M - Suomen Posti Oyj TERÄSUUTISET 1/2007 Mittatarkkuus ja tasomaisuus ratkaisivat, sivu 3 Lisää sinkopuhdistusja suojamaalauskapasiteettia, sivu 3 Vallox Oy energiatehokkaan ilmanvaihdon suunnannäyttäjä, sivu 5 Starckjohann Steelistä BE Group Oy Ab BE Group on Euroopan johtavia teräspalveluyrityksiä. Yhtiön juuret ovat sekä vuonna 1885 perustetussa ruotsalaisessa Bröderna Edstrand -nimisessä yrityksessä että vuonna 1868 perustetussa Starckjohann Steelissä. Vuonna 1999 Bröderna Edstrand ja Starckjohann Steel muodostivat BE Group -konsernin, jonka liiketoiminta on jakautunut kolmeen alueeseen: Ruotsiin, Suomeen ja Uusiin Markkinoihin. Pääpaino on edelleen Ruotsin ja Suomen markkinoilla, mutta yhtiön jalansija itäisen Euroopan markkinoilla vahvistuu koko ajan. BE Group yhdessä vahva, yhtenäinen ja kansainvälinen Maailman teräs- ja metalliteollisuus on jo useamman vuoden ollut vahvassa muutoksessa. Yrityskauppojen ja fuusioiden seurauksena monet BE Groupin tavarantoimittajista kuuluvat nykyisin kansainvälisiin yritysjätteihin, mikä vahvistaa niiden asemaa liikekumppanina. Eriytyneet paikalliset markkinat häviävät, kun kansainvälinen yhteistyö, nykyaikaiset tietotekniikkaratkaisut ja tehokas liikenne pyyhkivät pois kansalliset rajat. Starckjohann Steel ja BE Groupin yhdeksän muuta tytäryhtiötä ovat ottaneet käyttöön yhteisen nimen ja ilmeen. Starckjohann Steel Oy Ab:n virallinen nimi on BE Group Oy Ab. Samalla yhtenäistyy konsernin visuaalinen ilme. Uudistus kuvastaa konsernin tiivistä sisäistä yhteistyötä ja yhtenäistä, vahvaa tuote- ja palveluvalikoimaa. Kun kilpailu maailman teräs- ja metallimarkkinoilla kiristyy, yhtiön on kilpailukykynsä säilyttämiseksi tehtävä yhteistyötä yli rajojen. Sen on myös näyttävä asiakkaiden ja tavarantoimittajien silmissä yhtenäisenä. Yhteinen nimi ja logo auttavat hyödyntämään sisäisiä synergiaetuja muun muassa hankinnassa, markkinoinnissa, tietotekniikassa ja sähköisessä kaupassa. - Yhteinen nimi tuo liiketoiminnallemme vahvuutta ja uskottavuutta. Tämä pätee asiakas- ja tavarantoimittajayhteyksissä mutta myös sisäisesti, sillä jatkamme kansainvälisen yhteistyömme kehittämistä. Haluamme, että kaikki tavarantoimittajamme ja asiakkaamme tietävät, että kaikki kymmenen yhtiötämme kuuluvat samaan konserniin, sanoo toimitusjohtaja Matti Tiira. - Yhteisvoimin, jakamalla tietojamme ja kokemuksiamme maasta toiseen pidämme itsemme kilpailukykyisinä jatkossakin, hän lisää. Uusi, yhteinen nimi on yksi tärkeä askel kohti yrityksen visiota, joka on tuottaa todellista lisäarvoa asiakkaille ja olla paras ensiluokkaisessa palvelussa Pohjois-, Itä- ja Keski- Euroopassa. Se symboloi asiakkaiden tarpeista lähtevää palvelua, tehokasta ja luotettavaa kumppania sekä pyrkimystä toiminnan jatkuvaan parantamiseen ja kehittymiseen. Pörssiin viime vuoden lopussa Nordic Capital on ollut BE Groupin pääomistaja vuodesta 1999 lähtien. Vuosina 2002-2003 aloitettiin BE Groupissa hallituksen toimeenpanema strategian uudistaminen sekä mittava rakennemuutos, jolla tähdättiin kustannus- ja pääoman tehokkuuden parantamiseen. Näiden ohella lisättiin tuotantopalvelujen osuutta liikevaihdosta ja alettiin hyödyntää suurtuotannon etuja. Uudistusten tuloksena BE Groupilla on nyt vahva asema markkinoilla, hyvä kannattavuus ja kassavirta, minkä ansiosta sillä on hyvät edellytykset kasvuvauhdin lisäämiseen. BE Group listautui Tukholman pörssiin viime marraskuussa. Listautuminen vahvistaa BE Groupin asemaa Pohjoismaiden johtavana teräspalveluyrityksenä ja parantaa sen mahdollisuuksia kasvaa uusilla markkinoilla. Sähköiset osoitteet muuttuvat Nimenmuutoksen myötä yrityksen postiosoitteet, puhelinnumerot ja Y-tunnus säilyvät ennallaan, ainoastaan verkko- ja sähköpostiosoitteet muuttuvat. Uudet sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@begroup.fi ja verkkosivut löydät osoitteesta www.begroup.fi.
2 1/2007 TERÄSUUTISET Starckjohann Steel on nyt BE Group Oy Ab Starckjohann Steel on historiansa suurimman muutoksen pyörteissä. Me ja BE Groupin yhdeksän muuta tytäryhtiötä olemme ottaneet käyttöön yhteisen nimen BE Group ja uudistuneen yritysilmeen. Uudistus kuvastaa konsernimme tiivistä sisäistä yhteistyötä, jota olemme kehittäneet ja laajentaneet määrätietoisesti. Tiivistämällä yhteistyötämme eri maiden kesken yhdistämme voimavaramme ja asiantuntemuksemme ja pidämme itsemme kilpailukykyisinä jatkossakin. Tällä uudistuksella pyrimme tarjoamaan asiakkaillemme entistä parempaa ja laajempaa palvelua. Ja siten auttaa asiakkaitamme menestymään yhtenäisen palveluvalikoimamme avulla. Tämä on pikemminkin luonnollista kuin radikaalia kehitystä, mutta se tarjoaa meille oivan mahdollisuuden entistä tehokkaampaan tulevaisuuteen. Liiketoimintaympäristömme on