Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Samankaltaiset tiedostot
Luonto lisää liikettä

LUONTO LISÄÄ LIIKETTÄ

Luonto lisää liikettä. Kati Vähäsarja Metsähallitus

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Forssan seudun Green Care - klusterihanke

Päätös EAKR-projektin "MINT - Etelä-Karjalan pienten kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehittäminen" rahoittamisesta

Luonto liikuttamaan -hanke

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

HANKEHAKEMUS / FLATRATE 17%

DigiTrail Kanta-Hämeen reitistöjen saavutettavuus ja näkyvyys

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 6526/31/2017 Hakemuksen saapumispvm

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", rahoitukseen osallistumisesta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm

Digiohjausta kaikille!

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Espoon Avoimen osallisuuden malli

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNE- RAHASTO-OHJELMA. Luovaa osaamista. VALTAKUNNALLINEN ESR- HAKU Haku

YRITYSRYHMÄT KEHITTÄMISVÄLINEENÄ

CREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana

Russia Business Point -hanke

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Päätös EAKR-hankkeen "Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta", rahoitukseen osallistumisesta

Taikusydän - Taiteen hyvinvointi-vaikutusten yhteyspiste

Rahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen

Päättymispäivämäärä

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

Luonnosta vetovoimaa matkailuun Pirjo Räsänen

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Green Care -tutustumistreffit KEURUU

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen

RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Maksatushakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Käsittelevä viranomainen

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari /0/2014

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Päijät-Hämeen liiton ylimääräinen EAKR-haku Riitta Nieminen

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

Routes across the borders in Latvia and Finland. Matkailureitistöjen kehittämishanke

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1924/ /2019

Luonto tutkimuksista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen käytäntöihin

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR-HANKEHAKU Infotilaisuus Turku

Kymenlaakson rahoitushakuinfo Merikeskus Vellamo

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha


KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

Keski-Suomen AIKO-hankekuvaukset, rahoitetut hankkeet

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

LIIKUNNAN KUNTAKUMPPANUUDEN PAINOPISTEITA KUNTIEN TOIMIJOIDEN MÄÄRITTÄMÄNÄ

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hankkeen viestintäsuunnitelma

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 25.1., Oulu

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

Viestintä ja tiedotus hankkeessa. 1 Hanna Laaksonen

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Maaseuturahasto syksyn hakuteemat

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Rahoitus ja kehittäminen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

HAKUINFO päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

suositukset rahoittajille

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto

Postinumero Yhteyshenkilön puhelinnumero

Transkriptio:

1 (18) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä 1.3.2017 Käsittelijä Diaarinumero EURA 2014/5354/09 02 01 01/2017/UML Puhelinnumero Hakemusnumero 303737 Hakemustyyppi Uusi Hankekoodi Tila Saapunut 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Uudenmaan liitto Käsittelevä liitto Hämeen liitto 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Metsähallitus Organisaatiotyyppi Valtion viranomainen Jakeluosoite Vernissakatu 4 Postinumero 01301 Tilinumero (IBAN) FI0750000120251292 WWW-osoite http://www.metsa.fi Hankkeen yhteyshenkilön nimi Tuula Peltonen Yhteyshenkilön sähköpostiosoite tuula.peltonen@metsa.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely ý Vain yksi hakija 3 Hankkeen perustiedot Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus 0116726-7 Puhelinnumero 0206 39 4000 Postitoimipaikka Vantaa BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Puistonjohtaja Yhteyshenkilön puhelinnumero 0400924534 Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Hankkeen julkinen nimi Luonto lisää liikettä Alkamispäivämäärä 1.5.2017 Toimintalinja 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Päättymispäivämäärä 30.4.2019

2 (18) 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Tausta Kolme neljäsosaa suomalaisista yläkouluikäisistä nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi. Samassa ikäluokassa joka neljäs on ylipainoinen tai lihava. Seurassa harrastamisen korkeat kustannukset ja ruudun ääressä vietetyn ajan lisääntyminen edesauttavat liikunnasta syrjäytymistä. Lapsuudessa koetut myönteiset luontokokemukset vahvistavat luontosuhdetta, mikä puolestaan tukee fyysisesti aktiivisen elämäntavan omaksumista ja ylläpitoa myös aikuisena. Ulkona luonnossa liikkuminen tukee tutkitusti monin tavoin lasten ja nuorten kasvua ja hyvinvointia. Lasten ja nuorten luonnossa liikkumista tukevia palveluja ja luontokohteiden saavutettavuutta ja houkuttelevuutta kehittämällä voidaan toisaalta edistää väestön terveyttä, vähentää tyypin 2 diabeteksesta aiheutuvia terveydenhoitokuluja tulevaisuudessa ja samalla kehittää merkittävästi kuntien paikallistaloutta ja pk-yritysten liiketoimintaedellytyksiä. Huoli liikkumattomuudesta on maailmanlaajuinen, joten vaikuttavaksi todetut lasten liikunnan edistämisen toimintamallit ja palvelukonseptit herättävät kansainvälisestikin kiinnostusta. Kansallispuistot ja muu luonto houkuttelevat Suomeen yhä enemmän kansainvälisiä matkailijoita. Lasten ja nuorten hyvinvointihaasteisiin vastaaminen Suomen luonnon tarjoamilla aidoilla liikunta- ja elämysmahdollisuuksilla tarjoaa merkittävän potentiaalin luontolähtöisten hyvinvointipalvelujen kansainvälisen kysynnän kasvulle. Tavoitteet Metsähallitus ja Eerikkilän urheiluopisto haluavat tarttua haasteeseen ja lähtevät yhdessä Forssan seutukuntien pkyritysten kanssa kehittämään Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoihin ja alueen muihin luontokohteisiin kytkeytyviä palveluja siten, että niiden avulla lisätään lasten ja nuorten luonnossa liikkumista ja hyvinvointia. Hämeen luontokeskuksen toimintakonseptia halutaan uudistaa lasten ja nuorten luonnossa liikkumisen lähtökohdista. Hankkeen tavoitteena on kehittää pilottiryhmien avulla, yhteistyössä pk-yritysten ja muiden palveluntarjoajien kanssa, uudenlainen luontokeskuskonsepti, joka vastaa tämän päivän lasten ja nuorten tarpeisiin mm. yhteisöllisyyden, elämyksellisyyden, liikunta- ja retkeilyvarustetarjonnan ja digitaalisuuden osalta ja joka on myös monistettavissa muissa luontokeskuksissa. Kehittämistyön avulla halutaan parantaa luonnossa liikkumiseen kytkeytyvien pk-yritysten palvelujen tarjontaa ja saavutettavuutta ja siten lisätä alueen luontokohteiden vetovoimaa ja ihmisten hyvinvointia niin paikallisen väestön kuin kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden parissa. Hankkeen tavoitteena on lisätä luonnon tutkittuihin terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin liittyvää osaamista ja viedä tutkimustieto käytäntöön luontolähtöisiä palveluja, sekä liikunta- ja luontoalan koulutusta ja valmennusta kehittämällä. Toimenpiteet Hankkeen välittömiä kohderyhmiä ovat Forssan seutukunnan pk-yritykset ja Metsähallituksen ja alueen kuntien henkilökunta. Välillisenä kohderyhmänä ovat palvelujen loppukäyttäjät, erityisesti lapset ja nuoret perheineen ja taustayhteisöineen (koulut, yhdistykset, urheiluseurat). Hankkeen kehittämistoimenpiteiden runkona toimivat lapsista ja nuorista muodostettavat pilottiryhmät, jotka toimivat palvelujen ja osaamisen kehittämisen tukena. Palvelujen kehittäminen lähtee lasten ja nuorten tarpeista ja ideoista. Ideoista jalostetaan yhdessä pk-yritysten erityisosaajien avulla uusia houkuttelevia luonnossa liikkumisen toimintamalleja ja palveluja. Toimintamallien vaikuttavuutta lasten ja nuorten luonnossa liikkumiseen ja hyvinvointiin arvioidaan hankkeessa kehitettävillä ja testattavilla mittareilla. Hankkeessa tuotetaan monipuolista viestintämateriaalia, joka houkuttelee luontoon liikkumaan, edistää hankkeen hyvien käytäntöjen monistamista ja lisää alueen ja pk-yritysten palvelujen vetovoimaa, kysyntää ja saavutettavuutta. Kehittämistyön tukena toimivat koulutukset (mm. luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset osana terveys- /matkailupalveluja, luonnon merkitys lasten ja nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille, luontokohteet ja pk-yritysten palvelut TripAdvisor -palvelualustalle), työpajat ja yrityskohtaiset konsultoinnit. Pk-yritysten palveluja kehitetään hankkeessa siten, että yritysten edellytykset tavoittaa ja vastaanottaa kansainvälisiä matkailijoita paranevat.

