on käytössä 29 prosentilla perunaa viljelevistä maatiloista. Perunan nostokoneiden määrä on vähentynyt noin 500 ko-neella vuodesta 2000. Samalla ajanjaksolla perunaa viljelevien maatilojen kokonaismäärä on vähentynyt yli 10 000 tilalla. Perunan viljelyn lopettaneet tilat ovat pääsääntöisesti pieniä tiloja, jotka ovat viljelleet perunaa tilan omaan käyttöön. Näillä tiloilla perunanviljelyn lopettaminen on usein seurausta koko maataloustuotannon lopettamisesta. Perunannostokoneiden määrä on vähentynyt nimenomaan pienillä perunatiloilla, joissa peruna korjataan usein käsin, yhteisomistuksessa olevalla perunannostokoneella tai koneurakointina (esimerkiksi naapuritilan nostokoneella). Perunannostokoneiden määrän vähennys koskee nimenomaan yhteisomistuksessa olevien koneiden määrää. Yksittäisen tilan omien nostokoneiden määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosien aikana. Sokerijuurikkaan nostokoneet Omia tai yhteiskäytössä olevia sokerijuurikkaan nostokoneita oli kesällä 2005 käytössä lähes kaikilla sokerijuurikkaita viljelevällä tilalla. Kaikkiaan sokerijuurikasta viljeltiin 2 128 maatilalla. Näillä tiloilla oli yhteensä noin 2 600 omaa tai yhteisomistuksessa olevaa sokerijuurikkaan nostokonetta. Sokerijuurikastilojen määrä on vähentynyt noin 650:lla vuosien 2000 ja 2005 välisenä aikana. Vähennys on tapahtunut alle 10 sokerijuurikashehtaarin tilojen ryhmässä. Sen sijaan yli 10 hehtaaria sokerijuurikasta viljelevien tilojen määrä on kasvanut hieman. Sokerijuurikastiloilla tapahtuneen rakennekehityksen myötä sokerijuurikkaan nostokoneiden määrä on vähentynyt pienillä (alle 10 ha) sokerijuurikastiloilla. Suurilla (yli 10 ha) sokerijuurikastiloilla nostokoneiden määrä on hieman lisääntynyt. Rehunkorjuukoneet noukinvaunujen ja suur-/ pyöröpaalainten suosio kasvanut Maatalouden rakennetutkimuksen yhteydessä kerätään tietoja myös noukinvaunuista, silppureista ja paalaimista. Säilörehun korjuussa tarkkuussilppuri ja noukinvaunu ovat kilpailevia menetelmiä. Noukinvaunun etuja ovat mm. suuri ajonopeus ja 2 Jaakko Helminen: Tarkkuussilppuri vai noukinvaunu: Maito ja Me lehti 21.4.2004
3 suuret vaunut. Tarkkuussilppurin lyhyellä silpulla on etunsa siilossa ja rehun käsittelyssä. Koska rehu levittyy helpommin ja siilo täyttyy tiiviimmin ja tasaisemmin, laadussa on eroa tarkkuussilppurin eduksi. 2 Määrällisesti yleisin silppuri on kelasilppuri, joita oli noin 12 800 kappaletta vuonna 2005. Kelasilppureiden määrä on laskenut jyrkästi tilojen siirryttyä käyttämään esikuivatun säilörehun korjuuseen soveltuvia koneita. Vuonna 2000 kelasilppureita oli vielä yli 26 000 kappaletta. Vuonna 2005 maatiloilla oli käytössä noin 6 100 tarkkuus- tai kaksoissilppuria ja noin 2 900 noukinvaunua. Noukinvaunujen määrä on hieman kasvanut 2000-luvulla, kun taas tarkkuus- ja kaksoissilppureiden määrä on selvästi vähentynyt. Noukinvaunuja on noin 4 prosentilla kaikista maatiloista. Suurilla tiloilla noukinvaunujen käyttö on yleisempää kuin pienillä tiloilla. Tarkkuussilppuri on käytössä noin 9 prosentilla maatiloista ja kaksoissilppuri noin 18 prosentilla maatiloista. Kuivaheinän korjuussa kovapaalaimen käyttö on edelleen yleisempää kuin suur- ja pyöröpaalainten. Vuonna 2005 noin 12 650 tilaa käytti kovapaalainta, mikä on noin 6 500 vähemmän kuin vuonna 2000. Suur- ja pyöröpaalainten määrä on kasvanut noin 9 370 koneeseen, mikä on noin 1 600 enemmän kuin vuonna 2000. Suur- ja pyöröpaalaimia käytetään usein sekä kuivaheinän että säilörehun korjuussa. Suurimmilla tiloilla suur- ja pyöröpaalaimet ovat käytetympiä kuin kovapaalaimet. Lähes joka kymmenennellä maatilalla on kastelulaite Noin 9 prosentilla maatiloista oli joko kiinteä tai siirrettävä kastelulaite vuonna 2005. Kiinteä kastelulaite oli noin 1 340 maatilalla ja siirrettävä noin 5 520 maatilalla. 