SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Markus Piispanen 19.6.2012 MUISTIO 1(5) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 4/2012 Aika Tiistaina 8.5.2012 klo 9.00 15.00 Paikka Energiateollisuus ry, Fredrikinkatu 51 Helsinki, 5. krs. Osallistujat Jari Rusanen, pj E.ON Kainuun Sähköverkko Oy Minna Arffman Vattenfall Verkko Oy Matti Hirvonen Tampereen sähkölaitos Pia Laakkonen Lappeenrannan Energia Oy Tiina Leppälahti Helsingin Energia Saku Ruottinen Fortum Sähkönsiirto Oy Jan Segerstam Empower IM Oy Pia Sillstén Turku Energia Oy Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Ina Lehto Energiateollisuus ry Markus Piispanen, siht. Energiateollisuus ry Estynyt Petri Vanhamäki Leppäkosken Sähkö Oy Asialista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Esityslistan hyväksyminen Kokouksen esityslistan kohtaan Muut asiat lisättiin kaksi uutta asiaa. 7.1. Toisen nimi- ja henkilötunnuskentän lisääminen sisäänmuuttosanomaan 7.2. SGEM:n hanke kuormanohjauksen kehittämisestä 3. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistion kohdassa 7.1. keskusteltiin tase-energiakentän arvosta 9-käyrän kohteilla. Tällöin päätimme, että tase-energiakenttään merkitään kyseisillä kohteilla aina mitattu tieto. Muistioon asia on kuitenkin kirjattu ainoastaan PRODAT Z11-sanomien osalta, mutta täsmennetään, että linjaus koskee kaikkia PRODATsanomia, joissa kyseinen kenttä on käytössä. 4. Ohjeet 4.1 Sanomaliikenteen menettelyohjeen liite 3 Sanomaliikenteen menettelyohjetta lukemapäivämäärien käytön osalta tarkentava liite 3 on kevään mittaan ollut päivitettävänä, koska alalla on havaittu hyvin erilaisia käytäntöjä lukemasanomien aikaleimojen suhteen. Toimituksen aikaisten sopimusmuutostapahtumien osalta pääperiaatteeksi on linjattu, että muutokset ajoitetaan aina vuorokauden vaihteeseen. Muiden sanomien osalta säännöt ovat hyvin selkeät, mutta kytkennästä ja katkaisusta, sulakekoon muutoksesta, mittarinvaihdosta (tuntimittari toiseen tuntimittariin) sekä laskutus- ja välilukemista ilmoitettaessa kehitysryhmällä on hieman poikkeavia näkemyksiä. Erilaiset säännöt eri sanomien osalta voi aiheuttaa sekaannusta, joten yhdeksi vaihtoehdoksi ehdotettiin, että toimitaan kaikkien lukemien osalta Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51 53 B, 00100 Helsinki PL 100, 00101 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900 www.energia.fi
2(5) oikeilla tarkoilla tapahtumahetkillä. Todettiin kuitenkin, että liialliseen tarkkuuteen pyrkiminen ei ole järkevää. Laskulla ei ole tarpeellista näyttää lukemia minuutin tarkkuudella. Pelattaessa hieman toisistaan poikkeavilla säännöillä eri tapahtumissa syntyy joissakin tilanteissa lukemiin pientä heittoa, jota asiakas saattaa ihmetellä. Riina kertoi toimikunnissa käydystä keskustelusta pelkästään tuntiaikasarjojen välitykseen siirtymisestä jollain aikavälillä. Laskulla ei tarvitse esittää lukemaa, joten sen välittäminen ei ole pakollista. Käytöt on kuitenkin pystyttävä laskemaan. Pelkästään tuntiaikasarjojen välityksen käyttöönotto menee joka tapauksessa vähintään vuodelle 2014. Jan kommentoi, että ei ole kannattavaa nyt tehdä liian tiukkoja sääntöjä lukemien suhteen, jos kuitenkin niistä ollaan luopumassa jollain aikavälillä. Pitkän keskustelun jälkeen päätettiin, että laskutus- ja välilukemat voidaan kirjata todelliselle tapahtumahetkelle, mutta suositellaan kuitenkin käyttämään vuorokauden vaihdetta. Kytkennät ja