3 (18) Tulokset Hankkeen lopputuloksena on Hämeen luontokeskuksen uudistettu toimintakonsepti, joka houkuttelee erityisesti lapsia ja nuoria fyysisesti aktiiviseen elämäntapaan vahvan luontosuhteen myötävaikutuksella. Luonnossa liikkumiseen kytkeytyvien Forssan seutukuntien pk-yritysten palvelut monipuolistuvat ja niiden saavutettavuus ja kansainvälinen kysyntä paranevat. Kansallispuistoja ja alueen muita luontokohteita ja niiden palveluja hyödyntävät nykyistä monipuolisemmin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä niin alueen väestö, julkisen ja yksityisen sektorin toimijat, kuin kotimaiset ja kansainväliset matkailijat. Pitkällä aikavälillä lasten ja nuorten luonnossa liikkumisen lisääntyminen näkyy parempana terveytenä ja hyvinvointina. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä WildAlive 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä Toimitetaan rahoituspäätöksen jälkeen. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Tarpeet, joihin hankkeella haetaan ratkaisua Luonto lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä Jo 450 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta. Suuri osa tietämättään. Riittämätön fyysinen aktiivisuus ja ylipaino ovat keskeiset tyypin 2 diabeteksen riskitekijät. Yläkouluikäisistä lapsista 4/5 liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi ja joka neljäs yläkouluikäinen lapsi on lihava tai ylipainoinen. Vuonna 2040 tämän päivän kuudesluokkalaiset ovat keski-ikäisiä, joten lasten liikuntatottumuksiin vaikuttamalla voidaan pienentää merkittävästi diabetekseen ja sen liitännäissairauksiin liiittyvää yhteiskunnallista taakkaa. Tyypin 2 diabetes on maailmanlaajuinen haaste, joten lasten liikuntaan aktivoimiseen etsitään uusia terveyden tasa-arvoa tukevia ratkaisuja. Ylipainoisuuden riski on merkittävästi suurempi lapsilla ja nuorilla, jotka ulkoilevat vähemmän. Luonto ja liikunta tarjoavat kustannustehokkaan, vaikuttavan ja silti erittäin alihyödynnetyn väylän elintapasairauksien ja mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyyn. Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt merkittävästi, mikä yhdistetään kansainvälisesti luontokontaktin vähenemiseen. Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa yleisin ennenaikaisen eläköitymisen syy ja yhä useampi nuori diagnosoidaan mielenterveyssyistä työkyvyttömäksi. Lisääntynyt ruutuaika edesauttaa monin tavoin nuorten syrjäytymistä. Samaan aikaan lasten liikunnan harrastamisen hinta on noussut merkittävästi aiheuttaen myös liikunnasta syrjäytymistä. Maailman terveysjärjestö (WHO 2016) painottaa turvallisen ja saavutettavissa olevan luontoympäristön merkitystä asukkaiden, erityisesti lasten, nuorten ja vanhusten, terveyden edistämisessä, kuntien terveydenhoitokulujen hallinnassa ja paikallistaloudessa. Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin liittyvä tutkimusnäyttö on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Luontoympäristö edistää merkittävästi ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Palvelujen kehittämiseksi kaivataan kuitenkin lisää näyttöä luontolähtöisten liikuntainterventioiden vaikuttavuudesta. Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset kansainvälisen hyvinvointimatkailun vetovoimatekijäksi

4 (18) Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat myös luontomatkailun merkittävä kasvava trendi. Kuitenkin vasta harva luontomatkailuyritys on tuotteistanut palvelujaan erityisesti terveyden näkökulmasta. Suomen luonto matkailukohteena on huomioitu merkittävällä tavalla kansainvälisesti vuonna 2016 (mm. Lonely Planet, National Geographic, Daily Mail), mikä näkyy jo kansainvälisten matkailijoiden kiinnostuksen lisääntymisenä. Tuotteistamalla luontolähtöisiä hyvinvointipalveluja mm. vastaamaan liikkumattomuuteen, lihavuuteen ja henkiseen pahoinvointiin liittyviin haasteisiin voidaan Suomen luontoa kohtaan luoda uudenlaista kansainvälistä kysyntää. Suomalaisten lasten koulutus kiinnostaa kansainvälisesti. Suomen luonto ja siihen kytketyt lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin tähtäävät toimintamallit voisivat myös toimia kansainvälisenä mallina ja vetovoimatekijänä. Terveys-, liikunta- ja luontomatkailusektorit eivät perinteisesti ole toimineet yhteistyössä, joten yhteistyössä on paljon kehitettävää mm. substanssiosaamisen ja verkostoitumisen osalta. Hämeen luontokeskuksen toimintakonseptia uudistamalla lisää kansainvälistä vetovoimaa Metsähallituksen luontopalvelujen vuonna 2016 päivitetty terveys ja hyvinvointiohjelma 2020 sekä Metsähallituksen omistajapoliittiset linjaukset ohjaavat Metsähallituksen luontopalvelujen toimintaa yhä enemmän ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen luonnonsuojelullisten ja kestävään luontomatkailuun ja eräpalveluihin liittyvien tavoitteiden ohella. Terveysohjelmaa viedään käytäntöön uudenlaisella sektorienvälisellä yhteistyöllä. Resurssien ollessa rajalliset, ohjelmaa viedään käytäntöön etenkin kehittämishankkeiden kautta. Kanta-Hämeen alueella Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistojen kävijämäärä on kasvanut jopa 42% vuodesta 2014 vuoteen 2016 suurelta osin Eerikkilän urheiluopiston kanssa tiivistyneen yhteistyön myötävaikutuksesta. Myös Hämeen Luontokeskuksen kävijämäärä on kasvanut samalla ajanjaksolla 28%. Metsähallituksen säästöpaineista johtuen luontokeskuksen toiminta on kuitenkin uhattuna. Toimintakonseptia uudistamalla on mahdollista turvata luontokeskuksen toiminnan jatkuminen. Hämeen luontokeskuksessa järjestetyt tapahtumat ovat erityisen suosittuja lähialueilta saapuvien lapsiperheiden ja kouluryhmien keskuudessa. Luontokeskuksen toimintakonsepteja ja palvelutarjontaa sähköisine toiminnanohjausjärjestelmineen on tarpeen uudistaa kysyntälähtöisesti erityisesti lapsia ja nuoria perheineen, niin kotimaisia kuin kansainvälisiä, luontoon liikkumaan houkutteleviksi. Uudella toimintakonseptilla halutaan vahvistaa lasten ja nuorten luontosuhdetta. Suomen Luontokeskus Haltia Espoossa on osoittautunut menestyksekkääksi palvelumalliksi ja sen myötä myös Nuuksion kansallispuiston kävijät ovat lisääntyneet merkittävästi. Hämeen luontokeskuksen sekä Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistojen ja lähellä sijaitsevien muiden luontokohteiden ja niihin kytkeytyvine palvelujen tunnettuutta ja saavutettavuutta on tarpeen lisätä kävijäpaineen helpottamiseksi Espoon kohteissa ja toisaalta kävijöille halutaan tarjota vähemmän ruuhkaisia luontovaihtoehtoja Kanta-Hämeessä noin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, Turusta ja Tampereelta. Forssan seutukuntien luonnossa liikkumisen palveluverkoston kehittäminen Luonto lisää liikettä -hanke vie Forssan seutukunnissa laaditun matkailun masterplania käytäntöön tiivistämällä alueen pk-yritysten yhteistyötä, kehittämällä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa uusia luonnossa liikkumisen palvelutuotteita sekä kehittämällä olemassa olevia palveluja kansainvälisillekin asiakkaille soveltuviksi tuotteiksi. Masterplanissa alueen luonto on nostettu keskeiseksi matkailun vetovoimatekijäksi. Hankerahoitusta tarvitaan kuitenkin suunnitelman toimeenpanoa tukemaan. Eerikkilän urheiluopistolla on masterplanin toimeenpanossa ja yhteistyön konkreettisessa käynnistämisessä merkittävä rooli alueen suurimpana matkailuyrityksenä ja Eerikkilä on myös halukas ottamaan vahvan roolin yhteistyön ja alueen palvelujen ja Hämeen luontokeskuksen toiminnan kehittämisessä. Eerikkilän urheiluopiston ja Eerikkilän palvelut Oy:n uudessa toimintakonseptissa alueen luonnolla ja luonnossa liikkumisella on merkittävä rooli. Urheiluopiston koulutus- ja valmennustoimintaa sekä matkailupalveluja halutaan kehittää siten, että lasten ja nuorten luonnossa liikkumiseen kytkeytyvä osaaminen ja koulutus- sekä matkailupalvelutarjonta vahvistuvat merkittävästi. Saavutettavuuden ja näkyvyyden lisääminen