2000-luvulla kiinteiden kastelulaitteiden määrä on lähes kaksinkertaistunut, kun taas siirrettävien kastelulaitteiden määrä on vähentynyt selvästi. Kastelulaitteilla kasteltavissa oleva peltopinta-ala on lähes 80 000 hehtaaria, mikä on noin 8 000 hehtaaria vähemmän kuin vuonna 2000. Yleisintä kastelulaitteiden käyttö on puutarhatalouteen (68,2 % tiloista) ja erikoiskasvituotantoon erikoistuneilla tiloilla (28 %). Erikoiskasvien viljelyllä tarkoitetaan tässä mallasohran, perunan, sokerijuurikkaan, öljykasvien ja herneen viljelyä. Alueittain tarkasteltuna kastelulaitteet ovat yleisimpiä Etelä-Suomessa ja Savossa, jossa mansikkatiloilla on suhteellisen paljon kastelulaitteita. Tietokoneiden ja internet-yhteyksien määrä maatiloilla reippaassa kasvussa Vuonna 2005 lähes neljällä viidestä (78 %) maatilasta oli tietokone, kun vuonna 2000 tietokone oli noin joka toisella maatilalla. Tuotantosuunnittain tarkasteltuna tietokone on yleisimmin käytössä sika- ja siipikarjatiloilla. Nuoret viljelijät omistavat tietokoneen yleisemmin kuin vanhat viljelijät. Internet-yhteyksien määrä maatiloilla on lisääntynyt nopeasti 2000-luvulla. Vuonna 2005 internetyhteys oli noin 50 500 maatilalla, kun vuonna 2000 yhteys oli noin 28 100 maatilalla. Internetyhteyksin määrässä maatiloilla ei ole suuria alueellisia eroja. Yleisimmin internet-yhteys on käytössä Uudenmaan ja Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla, missä kolmella neljästä maatilasta oli internet-yhteys vuonna 2005. Tietokoneiden tapaan internet-yhteydet ovat yleisimpiä sikaja siipikarjatiloilla. Vuonna 2005 yli puolet maatilojen internetyhteyksistä oli laajakaista-yhteyksiä. Toiseksi yleisin yhteystyyppi oli modeemi-yhteys (40 % yhteyksistä). ISDN-yhteyksin osuus on suhteellisen vähäinen, noin 5 prosenttia. Yhteystyyppien käyttö vaihtelee melko paljon alueittain. Tämä johtuu ainakin osittain eri yhteystyyppien saatavuudesta. Esimerkiksi laajakaistayhteydet ovat edelleen joidenkin taajama-alueen ulkopuolella olevien viljelijöiden tavoittamattomissa. Modeemi oli vuonna 2005 laajakaistaa yleisempi Keski-Suomen, Etelä- Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin TEkeskusten alueella. Muualla Suomessa maatiloilla on enemmän laajakaistayhteyksiä kuin modeemiyhteyksiä. Tutkija Esa Katajamäki
4 Taulukko 1. Maataloustöissä käytettyjen koneiden ja laitteiden lukumäärä Työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 2005 Antal i bruk varande maskiner och anordning på lantbrukslägenheter områdesvis 2005 Number of machines and appliances in agriculturural use on farms by Employment Development Centre, 2005 Työvoima- ja Traktorit Leikkuupuimurit Perunan nostokoneet Sokerijuurikkaan Rehunkorjuuelinkeinokeskus Traktorer Skördetröskor Upptagningsmaskiner nostokoneet koneet 1) Arbetskrafts- och Tractors Combine för potatis Upptagnings- Fodersekördenäringscentral harvesters Potato harvesters maskiner maskiner 1) Employment and för sockerbetor Forage Economic Develop- Sugar beet harvesters 1) ment Centre harvesters Uudenmaan 12 885 3 294 313 200 1 790 Varsinais-Suomen 23 486 5 653 764 866 1 837 Satakunnan 12 417 2 720 549 685 1 773 Hämeen 13 877 3 272 374 459 2 771 Pirkanmaan 13 023 3 188 310 35 3 159 Kaakkois-Suomen 10 908 2 619 411 65 2 825 Etelä-Savon 7 163 1 235 283 50 2 870 Pohjois-Savon 11 182 1 891 275 6 4 221 Pohjois-Karjalan 6 299 1 116 128 3 3 154 Keski-Suomen 7 844 1 588 277-2 662 Etelä-Pohjanmaan 18 813 3 701 677 27 4 119 Pohjanmaan 15 881 3 183 516 103 3 749 Pohjois-Pohjanmaan 14 000 2 362 360 5 5 248 Kainuun 2 357 310 67-1 177 Lapin 3 638 151 122-2 161 Ahvenanmaa 1 459 276 144 86 310 Hela landet 175 232 36 559 5 570 2 590 43 826 1990 207 952 47 073...... 