tällä hetkellä sangen vahvassa kehitysvaiheessa. Teknologiateollisuudessa on hyvä tilauskanta, joten kysyntää riittää. Tämä asettaa entistäkin suurempia haasteita toiminnallemme. Ja tähän haasteeseen haluamme vastata entistä syvemmällä asiakastuntemuksella ja jatkuvilla panostuksilla tuotantopalveluihimme, joilla suuren kustannustehokkuuden ansiosta pystymme parantamaan kokonaisketjun kilpailukykyä. Tämän vuoden alussa aloitimme tuotannon Turun uudessa laajennetussa teräspalvelukeskuksessa sinkopuhdistus- ja suojamaalauslinjoineen. Seuraava suuri askel on Lapualla tänä keväänä aloitettava uuden teräspalvelukeskuksen rakentaminen, mikä tuo palvelutarjontaamme mm. taivutuksen ja mahdollistaa entistä täydellisemmät kokonaistoimitukset saman katon alta. Ja suunnitelmia ensi vuodelle valmistellaan. Meillä on yhdessä haasteellinen vuosi. Ottakaamme se vastaan yhteistuumin. Hyvää kevään jatkoa! Matti Tiira toimitusjohtaja BE Group Oy Ab:n avainluvut 2006 Liikevaihto (M ) 285,1 Liikevoitto (M ) 29,0 Liikevoitto (%) 10,2 Henkilöstö 349 BE Group AB:n avainluvut 2006 Liikevaihto (M ) 739,0 Liikevoitto (M ) 60,8 Liikevoitto (%) 8,2 Henkilöstö 917 Uusi tuotannonohjausjärjestelmä käyttöön BE Groupin teräspalvelukeskuksissa BE Groupin integroituminen eteenpäin jalostusketjussa, yrityksen tarjoamien esikäsittely- ja tuotantopalvelujen lisääminen, entistä pidemmälle valmistetut tuotteet ja laajemmat toimitukset edellyttävät, että tuotannonohjausjärjestelmä tarjoaa tehokkaat työkalut kokonaisvaltaiseen tilaus-toimitusketjun hallintaan. Järjestelmän määrittely ja kehittämistyö aloitettiin puolitoista vuotta sitten, ja se on nyt otettu käyttöön kaikissa teräspalvelukeskuksissa. Uudessa järjestelmässä on huomioitu tulevaisuuden haasteiden, kuten settitoimitusten, hallinta ja uusien tuotantopalveluiden, mm. taivutusten, särmäysten ja porausten, tehokas työn- ja tuotannonsuunnittelu sekä optimointi. Työkaluja tuotantoon, hyötyjä asiakkaalle Järjestelmä tarjoaa teräspalvelukeskusten päivittäiseen työhön työkaluja, joilla voidaan kehittää tuotannonohjausta, työnsuunnittelun tehokkuutta ja kuormituksen hallintaa. Verstasohjelmistojen uusiminen helpottaa ja tukee käytännön toimintoja esikäsittely-yksiköissä, mikä antaa teräspalvelukes- BE Group Oy Ab:n tuotantoyksiköissä otettiin tammi-helmikuussa käyttöön uusi tuotannonohjausjärjestelmä. Uuden järjestelmän avulla kuormituksen ja materiaalinkäsittelyn hallintaa voidaan tehostaa, mikä mahdollistaa entistä nopeammat ja täsmällisemmät toimitukset. kuksille mahdollisuuden parantaa työstökoneiden käyttöastetta ja tehostaa tuotantoa edelleen. Tuotannonohjausjärjestelmään on liitetty teknisen myynnin sovellukset, mikä antaa tarjouslaskennalle monia työkaluja, joilla voidaan parantaa asiakaspalvelua entisestään. Profiilien ja levytuotteiden materiaalin ja kapasiteetin optimointi voidaan aloittaa jo tarjousvaiheessa, mikä lisää kustannustehokkuutta ja parantaa läpimenoaikaa tilaustoimitusprosessissa. Onnistunut IT-projekti Kehittämistyö on nyt saavuttanut tärkeimmän etappinsa - uusi järjestelmä on siirretty tuotantoympäristöön. - Huolellinen valmistautuminen ja käyttöönottosuunnitelman läpikäynti yhä uudestaan ja uudestaan varmistivat, että käyttöönotto ei aiheuttanut mainittavia häiriöitä myynnissä, tuotannossa tai hankinnassa, toteaa projektipäällikkö Petteri Äijö. - Tavoitteena oli, että käyttöönotto ei aiheuta seisokkeja yhdessäkään BE Groupin teräspalvelukeskuksessa eikä vaikuta toimitusvarmuuteen. Käyttöönotto oli erittäin onnistunut, koska pääosin tavoitteet saavutettiin. Suuri kiitos kuuluu ilman muuta aktiiviselle projektiryhmälle ja ammattitaitoiselle tuotannon henkilökunnalle. Projektiryhmä ja toimittajat Järjestelmän määrittely ja kehittämistyö aloitettiin syksyllä 2005 perustamalla 17 hengen projektiryhmä. Määrittely ja käyttöönotto on tehtiin yhteistyössä Solteq Oyj:n ja Nestix G4 -järjestelmän toimittaneen Nestix Oy:n kanssa. Sen käyttöönottoon on projektiryhmän lisäksi osallistunut suuri joukko BE Groupin henkilöstöä. Projektiryhmään kuuluvat projektipäällikkö Petteri Äijön lisäksi Ari Elo, Kari Fagerlund, Mika Juuti, Timo Kankkunen, Niklas Kemppinen, Miika Laitinen, Marjo Lehtinen, Miika Tallberg ja Marko Vaaljoki Lotilan ohutlevykeskuksesta sekä Ritva Mäkelä, Vilho Loponen ja Markku Riikonen Lahden Mytäjäisen teräspalvelukeskuksesta, Turun teräspalvelukeskuksesta Raili Huhtala, Mauri Peippo, Hannu Rautakoura ja Tommi Ääri sekä Lapualta Jouni Keskisaari, Marko Lammi ja Juha Tuominen. Vuoden 2006 laatuyksikkö Projektityöryhmä valittiin vuoden 2006 laatuyksiköksi. Valinnan perusteena on osastojen ja paikkakuntien rajat ylittänyt menestyksellinen yhteistyö, joka näkyi hyvin sujuneena G4:n käyttöönottona.