5 (18) Forssan seutukuntien luontomatkailukohteiden ja niihin kytkeytyvien palvelujen kansainvälinen saavutettavuus on tällä hetkellä heikko. Pk-yritysten palvelujen näkyvyys TripAdvisor-alustalla edistäisi merkittävästi alueen kohteiden ja palvelujen saavutettavuutta ja vetovoimaa. TripAdvisorin GreenLeaders-kriteerit täyttävä palvelutarjonta edistäisi alueen vetovoimaa ekologisena luontomatkailukohteena. Alueen luontoliikuntaan ja -matkailuun kytkeytyvästä palvelutarjonnalle tarvitaan lisää näkyvyyttä ja myös palveluja kuvaavaa informaatiota (teksti-, kuva- ja videomateriaalit) tarvitaan lisää mm. TripAdvisoriin. Alueen luontomatkailuyritysten halukkuus ja valmiudet kehittää palvelujaan kansainvälisiä asiakkaita ajatellen on vaihteleva, joten myös alueen toimijoiden tuen tarve vaihtelee ja tulee sen vuoksi arvioida yrityskohtaisesti. Luonnossa liikkumista tukevien palvelujen kokoaminen yhteen lisäisi alueen vetovoimaa, sekä pk-yritysten palvelujen näkyvyyttä ja saavutettavuutta. Forssan seutukuntien luonto osana Hämeen aluekehitystä Hanke vastaa oleellisesti Häme-ohjelman hyvinvoinnin, biotalouden, luonnonvarojen kestävän käytön sekä kansainvälistymisen ja vetovoiman tavoitteisiin. Häme-ohjelmassa painotetaan innovatiivisia ja kustannustehokkaita ennaltaehkäiseviä hyvinvointipalveluja. Luontolähtöiset aktiivisuutta ja terveyttä parantavat palvelut vastaavat hyvin suomalaiseen arvomaailmaan ja suomalaisten liikuntatottumuksiin (luonto tärkein liikuntapaikka). Lisäksi luonto on lähellä suomalaisia, niin kaupunki- kuin erämaaluonto. Silti luontolähtöisissä ennaltaehkäisevissä palveluissa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Luontoliikuntapalveluja kehittämällä ja niistä aktiivisesti viestimällä on mahdollista lisätä väestön arkiaktiivisuutta ja vähentää istumisesta aiheutuvia terveyshaittoja ja samalla lisätä alueen matkailullista vetovoimaa ja luontoon kytkeytyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Matkailun ja väestön liikunnan ja terveyden edistäminen nähdään usein toisistaan erillisinä asioina kuntahallinnossa. Luonto lisää liikettä -hanke pyrkii osaltaan muuttamaan tätä mielikuvaa ja osoittamaan, kuinka terveyttä, julkisia palveluja, pk-yritysten liiketoimintaa ja luonnonsuojelua voidaan kaikkia edistää hyvin suunnitelluilla ja toteutetuilla luontolähtöisillä hyvinvointipalveluilla. Outdoors Finland vastaa omalta osaltaan matkailuyritysten kansainvälistymishaasteeseen pyrkimällä nostamaan tasokkaita suomalaisia luontoreittejä palveluineen Euroopan suurimpaan Outdoor Active -sovellusalustaan. Luonto lisää liikettä -hankkeessa tehtävä palvelujen kehittämistyö tukee alueen reittien ja niiden ohjeispalvelujen kehittämistä siten, että alueelta on mahdollista nostaa reittejä ja palveluja Outdoor Active -palveluun. Hankkeen valmistelu Hankevalmistelu on käynnistetty Metsähallituksen ja Eerikkilän urheiluopiston toimesta vuonna 2016. Hanke toteuttaa molempien organisaatioiden toimintastrategiaa. Hankkeen suunnittelusta ovat vastanneet 1.10.2016 saakka Eerikkilän ja Metsähallituksen hankevalmisteluun palkkaama henkilö ja hankevalmistelulle nimetty ohjausryhmä, jonka jäseninä on kolme edustajaa kummastakin organisaatiosta sekä Tammelan kunnanjohtaja. Ohjausryhmä on kokoontunut kuukausittain viedäkseen hankesuunnittelua ja yhdessä asetettua tahtotilaa lasten ja nuorten luonnossa liikkumisen edistämiseksi ja luontokeskuksen toiminnan uudistamiseksi tehokkaasti eteenpäin. Kanta-Hämeen alueella toteutetuista, käynnissä olevista ja tulevista hankkeista on laadittu selvitys, jotta vältyttäisiin päällekkäisiltä toiminnoilta ja jotta hankkeiden välisellä yhteistyöllä voitaisiin tukea mahdollisimman monipuolisesti luonnossa liikkumiseen kytkeytyvien pk-yritysten liiketoimintaa ja alueen palvelutarjontaa. Selvityksen perusteella Luonto lisää liikettä -hankkeelle on alueella tarve, sillä hankkeen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät tavoitteet poikkeavat selvästi alueen muista matkailuhankkeista ja ko. sisällöillä katsotaan olevan juuri tällä hetkellä runsaasti kysyntää niin kotimaan kuin kansainvälisillä matkailumarkkinoilla. Hankkeen kannalta keskeiset muut hankkeet on eritelty kohdissa 9.1. ja 9.2. Lähimpänä Luonto lisää liikuntaa -hanketta ovat sisällöiltään olleet

