TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA ajalla 1.1.2014 31.12.2014
1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 PERUSTIETOLEHTI... 2 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA... 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTATAVOITTEET... 3 KORVAUSLUOKKA I... 3 2. TYÖPAIKKASELVITYKSET... 3 3. TERVEYSTARKASTUKSET... 4 3.1 MÄÄRÄAIKAISET TERVEYSTARKASTUKSET... 5 3.2 MUUT TERVEYSTARKASTUKSET... 7 4. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA... 8 KUNTOUTUKSET... 8 5. TIETOJEN ANTO, NEUVONTA JA OHJAUS... 9 6. TYÖYHTEISÖTYÖ... 10 7. PÄIHDEONGELMAISEN HOITOONOHJAUS... 11 8. TYÖSUOJELUTYÖ JA YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUORGANISAATION KANSSA... 11 KORVAUSLUOKKA II... 11 9. SAIRAANHOITO... 11 10. AJANVARAUS LÄÄKÄRIN JA TYÖTERVEYSHOITAJAN VASTAANOTOLLE... 12 11. KORVAUSHAKEMUS JA TOIMINTASUUNNITELMA... 12
2 Perustietolehti YRITYS NAANTALIN KAUPUNKI Naantalin kaupunki Käsityöläiskatu 2 21100 Naantali Puhelin 4345111 etunimi.sukunimi@naantali.fi Fax 4353060 Toimiala 751 Julkishallinto Y-tunnus 013545-2 Tilikausi 1.1-31.12 Yhteyshenkilö Tapaturmavakuutus Eläkevakuutus Laura Saurama henkilöstöpäällikkö 050339057 laura.saurama@naantali.fi If Kuntien Eläkevakuutus, Valtionkonttori Työterveysasema Työterveyshuolto Aurinkoristeys Tullikatu 16-18, 21100 Naantali Työterveyshenkilöstö työterveyslääkäri Kari Laamanen työterveyslääkäri Teemu Seikkula työterveyshoitajat Tuire Halme Sari Wallenius (opetustoimi, ap- ip- toiminta) työfysioterapeutti Sari Kilpinen työterveyspsykologi Mia Papinoja Työsuojeluhenkilöstö työsuojelupäällikkö Ville Kuusinen työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Juha Takanen toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Anne Järvinen työsuojeluasiamiehet Katri Penttinen (terveyskeskus) Kari Leime (satamalaitos) Nina Koskinen (kotihoito ja ryhmäkodit) Naantalin kaupungin palveluksessa on km. 1145 vakituista työntekijää, joista naisia on suurin osa. Ikääntymiseen liittyvät muutokset terveydentilassa ja työkyvyssä huomioidaan suunniteltaessa ja toteutettaessa työterveyshuollon eri toimintoja.
3 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA ajalle 1.1.2014-31.12.2014 1. Työterveyshuollon toimintatavoitteet 1. Terveellinen ja turvallinen työympäristö 2. Hyvin toimiva työyhteisö 3. Työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Vuoden 2014 toimintatavoitteet: 30-60- 90 (päivän) työterveyshuoltolain ja varhaisen tukemisen vahvistaminen käytännöksi työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen pitkällä aikavälillä asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotto ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä akuutin kriisityön toimintamallin käyttöön otto (liite 4. kriisituki ja psykologinen jälkipuinti työterveyshuolto Aurinkoristeyksessä) yhteistyötapojen kehittäminen henkilöstöhallinnon, linjaorganisaation ja työsuojelun kanssa, jotta yhä paremmin pystyttäisiin toteuttamaan laadukasta ja tuloksellista toimintaa (sairauspoissaolojen seurannan automatisoidun toimintajärjestelmän käyttöönotto). Korvausluokka I 2. Työpaikkaselvitykset Työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittämiseksi ja arvioimiseksi tehdään toistuvasti työpaikkakäyntejä, joissa huomioidaan työpaikan altisteet, työn kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaara. Työpaikkaselvityksiä tehdään myös työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa ja työolosuhteiden muutostilanteissa. Työpaikkakohtaisesti selvitetään ergonomiset, fysikaaliset, kemialliset ja biologiset vaaratekijät. Samalla arvioidaan työhön liittyvät fyysiset ja henkiset kuormitustekijät sekä kiinnitetään huomiota työpaikan tapaturmavaaroihin. Työpaikkaselvityksiin osallistuvat työterveyshuollosta työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työpsykologi siten, kuin he katsovat, että on tarpeellista. Tavoitteena on, että Naantalin kaupunkia hoitava työterveyshuollon tiimi tuntee työpisteet ja niissä tehtävän työn mahdollisimman hyvin.