TERÄSUUTISET Mittatarkkuus ja tasomaisuus ratkaisivat terästoimittajan valinnassa 3 1/2007 Huurre Groupiin kuuluva Porkka Finland Oy valmistaa Hollolan Salpakankaalla, Lahden lähellä, kylmä- ja pakastekaappeja ja kylmähuoneita. Tuotteiden pääraaka-aineena käytetään ruostumatonta ja sinkittyä, 0,6-0,8 mm:n ohutlevyä, joka leikataan teräspalvelukeskuksessa arkilta tai kelalta suoraan kaapin seinään sopiviksi levyiksi. - BE Group uskalsi kirjallisesti sitoutua tiukimpaan leikkaustoleranssiin ja tasomaisuuteen, mikä oli alku yhteistyöllemme noin vuosi sitten. Vuoden aikana BE Groupista on tullut yksi päätoimittajistamme. Vuosi on hyvä tarkasteluväli, ja voin nyt sanoa, että alku on ollut hyvä: arkkipuoli ja tilausrutiini on viritetty kuntoon, ja yhteistyömme kehittyy edelleen, toteaa Porkan hankinta- ja laatupäällikkö Matti Huikko. - Laatu - sekä tuotteen että toiminnan laatutaso - on meille numero ykkönen. Tuotteissa ulkonäkölaatu on tärkeä, koska iso rosteripinta ei saa loimottaa eikä heijastella. Kun tuote lähtee tehtaalta asiakkaalle, sen on oltava virheetön. Meillä on koodiin perustuva, yksinkertainen ja helppo tilausrutiini, ja 90 % kaupankäynnistä tapahtuu sitä kautta. - Myös logistiikan toimivuus on erittäin merkittävä asia. Harvoin on näin hyvä tilanne, että päämateriaalitoimittaja on noin kymmenen kilometrin etäisyydellä. On rauhoittavaa tietää, että tavaraa on niin lähellä, että jos tänään soittaa, se on viimeistään huomenna käytettävissä. Tilannetarkistusta ja ensiapua voi saada vaikka 15 minuutissa, Huikko jatkaa. Erikoismittaiset levyt suoraan kaappiin kiinni - Kylmä- ja pakastekaappien sisäpellit ovat kaikki erikoismittaisia. Ne tulevat teräspalvelukeskuksesta valmiiksi leikattuina, oikean kokoisina arkkeina, mikä on valmistuksen kannalta erittäin tehokasta, toteaa Sitoutuminen tiukimpaan leikkaustoleranssiin ja tasomaisuuteen nosti BE Groupin vuoden aikana Porkka Finland Oy:n A-luokan toimittajaksi. Kylmäkalusteita ammattikäyttöön valmistavalle ja markkinoivalle Porkalle tärkeintä teräshankinnassa on tuotteiden ja terästoimittajan toiminnan laatu. Porkka Finland Oy:n hankinta- ja laatupäällikkö Matti Huikko, tuotantopäällikkö Jukka Kahila, teräsja metallimyyjä Mika Piirainen BE Groupin Lahden myyntiyksiköstä ja Porkan levytilauksista vastaava Tapani Niinimäki. Porkka Finland Oy valmistaa ja markkinoi kylmä- ja pakastekaappeja ja -huoneita ammattikäyttöön. Porkka on osa Huurre Group -konsernia. Porkan vakiotuoteliiketoimintaryhmä on markkinajohtaja kotimaassa, Ruotsissa, Norjassa ja Englannissa. Liikevaihdosta noin 2/3 kertyy ulkomaisesta liiketoiminnasta ja viennistä. Pääasiallisia asiakkaita ovat suurtalouskeittiöt, ravintolat, sairaalat ja laboratoriot. Porkan tehtaalla Hollolan Salpakankaalla työskentelee noin 70 henkilöä. Suurtalouksiin tarkoitetun Future Plus -sarjan kylmä- ja pakastekaapit edustavat uusinta suunnittelua Porkan kylmälaitemallistossa. Mekaanisesti hiotun, harjatun rosteripinnan on oltava virheetön, kun tuote toimitetaan asiakkaalle. tuotantopäällikkö Jukka Kahila. - Kelasta leikattaessa tulee aina aloitus- ja lopetushukkaa, mutta näin toimien meille ei tule hukkaa eikä romua ollenkaan. Porkan levynkäsittelyn kapasiteettipulaa on pyritty yhdessä helpottamaan tutkimalla BE Groupin Lahden myyntiyksikön teräs- ja metallimyyjä Mika Piiraisen kanssa uusia mahdollisuuksia tehdä tuotteet tehokkaammin toimittamalla entistä valmiimpia osia suoraan kokoonpanoon. Teräspalvelukeskuksen leikkauslinjoilla on mahdollista leikata myös ohuempaa materiaalia kuin Porkan omilla, vanhemmilla laitteilla, mikä kiinnostaa tietysti kovassa kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Turun teräspalvelukeskuksen laajennus valmis BE Groupille lisää sinkopuhdistus- ja suojamaalauskapasiteettia Turun teräspalvelukeskuksen laajennustyöt on saatu päätökseen ja uusi sinkopuhdistus- ja suojamaalauslinja on toiminnassa. Laajennus mahdollistaa pidempien avopalkkien sekä singottujen ja suojamaalattujen tuotteiden varastoinnin ja jatkokäsittelyn tuotantotiloissa. Singottujen ja suojamaalattujen tuotteiden käyttö ja kysyntä on lisääntynyt, koska valmiiksi singotut ja suojamaalatut kappaleet säästävät varastointikustannuksia ja niiden jatkokäsittelyssä saavutetaan kustannussäästöjä. Jatkokäsittely on myös siistimpää, kun kappaleiden pinta on jo valmiiksi esikäsitelty. BE Group on aikaisemmin tarjonnut sinkopuhdistus- ja suojamaalauspalvelua Lahden Mytäjäisten teräspalvelukeskuksesta. Uusi koneinvestointi lisää BE Groupin kapasiteettia ja alentaa logistiikkakustannuksia, koska sisäiset rahdit jäävät toimitusketjusta pois. Uudella linjalla on tehokas liuottimien käsittelylaitos, jossa maalauksessa syntyvät liuotinpäästöt otetaan talteen ja poltetaan VOC-päästöjen talteenotto- ja polttolaitoksessa, joka minimoi haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pääsyn ilmakehään. Tehostaa materiaalinkäyttöä ja logistiikkaa - Teräspalvelukeskuksen laajennus tehtiin pääasiassa linjaa varten ja samalla saimme vähän lisää varastotilaa, toteaa tuotantopäällikkö Mikko Matilainen. - Nyt voimme varastoida 18 metrin avopalkkeja, joille on kysyntää. Voimme myös tehostaa materiaalinkäyttöä, kun pääsemme tekemään pidemmästä palkista aikaisempien, 12-metristen palkkien sijasta, hän jatkaa. Turun teräspalvelukeskus toimii kolmessa, sinkolinja toistaiseksi vain yhdessä vuorossa. Linja työllistää neljä ja varasto kaksi uutta työntekijää. - Toteutimme uudelle henkilöstölle yhteistyössä TE-keskuksen kanssa rekrytointikoulutuksen, joka sisälsi mm. turvallisuuteen, työhön, laitteisiin ja ensiapuun liittyvää koulutusta. Vuoden lopulla on tarkoitus ottaa käyttöön toinen vuoro, ja todennäköisesti menettelemme silloin sa- Työnjohtaja Jari Metsätähti (vas.) ja sinkomiehet Jukka Virtanen, Jali Repo ja Mikael Sjöholm hoitavat sinkolinjaa Turun teräspalvelukeskuksessa.
