Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016
Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2016... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet (TRS)... 5 4.2 Imatran rikkidioksidi (SO 2 )... 6 4.3 Imatran typpidioksidi (NO 2 )... 6 4.4 Imatran hiukkaset (PM10 ja PM2,5)... 7 4.5 Imatran rikkilaskeuma... 8 5. Lappeenrannan ilmanlaatutulokset 2016... 9 5.1 Lappeenrannan hajurikkiyhdisteet (TRS)... 9 5.2 Lappeenrannan rikkidioksidi (SO 2 )... 10 5.3 Lappeenrannan typpidioksidi (NO 2 )... 11 5.4 Lappeenrannan hiukkaset (PM10 ja PM2,5)... 11 5.5 Lappeenrannan rikkilaskeuma... 13 6. Svetogorskin ilmanlaatutulokset 2016... 14 6.1 Svetogorskin hajurikkiyhdisteet (TRS)... 14 6.2 Svetogorskin rikkidioksidi (SO 2 ) ja Svetogorskin hiukkaset (PM10) Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 6.3 Svetogorskin typpidioksidi (NO 2 )... 14 7. YHTEENVETO... 15 1
1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittausasemista. Vuonna 2016 mittausverkossa oli 13 mittausasemaa. Näistä kahdellatoista suoritetaan jatkuvatoimista mittausta, mikä mahdollistaa reaaliaikaisen tiedonsaannin ilmanlaatutilanteesta koko mittausverkon alueella. Mittausasemat sijaitsevat teollisuuslaitosten ja asutus- ja liikennekeskusten lähistöllä. Mittausverkkoon kuuluvien laitteistojen hoidosta ja tulosten raportoinnista on vastannut Imatran seudun ympäristötoimi yhteistyössä paikallisen teollisuuden ja lähikuntien ympäristöviranomaisten kanssa yli 20 vuoden ajan. Etelä-Karjalan ilmanlaatu oli vuoden 2016 aikana enimmäkseen hyvää. Ilmanlaatua heikensi eniten maaliskuussa ja huhtikuussa esiintynyt katupölyajanjakso. Ilmatieteenlaitos ylläpitää valtakunnallista ilmanlaadun verkkopalvelua osoitteessa www.ilmanlaatu.fi. Verkkopalvelun sivuille päivittyy reaaliaikaisesti 51 Suomen paikkakunnan ilmanlaatutiedot. Kuva 1 : Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaalin sivuilla on reaaliaikaista ilmanlaatutietoa 51 paikkakunnalta ja 102 mittausasemalta 2
2. Mitattavia komponentteja Hajurikkiyhdisteitä (TRS) syntyy selluteollisuuden tuotantoprosessien yhteydessä. Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat jo pieninä pitoisuuksina yhdyskuntailmassa viihtyvyyshaittaa epämiellyttävän hajunsa takia. Yhdisteiden on tutkimuksissa todettu aiheuttavan myös terveydellisiä haittavaikutuksia kuten päänsärkyä ja pahoinvointia. Rikkidioksidin päästöjä (SO 2 ) syntyy Etelä-Karjalan alueella lähinnä energiatuotannossa ja teollisuudessa. Alueen rikkidioksidipitoisuudet kasvavat myös kaukokulkeuman vaikutuksesta. Veteen liuetessa rikkidioksidi muodostaa rikkihappoa, mikä märkälaskeumana aiheuttaa happamoitumista. Korkeat rikkidioksidipitoisuudet ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita ja astmakohtauksia. Typenoksideja (NO x ) syntyy liikenteestä ja lämmityksestä. Typenoksideista typpidioksidi (NO 2 ) on terveyden kannalta haitallisin. Se voi aiheuttaa hengitystieärsytystä, astmakohtauksia ja alttiutta hengitystietulehduksille. Hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja pienhiukkasia (PM2,5) esiintyy ilmassa luonnon omien päästöjen seurauksena, mutta niitä kulkeutuu ilmaan myös teollisuudesta, liikenteestä, energiantuotannosta ja kaukokulkeumana. Hengitettävät hiukkaset eli PM10 ovat kooltaan alle 10 µm hiukkasia ja pienhiukkaset eli PM2,5 ovat kooltaan alle 2,5 µm hiukkasia. Säätietoja, kuten tuulensuunta, tuulennopeus, lämpötila, kosteus ja paine, mitataan mittausverkon alueella kahdella sääasemalla. Imatran tulosten tarkastelussa käytettiin Rautionkylän sääaseman ja Lappeenrannan tulosten käsittelyssä Armilan sääaseman tuulitietoja. Säätietojen avulla voidaan päätellä epäpuhtauksien päästölähteitä, kulkeutumista ja muuntumista. 3