4 Työpaikkaselvityskohteet: Päivähoito: Tammiston päiväkoti Kummeli Sosiaali-ja terveysvirasto: Tuulentupa Kulttuuri- ja vapaa-aika: Vapaa-aikatulli Ympäristövirasto: Mittaustoimi, Katurakennus, Viheryksikkö Suunnattuja ergonomiakartoituksia tehdään tarpeen mukaan. Ergonomiakartoitukset ovat ennaltaehkäisevää toimintaa ja perustuvat työpaikkaselvityksissä ja terveystarkastuksissa todettuun tarpeeseen ja työterveyshuollon ammattihenkilöiden arvioon. Esimies ja työntekijä voivat pyytää ergonomiakartoitusta työterveyshuollosta, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Tarpeen mukaan selvitetään tarkemmin työyhteisön psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä sekä työyhteisön toimivuutta. Esimerkiksi selvitetään ja tuetaan esimiesten ja työyhteisön jäsenten selviytymistä työpaikan kriisi-, ongelma- ja muutostilanteissa. Toteutettuja työpaikkaselvityksiä ja suosituksia seurataan terveystarkastusten ja työpaikkakäyntien yhteydessä sekä suunnitelmallisesti seurantalomakekyselyin (vuoden sisällä selvityksestä). Tästä vastaa työterveyshuolto yhdessä esimiehen kanssa. Seurantakyselyjen raportit käsitellään työsuojeluvaliokunnan kokouksissa. 3. Terveystarkastukset Terveystarkastuksen tekee työterveyshoitaja. Jos työnantaja edellyttää lääkärin tarkastusta/- todistusta, työterveyshoitaja ohjaa työterveyslääkärille. Työhöntulotarkastus Työhöntulotarkastus tehdään kaikille uusille työntekijöille, joiden työsuhde kestää yli kuusi kuukautta. Tarkastusta ei tarvitse suorittaa, jos henkilö ollessaan kaupungin palveluksessa vaihtaa työstä toiseen, ellei työn luonne oleellisesti muutu. Terveystarkastus tulee tehdä nimenomaan työterveyshuollossa ennen työn alkamista tai viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Tartuntatautiasetuksen 11 &:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti tutkimukset tuberkuloosin toteamiseksi tarkastus tehdään sellaisille alle kouluikäisten lasten hoitotehtävissä toimiville, jotka hoitavat lapsiryhmiä pitkäaikaisesti, esim. päiväkodeissa, perhepäivähoitajana tai kehitysvammaisten
5 huollossa. Varmistetaan vesirokon sairastuneisuus alle kouluikäisten lasten hoitoon osallistuvan työntekijän kohdalla. Annetaan rokotuksella suoja mikäli immuniteettia ei ole kehittynyt. Työterveyshoitajan tekemän työhöntulotarkastuksen sisältö: haastattelu, yleistila, pituus, paino, kuulo, verenpaine, näöntarkastus, mikrospirometria tupakoitsijoille, laboratorio: B-PVK ja virtsakoe, lipidit (veren rasva-arvot), GLUK, GT sekä terveydentilan edellyttämät muut tutkimukset. Fyysisesti kuormittaviin töihin tulevat henkilöt (hoitotyö, ruokapalvelu, siivoojat, päiväkotityöntekijät, viheryksikön työntekijät, yms.) ohjataan työfysioterapeutin vastaanotolle. Tarkastuksen sisältö: haastattelu, havainnointi, liikkuvuus-, lihasvoima-, ja tasapainotestaus (testaus suhteessa työn vaatimuksiin), tiedon anto, neuvonta ja ohjaus työergonomiaan. Työterveyshoitaja ohjaa tarvittaessa lääkärin vastaanotolle. 3.1 Määräaikaiset terveystarkastukset Tarkastuksen sisältö: Työterveyshoitajan haastattelu (työ, terveys, elintavat), neuvonta, pituus, paino, painoindeksi ja vyötärönympärys, verenpaine, kuulo- ja näkötutkimus, laboratoriokokeet. Tarvittaessa muita terveydentilan tutkimuksia esim. keuhkojen toimintakoe, keuhkokuva, biomonitorointimittaukset ja annetaan työhön liittyviä rokotuksia. Vesihuoltolaitos Määräaikaistarkastukseen kutsutaan kolmen vuoden välein. Rokotussuojan tarkistaminen ja tarvittaessa rokotukset: jäykkäkouristus/ kurkkumätä ja AB-hepatiittirokote. Seuraava terveystarkastus on vuonna 2016. Konekeskus ja korjaamo Kuulontutkimukseen kutsutaan joka kolmas vuosi, seuraavaksi vuonna 2016. Terveystarkastusten sisältöön liitetään ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Rakennusosasto Puusepät ja kirvesmiehet Kuulontutkimukseen kutsutaan joka kolmas vuosi, seuraavaksi vuonna 2016. Terveystarkastusten sisältöön liitetään ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Maalarit Keuhkojen toimintakokeeseen kutsutaan joka kolmas vuosi, seuraavaksi vuonna 2015. Laboratoriokokeina Alat, Krea, PVK+diffi, virtsan perustutkimus. Terveystarkastuksen sisältöön liitetään ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet.