2000 170 441 38 130 6 069 3 771 62 639 1) Sisältää noukinvaunut, kela-, tarkkuus- ja kaksoissilppurit, kovapaalaimet sekä suur- ja pyöröpaalaimet Inkluder pick-up lastvagnar, slag-, exact- och duppelhackar, slaghackar, balmaskiner och storbal- och runtbalmaskiner Includes self-loading wagons, flail and metered-chop forage harvesters and douple choppers, conventional balers and big and round balers
Taulukko 2. Maataloustöissä käytettyjen traktoreiden lukumäärä teholuokan mukaan työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 2005 Antala i bruk varande traktrorer enligt effektlass områdesvis 2005 Number of tractors in agricultural use on farms by power raiting and Employment and Ekonomic Development Centre, 2005 5 Työvoim a- ja Traktorit Maatiloja1) Traktoria/ elinkeinokeskus yhteensä Gårdar 1) m aatila Arbetskrafts- och Traktorer Farms 1) Traktorer/ näringscentral sammanlagt Teholuokka - Effektklasss - Power rating gård Employment and Tractors total Tractors/ Economic Develop- -39,9 kw 40-59,9 kw 60-99,9 kw 100 - kw farm ment Centre Uudenmaan 12 885 2 098 4 987 5 103 697 4279 3,0 Varsinais-Suomen 23 486 4 087 9 452 8 738 1 209 7254 3,2 Satakunnan 12 417 1 987 5 269 4 533 628 4380 2,8 Hämeen 13 877 2 335 5 623 5 349 570 4816 2,9 Pirkanmaan 13 023 2 385 5 523 4 603 512 4977 2,6 Kaakkois-Suomen 10 908 1 863 4 827 3 844 374 4236 2,6 Etelä-Savon 7 163 1 214 3 224 2 511 214 3182 2,3 Pohjois-Savon 11 182 1 745 4 455 4 418 564 4770 2,3 Pohjois-Karjalan 6 299 891 2 640 2 469 299 2804 2,2 Keski-Suomen 7 844 1 485 3 259 2 823 277 3498 2,2 Etelä-Pohjanmaan 18 813 2 805 7 584 7 276 1 148 7781 2,4 Pohjanmaan 15 881 2 416 6 271 6 407 787 6398 2,5 Pohjois-Pohjanmaan 14 000 1 768 5 213 6 049 970 5654 2,5 Kainuun 2 357 350 1 043 910 54 1085 2,2 Lapin 3 638 595 1 585 1 281 177 1847 2,0 Ahvenanmaa 1 459 348 639 444 28 597 2,4 Hela landet 175 232 28 372 71 594 66 758 8 508 67 558 2,6 1990 207 952.......... 1,8 2000 170 441 33 291 85 439 49 042 2 669 77 008 2,2 1) Maatiloja, joilla on traktori Gårdar som har traktor Farms with tractor Kuvio 2. Maataloustöissä käytettyjen traktoreiden lukumäärä teholuokittain vuosina 2000 ja 2005 Antal i bruk varande traktorer enligt effektklass 2000 och 2005 Number of tractors in agricultural use on farms by power rating, 2000 and 2005 90 000 Traktoreita - Traktorer - Tractors 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0-39,9 kw 40-59,9 kw 60-99,9 kw 100 - kw Teholuokka - Effektklass - Power rating 2000 2005
Taulukko 3. Leikkuupuimurit työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 2005 Skördetröskor områdesvis 2005 Combine harvesters by Employment and Economic Development Centre, 2005 6 Työvoima- ja Omat - Egna - Own Yhteiset - Gemensamma - Vuokra/urakointi elinkeinokeskus Shared puimurit 1) Arbetskrafts- och Hyres- eller näringscentral Koneita Tiloja Koneita Osakkaita Osakkaita/ entreprenads- Employment and Maskiner Lantbruks- Maskiner Delägare leikkuupuim uri ströskor 1) Economic Develop- Machines lägenheter Machines