3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot Valtioneuvosto on antanut asetuksessaan 480/96 yhdyskuntailmanlaadulle ohjearvot ja asetuksessaan 38/2011 raja-arvot, joiden tavoitteena on ehkäistä asukkaiden terveysriskejä ja vähentää ympäristön pilaantumista. Ohjearvot ovat arvoja, joita pienempiin yhdyskuntailman pitoisuuksiin tulee pyrkiä. Raja-arvot ovat arvoja, joita pienempiä yhdyskuntailman pitoisuuksien tulee olla. PM2,5:lle on lisäksi annettu WHO:n vuorokausiohjearvo 25 µg/m³. Taulukko 1 : Valtioneuvoston päätöksen (Vnp 480/96) mukaiset ohjearvot Komponentti Aika Enimmäispitoisuus, (µg/m³) Typpidioksidi (NO 2 ), NO+NO 2 - vuorokausi (2.suurin/kk) - tunti (99 %-arvo/kk) -kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (NO+NO 2 yksikössä µg(no 2 )/m 3) (Vnp 38/2011) 70 150 30 Rikkidioksidi (SO 2 ) - vuorokausi (2.suurin/kk) - tunti (99 %-arvo/kk) - kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (Vnp 38/2011) Kokonaisleijuma (TSP) - vuosi - vuorokausi (98 %-arvo/a) Hengitettävät hiukkaset (PM1 0) Haisevat rikkiyhdisteet - vuorokausi (2. suurin/kk) (TRS) *) yksikössä µg(s)/m³ 80 250 20 50 120 - vuorokausi (2. suurin/kk) 70 Taulukko 2: Valtioneuvoston asetuksen (79/2017) mukaiset raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi Komponentti Aika Enimmäispitoisuus (µg/m³) Typpidioksidi (NO 2 ) 1 tunti vuosi 200 40 10 (* Sallittujen ylitysten määrä, kpl 18 Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 tunti 24 tuntia 350 125 24 3 Hengitettävät hiukkaset (PM1 0) Pienhiukkaset (PM2, 5) 24 tuntia 50 1 vuosi 40 vuosi 25 35 4
4. Imatran ilmanlaatutulokset 2016 Imatran ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna vuonna 2016 enimmäkseen hyvää. Laatuluokaltaan huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaatua mitattiin hetkittäin Mansikkalan, Pelkolan ja Rautionkylän mittausasemilla. Ilmanlaatu heikkeni eniten maalis- ja huhtikuussa keväisen katupölyajanjakson aikana, sekä ajoittain paikallisten metsä- ja metalliteollisuuden hajurikkiyhdiste-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen seurauksena. Pelkolassa ilmanlaatua heikensi Svetogorskin tehtaan päästöt. Rajaliikenteen vähenemisen myötä Pelkolan typpidioksidipitoisuudet ovat laskeneet. Kaukokulkeuman mukana tulleet epäpuhtaudet vaikuttivat Imatran ilmanlaatuun ajoittain. 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet (TRS) Imatran suurimmat TRS:n pitoisuudet mitattiin Rautionkylän mittausasemalla. Valtioneuvoston antama TRS:n eli hajurikkiyhdisteiden ohjearvo ylittyi Rautionkylän mittausasemalla huhtikuussa 2016. Rautionkylän mittausasemalla hajutunteja eli yli 3 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin 477 tuntia, Pelkolassa 448 tuntia ja Mansikkalassa 46 tuntia. Imatran ulkoilman TRS - yhdisteiden pitoisuudet olivat vuosikeskiarvollisesti samaa suuruusluokkaa kuin edellisinä 15 vuotena, mutta hajutunteja mitattiin Rautionkylässä vuonna 2016 65 % enemmän kuin edellisenä vuotena. TRS - pitoisuudet ovat kuitenkin selvästi pienentyneet viimeisen 20 vuoden aikana paikallisten sellutehtaiden prosessimuutosten ansiosta. Kuva 2: Rautionkylän ja Pelkolan TRS - yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 10 µg(s)/m³ ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet vuosina 1988 2016 5