6 Mittausosasto Mittamiehet Kuulontutkimukseen kutsutaan joka kolmas vuosi, seuraavaksi vuonna 2015. Terveystarkastuksen sisältöön liitetään ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Viheryksikkö Terveystarkastukset toteutetaan kolmen vuoden välein. Seuraava tarkastus on vuonna 2016. Terveystarkastuksen sisältö: kuulontutkimus ja työfysioterapeutin ohjaama kuntoprofiilin kartoitus. Terveystarkastusten sisältöön liitetään ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Siivoustyöhön osallistuvien rokotussuojan tarkistaminen ja tarvittaessa rokotukset: jäykkäkouristus/ kurkkumätä ja AB-hepatiittirokote. Puutiaisaivokuumerokotus pidetään voimassa saariston alueella työskenteleville työntekijöille. Satamalaitos Satamavalvojat Satamavalvojien terveystarkastukset rytmitetään merimieslääkäriterveystarkastuksen rytmiin eli kahden vuoden välein toteutettaviksi. Terveystarkastusten sisältöön liitetään ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Rokotussuojasta huolehditaan: jäykkäkouristus /kurkkumätä, A ja B hepatiittirokotus. Terveystarkastuksessa otetaan huomioon vuorotyön tuoma terveysvaara. Siivoojat: Alkutarkastuksessa spirometria. Terveystarkastukset tehdään kolmen vuoden välein. Terveystarkastusten sisältöön liitetään ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Siivouspartio, joka työskentelee satama-alueella ja Naantalin kaupungin rannassa rokotetaan AB-hepatiitin varalle. Röntgenhoitaja Säteilytyöntekijän terveystarkastukseen kutsutaan kolmen vuoden välein. Terveystarkastusten sisältöön liitetään ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Hammaslääkärit ja hoitajat Kolmen vuoden välein, erityishuomio hengitys- ja iho-oireisiin, spirometria tarvittaessa. Terveystarkastusten sisältöön liitetään ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Välinehuoltajat Kolmen vuoden välein, erityishuomio iho- ja hengitystieoireisiin, kuulontutkimus. Melutyön alkaessa kuulontutkimus vuoden välein 4v ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Terveystarkastusten sisältöön liitetään ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Terveysaseman poliklinikka ja mielenterveystoimisto Vaara ja uhkatilanne ilmoituskäytännön tultua vakiintuneeksi toimintatavaksi luovutaan kolmen vuoden välein tehtävästä kyselykartoituksesta koskien väkivallan uhkaa.
7 Yötyötä sisältävässä vuorotyössä olevat hoitajat Yleissuosituksen mukaan: Terveydentilan seuranta ja terveysneuvonta haittojen vähentämiseksi kahtena ensimmäisenä yötyövuonna kerran vuodessa, sen jälkeen alle 25-vuotiaat: vähintään 5 vuoden välein, yksilölliseen riskin arviointiin perustuen tarvittaessa jopa 1-3 vuoden välein. 25-50 -vuotiaat: vähintään 5 vuoden välein, yksilölliseen riskin arviointiin perustuen tarvittaessa useammin. 50-60-vuotiaat: 2-3 vuoden välein yli 60-vuotiaat: 1-2 vuoden välein B-hepatiittirokotukset terveyskeskuksen ja kotihoidon työntekijöille Kaikille potilastyössä oleville henkilöille Henkilöille, jotka käsittelevät veren tai elin- ja kudosnesteiden tahrimia esineitä kuten näytteitä, neuloja, instrumentteja, pyykkiä tai jätteitä. Sijaisille, joiden sijaisuus kestää 6 kk tai pidempään. Tehosteannos annetaan ainoastaan tarvittaessa pistostapaturman yhteydessä. Kotihoidossa suoniverinäytteitä ottavat hoitajat. Jatkossa nyt vahvistettujen, rokotuksiin oikeutettujen ammattiryhmien