Joint owners Delägare/maskiner Hired or ment Centre Farms Joint owners/ contracted machine harvesters 1) Uudenmaan 3 172 2 991 122 240 2,0 696 Varsinais-Suomen 5 402 5 049 251 499 2,0 1 209 Satakunnan 2 557 2 368 163 327 2,0 1 084 Hämeen 3 113 2 975 159 327 2,1 1 095 Pirkanmaan 3 022 2 780 166 346 2,1 1 298 Kaakkois-Suomen 2 358 2 269 261 578 2,2 952 Etelä-Savon 1 058 1 009 177 405 2,3 858 Pohjois-Savon 1 652 1 546 239 553 2,3 1 067 Pohjois-Karjalan 956 908 160 365 2,3 662 Keski-Suomen 1 417 1 353 171 389 2,3 904 Etelä-Pohjanmaan 3 264 3 100 437 1 128 2,6 2 504 Pohjanmaan 2 736 2 626 447 1 066 2,4 1 340 Pohjois-Pohjanmaan 2 054 1 976 308 757 2,5 1 482 Kainuun 268 259 42 107 2,5 115 Lapin 126 119 25 65 2,6 85 Ahvenanmaa 249 244 27 53 2,0 56 Hela landet 33 404 31 572 3 155 7 205 2,3 15 407 1990 40 803 39 861 6 270 14 532 2,3.. 2000 34 019 32 962 4 111 9 694 2,4 24 020 1) Tilojen lukumäärä, joilla on käytetty vuokra/urakointipuimureita Antal gårdar där används hyres eller entreprenadssrtöskor Number of farms, which have used hired or contracted harvesters Kuvio 3. Leikkuupuimurit viljakasvialan mukaan 2005 Skördetröskor enligt sädesväxter areal 2005 Combine harvesters by cereals area group, 2005 100- Viljakasviala (ha) - Sädesväxter (ha) - Cereals (ha) 75-99.99 50-74.99 40-49.99 30-39.99 20-30.99 10-19.99 0-9.99 Omat -Egna- Ow n Yhteiset - Gemensamma - Shared Vuokra/urakointipuimurit - Hyres- eller entreprenadsströskor - Hired or contracted harvesters 0 20 40 60 80 100 120 %
Taulukko 4. Perunannostokoneet työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 2005 Upptagningsmaskiner för potatis områdesvis 2005 Potato harvesters by Employment and Economic Development Centre, 2005 7 Työvoima- ja Omat -Egna- Own Yhteiset - Gemensamma - Shared elinkeinokeskus Arbetskrafts- och näringscentral Employment and Koneita Tiloja Koneita Osakkaita Osakkaita/kone Economic Develop- Maskiner Gårdar Maskiner Delägare Delägare/maskiner ment Centre Machines farms Machines Joint owners Joint owners/machine Uudenmaan 292 238 21 53 2,5 Varsinais-Suomen 738 607 26 76 2,9 Satakunnan 517 439 32 121 3,8 Hämeen 363 311 11 26 2,4 Pirkanmaan 289 267 21 55 2,6 Kaakkois-Suomen 371 317 40 102 2,6 Etelä-Savon 266 241 17 45 2,6 Pohjois-Savon 244 222 31 87 2,8 Pohjois-Karjalan 116 113 12 31 2,6 Keski-Suomen 243 229 34 91 2,7 Etelä-Pohjanmaan 631 510 46 192 4,2 Pohjanmaan 486 401 30 77 2,6 Pohjois-Pohjanmaan 326 279 34 78 2,3 Kainuun 62 59 5 16 3,2 Lapin 112 99 10 28 2,8 Ahvenanmaa 133 120 11 23 2,1 Hela landet 5 189 4 452 381 1 101 2,9 2000 5 078 4 429 991 2 507 2,5 Kuvio 4. Perunannostokoneet perunapinta-alan mukaan 2005 Upptagningsmaskiner för potatis enligt odlingsarealen för potatis 2005 Potato harvesters by potatoes area group, 2005 30- Peruna - Potatis - Potatoes (ha) 25-30 20-25 15-20 10-15 5-10 0-5 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 koneita/tila - maskiner/gård - potato harvesters/farm
Taulukko 5. Sokerijuurikkaan nostokoneet työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 2005 Upptagningsmaskiner för sockerbetor områdesvis 2005 Sugar beet harvesters by Employment and Economic Development Centre, 2005 8 Työvoima- ja Omat - Egna - Own Yhteiset - Gemensamma - Shared elinkeinokeskus Arbetskrafts- och Koneita Tiloja Koneita Osakkaita Osakkaita/kone näringscentral Maskiner Lantbruks- Maskiner Delägare Delägare/maskiner Employment and Machines lägenheter Machines Joint owners Joint owners/ Economic Develop- farms machine ment Centre Uudenmaan 