4 1/2007 TERÄSUUTISET moin, Matilainen kertoo. Turun teräspalvelukeskuksen toimitusmäärät ovat voimakkaassa kasvussa ja tuotantopalveluja monipuolistetaan edelleen. - Vesiplasmaleikkauksen tilalle on päätetty hankkia hienosädeplasma, jossa on viisteleikkauspää, eli viisteet voidaan leikata samalla. BE Groupilla on vastaava plasmaleikkauslaitteisto Lapuan teräspalvelukeskuksessa. Teräkset esikäsitellään ja toimitetaan siitä teräspalvelukeskuksesta, jossa tavaraa on varastossa. Turun teräspalvelukeskus on BE Groupin mustien terästen päävarasto Suomessa, ja sen varastoimia ja esikäsittelemiä tuotteita myyvät kaikki BE Groupin myyntiyksiköt ympäri Suomea. Muita keskuksen tarjoamia tuotantopalveluita ovat sahaus, poltto- ja plasmaleikkaus. Turun teräspalvelukeskuksessa työskentele 75 henkilöä ja sen yhteydessä toimivassa myyntiyksikössä yhdeksän henkeä. Laajennuksen myötä Turun teräspalvelukeskuksen tuotanto- ja varastotila kasvoi 7000 neliöllä. Lämmintä ja kylmää tilaa sisältävän laajennuksen kokonaiskustannukset ovat noin 2,5 miljoonaa euroa ja koneinvestoinnit noin 800 000 euroa. Sinko on varustettu kuudella siipipyörällä. Sillä voidaan käsitellä sekä levyjä että profiileja. Käsiteltävien levyjen maksimileveys on 2500 mm, jolloin maksimipaksuus on 100 mm. Kapeampana, eli 1500 mm leveänä, pystytään käsittelemään korkeampia profi ileja aina 450 mm:iin asti. Kappaleen maksimipaino on 9600 kg, kui- tenkin max. 800 kg/m2. Puhallusaste on Sa 2,5 ja maalikalvon paksuus 20-25 μm. Käytettävä maali on Korro E eli kaksikomponenttinen, epoksihartsiin perustuva konepajapohjamaali, jota käytetään suihkupuhdistetun teräspinnan väliaikaiseen suojaamiseen. Oma tuotekehitys vauhdittaa SteelFormin muottituotantoa SF SteelForm Oy toimittaa betoninvalukoneisiin valumuotteja, joita käytetään kerrostalojen julkisivujen, väliseinien ja pilareiden valamisessa. Yritys toimii vuodesta 2001 omassa hallissaan Nastolassa, Lahden lähellä 5-6 työntekijän voimin. Yrityksen omistajat Reijo Alanko ja Reijo Hänninen myivät huhtikuun alussa yrityksen koko osakekannan Elematic Groupiin kuuluvalle Rimera Oy:lle, jonka alihankkijana yritys toimi vuosien ajan. - Toimimme aikaisemmin 12 vuotta vuokratiloissa Hollolan Salpakankaalla. Kahdesta lamasta olemme selvinneet, ja nyt on takana muutamia hyviä vuosia. Esimerkiksi viime ja tänä vuonna suhdanteet ovat olleet hyvät, ja kauppa on käynyt mukavasti myös kotimaahan, jonne viime vuonna toimitettiin poikkeuksellisesti yli 50 % tuotannosta. Tämänkin vuoden tuotanto on jo myyty pitkälle kevääseen, kertoo SteelFormin Reijo Hänninen. Tuoteinnovaatiolla kuljetuskustannukset kuriin Suuri osa SteelFormin valmistamista teräsmuoteista toimitetaan vientimarkkinoille, usein Baltian maihin, suoraan SteelFormin tehtaalta. Kaukaisimpia vientikohteita ovat olleet mm. Uusi Seelanti ja Kaakkois-Aasian maat. Muotin pinnan laatuun kohdistuu suuria vaatimuksia: valupinnan oltava erittäin suora, eikä siinä saa olla mitään kuoppia tai muita epätasaisuuksia. Muotit on perinteisesti kuljetettu laivakuljetuksissa kansilastina. Koska muotin pinnan on oltava virheetön, sen päälle ei ole voinut lastata mitään. Toisaalta suurin leveys rautatierahdissa Venäjälle on 370 cm, mikä on rajoittanut muottien rautatiekuljetuksia Venäjän markkinoille. Betonisten seinäelementtien valamiseen käytettäviä teräksisiä valumuotteja valmistava SF SteelForm Oy on kehittänyt vientiä varten uuden ns. kippimuotin, hydraulikääntötasomuotin, joka säästää oleellisesti kuljetuskustannuksia. SF SteelForm Oy:n Reijo Hänninen ja Reijo Alanko sekä BE Groupin Lahden myyntiyksikön teräs- ja metallimyyjä Ilkka Malkamäki ennakoivat teräksen käyttömääriä yhteisellä, yli 15 vuoden kokemuksella. Uusi tuoteinnovaatio, kippimuotti, parantaa yrityksen kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Kuljetuskustannusten leikkaamiseksi ja Venäjän kuljetusten helpottamiseksi Steel- Form on kehittänyt uuden tuotteen kippimuotin, jolle on haettu tuotesuojaa. Uusi hydraulikääntötasomuotti mahtuu 40 jalan Open Top -konttiin ja kulkee kiskoilla myös itänaapuriin. Tankoterästä ja levyä - Pääasiassa käytämme mustaa tankoterästä, levyn osuus on noin 39-45 %. Kaikesta käyttämästämme teräksestä BE Group toimittaa noin 90 %. Varaamme kerralla isompia eriä. Koska olemme tehneet yhteistyötä jo 1990-luvun alusta lähtien, määrien ennakoinnissa on onnistuttu, ja BE Groupin toimitusvarmuus on ollut hyvä. SteelFormin Reijo Hännisen ja Reijo Alangon yhteistyökumppanina on alusta alkaen toiminut teräs- ja metallimyyjä Ilkka Malkamäki Lahden myyntiyksiköstä.
TERÄSUUTISET 5 1/2007 Vallox DIGIT-sarjan laitteita voidaan ohjata elektronisella ohjaimella, jonka näyttö noudattaa matkapuhelimista tuttua logiikkaa. Järjestelmään voidaan liittää sekä hiilidioksidipitoisuuden että suhteellisen kosteuden mukaan toimiva, automaattinen ilmanvaihdon säätö. Vallox Oy on energiatehokkaan ilmanvaihdon suunnannäyttäjä Loimaalla toimiva Vallox Oy suunnittelee, valmistaa ja markkinoi lämmöntalteenottolaitteita, huippuimureita, liesikupuja ja -tuulettimia. Näissä tuoteryhmissä se on Suomen markkinoiden markkinajohtaja. Valloxin tuotteet ovat aina olleet edellä aikaansa. Yritys toi ensimmäisenä markkinoille pientalojen huonetiloihin soveltuvat ilmanvaihtolaitteet jo noin 25 vuotta sitten ja sovelsi samaa teknologiaa myöhemmin myös kerrostalojen hajautettuun, huoneistokohtaiseen ilmanvaihtoon. Vuonna 1997 yritys esitteli ensimmäisenä Euroopassa digitaaliteknologiaa soveltavat Digit-ilmanvaihtolaitteet ja seuraavana vuonna järjestelmä kehitettiin avoimeen väyläteknologiaan sopivaksi. Vuonna 2000 markkinoille tulivat lämmön talteenoton energiatehokkuutta merkittävästi lisäävät laitteet, joiden osuus on voimakkaasti lisääntynyt. Yritys on keskittynyt erityisesti automaattisesti toimivan, digitaali- ja avoimen väyläteknologian soveltamiseen hajautetuissa ilmanvaihtoratkaisuissa. Uusimpia asioita ilmanvaihdossa on ohjausteknologian kehittyminen ja siirtyminen langattomiin ohjausjärjestelmiin. Ohjaustekniikan viimeisin huuto esiteltiin maaliskuussa LVI-alan messuilla Frankfurtissa. - Meillä on hyvät, pitkäaikaiset henkilösuhteet. Kanssakäyminen on helppoa kun tunnemme hyvin toisemme. Tärkeintä on, että homma pelaa, toteavat Valloxin Olavi Suominen (oik.) ja Jouko Koiranen BE Groupin Turun myyntiyksiköstä. Lämpöä talteen reilusti yli vaatimusten Ilmanvaihdon tehtävä on viedä pilaantunut ja lämmin ilma ulos rakennuksesta ja tuoda raikas ilma sisälle suodatettuna ja vedottomasti. Laitteisto suodattaa ilmasta myös liikenteen ja savujen aiheuttamat pienhiukkaset, hienojakoisen pölyn sekä siitepölyt ja hyönteiset. - Tuotteidemme suunnittelun perustana on laadukas sisäilmasto energiaa tehokkaasti käyttäen. Totetuksessa otetaan huomioon rakennuksen koko elinkaaren aikaiset kustannukset, kiteyttää Valloxin suunnittelupäällikkö Olavi Suominen. - EU:n jäsenmaat ovat Kioton sopimuksessa sitoutuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Päästösopimukseen liittyvän, viime vuonna voimaan astuneen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä rakennusten energiatehokkuutta parantamalla. On osoittautunut, että tuotteemme ovat olleet 20 vuotta aikaansa edellä. Kaikkien Valloxin ilmanvaihtokoneiden lämmön talteenotto ylittää reilusti uusien mää- räysten vuosihyötysuhdevaatimukset, toteaa Suominen. Valloxin tuotannosta lämmön talteenoton ilmanvaihtolaitteet edustavat kolmea neljäsosaa, liesikuvut ja huippuimurit yhtä neljännestä. Viime vuoden 18 miljoonan liikevaihdosta yli 25 % toimitettiin kansainvälisille markkinoille. Keskeisiä vientimaita ovat Saksa, Norja, Baltian maat, Sveitsi, Itävalta, Belgia ja Puola. Loimaan tehtaalla työskentelee yli 135 henkeä. Tuotannon joustavuus kilpailuetu - Koska meillä on itse kehitetyt laitteet ja oma tuotanto, pystymme hyvin joustamaan kysynnän vaihteluiden mukaan. Pääraakaaineemme on teräsohutlevy, jonka ostamme määrämittaan leikattuna tai vakiokokoina. Valtaosa on sinkittyä ohutlevyä, jota sitten työstämme, hitsaamme ja maalaamme suurina sarjoina. Terästoimittajalta edellytämme ennen kaikkea toimitusvarmuutta, tasalaatuista levyä ja kilpailukykyistä hintaa, Suominen kertoo. - Vallox lähti heti alusta alkaen mukaan, kun ohutlevyt tulivat BE Groupin palveluvalikoimaan. Täytyy sanoa, että nämä pitkäaikaiset, uskolliset asiakkaat ovat palvelun suhteen erikoisasemassa. Lotilan ohutlevykeskuksessa on aina varastossa Valloxille korvamerkittyjä levyjä, joista noin 80 % on vakioarkkikokoja, toteaa teräs- ja metallimyyjä Jouko Koiranen BE Groupin Turun myyntiyksiköstä. - Määrä on kasvanut noin 10 % vuosittain, samoin nauhan osuus on lisääntynyt.