ohella, esiin tulevissa yksittäisissä tapauksissa rokotus voidaan antaa työterveyshuollossa seuraavin perustein: työterveyshuolto arvioi riskin ko. työtehtävässä ja antaa suosituksen rokottamisesta. työnantajan edustaja (henkilöstöpäällikkö) antaa siihen luvan, mikäli työterveyshuolto on näin suositellut 3.2 Muut terveystarkastukset Ikäryhmätarkastus Ikäryhmäterveystarkastuksiin työterveyshoitaja kutsuu seuraavasti: 40 50 -vuotiaille 5 vuoden välein, 50v, 55v tarkastukset ja 60 vuodesta lähtien kahden vuoden välein. Terveystarkastukseen kuuluu verinäytteet ja tarvittaessa ohjannat työfysioterapeutille ja/tai lääkärille. 53v terveystarkastus muutetaan siten, että työntekijä saa laboratoriolähetteen ja työterveyshoitaja lähettää vastaukset jatko-ohjeineen kirjallisena, tarvittaessa kutsutaan terveystarkastukseen. 58 v työntekijä saa lähetteen laboratoriokokeisiin ja työfysioterapeutin ohjaamaan kuntoprofiilin, työterveyshoitaja lähettää laboratoriovastaukset jatko-ohjeineen kirjallisena, tarvittaessa kutsutaan terveystarkastukseen. Tehostetun tuen terveystarkastus Osatyökykyisen työntekijän terveydentilaa ja työssä selviytymistä seurataan ja edistetään työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen. Annetaan kuntoutusta koskevaa neuvontaa ja ohjataan
8 hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. Työhön paluuta/työssä pysymistä tuetaan terveystarkastuksin. Aloitteen kuntoutukseen hakeutumisesta voi tehdä työnantaja, henkilö itse tai työterveyshuolto. Näyttöpäätetyön vuoksi tehtävät tarkastukset Näyttöpäätetyön vuoksi tehdään työntekijälle tarvittaessa näöntarkastus optikon toteuttamana. Työterveyshuolto ohjaa työntekijän optikon vastaanotolle. Optikon vastaanottoa edeltaa työfysioterapeutin tekemä työpisteen ergonomiakartoitus. Ergonomiakartoituksessa arvioidaan näyttöpäätetyön määrää ja jaksotusta (liitteessä Naantalin kaupungin ohjeistus).tarvittaessa optikko ohjaa silmälääkärin vastaanotolle. Liite 1. Varhaisen tukemisen malli 4. Työkykyä ylläpitävä toiminta Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä toteutetuilla ehkäisevillä toimenpiteillä vaikutetaan työntekijöiden jaksamiseen työuran kaikissa vaiheissa sekä tuetaan työssä jaksamista nykyistä pidempään. Työpaikoilla on kiinnitettävä huomiota työkykyä ylläpitävään toimintaan ja työkyvyn edistämiseen. Päävastuu työkyvyn edistämisessä on työnantajalla. Työterveyshuollon tehtävänä on toimia työpaikan asiantuntijana ja antaa tietoa, ohjata ja neuvoa työpaikkoja työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen järjestämisessä. Liite 2. Työkyvyn hallintakäytännön sisältö ja työterveyshuollon toiminnan suunnittelu. 3. Yksilöön ja työyhteisöön kohdistuva tyky-toiminta Kuntoutukset Työntekijöitä kannustetaan hakeutumaan alueellisiin ja valtakunnallisiin Aslak-ryhmiin. Esimiehiä tiedotetaan alueellisista kuntoutuskursseista, tavoitteena tiedonkulun lisääminen ja työhyvinvoinnin tukeminen. Päivähoitohenkilökunnan Aslak kuntoutus Petreassa jatkuu 1/2014 asti, mukana yhteensä 5 kuntoutujaa. Esimiesten Aslak kuntoutus Ikaalisten kuntoutusyksikössä jatkuu 2/2014 asti, mukana yhteensä 9 kuntoutujaa. TK2- pilottihankkeet jatkuvat 6/2014 asti Petreassa, kuntoutusryhmiä on yhteensä 2kpl. Naantalista mukana on yhteensä 11 kuntoutujaa. Uudella kuntoutusmuodolla haetaan kuntoutukselta enemmän vaikuttavuutta.