192 150 8 20 2,5 Varsinais-Suomen 821 668 45 174 3,9 Satakunnan 645 447 40 98 2,5 Hämeen 449 299 10 34 3,4 Pirkanmaan 33 32 2 6 3,0 Kaakkois-Suomen 61 49 4 7 1,8 Etelä-Savon 48 33 2 6 3,0 Pohjois-Savon 6 6 - - - Pohjois-Karjalan Keski-Suomen - - - - - Etelä-Pohjanmaan 24 18 3 7 2,3 Pohjanmaan 95 63 8 19 2,4 Pohjois-Pohjanmaan Kainuun - - - - - Lapin - - - - - Ahvenanmaa 79 77 7 15 2,1 Hela landet 2 459 1 846 131 390 3,0 2000 3 579 2 854 192 484 2,5 Kuvio 5. Sokerijuurikkaan nostokoneet sokerijuurikasalan mukaan 2005 Upptagningsmaskiner för sockerbetor enligt odlingsarealen för sockerbetor 2005 Sugar beet harvesters by sugar beet area group, 2005 Sokerijuurikas - Sockerbeta - Sugar beet (ha) 30-25-30 20-25 15-20 10-15 5-10 0-5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 konetta/tila - maskiner/gård - machines/farm
9 Taulukko 6. Rehunkorjuukoneet työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 2005 Antal Foderskördemaskiner områdesvis 2005 Number of forage harvesters by Employment and Economic Development Centre, 2005 Työvoima- ja Noukinvaunut Tarkkuus- ja Kelasilppurit Kovapaalaimet Suur- ja pyöröelinkeinokeskus Pick-up kaksoissilppurit Slaghackar Hårdbalare paalaim et Arbetskrafts- och lastvagnar Exakt- och Douple Conventional Storbal- och näringscentral Self-loading duppelhackar choppers balers rundbalmaskiner Employment and wagons Flail and metered- Big and round Economic Develop- chop forage balers ment Centre harvesters Uudenmaan 42 190 438 678 441 Varsinais-Suomen 33 190 461 730 424 Satakunnan 58 187 568 667 294 Hämeen 81 343 785 918 644 Pirkanmaan 91 361 812 1 207 688 Kaakkois-Suomen 95 404 790 910 625 Etelä-Savon 115 344 1 115 782 514 Pohjois-Savon 295 759 1 310 1 135 722 Pohjois-Karjalan 151 495 1 034 892 583 Keski-Suomen 145 433 846 699 538 Etelä-Pohjanmaan 294 737 1 202 1 035 850 Pohjanmaan 376 386 780 919 1 289 Pohjois-Pohjanmaan 573 843 1 392 1 350 1 090 Kainuun 62 141 516 236 221 Lapin 443 270 707 407 334 Ahvenanmaa 20 20 66 88 115 Hela landet 2 874 6 103 12 822 12 653 9 372 2000 2 784 6 830 26 128 19 129 7 768
Taulukko 7. Tietokoneet ja internet-yhteydet maatiloilla työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 2005 Datorer och internetanslutningar på gården områdesvis 2005 Computers and internet on farms by Employment and Economic Development Centre, 2005 Työvoim a- ja M aatiloja, joilla on M aatiloja, joilla on elinkeinokeskus tietokone internet-yhteys Arbetskrafts- och Gårdar med dator Gårdar med näringscentral Farms with computers internetanslutnig Employment and Farms with internet Economic Development Centre kpl kpl st st number % 1) number % 2) Uudenmaan 3 555 80,0 3 321 93,4 Varsinais-Suomen 5 862 78,6 5 364 91,5 Satakunnan 3 571 78,7 3 298 92,4 Hämeen 3 970 80,0 3 733 94,0 Pirkanmaan 3 905 76,5 3 633 93,0 Kaakkois-Suomen 3 300 75,9 3 100 93,9 Etelä-Savon 2 484 75,3 2 244 90,3 Pohjois-Savon 3 970 80,8 3 680 92,7 Pohjois-Karjalan 2 222 76,9 1 991 89,6 Keski-Suomen 2 782 77,2 2 602 93,5 Etelä-Pohjanmaan 6 321 79,9 5 914 93,6 Pohjanmaan 5 219 79,6 4 857 93,1 Pohjois-Pohjanmaan 4 663 80,1 4 338 93,0 Kainuun 852 76,5 746 87,6 Lapin 1 437 74,4 1 255 87,3 Ahvenanmaa 448 73,0 413 92,2 Hela landet 54 561 78,5 50 489 92,5 10 2000 41 324 51,8 28 112 68,0 1) Osuus kaikista maatiloista - Andel av alla gårdar - Percentage of all farms 2) Osuus maatiloista, joilla on tietokone - Andel av gårdar som har dator - Percentage of all farms with computer