katkaisut päätettiin ajoittaa aina todellista tapahtumahetkeä edeltävään tasatuntiin. Sulakekoon muutos tulee kirjata seuraava vuorokaudenvaihteeseen. Mittarinvaihdosta päätettiin, että kuormituskäyräkohteen mittaria vaihdettaessa, muutos ajoitetaan aina seuraavaan vuorokauden vaihteeseen, mutta tuntimittaria vaihdettaessa muutos ajoitetaan edeltävään tasatuntiin. Sovittiin, että Riina muokkaa ohjetta tehtyjen päätösten osalta ja lähettää sen kehitysryhmälle sitten hyväksyttäväksi. Ohjeeseen tehtyjä muutoksia käsitellään tämän jälkeen vielä teknisen ryhmän seuraavassa kokouksessa ja muutokset on tarkoitus hyväksyä vähittäismarkkina- ja asiakkuustoimikuntien toimesta kesäkuussa. 4.2 Tuntimittauslinjaukset Sekä kehitysryhmässä, että toimikunnissa on keskusteltu tarpeesta ohjeelle, jossa koostetaan yhteen tuntimittaukseen liittyvät linjaukset. Kehitysryhmä keskusteli aiheesta jo edellisessä kokouksessaan, mutta päätti palata asiaan tarkemmin tässä kokouksessa. Tälläkään kertaa tarvetta erilliselle koosteohjeelle ei nähty. Riina kertoi, että myöskään vähittäismarkkinatoimikunnassa ei nähty uuden ohjeen laatimista tarpeelliseksi, sillä ohjeistus on nykyisin kunnossa, mutta ongelma vain on, että kaikki eivät toimi ohjeiden mukaan. Kehitysryhmässä keskusteltiin, että myyjiltä tulee usein jo päivän tai kahden jälkeen kyselylistoja puuttuvista tiedoista, vaikka aikaa tietojen saamiseen tai arvioimiseen on 5 vuorokautta. Todettiin, että verkonhaltijoilla on omat prosessit puuttuvien tietojen seurantaan, joten myyjien lähettämät listat eivät ole tarpeellisia. Verkonhaltijoiden olisi kuitenkin hyvä lähettää statustiedot puuttuvistakin tiedoista mahdollisimman nopeasti. Todettiin, että myyjien kannattaa myös huolehtia, että yhteydet heidän ja operaattorin välillä on kunnossa, sillä vika tietojen puuttumiseen ei aina verkonhaltijan päässä. Nostettiin esiin myös ongelma, että eräät toimijat eivät käytä MSCONSsanomissa yhteystietotaulukon mukaisia aliosoitteita, jolloin sanomat eivät tule perille. Korostettiin, että toimijoiden on myös seurattava yhteystietotaulukossa tapahtuvia muutoksia, eikä pelkästään päivittää omia tietojaan. Keskusteltiin miten saataisiin vaikutettua toimijoihin, jotka eivät aina pelaa yhteisten sääntöjen mukaan eivätkä vastaa muiden toimijoiden pyyntöihin. Sovittiin, että kehitysryhmän jäsenet voivat lähettää ET:n toimiston väelle tiedoksi kuvauksia toistuvista ongelmista tietyillä toimijoilla, jotta näistä tapauksista voidaan sopivan tilaisuuden tullen keskustella. Tässä yhteydessä tuotiin myös esille, että joissakin tilanteissa verkonhaltijat ovat lähettäneet Z10[7]- ja Z11-sanomat väärässä järjestyksessä. Todettiin, että Z10-sanoma on lähetettävä aina ennen Z11-sanomaa. 4.3 Laskutus tuntiaikasarjan perusteella huomioitavia asioita Myös tuntiaikasarjan perusteella tapahtuvaan laskutukseen liittyen on ehdotettu tehtävän ohjeistus. Todettiin kuitenkin, että laskutus on kilpailuoikeudellisista