9 Maanrakennus ja yhdyskuntatekniikan Aslak kuntoutus jatkuu vuonna 2014 Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa, mukana 7 kuntoutujaa. Kotihoidon Aslak kuntoutus alkaa 9/2014. Siivous/ ruokapalvelun työntekijöiden TYK kuntoutusta on myönnetty v. 2014, alkaa v. 2014. Työfysioterapeutti videoi edeltävästi kuntoutujien työtä. Videokuvausta käytetään kuntoutuslaitoksessa kuntoutujien työergonomiaohjauksessa. V. 2014 järjestetään kaksi ryhmämuotoista varhaiskuntoutuskurssia. Kurssit suunnitellaan alustavasti esimiehille ja hoitohenkilökunnalle. Sisältö määräytyy ryhmän tarpeiden mukaan. Alustavassa suunnitelmassa erityishuomio kohdennetaan työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja parantamiseen. 5. Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus Työterveyshuoltohenkilöstö osallistuu tarvittaessa neuvontaan ja ohjaukseen, jonka tavoitteena on työstä johtuvien vaarojen välttäminen ja terveyden edistäminen. Tarpeellinen ohjaus ja neuvonta työn terveysvaaroista sekä niiden välttämisestä määräytyvät työpaikkaselvitysten ja muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella. Neuvontaa ja ohjausta voidaan antaa yksilölle tai ryhmälle. Työssä tarvittavien apuvälineiden hankinnassa avustetaan tarpeen mukaan. Kyseessä voi olla osatyökykyinen henkilö, minkä työkyvyn tukemiseksi työvälineisiin tai ulkoisiin olosuhteisiin tehtävät muutokset ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan vähentämiseksi tai poistamiseksi. Ergonomiatyöpaikkakäynnillä työfysioterapeutti kartoittaa mm. kalusteiden toimivuutta ja antaa suosituksia hankintoihin. Työterveyshuolto arvioi tukipohjallisten kartoitustarvetta ja ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Syksyllä 2014 järjestetään kuntoutujien-tapaaminen. Iltapäivätapahtuman aikana käsitellään ajankohtaisia työhyvinvointiin kuuluvia aiheita. Tapaaminen on tarkoitettu kuntoutuksen jatkoseurannaksi (Aslak -, TYK - tai yksilöllisiin kuntoutuksiin osallistuneille). Työterveyspsykologin toteuttaman tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen sisältönä voi olla esimerkiksi: erilaisten kriisien ja traumojen käsittely, työyhteisön toimivuus; psyykkiset ja sosiaaliset tekijät, konfliktien ennalta ehkäisy ja ratkaisu, väkivallan, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisy, tuki muutostilanteissa, hyvän johtamisen tukeminen, esimiesten ja työntekijöiden työmotivaation, työkyvyn ja työviihtyvyyden edistäminen ja tukeminen. Työterveyshuollon henkilöstö on tukena Savuton Naantali - hankkeessa. Työterveyshuollon erikoislääkäri osallistuu luennoitsijana tulokaskurssille ja antaa tilaisuudessa tietoa työterveyshuollon sisällöstä sekä toiminnasta. Työfysioterapeutti osallistuu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työtilojen ja
10 työmenetelmien suunnitteluun yhdessä työyhteisöjen ja muutosta toteuttavan tahon kanssa. Tavoitteena on tukea työolojen terveellisyys- ja turvallisuusnäkökohtien huomioimista. Työpaikkaselvitysten jatkotoimena toteutetaan tarpeen mukaan suunnattuja ergonomiakartoituksia, ja neuvontaa ja ohjausta ryhmille. Työfysioterapeutin kohteet vuonna 2014: Hoitotyöyhteisöjen ergonomiavastaaville järjestetään tiedon anto, neuvonta ja ohjaus ryhmänä. Tavoitteena on tukea vastuuhenkilön roolia terveellisten ja turvallisten työskentelytapojen toteutumisessa ja jalkauttamisessa arkeen. Hammashuollon vastaanottohuoneiden työolojen ergonomiaa suunnitellaan ja kehitetään yhteistyössä työyhteisön kanssa. Kotihoidon henkilökunnalle toteutetaan potilaan avustamis- ja siirtotilanteiden työergonomian neuvonta ja ohjaus. Viialan ryhmäkodin henkilökunnalle toteutetaan potilaan avustamis- ja siirtotilanteiden työergonomian neuvonta ja ohjaus. Työterveyspsykologin työyhteisö -toiminta vuonna 2014: Hoitotyöyhteisöjen ergonomiavastaaville tiedon anto, neuvonta ja ohjaus työtapojen muutoksen jalkauttamisesta työyhteisöön: muutokseen motivointi, rakentava ja kannustava palautteen anto, tyypilliset eteen tulevat esteet uuden oppimisessa ja keinoja esteiden voittamiseksi. Ryhmämuotoisen varhaiskuntoutuksen sisällön suunnittelua ja toteuttamiseen osallistuminen. Tarpeen mukaan työpaikkaselvityksiin osallistuminen, suunnatut ja erityisselvitykset psyykkisen ja sosiaalisen kuormituksen osalta. 6. Työyhteisötyö Työyhteisön toimivuuden edistäminen on pääosin ennaltaehkäisevää toimintaa, jossa työterveyshuolto pyrkii lisäämään työterveyden näkökulmasta työn hallinnan edellytyksiä ja vähentämään työn sujumisen esteitä. Työterveyspsykologi toimii asiantuntijana psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa sekä ennalta ehkäisevässä että korjaavassa työyhteisötoiminnassa. Työpsykologi tekee tarvittaessa erityisselvityksiä ja osallistuu perusselvityksiin työpaikoilla, jossa psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät muodostavat terveydelle vaaraa.