6 1/2007 TERÄSUUTISET Huhtikuu 2007 Juhani Linna, Castle Consulting Oy Maailmantalouden hyvä kehitys tukee markkinoita Vuonna 2006 hiiliteräksen maailmanmarkkinoiden hintaindeksi nousi 5,5 %, kun vahvaa alkuvuotta seurasi hintatason vajoaminen varsinkin vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä indeksi kääntyi kuitenkin pieneen nousuun edellisestä neljänneksestä ja oli 16 % korkeammalla kuin vastaavana aikana vuotta aikaisemmin. Tuoteryhmittäin on myös pieniä eroja; kun vuonna 2006 levyterästen hinnat nousivat vahvemmin kuin pitkien terästen, yleisesti pitkien terästen hintakehitys on alkuvuonna 2007 ollut vahvempi kuin levytuotteiden. Ruostumattoman teräksen hintakehitys on silti ollut ylivertainen; maailman hintataso vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä oli 80 % korkeampi kuin vastaavana aikana 2006, mikä johtuu ennen muuta nikkelin hinnan huikeasta noususta. Alueellisesti Euroopassa teräksen hintataso on korkein ja Yhdysvaltojen matalin, mutta Aasiassa hintakehitys on viime kuukausina ollut vahvinta. Maailmantalous kasvoi vahvasti vuonna 2006, kun Yhdysvaltojen ja Kiinan kasvu veti koko maailmantaloutta. Vuodelle 2007 kasvunäkymät Yhdysvalloissa eivät ole aivan yhtä positiiviset, mutta kasvu on hidastumassa vain vähän. Tehdasteollisuuden aktiviteettia kuvaava ISM-indeksi liikkui vuoden 2006 aikana ylös ja alas, mutta selvästi yli 50-tason, mikä tarkoittaa tuotannon jatkavan hyvää kasvuaan; tammikuussa 2007 indeksi painui alle 50:n, mutta helmikuun taas yllättävän vahva lukema kumosi epäilyjä talouden heikentymisestä ja maaliskuussakin indeksi pysyi yli 50:n. Kiinan kasvu jatkuu kaikista talouskasvun hillitsemispyrkimyksistä huolimatta edelleen erittäin nopeana ja myös Japanin talous kasvaa nyt vahvasti. Euroopan markkinat ovat osoittaneet hyvän talouskasvun jatkuvan ja taas vahvistuvankin vuoden 2007 alussa; myös epävarmuutta talouden kehityksestä on koettu, mutta energian hinnan laskiessa se on vähentynyt. Tarkasti seuratun Saksan liike-elämän luottamusta mittaavan Ifo-indeksi on jatkanut viime kuukaudet hyvällä tasolla ja noussut kaikkien aikojen huippulukemiin. Vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä se oli korkeimmillaan sen laskemisen alkamisesta 1991. Myös kansantalouden kasvuodotukset ovat taas vahvistuneet ja Saksan talous näyttää nousseen uudestaan Euroopan veturiksi. Koko euroalueella vahva talouskehitys näyttää jatkuvan vuonna 2007; talouden luottamusindikaattorit pysyvät korkealla ja teollisuuden aktiviteetista kertovat PMI-indeksit eri maissa osoittavat hyvän kasvun jatkuvan. Euroalueen talous nousi vuonna 2006 odotettuakin vahvemmaksi eikä kasvun hiipumisesta vuonna 2007 ole merkkejä. Teräsmarkkinoilla myös vuodesta 2007 tulossa hyvä Vuonna 2006 maailman terästuotanto kasvoi 9 % ja saavutti odotetusti uuden ennätyksen, 1,24 miljardia tonnia. Vaikka Kiinan tuotannon kasvu on selvästi nopeinta ja vastaa noin kahta kolmannesta maailman tuotannon kasvusta, myös mm. Euroopassa tuotannon kasvu oli suhteellisen nopeaa. Terästuotanto kasvoi Kiinassa vuonna 2006 18,5 %, 421 milj. tonniin ja vuoden 2007 alussa kasvu näyttää jatkuvan vähintään samalla tasolla, tammihelmikuussa tuotanto kasvoi 23 % vuoden 2006 vastaavaan aikaan verrattuna. Vuonna 2006 Kiinan osuus nousi 34,3 %:iin maailman raakateräksen tuotannosta ja on vuoden 2007 alkukuukausina jo noin 36 %. Maailman suurimmat teräsyhtiöt ovat kuitenkin muualla kuin Kiinassa. Ylivoimaisesti suurin yhtiö syntyi Mittal Steelin ja Arcelorin fuusioituessa kesäkuussa 2006 ja niiden operaatioiden integroituminen jatkuu monilla alueilla ja konsernin monissa yhtiöissä. Vuonna 2006 uuden yhtiön raakaterästuotanto nousi 118 milj. tonniin, noin 10 %:iin koko maailman tuotannosta. Ongelmaksi onkin muodostunut liian suuren markkinaosuuden tuoma monopoliasema, johon viranomaiset eri markkinoilla ovat kiinnittäneet huomiota. Kiinan asema maailman johtavana terästuottajana vahvistuu kaiken aikaa, mutta se on myös maailman nopeimmin kasvava teräksen käyttäjä. Kiinan kulutus kasvaa nopeasti ja välillä ylittääkin tarjonnan, mutta kapasiteetin kasvu on ollut ja on edelleen niin nopeaa, että kasvavan tuotannon kuluttaminen pidemmälläkin tähtäyksellä on markkinoiden jatkuva haaste. Kiinan terästuotantokapasiteetin lähes hallitsematon kasvu on saanut myös viranomaiset entistä enemmän pyrkimään kasvun hidastamiseen ja tuotantorakenteen tehostamiseen. Taustalla vaikuttaa yhä kasvava tarve Kiinan raaka-aineiden ja energian kulutuksen kasvun hidastamiseen Maailmanmarkkinoiden teräslevyjen hintaindeksi kääntyi helmikuussa 2007 viimein nousuun kuuden kuukauden laskun jälkeen ja oli maaliskuussa korkeimmillaan sitten viime lokakuun; maaliskuussa indeksi oli 13,1 % korkeammalla kuin maaliskuussa 2006, nousu helmikuusta oli 2,8 %. Indeksiä on nyt nostanut Aasian hintakehitys, kun Aasiassa tuontihinnat ovat nousseet USD 50-70/tonni. Viime kuukausina Yhdysvaltojen hintojen lasku on painanut maailman hintatasoa alaspäin, kun elokuusta 2006 alkaneen laskun jälkeen vasta vuoden 2007 ensimmäisen neljänneksen loppupuolella hinnat olivat kääntymässä nousuun; monet tehtaat ovat jo ilmoittaneet hinnankorotuksista. Euroopassa hintataso laski vuoden 2006 lopussa ja