3(5) syistä sen tyyppinen asia, josta ei voida tehdä linjauksia, vaan lähinnä sanoa mitä asioita kannattaa huomioida jos laskuttaa tuntitietojen perusteella. Myyjille voitaisiin koostaa tiedoksi joitakin malleja sekä laatia, miten verkot normaalisti toimivat, jotta väärinkäsityksiä ei synny. Muistiossa voitaisiin kuvata esimerkiksi, että jotkut toimijat viivästyttävät laskutusta, jos lukemia ei saada (laskutus siis viivästyy kunnes saadaan lukemat vahvoilla statuksilla) ja jotkut toimijat taas laskuttavat arvioitujen arvojen perusteella ja korjaavat laskutustaan seuraavassa laskussa, kun arvioidut korvataan lopullisilla tiedoilla. Myyjän tulee kiinnittää omassa toiminnassaan huomiota vähän eri asioihin riippuen valitsemastaan toimintatavasta. Pohdittiin aikavyöhykejakojen harmonisointia ja validoinnin laatukriteereitä. Näihin pitäisi myös ottaa kantaa mahdollisesti laadittavassa muistiossa. Sovittiin, että Pia L laatii EDI-päivien laskutusta koskevasta ryhmätyöstä saamiensa havaintojen pohjalta luonnoksen laskutuskäytäntöjä käsittelevästä muistiosta. Lopullista muistiota aletaan kehittää Pian luonnoksen pohjalta kehitysryhmässä syksyn aikana. 5. Tilannekatsaukset 5.1 PMVM Käytiin läpi pohjoismaiset vähittäismarkkinat hankkeen tilannekatsaus. Kehitysryhmän kokousta edeltävänä päivänä oli hankkeen suomalaisen taustaryhmän kokous, jossa oli ensimmäistä kertaa mukana myös Työ- ja elinkeinoministeriön edustajat. TEM:n Markku Kinnunen kertoi taustoja ministeriön pakollisen yhden laskun mallia koskeneelle kielteiselle linjaukselle. Kinnunen totesi, että asiaa on harkittu pitkään ja aiemmin tehdyt selvitykset eivät ole olleet riittäviä. Perustelut ovat kuitenkin olleet samat jo pitkään, eli huoli pienten toimijoiden mahdollisuuksista sekä suurista investoinneista. Tällä hetkellä ministeriö ei näe edellytyksiä siirtyä pakolliseen yhden laskun malliin. Ruotsi on reagoinut melko voimakkaasti TEM:n linjaukseen. Ruotsissa ja Norjassa ei virallista kantaa mallista ole, mutta yleisesti on tiedossa että yhden laskun malliin suhtaudutaan näissä maissa positiivisesti. Tanskassa on jo tehty virallinen linjaus yhteen laskuun siirtymisestä. Hanke tuntuu etenevän regulaattoreiden toimesta kuin juna, vaikka EMG:ltä ei ole saatu selkeitä linjauksia hankkeen tavoitteista tai laajuudesta. On vaikea nähdä mihin hankkeen tavoitteet perustuu, jos kaikissa maissa ei tueta yhteislaskutusta. Taustaryhmän kokouksessa keskusteltiin hieman myös tiedonvaihtokehityksen tulevaisuudesta Suomessa. Markus ja Riina on kutsuttu keskustelemaan yhdessä TEM:n ja EMV:n kanssa aiheesta. Saku esitti huolen mahdollisesta Data Hubista mittaustietokantana. Yksi koko alan yhteinen mittaustietokanta voi olla mittaustiedon luotettavuuden kannalta huono ratkaisu. Myös Jan totesi, ettei suurella datamäärällä kannata mennä kyselyyn perustuvaan tiedonvaihtomalliin. Fingridin Timo Kiiveri oli taustaryhmälle kertomassa NBS-projektin tilasta. Tanska on jäänyt hankkeesta pois, joten hanke etenee kolmen muun maan toimesta. Mikäli Tanska haluaa myöhemmin tulla mukaan, niin tulee erikseen selvittää kuinka se onnistuisi. Tällä hetkellä hankkeessa tehdään järjestelmävaatimusmäärittelyjä ja kesän jälkeen pyritään olemaan valmiita pyytämään tarjouksia niiden toteuttamisesta. Merkittävänä päätettävänä asiana on myös, mikä maa tulee olemaan pohjoismaisen taseselvityksen nk. main host, eli mihin maahan perustetaan taseselvityksestä vastaava osakeyhtiö ja minkä maan regulaation alaisena se toimii. NBS vaatii lainsäädännön muutoksia, jotka TEM tulee toteuttamaan sisämarkkinapaketin vaatiman sähkömarkkinalainsäädännön uudistuksen yhteydessä. Riina esitti Kiiverille huolen NBS-suunnitelmassa olevasta 9 arkipäivän aikarajasta. Tämä aiheuttaa merkittäviä käytännön ongelmia, sillä yhteispohjoismaisen kalenterin toteuttaminen ja käyttö on todennäköisesti hankalaa. Kiiveri kertoi nyt vastaanottaneensa kommentin arkipäivien käytöstä.