11 7. Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus tapahtuu työterveyshuollon kautta voimassa olevan päihdeohjelman mukaan. Aloitteentekijöinä voivat olla henkilö itse, työyhteisö, esimies, luottamusmies tai työterveyshuolto. 8. Työsuojelutyö ja yhteistyö työsuojeluorganisaation kanssa Työterveyshenkilöstö osallistuu yhteistyötoimikunnan, sisäilmatyöryhmän ja työsuojeluvaliokunnan kokouksiin, sekä muihin työyhteisöjen asioita käsitteleviin kokouksiin kutsusta. Työterveyshuolto tekee yhteistyössä työsuojelun kanssa työpaikkakäyntejä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa työsuojelun toimintaohjelmaa. Työsuojelun kanssa suunnitellaan yhteistyössä toimia työturvallisuuden parantamiseksi. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan ensiapuvalmiuden tarve. Suunnittelussa otetaan huomioon ensiaputaitojen ja ensiapuvälineiden tarve ja työpaikan erityisvaatimukset. Työpaikkakohtaisten ensiapukaappien huolto tapahtuu työpaikan henkilöstön toimesta. Ensiapukoulutuksen työnantaja hankkii koulutukseen joko työterveyshuollosta tai erikoistuneelta taholta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toteutumista seurataan työpaikan johdon kanssa kolmasti vuodessa. Yhteistyötoimikunnan ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa toteutumista seurataan vuosittain korvaushakemuksen laatimisen yhteydessä sekä tarkistettaessa suunnitelmaa seuraavalle toimintavuodelle. Korvausluokka II 9. Sairaanhoito Naantalin kaupunki tarjoaa henkilöstölleen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon, sekä sairaudenhoidon kannalta välttämättömät työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan määräämät laboratoriopalvelut sekä kuvantamispalvelut (röntgen, ei magneettikuvannusta). Työterveyslääkärin ohjaamat käynnit ovat mahdollisia työpsykologille. Työterveyshuollon ulkopuolisia erikoislääkäripalveluita sopimus ei pääsääntöisesti kata, mutta työterveyshuollon lääkäri voi erityistapauksissa lähetteellä ohjata asiakkaan erikoislääkärin konsultaatiolle. Tällöin palaute käynnistä ja hoitovastuu palaavat aina työterveyslääkärille. Työterveyshuollon sairaanhoidonpalvelut eivät kata sellaisten sairauksien hoitoa, joita henkilö voi hoitaa yleisen terveydenhuollon kautta eli jotka eivät suoranaisesti liity työkykyisyyteen.
12 Jos työterveyslääkäri katsoo tarpeelliseksi henkilön työkyvyn selvittämisen ja arvioinnin, sitoutuu Naantalin kaupunki näistä syntyviin kustannuksiin. Näistä sovitaan aina henkilöstöpäällikön kanssa. Sairauspoissaolojen seurantaa tehostetaan. Työterveyshuolto toimittaa sairauspoissaolojen seurantaa varten henkilöstöpalveluille tilastoja. 10. Ajanvaraus lääkärin ja työterveyshoitajan vastaanotolle klo 8.00-14.00 puh. 4343170 Aurinkoristeys Raision toimipiste, joka hoitaa myös Naantalin toimipisteen ajanvarauksen. Työterveyshoitajan vastaanotto on ilman ajanvarausta arkisin klo 8.00-10.00. 11. Korvaushakemus ja toimintasuunnitelma Korvaushakemuksen laatii työnantaja. Työterveyshenkilöstö antaa tarvittavat tilastotiedot. Toimintasuunnitelman laatii työterveyshenkilöstö yhteistyössä työnantajan kanssa. Toimintasuunnitelma on hyväksytty työsuojelutoimikunnassa Naantalissa / 2013 Toimintasuunnitelma on hyväksytty Naantalissa / 2013 Työnantajan edustaja Työterveyslääkäri Kari Laamanen Naantalissa Työnantajan allekirjoitus Työterveyshuollon allekirjoitus