vielä vuoden 2007 alussa sekä sesonkiluotoisesti ostojen vähentyessä että kolmansien maiden tuontipaineen kasvaessa. Ilmeinen syy tuontipaineen kasvuun on ollut Euroopan hintataso, joka dollareissa mitattuna on noussut maailman korkeimmaksi. Markkinat ovat kuitenkin muuttuneet nopeasti, hintatason lasku on pysähtynyt ja hinnat ovat osin jo nousussa tai nousevat viimeistään vuoden toisella neljänneksellä. Euroopassa hintatason lasku tasoittui, kun tuontipaine heikkeni; ensin tuontihinnat nousivat ja sen seurauksena tuontikysyntä väheni, mikä laski tuontivolyymeja. Tuontihintojen nousuun vaikuttaa ennen muuta kansainvälisen markkinoiden kuumentuminen. Kysyntä on hyvä nyt kaikkialla ja esimerkiksi Kiinan kotimarkkinahintoja nostaa hyvä kysyntä sinänsä sekä odotukset viranomaisten toimista arvolisäveron alennusten poistamiseksi terästuotteilta. Hyvä kysyntä myös Euroopan markkinoilla ja saatavuuden tiukentuminen uudestaan ovat saaneet Euroopan tuottajat pyrkimään hinnankorotuksiin; toiselle neljännekselle pyritään ainakin 20/tonni nousuun kuumavalssatussa levyssä perusteluina myös nousevat raaka-ainekustannukset. Markkinatilanne on vuoden 2007 kuluessa muuttunut täysin ja hintatason nousu näyttää todennäköiseltä kaikissa levytuotteissa lyhyellä tähtäyksellä. Euroopan romumarkkinat näyttävät vuoden toisen neljänneksen alussa melko tasapainoisilta; tarjonta on hyvä mm. leudon talven takia, mutta hintataso nousee silti. Terästehtaiden hyvä kysyntä ja Turkin kasvava kysyntä lisäävät painetta hintoihin myös alueilla, joilla tarjonta sinänsä on riittävä. Terästehtaiden omat romuvarastot ovat myös olleet alhaalla kapasiteetin toimittua korkealla käyttöasteella jo useita kuukausia. Saksan markkinoilla paloitellun romun hinta nousi maaliskuussa jo 235 euroon tonnilta. Hintatasoa nostivat terästehtaiden suuret ostot yhdessä kasvaneen viennin kanssa. Pitkien terästen markkinoilla Euroopassa tapahtui tammikuussa odotettu, mutta yllättävän nopea käänne, kun kysyntä vahvistui ja hintataso alkoi nousta. Vuoden alkukuukausina hintojen vahvistuminen on ollut nopeaa, esimerkiksi betoniteräksessä keskimäärin jopa 100 euroa tonnilta ensimmäisen neljänneksen aikana. Myös tuontihintojen kääntyminen nousuun vaikuttaa hintoihin, jotka ovat nousseet sekä tiukentuvien markkinoiden että romun hinnannousun takia. Hyvä peruskysyntä ja ostojen osittainen lykkääminen vuoden 2007 puolelle on nostanut betoniteräksen ja valssilangan kysyntää, ja kun tuonti on pysynyt rajoitettuna, tuontihinnat ja raaka-ainekustannukset ovat nousseet, ja kun myös maailmanmarkkinat ovat elpyneet, tiukentaneet markkinafundamentit ovat todella painaneet hintoja ylöspäin nopeasti. Odottamattoman vahva kysyntä sekä betoniteräksessä että valssilangassa nostaa niiden hintoja edelleen vuoden toisella neljänneksellä, jopa ennätystasolle. Rakenneteräksissä markkinat ovat pitäneet tasaisen vahvoina pitkään ilman bulkkiteräksissä koettua notkahdusta; tuottajat ovat nostaneet hintoja vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana kuukausittain. Kauppatangossa markkinat ovat hiukan epäyhtenäisemmät, mutta hintataso on myös vuoden alussa noussut ja sen odotetaan jatkavan lähikuukausina ylöspäin. Ruostumattoman teräksen huippuhinta taittuu Ruostumattoman teräksen markkinoiden ennennäkemätön tiukkuus vuonna 2006 on vuoden 2007 alussa alkanut helpottaa, kun tarjonta kasvaa tuotannon noustessa, teräskaupan varastojen purkamisella ja jo aikaisemmin Aasiasta tuodun teräksen tullessa markkinoille; vuoden alussa teräksen hintataso jopa hiukan laski. Loppukäyttäjien kysyntä on vielä hyvä, mutta teräskaupan hankinnat ovat laskeneet, kun varastot ovat nousseet ja perushintojen alkanut lasku saa ne odottaviksi hintakehityksen suhteen. Toisaalta seosainelisän tiedetään jatkavan vielä nousuaan, mikä merkitsee markkinahintojen nousua ainakin vielä seuraavien kahden tai kolmen kuukauden aikana. Sen jälkeen hintatason odotetaan kuitenkin alkavan laskea, kun nikkelin hintahuippu näyttäisi nyt olevan ohitettu. Ruostumattoman teräksen voimakkaan hintatason nousun takana on nikkelin hinnan syöksy ylöspäin: maaliskuun keskihinta oli USD 46325/tonni, yli 30 000 dollaria tonnilta korkeampi kuin maaliskuussa 2006. Kun nikkeli tekee kuukausittain uusia hintaennätyksiä, seosainelisä nousee jyrkästi edelleen, mutta samalla perushintaan kohdistuu alennuspaineita. Terästuottajat ovatkin alkaneet laskea perushintoja, jopa satoa euroja tonnilta, mutta perushintojen tulisi laskea todella jyrkästi estääkseen markkinahintoja vielä nousemasta. Huhtikuussa kylmävalssatun levyn markkinahinta Euroopan markkinoilla on noin 4300/tonni, josta seosainelisän osuus on noussut jo 60 %:iin. Nyt kuitenkin näyttää markkinoiden sietokyky olevan ylitetty ja nikkelin hinnannousu on tasoittunut, tosin hinta pitää edelleen erittäin korkealla tasolla. Markkinoiden helpottumisesta ja hintatason odotetusta tasoittumisesta huolimatta Euroopan ruostumattoman teräksen markkinat vuonna 2007 jatkavat vielä lujina. Kun Euroopan talouden ja teollisuuden näkymät ovat varsin hyvät ja tuotanto korkealla tasolla, myös teräksen peruskysyntä pysyy hyvänä. Ruostumattoman teräksen kysyntä ja tarjonta ovat nyt kuitenkin kohtaamassa toisensa aikaisempaa paremmin.