6 (18) Metsähallituksen Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa toteuttama Luonto liikuttamaan -hanke sekä Luonnonvarakeskuksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun toteuttama Green Care -klusterihanke. Molemmissa hankkeissa on kehitetty luontolähtöisiä hyvinvointipalveluja erityisesti kuntouttavasta näkökulmasta. Luonto lisää liikettä hankkeen tavoitteena on kehittää luonnossa liikkumiseen perustuvia sairauksia ennaltaehkäiseviä palveluja etenkin lapsi- ja nuorisokohderyhmille. Hankkeet tukevat erinomaisesti toisiaan ja kehittävät luontolähtöisiä palveluja monipuolisesti samalla lisäten ao. palvelujen kysyntää. Aiemmin rahoitetuista hankkeista hyödynnetään parhaita käytäntöjä ja olemassa olevia verkostoja, mutta Luonto lisää liikettä-hanke toteutetaan täysin uutena, aiemmista hankkeista erillisenä hankkeena. Hankevalmistelun käynnistymisestä laadittiin sidosryhmätiedote ja 16.2.2017 järjestettiin sidosryhmätilaisuus hankevalmistelusta informoimiseksi ja toimijoiden verkostoitumisen edistämiseksi. Tilaisuuteen kutsuttiin alueen yrittäjiä, yhdistyksiä, hanketoimijoita, kuntien edustajia sekä rahoittajatahon edustajia. Tilaisuuteen osallistui 36 henkilöä, mikä osoitti hankkeen sisältöjen ja niiden tarjoamien yhteistyömahdollisuuksien kiinnostavan sidosryhmiä. Hankevalmistelija on ollut henkilökohtaisesti yhteydessä alueen yrityksiin ja muihin toimijoihin ja todennut yhteistyöhalukkuutta ja kehittämishalua olevan alueella runsaasti. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen tavoitteet 1.Hämeen luontokeskuksen palvelukonseptin uudistaminen lapsia ja nuoria luonnossa liikkumaan motivoivaksi ja kansainvälistä kiinnostusta herättäväksi, monistettavaksi toimintamalliksi. Mittari: lasten ja nuorten koettu (ja mitattu) terveys ja hyvinvointi ja luonnossa liikkuminen, Hämeen luontokeskuksen ja kansallispuistojen kävijäprofiili ja -määrä. 2. Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoihin, Forssan kaupunkipuistoon ja Saaren kansanpuistoon kytkeytyvän luonnossa liikkumisen palvelutarjonnan paraneminen, sekä pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukevien palvelujen näkyvyyden ja saavutettavuuden lisääminen alueen väestön, kotimaan matkailijoiden ja erityisesti kansainvälisten matkailijaryhmien parissa. Mittari: uusien tuotteiden tai uudella tavalla tuotteistettujen palvelujen määrä ja saavutettavuus pk-yrityksissä. Palvelujen näkyvyys yritysten verkkosivuilla, Hämeen luontokeskuksessa, ja TripAdvisor-palvelualustalla ja muissa viestintäkanavissa. 3. Luontolähtöisen hyvinvoinnin edistämisen monisektorisen yhteistyön tiivistäminen (luonto-, matkailu- kasvatus- /koulutus- ja terveyssektorit). Mittari; Metsähallituksen uusien yhteistyösopimusten määrä, pk-yritysten uusien yhteistyökumppaneiden määrä. 4. Luonnossa liikkumisen tutkittuihin terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin liittyvän osaamisen lisääminen alueen pkyrityksissä, Eerikkilän urheiluopiston koulutus- ja valmennustoiminnassa sekä kuntien ennaltaehkäisevissä palveluissa. Mittari: Työpajoihin ja koulutuksiin osallistuneiden yritysten ja henkilöiden määrä ja arviointilomakkeilla kerätty osallistujapalaute. 5. Lasten ja nuorten luonnossa liikkumisen toimintakonseptin vaikuttavuuden arviointi ja siihen liittyvä tutkimusyhteistyö.

Mittari; kyselyt, osallistujapalaute, objektiiviset mittaukset. 7 (18) 6.Lapsia ja nuoria luonnossa liikkumiseen motivoivan monikanavaisen ja yhteisöllisen viestintämateriaalin tuottaminen sekä luontoon innostavien digitaalisten sovellusten hyödyntäminen ja kehittäminen. Mittari; hankkeen toimintojen näkyvyys eri viestintäkanavissa ja sosiaalisessa mediassa. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Hankkeen päätavoitteena on luoda täysin uudenlainen luontokeskuksen toimintakonsepti, joka houkuttelee lapsia ja nuoria luonnossa liikkumiseen, joka on monistettava ja kansainvälistä kiinnostusta herättävä. Toimintakonsepti kehitetään lapsista ja nuorista muodostettujen pilottiryhmien avulla, lasten ja nuorten lähtökohdista, yhteistyössä alueen pk-yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Luontokasvatus on perinteisesti ollut keskeinen osa luontokeskusten toimintaa. Hämeen luontokeskuksessa toimintaa halutaan uudistaa siten, että lasten ja nuorten luontosuhteen synnyttäminen ja vahvistaminen yhteisöllisen ja elämyksellisen luonnossa liikkumisen avulla on toiminnan keskiössä. Luontokeskuksen palvelutarjontaa uudistetaan ko. lähtökohdista. Luontokeskuksen konseptia uudistetaan merkittävästi myös yritysyhteistyön osalta. Hankkeessa luodaan toimintakonsepti, jolla saadaan nivottua Forssan seutukuntien alueella toimivia luonnossa liikkumiseen kytkeytyviä pk-yrityksiä ja heidän palvelujaan selkeästi hahmotettavaksi luontomatkailukokonaisuudeksi ja - verkostoksi. Luonnon tutkituista terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on tietoa, mutta vielä vähän käytännön sovelluksia. Hankkeessa viedään tutkimustieto konkreettisesti käytäntöön yritysten palvelutoiminnan kautta ja toisaalta kerätään näyttöä käytännön sovellusten vaikuttavuudesta lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Näytön vahvistuessa luontolähtöisiä palveluja voidaan hyödyntää nykyistä paremmin myös julkisella sektorilla. Hankkeen avulla voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten liikuntatottumuksiin ja terveyteen. Aktiivisen viestinnän avulla voidaan lisätä merkittävästi luonnossa liikkumisen vetovoimaa ja motivaatiota, luonnossa liikkumiseen kytkeytyvien palvelujen kysyntää ja pk-yritysten kasvuedellytyksiä. Metsähallituksen viestintäyksikkö toimii valtakunnallisesti ja yhteydet valtamediaan ovat hyvät, mikä antaa hyvä edellytykset toimintatapojen muutokselle laajemmin kuin alueellisesti. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat kasvuhakuiset ja kansainvälistymiseen tähtäävät pk-yritykset ja niiden henkilökunta erityisesti Forssan seutukuntien alueella. Hankkeen toimenpiteisiin rekrytoidaan yrityksiä, joiden toiminta kytkeytyy Torronsuon ja Liesjärven kansallipuistoihin joko suoraan yritysten oman palvelutarjonnan kautta tai välillisesti yhteistyöyrityksenä sellaisille yrityksille toimien, jotka tuottavat luonnossa liikkumisen palveluja kansallispuistoissa ja/tai Forssan seutukuntien muissa merkittävissä luontokohteissa (Saaren kansanpuisto, Forssan kaupunkipuisto). Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä toimivat myös hankkeen valmistelusta vastaavat Eerikkilän urheiluopisto / Eerikkilän palvelut Oy ja Metsähallituksen luontopalvelut ja niiden henkilökunta. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Hankkeen välillisinä kohderyhminä toimivat kuntien henkilökunta opetuksen ja kasvatuksen, terveys- ja sosiaalialan, liikunnan, sekä matkailun ja markkinoinnin palvelualueilta. Välillisinä kohderyhminä toimivat myös urheiluseurat ja yhdistykset, joiden toimintaan hankkeessa kehitettävät palvelut kytkeytyvät. Hankkeessa kehitetään luonnossa liikkumisen toimintamallia lasten ja nuorten näkökulmasta, joten lapset ja nuoret taustayhteisöineen ja perheineen toimivat hankkeen keskeisimpänä välillisenä kohderyhmänä. Lasten ja nuorten ryhmät toimivat hankkeessa palvelujen kehittämisen pilottiryhminä ja myös laajemmin hankkeen lopputuloksista hyötyjinä. Hankkeen välillisinä kohderyhminä