Taulukko 8. Internet-yhteydet maatiloilla työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 2005 Internetanslutningar på gården områdesvis 2005 Internet on farms by Employment and Economic Development Centre, 2005 11 Työvoima- ja Maatiloja, joilla on internet-yhteys Yhteystyyppi - Anslutningstyp - elinkeinokeskus Gårdar med internetanslutning Connection type Arbetskrafts- och Farms with internet Laajakaista Modeemi ISDN 2) näringscentral Employment and kpl kpl kpl kpl Economic Develop- st st st st ment Centre number % 1) number number number Uudenmaan 3 321 74,7 2 023 1 099 199 Varsinais-Suomen 5 364 71,9 3 041 2 025 298 Satakunnan 3 298 72,7 1 967 1 193 138 Hämeen 3 733 75,2 2 087 1 397 249 Pirkanmaan 3 633 71,2 2 058 1 339 236 Kaakkois-Suomen 3 100 71,3 2 062 958 80 Etelä-Savon 2 244 68,0 872 1 222 150 Pohjois-Savon 3 680 74,9 2 344 1 186 150 Pohjois-Karjalan 1 991 68,9 676 1 076 239 Keski-Suomen 2 602 72,2 1 027 1 391 184 Etelä-Pohjanmaan 5 914 74,7 3 525 2 110 279 Pohjanmaan 4 857 74,1 2 401 2 020 436 Pohjois-Pohjanmaan 4 338 74,6 2 198 1 870 270 Kainuun 746 67,0 152 519 75 Lapin 1 255 65,0 391 747 119 Ahvenanmaa 413 67,3 198 190 25 Hela landet 50 489 72,6 27 022 20 342 3 127 2000 28 112 63,3...... 1) Osuus kaikista maatiloista - Andel av alla gårdar - Percentage of all farms 2) ISDN ja tuntematon - ISDN och okänd - ISDN and unknown
Taulukko 9. Kastelulaitteet ja kasteltavissa oleva pinta-ala työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 2005 Bevattningsläggningar och bevattningsbar areal områdevis 2005 Watering systems and irrigable area by Employment and Economic Development Centre, 2005 12 Työvoima- ja Kastelulaitteet - Bevattningsläggningar - Kasteltavissa oleva pinta-ala elinkeinokeskus Watering systems Bevattningsbar areal Arbetskrafts- och Tiloja - Gårdar - Farms Irrigable area näringscentral Employment and kpl ha ha/tila Economic Develop- st ha/gård ment Centre number % 1) ha/farm Uudenmaan 533 12,0 10 162 19,1 Varsinais-Suomen 1 446 19,4 18 303 12,7 Satakunnan 498 11,0 7 771 15,6 Hämeen 527 10,6 8 443 16,0 Pirkanmaan 303 5,9 5 140 17,0 Kaakkois-Suomen 359 8,3 5 028 14,0 Etelä-Savon 356 10,8 3 593 10,1 Pohjois-Savon 447 9,1 3 660 8,2 Pohjois-Karjalan 144 5,0 950 6,6 Keski-Suomen 193 5,4 979 5,1 Etelä-Pohjanmaan 368 4,6 4 097 11,1 Pohjanmaan 355 5,4 4 657 13,1 Pohjois-Pohjanmaan 324 5,6 4 570 14,1 Kainuun 52 4,7 226 4,3 Lapin 60 3,1 240 4,0 Ahvenanmaa 198 32,2 2 056 10,4 Hela landet 6 163 8,9 79 875 13,0 2000 6 884 8,6 88 010 12,8 1) Osuus kaikista maatiloista - Andel av alla gårdar - Percentage of all farms
13 Laatuseloste Maatilojen koneet ja laitteet 2005 sisältää tietoja maatilojen traktoreista, leikkuupuimureista, perunan- ja sokerijuurikkaan nostokoneista, rehunkorjuukoneista sekä tietokoneista ja internetyhteyksistä. Julkaisussa esitettävät tiedot kuvaavat vuoden 2005 mukaista tilannetta. Julkaisussa tilastot esitetään pääosin työvoima- ja elinkeinokeskuksittain. Joitakin tietoja esitetään myös tuotantosuunnittain ja peltosuuruusluokittain. Alueluokitus perustuu maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan perusteella määräytyviin alueisiin. Aluejako vastaa 1.1.2005 tilannetta. Julkaisun tietolähde on vuoden 2005 maatalouden rakennetutkimus. Maatalouden rakennetutkimus on kaikissa EU- ja Euroopan talousalueen maissa 2-3 vuoden välein tehtävä maatiloja ja puutarhayrityksiä koskeva tilastotutkimus. Koska maatalouden rakennetutkimuksen tietosisältö on sama kaikissa EU-maissa, saadaan tutkimuksesta vertailukelpoista aineistoa koko EU:n