5.12.2013 1 / (1) Liite 3. Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistoimintaorganisaatiot yhteistyössä työterveyshuollon kanssa pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Yksilöön kohdistuva tyky-toiminta Tavoitteena on työterveyden edistäminen ja omatoiminen kunnon ja terveyden ylläpito Terveystarkastusten ja sairaanhoitokäyntien yhteydessä huomioidaan erilaiset tuki- ja liikuntaelimistön rasitusoireet ja tarvittaessa suoritetaan ergonomiset kartoitukset. Varhaiskuntoutusta järjestetään joko yksilöllisesti tai ryhmässä tapahtuvaksi. Sisäistä varhaiskuntoutustoimintaa jatketaan ottaen huomioon eri ammattiryhmien kuntoutustarpeet. Kuntoutustarpeesta riippuen haetaan KELA:n kustantamana ASLAK- ja TYK kuntoutusta tai yksilöllistä lääkinnällistä kuntoutusta. Tarvittaessa voidaan hakea KEVA:n ammatillista kuntoutusta: työkokeilua ja työhön valmennusta tai jopa uudelleen koulutusta. Työntekijän uudelleen sijoitus toteutetaan Naantalin kaupungin toimintamallin mukaan. Ikäohjelman mukaan työnantaja kustantaa työterveyslääkärin määräämän tarpeellisen fysikaalisen hoidon (max. 10 krt) yli 55- vuotta täyttäneille työntekijöille. Työterveyshuoltoon voi tukeutua työstä tai työtilanteista johtuvien erilaisten onnettomuuksien tai äkillisten muutostilanteiden yhteydessä. Psykologinen jälkipuinti toimii purkukeskusteluna, jolloin tarkoituksena on psyykkisten stressireaktioiden lievittäminen, työyhteisön yhteenkuuluvuuden lujittaminen ja työkyvyn palauttaminen. Työyhteisöön kohdistuva tyky-toiminta Tavoitteena on työn ja työympäristön kehittäminen. Työyhteisötyössä on tavoitteena auttaa, tukea ja tuoda esiin työyhteisön merkitys työn kehittämisessä. Kohteena on yksilön ja ryhmän välinen vuorovaikutuksen parantaminen, yksilöiden jaksamisen tukeminen, ristiriitojen sovittelu ja esimiehen tukeminen. Kuntoutuksessa olleiden ryhmien työkyvyn seurantaan kiinnitetään erityistä huomiota. Kaupungin liikuntatoimen järjestämiä tapahtumia hyödynnetään kestävyyskunnon seuraamisessa. Kerran vuodessa syksyisin työterveyshuolto on mukana järjestämässä kuntoutujien tapaamista ja pitää siellä oman puheenvuoronsa. Kuntoutuksen päätyttyä kuntoutujat ovat kolmen vuoden ajan seurannassa, jolloin heillä on mahdollisuus määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi kerran vuodessa kuntoutuksessa nousseen tarpeen mukaan käyttää työterveyden palveluja esim. työpsykologi käynti, työfysioterapeutin käynti. Varhaiskuntoutusryhmiä järjestetään kohdennetuille ammattiryhmille työterveyshuollon suunnittelemana. Kokoontumisia on yhteensä neljä kertaa. Työterveyshuoltoon voi tukeutua työstä tai työtilanteista johtuvien erilaisten onnettomuuksien tai äkillisten muutostilanteiden yhteydessä Jälkipuinti toimii purkukeskusteluna, jolloin tarkoituksena on psyykkisten stressireaktioiden lievittäminen, työyhteisön yhteenkuuluvuuden lujittaminen ja työkyvyn palauttaminen. puh. (02) 434 3170 Sähköpostit: Käynti- ja postiosoite: etunimi.sukunimi@raisio.fi Tullikatu 16-18 II krs www.raisio.fi (poikkeus: paivi.t.aalto@raisio.fi) 21100 NAANTALI
Liite 2. Työkyvyn hallintakäytännön sisältö ja työterveyshuollon toiminnan suunnittelu Työkyvyn tuen, sairauspoissaoloseurannan ja työhön paluun toimintamallin laatimisen ja käytön tavoitteet Ennakointi ja työkyvynvarhainen tukeminen takaavat työntekijöille oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen tuen työssä selviytymisessä. Johdon ja esimiesten sekä henkilöstön tietoisuus työkykyasioista helpottaa esimiestyötä ja koko työpaikan työhyvinvointia. Työkyvyn tuen tarpeisiin ja toimintamalliin liittyvä yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä Toimintamallin laatimiseen osallistuvat johto, henkilöstöpäällikkö, esimiehet ja henkilöstön edustajat sekä työterveyshuolto. Toimintamalli käydään läpi sekä johdon, esimiesten että koko henkilöstön tasolla palavereissa johto ja esimiehet saavat valmentavaa koulutusta työterveyshuollolta työpaikan omissa tilaisuuksissa. Sairauspoissaolojen ilmoitus - ja raportointikäytännöt Sairauspoissaoloista ilmoitetaan mahdollisimman ajoissa, viimeistään työvuoron alkaessa lähiesimiehelle. Esimies voi myöntää luvan 3 päivän sairauspoissaoloon, silloin omailmoitus