8 (18) toimivat myös kotimaan matkailijat sekä erityisesti kansainväliset matkailijat. Hankkeessa tehdään yhteistyötä WHO Healthy Cities -verkoston kanssa The Baltic Region Healthy Cities Association:in kautta. Yhdistyksen toimipaikkana on Turku. WHO Healthy Cities Baltig Region -verkostoon kuuluu 276 kaupunkia Pohjoismaissa, Saksassa, Venäjällä ja Puolassa. Luonto lisää liikettä -hankkeen ja Healthy Cities Baltian alueen verkoston yhteistyö laajentaa hankkeen kansainvälistä ulottuvuutta merkittävästi. Hankkeessa tullaan tekemään yhteistyötä myös alueella toimivan Kulttuuriyhdistys Kuvion kanssa, minkä myötä hankkeen välillisenä kohderyhmänä tulevat olemaan myös uudet kulttuuritoimijat asiakasryhmineen. Hankkeen yhteistyötahona tulee toimimaan myös ulkoilijoiden yhteisöllinen Retkipaikka.fi -palvelu ja sen kansainvälinen versio finland.naturally.com, mikä myös osaltaan edistää hankkeen monistettavuutta muissa kohderyhmissä. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Hankkeen konkreettiset toimenpiteet on esitelty alla toteutusajankohdan mukaan. Toteuttajat pp=projektipäällikkö ps=projektisuunnittelija mh=metsähallitus ee=eerikkilä pk=yritysten henkilökunta pi=pilotit 2017 kk 5-8 -Projektipäällikön ja projektisuunnittelijan palkkaaminen (mh) -Ohjausryhmän muodostaminen (pp,mh, ee) -Hankkeen viestintäsuunnitelman laatiminen (pp) -Hankkeen arviointisuunnitelman ja -lomakkeiden laatiminen (pp, ps, Ee) -PK-yritysten ja alueen muiden toimijoiden tapaamiset ja rekrytointi hankkeen kehittämistoimenpiteisiin (pp, ps, pk, mh, ee) -Koulutusmateriaalin laatiminen (pp, ps) -Koulutus ja työpaja pk-yrityksille ja alueen muille toimijoille luonnon tutkituista terveys- ja hyvinvointivaikutuksista ja niiden käytäntöön soveltamisesta. Työpajassa esimerkkejä maailmalta, alueen palvelujen lähtötilanteen ja kehittämistarpeiden ja -mahdollisuuksien kartoittaminen. Palvelujen kehittämisen suunnittelu. (pp, ps, mh, ee) -Opinnäytetyönä Hämeen luontokeskuksen lasten ja nuorten ryhmien palautteiden läpikäynti ja analysointi. -Vuodenaikaa kuvaavan kuva- ja videomateriaalin tuottaminen luontokohteista viestintää, koulutuksia ja työpajoja varten (pk, ps, ostopalvelut) kk 9-12 -Pilottiryhmien rekrytointi (pp + ps, ee), yhteistyö kuntien koulu- ja nuorisotoimen kanssa / urheiluseurojen kanssa. -Alkukysely pilottiryhmien lapsille ja nuorille (liikuntakäyttäytyminen, luonnossa liikkuminen, luontosuhde, motiivit, koetut esteet, koettu terveys ja hyvinvointi)

9 (18) -Työpajat pilottiryhmille (lasten ja nuorten ääni, ideat ja toiveet kuuluviin). Työpajan dokumentoiminen ja viestintä. -Työpajojen tulosten siirtämien palvelujen kehittämiseen (pp, ps, pk, pi) -Palvelujen suunnittelu ja kehittäminen -työpaja (pp,ps,pk,ee,mh). -Kevään pilottiryhmien toteutuksen suunnittelu (pp, ps, pk, ee, mh, pi) -Vuodenaikaa kuvaavan kuva- ja videomateriaalin tuottaminen luontokohteista (pk, ps, ostopalvelut) -Luento Forssan seutukuntien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilökunnalle ja opettajille (pp/ps). 2018 kk 1-5 -Palvelujen kehittäminen yhteistyössä jatkuu. Palvelujen testaus pilottiryhmillä. Mittaukset. (pp,ps,ee,mh,pk, pi) -Pilottiryhmien luontopäivien arviointi yhteistyössä toteuttajien kanssa (pp,ps,mh,ee,pk, pi) -Pilottiryhmien luontopäivien kuva- ja videoaineiston muokkaaminen palvelujen hankkeen ja pk-yritysten viestintään soveltuvaksi. -Vuodenaikaa kuvaavan kuva- ja videomateriaalin tuottaminen luontokohteista (pk, ps, ostopalvelut) -Sähköisten toiminnanohjausjärjestelmien kartoittaminen ja kehittäminen. Koulutus ja yhteinen sisällöntuottotyöpaja (kaikki toimijat, ulkop. asiantuntijat). -Benchmarking -hyviin käytäntöihin tutustuminen kk 6-8 -Työpaja: Luontokeskuskonseptin ja pk-yritysten palvelujen kehittäminen kevään pilottien perusteella. -Syksyn pilottiryhmien toteutuksen suunnittelu (pp, ps, ee, mh, pk) -Pilottiryhmät lomalla. Työskentely pk-yritysten palvelujen kehittämisen kanssa. -Forssan seutukuntien luontokohteiden ja luonnossa liikkumiseen kytkeytyvien palveluntuottajien koonti printti- tai digitaaliseen esitteeseen (ostopalvelu, graafinen suunnittelu). 9-12 -Syksyn pilottiryhmien toteutus. Kevään pilottiryhmien kokemusten huomioiminen ja niistä oppiminen. -Lasten ja nuorten pilottiryhmien vaikuttavuusarviointi (luonnossa liikkuminen ennen ja nyt, kokemukset, vaikutukset hyvinvointiin, kehittämistoiveet) -Vuodenaikaa kuvaavan kuva- ja videomateriaalin tuottaminen luontokohteista (pk, ps, ostopalvelut) -Luontokeskuksen palvelukonseptin hiominen pilottiryhmien kokemusten perusteella. -pk-yritysten palvelujen tuotteistus kotimaisille ja kansainvälisisille asiakkaille. 2019 kk 1-2 Hämeen luontokeskuksen uuden toimintakonseptin ja siihen kytkeytyvän palvelutarjonnan lanseeraaminen. Työpaja: Pk-yritysten palvelujen tuotteistus myyntivalmiiksi (pp, ps, mh, ee, pk, ulkop.asiantuntija). kk 2-4 Hankkeen arviointi ja raportointi. Hankkeen tuloksista ja toiminnoista viestiminen. Hankkeen loppuseminaari.