maataloudesta. Tässä julkaisussa esitettävät tiedot maatilojen koneista ja laitteista ovat osa tätä laajaa tutkimusta. Tämän julkaisun tilastoissa kohdejoukkona on maatilat. Maatilarekisteriin kuulumattomien puutarhayrityksien tiedot eivät sisälly julkaisun taulukoihin. Tiken tilastotuotanto perustuu lakiin maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta (1200/1992), (lain muutos 667/2006) lakiin maaseutuelinkeinotilastoista (1197/1996) ja lakiin maaseutuelinkeinorekisteristä (1515/1994). Lisäksi komission asetus EU:n maatalouden rakennetutkimuksesta vuosina 2005 ja 2007 (EY) N:o 2139/2004 sisältää maatilojen koneiden ja laitteiden tilastointia koskevia velvoitteita. Menetelmäkuvaus Tiedot maatilojen koneista ja laitteista kerättiin osana laajempaa maatalouden rakennetutkimuksen otantatutkimusta syksyllä 2005. Tutkimuksen kohdejoukkoon kuuluvat kaikki maataloustuotantoa tai myyntiin tarkoitettua puutarhatuotantoa harjoittavat aktiivitilat ja puutarhayritykset. Aktiivisella maatilalla tai puutarhayrityksellä tarkoitetaan tilaa tai yritystä, jonka viljelyksessä oleva peltoala on vähintään yksi hehtaari tai jolla on kotieläimiä vähintään yhden kotieläinyksikön verran, sekä ne alle yhden peltohehtaarin puutarhayritykset, jotka harjoittavat myyntiin tarkoitettua puutarhatuotantoa (esim. kasvihuoneyritykset). Kotitarveviljelyä ei lueta aktiiviseksi toiminnanharjoittamiseksi. Poimintakehikossa olivat mukana kaikki vuoden 2004 maatilarekisterin mukaan aktiiviset maatilat, vuoden 2004 puutarhayritysrekisteriin kuuluvat puutarhayritykset sekä uudet vuonna 2005 maataloustukia hakeneet maatilat. Otoksen poimintaa varten poimintakehikko ositettiin kolmen muuttujan avulla: maatilan sijainti (20 maakuntaa), maatilan tuotantosuunta (7 luokkaa) ja maatilan taloudellinen koko (4-6 luokkaa, riippuen tuotantosuunnasta). Ositetussa otannassa allokointimenetelmänä käytettiin suhteellisen ja optimaalisen kiintiöintimenetelmän (Neymann-kiintiöinti) keskiarvoa. Otokseen valittiin kaikki suurimmat maatilat (taloudellinen koko vähintään 100 Esua). Allokointimenetelmä johti otokseen, johon tilat on poimittu satunnaisotoksena tasaisesti ympäri Suomea, kuitenkin siten että poimintasuhde kasvaa tilakoon mukaisesti. Kotieläintiloilla poimintasuhde oli kasvinviljelytiloja suurempi. Otoskoko oli 35 999 maatilaa ja puutarhayritystä (poimintasuhde 48,8 %). Estimointivaiheessa poimintakehikko päivitettiin ja jälkiositettiin vuoden 2005 rekisteritiedoilla Tiedot kerättiin tietokoneavusteisena puhelinhaastatteluna. Tilastokeskuksen haastatteluorganisaatio vastasi puhelinhaastatteluista. Varsinaiset kenttähaastattelut alkoivat 19.9.2005 ja ne saatiin päätökseen 5.12.2005. Muutama päivä ennen haastattelujen alkua kyselylomakkeet postitettiin viljelijöille. Lomakkeiden postituksen jälkeen haastattelijat soittivat viljelijöille ja tallensivat tiedot haastattelun yhteydessä tietokoneelle BLAISE-ohjelmistolla. Mikäli viljelijä ei ollut vielä täyttänyt lomaketta, usein sovittiin uusi haastatteluaika. Mikäli viljelijä ei syystä tai toisesta ollut saanut lomaketta tai oli sen kadottanut, niin haastattelijat lähettivät sellaisen erikseen. Viljelijöillä oli mahdollisuus antaa haastattelutiedot myös suoraan päivystyspuhelimeen. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietoja maatilojen koneista ja laitteista voidaan pitää varsin luotettavina, sillä otoskoko on suuri ja poimintakehikko on ajantasainen. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt melko tasaisesti jo useita vuosia. Koska poimintakehikko oli muodostettu pääosin tutkimusvuotta edeltävän vuoden rekisteritiedoista, poimintakehikossa oli hieman ylipeittoa. Haastatteluhetkellä 719 maatilaa tai puutarhayritystä luokiteltiin ylipeitoksi. Tulosten estimointivaiheessa poimintakehikko päivitettiin ja ositettiin uusien rekisteritietojen avulla. Puhelinhaastattelut onnistuivat hyvin, vastauskato oli lähes olematonta ja tietojen laatu oli hyvä. Otokseen valituista tiloista vain 1171:ltä (3,3 %) tiedot jäivät saamatta. Vastausprosentit eivät eronneet merkittävästi alueittain, tuotantosuunnittain eivätkä kokoluokittain. Puhelinhaastattelulla saatiin kerättyä kaikkiaan 34 109 maatilan ja puutarhayrityksen tiedot. Koska kyseessä on otantatutkimus, lopulliset tulokset estimoitiin painokertoimien avulla. Ositekohtainen painokerroin laskettiin jakamalla poimintakehikossa olevien tilojen määrä otokseen vastanneiden tilojen lukumäärällä. Maatalouden työvoimakyselyn tulosten estimointi tehtiin SAS-ohjelmistolla. Virhevarianssit estimoitiin SAS-ohjelman CLANmakrolla. Koko maan tasolla keskeisten muuttujien estimaattien suhteelliset keskivirheet vaihtelevat prosentin molemmin puolin. Suuresta otoskoosta
14 johtuen myös alueittaiset tiedot ovat varsin luotettavia. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tiedot maatilojen koneista ja laitteista ovat lopullisia. Tiedot kuvaavat syksyn 2005 tilannetta. Tiedot maatilojen koneista ja laitteista kerätään noin 5 vuoden välein maatalouden rakennetutkimuksen yhteydessä. Tilasto valmistuu maatalouden rakennetutkimusvuotta seuraavan vuoden maalishuhtikuun aikana. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Maatilojen koneita ja laitteita koskevat tiedot julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa Maataloustilastotiedote-sarjassa. Aikaisemmin vastaavia tietoja on kerätty vuosina 1995 ja 2000 maatalouden rakennetutkimusten yhteydessä. Vuoden 2000 tiedot on julkaistu mm. Maatalouslaskenta 2000 julkaisussa ja Maatalouslaskenta 2000- julkaisusarjan osassa koneet ja laitteet. Maataloustilastotiedotteen lisäksi tietoja maatilojen koneista ja laitteista on saataville Tiken internetsivuilla osoitteessa www.mmmtike.fi ja Matildatietopalvelussa www.matilda.fi. Tilastojen vertailukelpoisuus Vuoden 2005 tiedot maatilojen koneista ja laitteista ovat vertailukelpoisia sekä Suomessa tehtyjen aikaisempien rakennetutkimusten 1995 ja 2000 sekä vuoden 1990 maatalouslaskennan tietojen kanssa. Taulukoissa käytetyt symbolit Teckenförklaring Explanation of symbols.. Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma esitettäväksi - Uppgift ej tillgänglig eller alltför osäker för att anges - Data not available or too uncertain for presentation... Tietoa ei julkisteta - Uppgiften offentliggörs inte - Data not published +-/ed.vuosi Muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna - Föreg.år Förändring i jämförelse med motsvarande tid föregående år - Previous year Change on the same month in the previous year
15
16 Maataloustilastotiedote Maataloustilastotiedotteita ilmestyy seuraavilta aihealueilta : Viljelykasvien sato Maidon, lihan ja kananmunien tuotanto Maatilojen työvoima Kotieläinten määrät Maidon ja lihantuotanto alueittain Maatilojen koneet ja laitteet Käytössä oleva maatalousmaa Lisätietoja: Tarja Kortesmaa (tarja.kortesmaa@mmmtike.fi) Tietosisältöä koskevat kysymykset: Tilaukset: Esa Katajamäki Kira Unkari 020 77 21237 020 77 21394 esa.katajamaki@mmmtike.fi tilastojulkaisut@mmmtike.fi