TERÄSUUTISET 7 1/2007 Sinfonia Lahti harvinaisella kiertueella Euroopan eliittisaleissa Sinfonia Lahti vieraili ylikapellimestarinsa Osmo Vänskän johdolla Berliinin Filharmoniassa ja Wienin Musikvereinissa helmi-maaliskuun vaihteessa. Orkesterin vierailu oli suuri menestys sekä yleisömääränsä että konserteista kirjoitettujen arvostelujen puolesta. Yhteensä neljässä konsertissa oli lähes 7.000 kuulijaa, ja yleisö otti esitykset innostuneesti vastaan kummassakin kaupungissa. Alumiinin hinta pysyy tasaisen vahvana Alumiinimarkkinoiden fundamentit ovat pysyneet viime kuukausina suhteellisen vahvoina, mutta hiukan ristiriitaisina, mikä kuitenkin on pitänyt markkinat vakaina. Hintatason muutokset ovat muihin metalleihin verrattuna olleet pieniä, hintatrendin suunta ylöspäin on jatkunut, mutta lyhyellä tähtäyksellä hintataso liikkuu lähinnä sivuttain. Fyysinen kysyntä jatkuu hyvänä, mutta tuotanto kasvaa myös ja alumiinin hyvä saatavuus estää hintatason nousun. Alumiinin keskihinta maaliskuussa oli USD 2760/tonni, vain pieni lasku helmikuusta, eikä hintatasossa lähikuukausinakaan odoteta paljon muutosta. Alumiinimarkkinat seuraavat perinteisesti kuparimarkkinoita, mutta alumiinin side kupariin näyttää heikentyneen; syksyn 2006 hintakehitys oli kuparia vahvempi ja vuoden 2007 alussa alumiinin hinta on pitänyt lähes ennallaan, eikä ole seurannut kuparin uutta nousua. Alumiinin kysyntä on hyvä, mutta varastot ovat alkuvuonna olleet nousussa, mikä kertoo myös tarjonnan kasvusta; kokonaan uutta kapasiteettia ja vanhaa seisotettua kapasiteettia otetaan käyttöön, kun kohtuullisen vahva ja tasainen hintataso houkuttelee tuottajia. Maailman suurimman alumiinin käyttäjän ja tuottajan, Kiinan vaikutus maailmanmarkkinoihin ja hintaan on ratkaiseva. Kiinan tuotantoa voi rajoittaa raakaainepula, sen oma aluminan tuotanto on noussut nopeasti, mutta nyt perusraaka-aineen, bauksiitin, maailmanmarkkinat tiukkenevat. Korkeat raaka-aine- ja energiakustannukset painavat yleensä alumiinin hintaa ylös; kun alumiinin tuotanto on hyvin energiaintensiivistä ja kun öljyn hinta on laskenut, tuotantoa nostetaan taas. Alumiinin fyysiset markkinat näyttävät kuitenkin melko tasapainoisilta ja hintatason muutokset lyhyellä tähtäyksellä ovat pieniä; ennuste vuoden 2007 keskihinnaksi on vain hiukan korkeampi kuin vuoden 2006 keskihinta USD 2570/tonni. Sinfonia Lahti harjoittelee television uudenvuoden konserteista tutussa Wienin Musikvereinin kultaisessa salissa. Kuva: Sinfonia Lahti/Teemu Kirjonen. Sinfonia Lahti on vuosien varrella esiintynyt merkittävissä saleissa niin New Yorkissa, Amsterdamissa, Lontoossa kuin Tokiossakin. - Kaikki taiteilijat ja taitelijayhteisöt toivovat pääsevänsä esiintymään historiallisiin, kuuluisiin paikkoihin, joissa esiintyvät käytännössä vain huipputason osaajat, toteaa Sinfonia Lahden intendentti Tuomas Kinberg. - Olemme olleet siinä onnellisessa asemassa, että olemme saaneet esiintyä niissä paikoissa ja saleissa, joissa olemme halunneetkin. Tämä kiertue oli kuitenkin ainutlaatuinen siinä suhteessa, että esiinnyimme pelkästään Euroopan kahdessa huippupaikassa, Berliinin Filharmoniassa ja Wienin Musikvereinissa. Tällaiset paikat ovat harvinaista herkkua suomalaisorkesterille. Sinfonia Lahti alkaa vähitellen olla niin tunnettu ja haluttu Keski-Euroopan musiikkipiireissä, että pääsemme valitsemaan, koska kaikkia vierailupyyntöjä emme pysty täyttämään, hän jatkaa. Sinfonia Lahden konsertit Wienin Musikvereinin kuuluisassa salissa oli loppuunmyyty etukäteen. - Wienissä on erityisen hemmoteltu yleisö, koska siellä käy lähes pelkästään maailman huippuesiintyjiä. Wieniläisyleisö arvostaa paljon omaa, perinteistä musiikkiaan, onhan siellä hyvin vahva musiikkiperinne. Olemme erityisen iloisia siitä, että pääsimme esittelemään suomalaista musiikkia, orkesterin nimikkosäveltäjän Kalevi Ahon, Rautavaaraan, Madetojan ja Kokkosen teoksia, mikä oli rohkea valinta konservatiivisen kaupungin järjestäjiltä, Kinberg kertoo. - Näistä kolmesta konsertista vastaava järjestäjä tuli Lahteen Sibelius-festivaalille puolitoista vuotta sitten. Silloin oli jo sovittu ensimmäinen vierailu, mutta orkesteri ei ollut käynyt vielä Wienissä. Kun hän kuuli orkesteria täällä, hän kävi ilmoittamassa, että uusintakutsu oli tulossa kolmeen konserttiin vuodelle 2007. Tämä on aika harvinaista, koska yleensä aina odotetaan ja katsotaan, miten debyytti sujuu, ennen kuin kutsutaan uudelleen. Berliinissä Sinfonia Lahden solistina oli yksi tämän hetken kuumimmista nimistä, pianisti Hélène Grimaud, Wienissä solistina esiintyi viulisti Pekka Kuusisto. Arvostelijat niin Berliinissä kuin Wienissäkin kirjoittivat huippuammattimaisesta ja huippumotivoituneesta orkesterista ja maailmanluokan orkesterista, soinnillisesti ja soittoteknisesti vaikuttavasta virtuositeetista. Mahdollista Sinfonisesti yhdessä -joukkueen tuella - Silloin kun orkesteri lähtee kiertueelle isoihin, merkittäviin paikkoihin, se on myös pääsääntöisesti jonkinlainen investointi, osa orkesterin imagon rakentamista. Orkesteri ei esiinny ilman korvausta, ja ylivoimaisesti suurin osa kustannuksista täytyy kattaa järjestäjiltä saatavalla palkkiolla. Kun 75-80 ihmistä lennätetään ja majoitetaan, voi ymmärtää, että palkkiot harvoin kattavat kulut kokonaan. Tässä keskieurooppalaiset orkesterit ovat edullisemmassa asemassa, kun matkat ovat lyhyempiä ja ne voi tehdä autolla tai junalla. - Yleensä lähtökohta on se, että yhteistyökumppaneilta tulevat tulot menevät rahastoon, jonka varoja sitten käytämme näihin kiertueisiin. Kokonaiskustannuksiin nähden niiden osuus on aika vaatimaton, mutta totuus on, että ilman Sinfonisesti yhdessä -joukkuetta tällaisia kiertueita ei voisi tehdä, Kinberg sanoo. BE Group on Sinfonisesti yhdessä -yritysjoukkueen jäsen. Kolmivuotinen yhtestyösopimus astui voimaan viime vuoden heinäkuun alussa. Kiertueiden ansiosta orkesteri on saanut valtavasti kansainvälistä julkisuutta eri medioissa. - Orkesterin viimeisimmän Amerikan kiertueen jälkeen noin vuosi sitten, löysimme netistä artikkelin, jossa todettiin, että musiikin mekka on nykyisin Lahti, hän toteaa hymyillen.