4(5) Jälleen aktivoituneen Business Process työryhmän tehtävänä on laatia harmonisoitu myyjänvaihtoprosessi. Raportin aiheesta on tarkoitus olla valmis tämän vuoden loppuun mennessä. Drafting teamin laatimassa hyvin keskeneräisessä raporttiluonnoksessa on hahmoteltu prosessin vaatimia sanomia sekä niiden sisältöä ja aikarajoja. Suomen input teamin näkemyksestä tässä vaiheessa sanomasisältö ja aikarajat ovat vielä hyvin yksityiskohtaista asiaa ja ensiksi tulisi keskittyä prosessin kuvaukseen ylätasolla, eli eri toimijoiden rooliin prosessin eri vaiheissa. Input teamin tärkeimpänä kommenttina on kuitenkin määräaikaisten sopimusten huomioiminen prosessissa, sillä regulaattoreiden luonnoksessa määräaikaisuutta ei ole huomioitu mitenkään. Toinen merkittävä asia on luonnoksessa ehdotettu prosessin minimissään 16 tunnin läpimenoaika. Tämä edellyttäisi Suomessa muutoksia sopimusehtoihin, sillä nykyisin ehtojen mukainen irtisanomisaika on 14 vuorokautta. Seuraava BuP TF:n kokous järjestetään 22.5. Työryhmä on vahvistunut Minnan ja Markuksen lisäksi myös Fortum Marketsin Anders Wickströmillä. 5.2 EnergiaIT 2020 5.3 SVT Markus kertoi EnergiaIT 2020 ryhmän kuulumisista. Edellisen kehitysryhmän kokouksen jälkeen työryhmällä ei ole ollut kokouksia, mutta työryhmän perustamat kaksi pienryhmää ovat käynnistyneet. Ensimmäisen pienryhmän tehtävänä on hahmottaa selkeä kuvaus sähkön nykyisen vähittäismarkkinamallin mukaisista tietovirroista. Markus esitteli pienryhmä laatimat kaksi kuvaa, joista ensimmäisessä oli kuvattu puhtaasti teoreettiset tietovirrat eri toimijoiden välillä ja toisessa tekniset tietovirrat, jossa on esimerkiksi havainnollistettu tietojen välittämistä sanomaoperaattoreiden kautta. Kehitysryhmä piti kuvia selkeinä ja tarpeellisina. Pienryhmän on tarkoitus jatkaa työtään saatuaan työryhmältä ohjeet jatkotyöstä. Todennäköisesti seuraavaksi on tarkoitus laatia kuvat yksittäisen toimijan näkökulmasta niin, että tietovirrat eri järjestelmien osalta voitaisiin jossain määrin erotella. Toisen pienryhmän tehtävä on kartoittaa nykyisin IT-hankinnoissa käytettävien sopimusehtojen karikoita. Pienryhmä kuitenkin päätti ensimmäisessä kokouksessa laajentaa työnkuvaa koskemaan koko hankintaprosessia, ei pelkästään sopimusneuvotteluvaihetta. Ryhmä laatii ohjeen, jossa on tarkistuslistatyyppisesti listattu hankinnan eri vaiheissa huomioitavia asioita. Listan avulla on tarkoitus pystyä välttämään hankinnan pahimmat sudenkuopat. Ohje on saatu alulle, mutta on vielä hyvin keskeneräinen. Sähkön vähittäismarkkinatutkinnon toinen osa siirtyy yhdellä päivällä eteenpäin, koska sopivaa tilaa ei ollut alkuperäiselle päivälle vapaana. Muutos käy kaikille sitä koskeville kehitysryhmän jäsenille. Jaksojen välillä tehtäviä kotitehtäviä valmistellut ryhmä kertoi viimeistelleensä tehtävät edellisessä kokouksessa saatujen kommenttien perusteella. Aikaisemmin on sovittu, että osa kotitehtäväkysymyksistä tulee myös lopputenttiin kysymyksiksi. Sovittiin, että Markus käy läpi tenttikysymykset ja lisää kotitehtäväkysymyksistä tenttikysymysten joukkoon sellaisia kysymyksiä, joita siellä ei vielä ole. Ennen tutkintoa tulee tenttikysymysten joukosta valita vielä pysyvät kysymykset, joiden joukossa on myös näitä kotitehtäväkysymyksiä. 