10 (18) Hankkeen erillisestä koulutus- ja kehittämiskokonaisuudesta, johon sisältyvät pilottiryhmät, laaditaan hankkeen käynnistyttyä yksityiskohtainen suunnitelma budjetteineen. Viestintä Hankkeelle laaditaan aiempien Metsähallituksen toteuttamien hankkeiden käytännön mukaisesti kattava viestintäsuunnitelma yhdessä ohjausryhmän sekä Metsähallituksen ja Eerikkilän viestintäasiantuntijoiden kanssa. Hankkeen www-sivut tulevat www.metsa.fi/hankkeet sivustolle. Metsähallituksen luontopalvelujen viestintäyksikkö on aktiivisesti mukana viestimässä hankkeen toimenpiteistä valtakunnallisesti. Hankkeesta viestitään Metsähallituksen kanavissa mm. Luontoon.fi-sivustolla, Facebookissa Suomen kansallispuistojen, Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistojen profiileissa, sekä Luontopalvelujen ja Metsähallituksen Twitter-tileillä sekä Eerikkilän urheiluopiston vastaavilla tileillä. Hankkeen toimenpiteistä laaditaan aktiivisesti tiedotteita, jotka tavoittavat hyvin valtamedian Metsähallituksen ja Eerikkilän urheiluopiston olemassa olevien jakelukanavien kautta. Luonto liikuttamaan hankkeessa hyväksi todettuja aktiivisia viestintäkäytäntöjä ja kontakteja tullaan toteuttamaan ja hyödyntämään myös Luonto lisää liikettä hankkeessa. Hankkeesta tullaan viestimään aktiivisesti eri tyyppisille kohdeyleisöille (mm. matkailualan toimijoille, liikunnan ja terveyden edistäjille ja alan tutkijoille suunnatuissa seminaareissa). Hankkeesta tullaan viestimään myös kansainvälisissä seminaareissa ja työpajoissa. Arviointi Hankkeen toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumisen arvioinnista vastaavat projektihenkilöstö ja ohjausryhmä. Hankkeen arvioinnissa hyödynnetään RE-AIM (reach, effectiveness, adoption, implementation, maintenance)- prosessiarviointityökalua. Hankkeen arvioinnin tiettyjen osa-alueiden arvioinnissa voidaan hyödyntää opinnäytetyöntekijöitä. Lasten ja nuorten luonnossa liikkumiseksi kehitetyn konseptin arvioinnissa tullaan hyödyntämään ulkopuolista tutkimustahoa (esim. UKK-instituutti). 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeen keskeisenä tuloksena on Hämeen luontokeskuksen uudistettu palvelukonsepti. Uusi palvelukonsepti houkuttelee alueelle erityisesti lapsia ja nuoria perheineen ja taustayhteisöineen (esim. koulut, yhdistykset, urheiluseurat). Hankkeessa pilottiryhmien avulla kerätty data toimintamallin vaikuttavuudesta lasten ja nuorten luonnossa liikkumisen ja hyvinvoinnin osalta lisää Forssan seutukuntien valtakunnallista ja kansainvälistä vetovoimaa. Luontoon ja luonnossa liikkumiseen kytkeytyvä palvelutarjonta monipuolistuu ja saavutettavuus paranee. Yritysten kansainvälistymisedellytykset parantuvat koulutusten ja yhteistyön lisääntymisen myötä. Lyhyen aikavälin vaikutukset Hankkeen aikana luodaan luontokeskukseen uusi toimintamalli, kehitetään luonnossa liikkumisen palvelutarjontaa alueen pk-yrityksissä erityisesti lasten ja nuorten luonnossa liikkumisen ja luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten lähtökohdista. Hankkeen avulla lisätään pk-yritysten palvelujen näkyvyyttä, kansainvälistä vetovoimaa ja saavutettavuutta ja edistetään yritysten kasvun edellytyksiä lisääntyneen kysynnän avulla. Pitkän aikavälin vaikutukset Hämeen luontokeskus toimii Forssan seutukuntien luontomatkailuun ja luonnossa liikkumiseen kytkeytyvien palvelujen keskuksena. Luonnossa liikkuminen luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten lähtökohdista on nivoutunut kiinteäksi

11 (18) osaksi Eerikkilän urheiluopiston koulutus-, valmennus- ja matkailupalveluja. Lasten ja nuorten luonnossa liikkumisen tueksi on tarjolla eri tasoisia ja eri budjetin palveluja mm. leirikoulujen ja kansainvälisten matkailijaryhmien käyttöön. Alueen pk-yritysten liikevaihto kasvaa luontolähtöisten hyvinvointipalvelujen kysynnän lisäännyttyä. Alueen väestön terveys kohenee luonnossa liikkumisen ja siihen kytkeytyvien julkisen ja yksityisten palvelujen tarjonnan lisäännyttyä. Forssan seutukuntien luontokohteiden tunnettavuus lisääntyy ja alueelle matkustaminen lisääntyy mm. Helsingistä, Tampereelta ja Turusta. Kansainvälisten hyvinvointimatkailijoiden määrä lisääntyy alueella. Matkailijoiden alueelle jättämät eurot lisääntyvät ja tukevat siten paikallistalouden kehittymistä. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävänä on luoda edellytyksiä luonnossa liikkumiselle ja luontomatkailulle hallinnoimillaan alueilla. Luontopalvelujen tavoitteena on tuottaa alueillaan palveluja etenkin yrittäjäverkoston avulla. Näin ollen hankkeen lähtökohtana on kaikessa toiminnassa pysyvien toimintamallien ja palvelujen kehittäminen. Palveluja kehitetään yhteistyössä pk-yritysten kanssa siten, että yritys kykenee hoitamaan jatkossa palveluntuotannon itsenäisesti ilman hankkeen tukea. Hämeen luontokeskus on pysyvä, toimijoita ja luontokohteita jatkossa vahvasti yhdistävä toimintakonsepti, jossa Metsähallituksen roolina tulee jatkossakin olemaan pk-yritysten yhteistyön ja alueen luonnossa liikkumisen palvelujen tukeminen. Hanke tulee vahvasti toimimaan muutoksen ja kehityksen liikkeellepanevana voimana. Luontokeskus edesauttaa merkittävästi yhteistyön jatkumista hankkeen päättymisen jälkeen. Metsähallitus hallinnoi 28 luontokeskusta ja 40 kansallispuistoa. Hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään ja monistamaan myös muissa luontokeskuksissa ja kansallispuistoissa. Hankkeen yhteistyömallien toivotaan toimivan esimerkkinä myös muilla alueilla. Hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista tullaan viestimään aktiivisesti niin alueellisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Luonto liikuttamaan -hankkeen kokemuksista ja tuloksista viestitään edelleen aktiivisesti, kaksi vuotta hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen aikainen aktiivinen viestintä herättää kiinnostusta myös pitkään hankkeen päättymisen jälkeen. Viestintä on hankkeen keskeinen toimintatapa, joka tullaan huomioimaan kaikessa hankkeen toiminnassa. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Kustannusmalli Flat rate 24 % palkkakustannuksista Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset 204 831 2 Ostopalvelut 92 292 3 Kone- ja laiteinvestoinnit 0 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset 11 000 6 Flat rate 49 160 Kustannukset yhteensä 357 283 7 Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä 357 283 Kustannusarvio yhteensä 357 283 Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 250 098 70 2 Kuntien rahoitus 47 185 13,2 3 Muu julkinen rahoitus 30 000 8,4 4 Yksityinen rahoitus 30 000 8,4 Rahoitus yhteensä 357 283 100 Rahoitussuunnitelma yhteensä 357 283