8 1/2007 TERÄSUUTISET Ruostumattoman ohutlevyn leikkaus lisääntynyt Ruostumattomien ja haponkestävien ohut-levyjen leikkaus Lotilan teräspalvelukeskuksessa on voimakkaassa kasvussa. Kirkkaiden levyjen leikkauksesta kolme neljäsosaa tehdään arkkilinjalla ja yksi neljäsosa nauhalinjalla. Lotilan teräspalvelukeskuksessa leikataan 0,5-3 mm:n ruostumatonta ja haponkestävää terästä. Kelakoko vaihtelee 2,5 ja 12 tonnin välillä. Koko kela käytetään kerralla, osa siitä toimitetaan suoraan asiakkaille, osasta leikataan standardikokoja varastoon. - Isommasta kelasta on edullisempaa leikata, ja kelakokoa on kasvatettu romun minimoimiseksi, kertoo arkkilinjan tuotannonsuunnittelija Niklas Kemppinen. - Meillä on Lotilassa korkeatasoinen arkkilinja, jolla päästään hyvin tarkkoihin toleransseihin ja hyvään tasomaisuuteen. Puristusvoimaltaan tehokas oikaisulaite varmistaa parhaan mahdollisen tasomaisuu- den. Palvelu on kuitenkin kaiken a ja o. Se on tärkeä osa tuotteen laatua. Toimitamme pienetkin erät nopealla toimitusajalla ja annamme tarvittaessa teknistä tukea asiakkaalle, hän jatkaa. Ruostumaton levy on hitaampaa leikata, koska sen leikkauksessa on oltava erityisen huolellinen. Levy ei saa naarmuuntua eikä likaantua. Ruostumattomat levyt voidaan toimittaa välipaperin kanssa. Asiakkaan toivomuksesta levyt voidaan myös kalvottaa ja leimata mustemerkinnällä. Levyt pakataan tavallisesti 1000 kg:n painoisiin nippuihin. Mustemerkintä kertoo teräksen sulatusnumeron, jonka perusteella voidaan selvittää terästehtaan sulatusanalyysin tiedot. Nimitysuutisia Tehtaalta tulevassa kelassa oleva välipaperi poistetaan leikkauslinjalla. Valmiiksi leikatut levyt voidaan toimittaa suojapaperin kanssa. Jyväskylän myyntiyksikkö Insinööri Petri Virtanen on nimitetty yksikön myyntipäälliköksi 2.1.2007 alkaen. Hän on aiemmin toiminut GWS Pikval Oy:ssä suunnittelutehtävissä ja projektipäällikkönä. Lahden myyntiyksikkö Insinööri Mika Piirainen on nimitetty Lahden myyntiyksikköön teräs- ja metallimyyjäksi 20.11.2006 alkaen. Hän on työskennellyt aiemmin Lahti Precision Oy:ssä ostopäällikkönä. Lapuan myyntiyksikkö Antti Järvinen on nimitetty teräs- ja metallimyyjäksi 25.9.2006 alkaen. Hän on aikaisemmin toiminut Hartman Rauta Oy:ssä kenttämyyjänä. Jyrki Hannila on nimitetty teräs- ja metallimyyjäksi 4.12.2006 alkaen. Hän toimi aiemmin Somotec Oy:ssä myyntitehtävissä. Porin myyntiyksikkö Mikko Reuna on nimitetty teräs- ja metallimyyjäksi 6.11.2006 alkaen. Hän on aiemmin toiminut Würth Oy:ssä teknisenä myyjänä. Turun myyntiyksikkö DI Kimmo Kuokkanen on nimitetty yksikön myyntipäälliköksi 1.1.2007 alkaen. Hän on työskennellyt Cargotec Oyj:llä tuotantopäällikkönä ja kehitystehtävissä. Tuotannonsuunnittelijat Pekka Uusitalo (vas.) ja Niklas Kemppinen sopivat yhdessä myyjien kanssa toimitusajat. He vastaavat kuormituksen hallinnasta ja toimitusvarmuudesta sekä pyrkivät optimoimaan kelan leikkauksen mahdollisimman tehokkaasti. Hankintaosasto, Lahti Marko Vaaljoki on nimitetty 18.9.2006 alkaen ostajaksi ohutlevyjen hankintaan. Hän toimi aikaisemmin Lotilan nauhalinjan työnsuunnittelijana. Viestintä, Lahti Markkinointiviestinnän suunnittelija Päivi Piirainen on nimitetty viestintäpäälliköksi 4.4.2007 alkaen. Hän vastaa ulkoisen viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta sekä BE Group -konsernin viestinnästä BE Group Oy Ab:ssa. TERÄSUUTISET BE Group Oy Ab:n asiakaslehti Julkaisija BE Group Oy Ab Helsingintie 50 PL 54, 15101 Lahti Puh. (03) 825 200 Faksi (03) 825 2503 Päätoimittaja Päivi Piirainen paivi.piirainen@ begroup.fi Painopaikka LahtiPrint Lahti 2007 Toimitus BE Group Oy Ab Mainostoimisto Fortuna Oy Taitto Mainostoimisto Fortuna Oy Osoitelähde BE Group Oy Ab:n asiakasja kohderyhmärekisteri. Henkilöstörekisterilain edellyttämä rekisteriseloste on nähtävissä BE Group Oy Ab:n toimitiloissa Helsingintie 50, 15100 Lahti. Myyntiyksiköt ja teräspalvelukeskukset Helsinki Joensuu Jyväskylä Lahti Puh. (09) 7744 4200 Puh. (013) 253 4500 Puh. (014) 333 4100 Puh. (03) 825 200 Faksi (09) 7744 4210 Faksi (013) 253 4510 Faksi (014) 333 4111 Faksi (03) 825 2514 Lappeenranta Lapua Oulu Pori Puh. (05) 229 4960 Puh. (06) 433 6400 Puh. (08) 564 4400 Puh. (02) 630 4800 Faksi (05) 229 4970 Faksi (06) 433 6415 Faksi (08) 564 4410 Faksi (02) 630 4810 Tampere Turku Puh. (03) 3142 4600 Puh. (02) 282 3400 Faksi (03) 3142 4610 Faksi (02) 282 3490 Tilaukset ja osoitteenmuutokset: info@begroup.fi www.begroup.fi