5.4 EDI-päivät Käytiin vielä lyhyesti läpi tulevien EDI-käyttäjäpäivien käytännön asioita. Sovittiin, että ryhmätöiden materiaaleja ei tarvitse erikseen lähettää Adatolle, vaan ne voi tarvittaessa printata itse omalle ryhmällensä jaettavaksi. 6. Avoimet kysymykset 6.1 Asiakkaan ulos- ja sisäänmuutto määräaikaisen sopimuksen päättämiseksi Keskusteltiin kehitysryhmän saamasta kysymyksestä koskien alalla ilmenneitä tapauksia, jossa asiakas tekee ulosmuuton ja pari päivää myöhemmin sisäänmuuton tai muuton samalla käyttöpaikalla asuvien henkilöiden kesken
7. Muut asiat 5(5) päästäkseen irti määräaikaisesta myyntisopimuksesta. Kysymyksessä tiedusteltiin verkon mahdollisuutta puuttua näihin tapauksiin. Kehitysryhmä totesi, että nämä nk. valemuutot ovat valitettavan yleisiä. Ongelma näissä tapauksissa ei sinänsä koske verkkoyhtiötä, mutta verkko nämä käytännössä yleensä vain havaitsee. Sähkömarkkinalain mukaan verkon on tarjottava siirtopalvelua sitä tarvitseville, joten periaatteessa verkkoyhtiö ei voi olla hyväksymättä asiakkaan sisäänmuuttoa. Kehitysryhmä kuitenkin totesi, että mikäli toimija pystyy selkeästi osoittamaan, että kyseessä on ns. valemuutto, niin koko muuttoprosessin ei tarvitse suostua. Tällöin todistustaakka on kuitenkin aina toimijalla. Verkko voi esimerkiksi julkisesta rekistereistä tai vanhoista asiakaskontakteista osoittaa, että ko. henkilö on asunut tällä käyttöpaikalla koko ajan. Paras keino valemuuttojen estämiseksi on kuitenkin kirjata myyntisopimukseen, että sopimus siirtyy uudelle käyttöpaikalle muuton yhteydessä. Sopimus kannattaa aina myös tehdä kaikkien käyttöpaikalla asuvien täysi-ikäisten nimissä, jolloin muuttoja esim. aviopuolisoiden kesken on vaikeampi tehdä. Tällöin myös mahdollisessa perintätilanteessa on enemmän vastaajia. 7.1 Toisen nimi- ja henkilötunnuskentän lisääminen sisäänmuuttosanomaan Keskusteltiin toisen nimi- ja henkilötunnuskentän lisäämisestä PRODAT Z03[14]-sanomaan. Asia on ollut esillä kehitysryhmässä jo aikaisemminkin. Nykyisin ongelma on, että sopimukset suositellaan tekemään kaikkien käyttöpaikalla asuvien täysi-ikäisten nimissä, mutta sanomassa ei ole kuin yksi nimi- ja henkilötunnuskenttä. Ongelma on myös, että nykyisin nimikenttään usein kirjoitetaan useamman henkilön etunimi, mistä tulisi päästä eroon. Todettiin, että sanomaan kentät on helppo lisätä vapaaehtoisina, mutta joissakin järjestelmissä useamman henkilötunnuksen ylläpitäminen voi aiheuttaa ongelmia. Sovittiin, että ehdotus näiden kenttien lisäämisestä viedään teknisen ryhmän seuraavaan kokoukseen mietittäväksi. 7.2 SGEM:n hanke kuormanohjauksen kehittämisestä 8. Seuraava kokous Jan kertoi SGEM-hankkeesta, jossa kehitetään kuormanohjausmenetelmiä ja etenkin ohjausten edellyttämää tiedonvaihtoa. Hankkeessa selvitetään mitä tietoa kenenkin toimijan välillä on välitettävä. Tavoitteena on myös selvittää ohjaustoimintojen mahdollisuudet alla olevasta infrastruktuurista riippumatta. Todettiin asian olevan kehitysryhmän kannalta kiinnostava ja päätettiin ottaa tämä asia myöhemmin vielä tarkemmin käsittelyyn. Sovittiin kehitysryhmän loppuvuoden kokousaikatauluista seuraavaa: 6.6. Rantasipi Airport Congress 19.9. Energiateollisuus ry:n toimisto 14.11. Lentokenttä 12.12. Energiateollisuus ry:n toimisto