8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 12 (18) 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Metsähallituksen luonnonsuojelun johtoryhmä on hyväksynyt kokouksessaan 8.2.2017 tässä hakemuksessa esitetyn hankkeen hankekuvauksen ja siihen sisältyvän budjetin Metsähallituksen omarahoitusosuuksineen ja näin ollen sitoutunut hakemuksessa esitettyyn omarahoitusosuuteen Metsähallituksen erillisrahoituksella. Tammelan kunta on sitoutunut hankkeen kuntarahoitusosuuteen suurimmalla kuntarahoitusosuudella ehdollisesti (kunnanhallitus päättää lopullisesti). Sitoumus on rahoitushakemuksen liitteenä. Eerikkilän urheiluopisto /Eerikkilän palvelut Oy on myös sitoutunut yksityisellä rahoitusosuudellaan hankkeen rahoitukseen. Forssan, Ypäjän, Jokioisen ja Humppilan sitoumukset toimitetaan myöhemmin, ennen rahoituspäätöksen tekemistä. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Hankkeeseen ei ole haettu aiemmin rahoitusta muilta rahoittajilta. Kehittämistoimenpiteisiin tullaan hakemaan EAKR-rahoituksen lisäksi rahoitusta myös muilta rahoittajilta. Investointeihin, joita ei sisällytetä tähän EAKR-hakemukseen, tullaan hakemaan rahoitusta Maaseudun kehittämisrahoista sekä Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Hankkeen tuotosten monistamiseksi haetaan tukea MEsäätiöltä. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Metsähallituksessa on toteutettu edellisellä EU-rahoituskaudella kolme Luonto lisää liikettä -hankkeen sisältöihin kytkeytyvää hanketta; S12275 Luonto liikuttamaan S11943 AIR - activation, interaction and recreation A31967 OPEN - Oulun seudun puistoista elinvoimaa (Oulu Parks - Enjoying Nature) Aiemmat kolme hanketta ovat eri tavoin edistäneet luonnossa liikkumista, luontomatkailua sekä luonnon tuottamien terveys- ja hyvinvointivaikutusten hyödyntämistä matkailu- ja hyvinvointipalveluissa. Hankkeet ovat vieneet käytäntöön Metsähallituksen luontopalvelujen terveyden teemaohjelmaa, jonka osa Luonto lisää liikettä -hankekin on. Aiempien hankkeiden kokemukset ja hyvät käytännöt, etenkin Luonto liikuttamaan -hankkeen osalta, tukevat Luonto lisää liikettä -hankkeen toimenpiteitä. Luonto liikuttamaan -hankkeessa kehitettiin luontolähtöisiä terveys-, hyvinvointi- ja matkailupalveluja laajan yhteistyöverkoston kanssa yhteistyössä. Hanke piti sisällään palvelujen kehittämiseen liittyvän kehittämis- ja koulutuskokonaisuuden, jossa kehitettiin uusia palveluja, pilotoitiin erilaisia palvelukokonaisuuksia ja koulutettiin mm. matkailuyritysten henkilökuntaa luontolähtöisten hyvinvointipalvelujen tuotteistamisessa. Luonto lisää liikettä on luonteva jatko 2015 päättyneelle Luonto liikuttamaan -hankkeelle uudella kohdealueella, uusien kohderyhmien ja kumppaneiden kanssa toteutettuna. Hämeen seudulla on toteutettu Luonnollisesti ulkona -hanke (A70785) Lasten ja nuorten liikunnan tuki ry:n hallinnoimana. Hanke on päättynyt 31.1.2017. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet olivat osin samankaltaisia Luonto lisää liikettä -hankkeen kanssa, mutta toteutusalueina ovat ao. hankkeessa olleet Aulangon kaupunkipuisto ja Ahveniston ulkoilu- ja luonnonsuojelualue ja niihin kytkeytyvä yritystoiminta. Hankkeessa on luotu yritysverkosto edistämään luontomatkailuun ja luonnon hyvinvointivaikutuksiin liittyvää palvelujen tuotteistamista. Hankkeen päätyttyä Luonto lisää liikettä -hanke antaa mahdollisuuden verkostojen laajentamiselle ja ylläpidolle Kanta-Hämeen

13 (18) alueella, sekä palvelujen ja osaamisen edelleen kehittämiselle. Hämeen ammattikorkeakoulun Digitrail-hanke kehittää luontokohteiden digitaalisia palveluja kansainvälistymisen haasteet erityisesti huomioon ottaen, mikä tukee olennaisilta osin Luonto lisää liikettä -hankkeen toimenpiteitä. Digitrail -hankkeen projektipäällikön kanssa on todettu hankkeiden toimenpiteiden nivoutuvan luontevasti yhteen ja yhteistyömahdollisuuksista on jo alustavasti keskusteltu. Mikkelissä toteutettu ja MAMK:in hallinnoima EAKR-hanke (A70138) LUOTUO - Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen on vienyt aktiivisesti käytäntöön ja luontomatkailuyritysten palveluihin luonnon tutkittuja terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Hanke päättyi 2016. Luonto lisää liikettä -hankkeessa voidaan viedä myös LUOTUO-hankkeen parhaita käytäntöjä eteenpäin Kanta-Hämeen alueella. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Euroopan maaseudun kehittämisen rahasto tukee Hämeen alueella useaa hanketta, joiden toimenpiteet tukevat luonnossa liikkumista ja luontomatkailua, mutta joiden toimenpiteet eivät kuitenkaan ole päällekkäisiä Luonto lisää liikettä -hankkeen kanssa, vaan toisiaan täydentäviä. Luonto lisää liikettä -hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet keskittyvät luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten tuotteistamiseen, mitä ei muissa käynnissä olevissa hankkeissa ensisijaisesti tehdä. Forssan seudun Green Care klusterihankkeessa on perustettu paikallinen Green Care -palveluja tuottavien yritysten ryhmittymä ja kehitetty yritysten ja paikallisten tutkimusorganisaatioiden ja palvelujen ostajien (julkinen sektori) yhteistyötä ja yritysten luontolähtöisiä hyvinvointipalveluja etenkin kuntoutuksen näkökulmasta (luontohoiva). Hankkeiden sisällöt tukevat erinomaisesti toisiaan. Luonto lisää liikettä -hankkeessa keskitytään ennen kaikkea luonnossa liikkumisen sairauksia ennaltaehkäisevään vaikutukseen ja liikunnalliseen elämäntapaan aktivoimiseen (luontovoima). Green Care-hanke päättyy vuoden 2017 lopussa, mutta yhteistyöstä hankkeiden välillä on jo keskusteltu ja kiinnostus yhteistyöhön on molemminpuolinen. Green Care -hankkeessa mukana olevista yrityksistä moni on ilmoittanut halukkuutensa osallistua Luonto lisää liikettä -hankkeen kehittämistoimenpiteisiin. Leader-rahoitteinen Ilvesreitin kehittämishanke parantaa reitistöä ja toteuttaa käyttäjiä palvelevia kehittämistoimenpiteitä eri käyttäjäryhmät huomioiden. Hankkeessa parannetaan opasteita, kävijälaskentaa ja reittien toiminnallisuutta ja turvallisuutta. Hanke tukee erinomaisesti Luonto lisää liikettä -hankkeen tavoitteita hankkeiden toimintojen kuitenkaan menemättä päällekkäin. Luonto lisää liikettä -hankkeessa keskitytään ennen kaikkea yritysten palvelujen sisällön kehittämiseen ja Hämeen luontokeskuksen toiminnan kehittämiseen siten, että yritysverkoston luontopalvelut saadaan paremmin esiin. Reittien toimivuus on edellytys myös ohjelmapalvelujen kehittämiselle, joihin Luonto lisää liikettä -hankkeessa erityisesti keskitytään. Maaseuturahaston rahoittama ja Tavastian ja HAMK:n toteuttama Matkalla kasvuun -hanke tukee maaseudun matkailualan pk-yrityksiä Kanta-Hämeessä erityisesti digitalisoinnin, tuotteistuksen ja palvelujen kehittämisen alalla. Luonto lisää liikettä -hankkeessa on samankaltaiset tavoitteet, mutta painopisteenä vahvasti luonnossa liikkumiseen kytkeytyvien palvelujen kehittäminen. Go Tavastia -hankkeessa tuetaan myös pk-yritysten kansainvälistymisedellytyksiä, joten hankkeiden välisellä yhteistyöllä vältytään päällekkäisiltä toiminnoilta. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa Suomen ladun kolmevuotista perheliikunnan kehittämishanketta. Hankkeiden välisestä yhteistyöstä on keskusteltu alustavasti. Suomen ladun hanke keskittyy erityisesti kolmannen sektorin tarjoamien luontoliikuntapalvelujen kehittämiseen, kun Luonto lisää liikettä -hanke tähtää pk-yritysten palvelujen kehittämiseen. Luonnossa liikkumisen palvelujen kehittäminen niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannella sektorilla tukevat kaikki toisiaan.