on käytössä työterveyshoitaja voi jatkaa poissaoloa vielä 2 päivällä. Lääkärintodistus vaaditaan 5 päivää pidemmästä sairauspoissaolosta. Työntekijä toimittaa sairauspoissaolotodistuksen esimiehelleen, joka lähettää sen palkkatoimistoon. Esimies tiedottaa palkkahallintoon myöntämistään poissaoloista. Kaikki sairauspoissaolotodistukset kirjataan palkkahallinnossa työterveyshuollon käytössä olevaan Efficaan, ellei asianomainen henkilö sitä kiellä. Kaikki sairauspoissaolotiedot kootaan esimiehelle ja työterveyshuollolle kaksi kertaa vuodessa. Sairauspoissaoloraportoinnista keskustellaan yhteenvetoina työpaikan esimiesten, henkilöstön edustajien ja työterveyshuollon välisissä tapaamisissa. Käytännössä raportointi tehdään Efficatietojärjestelmän avulla työterveyshuollossa. Esimiehen tehtävät Esimiehen on velvollisuus keskustella työntekijän kanssa työkykyasioista ja työssä selviytymisestä mahdollisimman varhain havaitessaan merkkejä työkykymuutoksista tai työssä selviytymisen ongelmista. Keskustelussa käytetään varhaisen tuen mallin mukaista työkyvyn tuen tarpeen kartoituslistaa ja neuvottelumuistiota, johon kirjataan myös sovitut jatkotoimenpiteet ja seuranta aikatauluineen. Dokumentit tulevat tiedoksi henkilöstöpäällikölle ja työterveyshuoltoon, jos käydään työkykyneuvottelu. Esimies pitää tarpeen mukaan yhteyttä työntekijään, henkilöstöpäällikköön ja työterveyshuoltoon, ja osallistuu työterveys-/työkykyneuvottelujen järjestämiseen. Työkykyasioiden puheeksi ottamisen aiheet ja poissaolorajat Erilaiset työkykyyn vaikuttavat asiat tulee ottaa puheeksi joko esimiehen tai henkilön omasta toimesta. Usein haasteet työssä jaksamisessa näkyvät poissaoloina tai heikentyneenä työsuorituksena (määrä ja /laatu) tai mahdollisesti käytöksen muutoksena. Jos työterveyshuollossa huomataan
työkykyhaasteita, pyydetään työntekijää ottamaan asia esiin esimiehen kanssa. Työntekijän luvalla työterveyshuolto voi olla yhteydessä esimieheen asian eteenpäin viemiseksi. Poissaolojen ns. hälytysrajat ovat: Lyhyitä poissaoloja viimeksi kuluneen 12 kk aikana 5 kertaa. Pitkiä tai pitkittyviä poissaoloja on viimeksi kuluneen 12 kk aikana ollut yhteensä 30 päivää. Näissä tilanteissa käydään aina kaupungissa käytössä olevat varhaisen tuen toimintamallin mukainen keskustelu, joka dokumentoidaan (varmistetaan henkilöltä oikeus toimittaa dokumentaatio tarvittaessa tiedoksi työterveyshuoltoon ja henkilöstöpäällikölle). Työhön paluun tuki Työhönpaluukeskustelut: pitkän yhtäjaksoisen yli 30 pv sairauspoissaolon aikana työntekijän tulee ottaa yhteyttä esimieheen 1-2 viikkoa ennen arvioitua työhön paluuta. Esimiehen velvollisuus on ohjata henkilö työterveyshuoltoon, jos herää epäilys siitä, että henkilö ei voi palata suoraan sairauslomalta omiin tehtäviinsä, vaan työtä on kevennettävä. Päätös tukitoimenpiteiden aloittamisesta tehdään yhteistyössä työntekijän, työterveyshuollon sekä työntekijän esimiehen kanssa. Jos työterveyslääkärin mielestä tarvitaan ammatillista kuntoutusta, on henkilöstöpäällikkö aina mukana neuvotteluissa. Tarvittaessa käytetään muita asiantuntijoita työkyvyn arvioinnissa. Sovitut asiat kirjataan neuvottelumuistioon. Sovitaan, miten asiasta tiedotetaan työpaikalla (esimiehen ja työntekijän oma osuus tiedottamisessa) Sovitaan seurannasta ja seuranta-aikataulusta. Muita työkykyä tukevia keinoja Työeläkelaitosyhteistyö Kuntien eläkelaitoksen kanssa, ammatillinen kuntoutus on mahdollista, kun on todettavissa työkyvyttömyyden uhka. Keinona voi olla työkokeilu tai jopa uudelleenkoulutus. Osasairauspäiväraha, Kela, on mahdollinen sv-.omavastuuajan( 1+9 arkipäivää ) jälkeen ja se voi mahdollistaa osa-aikatyön ; 40-60% kokoaikaisesta työajasta Osasairauspäivärahajärjestely sovitaan yhdessä työntekijän, työterveyslääkärin ja esimiehen kesken.