10 Maantieteellinen kohdealue 14 (18) Luontopalvelujen uudistettu terveys- ja hyvinvointiohjelma 2020 lanseerattiin vuonna 2016. Metsähallituksen konsernin omistajapoliittisissa linjauksissa nostetaan esiin luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten edistäminen kaikissa konsernin toiminnoissa ja erityisesti Luontopalvelut vie linjauksia käytäntöön terveysteemaisten hankkeiden ja luonnon virkistyskäyttöön liittyvien pysyvien tehtäviensä kautta. Hankkeiden projektipäälliköt ja suunnittelijat ovat olleet liikuntaý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Kanta-Häme Seutukunnat Forssan Kunnat Forssa, Jokioinen, Humppila, Tammela, Ypäjä Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Metsähallituksen Luontopalvelut on erittäin kokenut hanketoimija, jolla on kokemusta monenlaisten rahoitusohjelmien hankkeiden hallinnoinnista (mm. EU LIFE, EAKR, ESR). Vuonna 2015 Luontopalvelujen hankesalkussa oli yhteensä 179 hanketta, joiden budjetti oli yhteensä 15,3 M (vrt. Luontopalvelujen kokonaisbudjetti 59,6 M ). Hankkeiden henkilötyövuosia oli n. 100 HTV (vrt. koko luontopalvelujen 623 htv). Hankkeiden kirjanpidosta vastaavat yhteistyössä projektipäällikkö ja Metsähallituksen talousyksikössä hankkeelle nimetty hankesihteeri. Vankan hankekokemuksen vuoksi Metsähallitus on ollut haluttu ja luotettava hankekumppani. Suuri osa hankkeista kohdistuu matkailutoiminnan edellytysten kehittämiseen kansallispuistoissa ja muilla suojelualueilla kestävän luontomatkailun periaatteiden pohjalta. Kestävä luontomatkailu on Metsähallituksen luontopalvelujen erityisosaamista. Tänä vuonna Hossaan perustetaan Suomen 40. kansallispuisto. Kansallispuistoissa on toteutettu kymmeniä luontomatkailuhankkeita yhteistyössä laajan kumppani- ja sidosryhmäverkoston kanssa. Hyvät ja myös huonot käytännöt on opittu aktiivisen hanketoiminnan myötä. Luontomatkailuhankkeiden tavoitteet sovitetaan aina yhteen alueiden luonnonsuojelutavoitteiden kanssa. Metsähallituksen Luontopalvelut käynnisti vuonna 2010 Terveyden teemaohjelman "Healthy Parks Healthy People". Ohjelman päätavoitteena on edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia luonnossa liikkumisen ja luontosuhteen ja monisektorisen yhteistyön avulla. Ohjelma on osa Luontopalvelujen Toimintaohjelmaa 2014-2020. Ohjelman toimeenpanohankkeita ovat olleet erityisesti ESR-rahoitteiset Luonto liikuttamaan -hanke (Pohjois-Savo ja Pohjois- Karjala) sekä Air-hanke (Pohjois-Pohjanmaa, Oulun seutu), EAKR-rahoitteinen Open-hanke (Oulun seutu), sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Rohkeasti luontoon ja Kuntien luontoliikuntapaikat Retkikartta.fi-palveluun. Hankkeet ovat tähdänneet luontoliikuntapalvelujen ja samalla luontomatkailupalvelujen kehittämiseen ja saavutettavuuden paranemiseen ja sen myöstä väestön ja matkailijoiden hyvinvoinnin edistämiseen. Hankevalmistelu on toteutettu yhteistyössä Eerikkilän urheiluopiston kanssa. Eerikkilän osaaminen lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden, aktiivisuuden ja kehittymisen seurannan, arvioinnin ja motivoinnin saralla tuo hankkeelle merkittävää lisäarvoa. Metsähallituksen luonto-osaaminen yhdessä Eerikkilän liikuntaosaamisen kanssa takaa hankkeelle vankan substanssiosaamisen. Eerikkilän urheiluopiston vakiintunut asema lasten ja nuorten valmennuksen alalla lisää hankkeessa kehitetyn toiminnan jatkumisen edellytyksiä hankkeen päättymisen jälkeen.

15 (18) ja terveystieteen maistereita erilaisilla työtaustoilla (tutkimus, kehittäminen, liikuntakasvatus, terveyden edistäminen, suunnittelu- ja hallinto, luontomatkailu)joten terveysohjelmaan kytkeytyvissä hankkeissa on ollut vankka substanssiosaaminen. Luonto lisää liikettä -hankkeen suunnittelusta on vastannut liikuntatieteiden maisteri ja terveystieteiden väitöskirjatutkija, joka toimi myös Luonto liikuttamaan -hankkeen projektipäällikkönä. Hankkeen valmistelija on toiminut tutkijana Luonnonvarakeskuksen Green Health -hankkeessa, jossa laadittiin mm. tieteellinen katsaus kansainvälisistä luontoympäristön terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin liittyvistä epidemiologisista tutkimuksista. Hankevalmistelija on toiminut Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnassa liikuntakäyttäytymisen ja - neuvonnan tutkijana n. 10 vuoden ajan ja toiminut myös alan kouluttajana. Luonto lisää liikettä -hanke tähtää pk-yritysten kansainvälistymisedellytysten paranemiseen. Sekä Metsähallituksella, että Eerikkilällä on laaja kokemus kansainvälisestä toiminnasta. Molemmilla organisaatioilla on laajat kv-verkostot ja hyvät edellytykset viedä hankkeen tuloksia kansainvälisissä verkostoissa eteenpäin. 11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Yritykset eivät motivoidu kehittämään palvelujaan Pilottiryhmien rekrytointi epäonnistuu Yhteistyö ei toimi Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Hankkeessa luodaan hyvät suhteet yrittäjiin ja kehittämistoimenpiteissä kuunnellaan yritysten tarpeita. Hankkeessa tiedostetaan hankkeisiin kohdistuvat kielteiset asenteet mm. hankkeiden lyhyen keston ja toiminnan jatkuvuuteen liittyvien haasteiden osalta ja sen vuoksi kaikissa hankkeen toimenpiteissä kiinnitetään huomiota siihen, että kehittämistoimenpiteet johtavat hankkeesta riippumattomiin pysyviin toimintoihin ja palveluihin. Hankkeen lyhyen keston vuoksi tavoitteena kaikessa hankkeen toiminnassa on synnyttää konkreettisiä välittömiä tuloksia, jotka tukevat yritysten liiketoimintaa. Hankkeen runkona toimii kehittämiskokonaisuus, johon kuuluu olennaisena osana palvelujen kehittäminen, pilotointi ja arviointi yhdessä hankkeeseen rekrytoitavien pilottiryhmien kanssa. Pilottiryhmät on tarkoitus rekrytoida koulujen tai urheiluseurojen kautta, jolloin toimintaa sitoutunut vastuuhenkilö pystyy varmistamaan pilottiryhmän osallistumisen hankkeen kehittämistoimenpiteisiin. Yritttäjien ja kuntien välillä voi olla aiempaan yhteistyöhön liittyviä haasteita, jotka vaikeuttavat yhteistyötä myös Luonto lisää liikettä -hankkeessa. Hankkeessa korostetaan yhteistyötä ja panostetaan siihen, että yrittäjät aidosti innostuvat toimimaan yhteistyössä ja ymmärtävät yhteistyön ja verkostojen merkityksen koko alueen matkailun kehittämisessä. Korostetaan näkökulmaa, että jokaisen yrityksen asiakkaat ovat potentiaalisia asiakkaita myös alueen muille yrityksille. 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Projektipäällikkö (nimetään myöhemmin) Minna Takala, Rakennerahaston edustaja, Hämeen liitto Ohjausryhmä Jouni Aarnio, aluepäällikkö, Metsähallitus, varajäsen Mikko Tiira, kehityspäällikkö, Metsähallitus Tuula Peltonen, puistonjohtaja, Metsähallitus, varajäsen Tiina Hakkarainen, asiakaspalvelupäällikkö, Metsähallitus Petri Jakonen, toimitusjohtaja, Eerikkilän urheiluopisto, varajäsen Olli-Pekka Hakala, rehtori, Eerikkilän urheiluopisto Kalle Larsson, kunnanjohtaja, Tammelan kunta, varajäsen (nimetään myöhemmin) Luontomatkailuyrittäjä x, varajäsen luontomatkailuyrittäjä x (nimetään myöhemmin) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin asiantuntija x, varajäsen x (nimetään myöhemmin) Tutkimus- ja arviointiasiantuntija x, varajäsen x (nimetään myöhemmin)