4.2 Imatran rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidin pitoisuudet Imatran mittausasemilla olivat vuonna 2016 alle ohje- ja rajaarvojen. Rautionkylässä mitattiin Imatran suurimmat rikkidioksidin tuntipitoisuudet. Rautionkylän rikkidioksidin pitoisuuksiin vaikuttaa enimmäkseen Stora Enson Imatran tehtaiden päästöt ja Pelkolan pitoisuuksiin Svetogorskin tehtaan päästöt. Mansikkalan mittausasemalla pitoisuuksia kasvattavat enimmäkseen liikenteen päästöt. Kaikilla mittausasemilla pitoisuustasot kasvavat ajoittain kaukokulkeuman seurauksena. Imatralla rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet alle ohje- ja raja-arvojen 1997 2003 ja 2005 2016. Kuva 3: Rautionkylän ja Pelkolan rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % - tuntiarvot vuosina 1988 2016 4.3 Imatran typpidioksidi (NO 2 ) Vuonna 2016 Imatran suurimmat NO 2 - pitoisuudet mitattiin Mansikkalan mittausasemalla. Pitoisuudet olivat suurimmillaan maaliskuussa. Pelkolan NO 2 - pitoisuudet ovat laskeneet rajaliikenteen vähentymisen seurauksena. Vuoden 2016 typpidioksidien pitoisuudet Imatralla olivat 27-56 % ohjearvoista. Typenoksidien pitoisuuksille on tyypillistä ajallinen vaihtelevuus liikennemäärien mukaan varsinkin kaupunkien keskustoissa ja vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla sekä myös vuodenajan mukaan. Teollisuuden NO x - päästöt eivät näy mittauksissa yhtä selvästi kuin liikenteen päästöt. 6
4.4 Imatran hiukkaset (PM10 ja PM2,5) Imatralla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet (PM10) kohosivat katupölyepisodin seurauksena maalis- ja huhtikuussa. Hengitettävien hiukkasten ohjearvo ylittyi Mansikkalassa maaliskuussa. Rautionkylän ja Teppanalan mittausasemilla PM10:n ohjearvo ei ylittynyt. Kuva 4: Teppanalan ja Mansikkalan PM10:n vuosikeskiarvot ja ohjearvoon verrattavat pitoisuudet 1995-2016 Pienhiukkasia (PM2,5) mitattiin Imatralla Teppanalassa. WHO:n vuorokausiohjearvo ei ylittynyt Teppanalan mittausasemalla vuonna 2016. PM2,5:n pitoisuustasot kohosivat kovien pakkasten aikaan sekä kaukokulkeuman vaikutuksesta. Kuva 5: Teppanalan PM2,5:n vuorokausikeskiarvot vuonna 2016 ja WHO:n ohjearvo 25 µg/m³ 7
4.5 Imatran rikkilaskeuma Imatran laskeuma-asemien kokonaisrikkilaskeuma on pienentynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Rikkilaskeuman tavoitetaso ylittyi kuitenkin Pelkolan ja Rautionkylän laskeuma-asemilla vuonna 2016. Kuva 6: Imatran laskeuma-asemien rikkilaskeumat vuosina 1990 2016 Kuva 7: Rautionkylän ilmanlaadun mittauskoppi, laskeumakeräin ja ilmanlaadun mittalaitteita 8
5. Lappeenrannan ilmanlaatutulokset 2016 Lappeenrannan kaupungin alueella ilmanlaatua mitattiin sekä Lappeenrannan ydinalueella että entisen Joutsenon kaupungin alueella. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna ilmanlaatu oli vuonna 2016 enimmäkseen hyvää kaikilla mittausasemilla. Huonoa ja erittäin huonoa ilmanlaatua mitattiin maalis- ja huhtikuussa katupölyajanjakson aikana. Ilmanlaatua heikensivät eniten kevätpölykauden aikana kohonneet hiukkaspitoisuudet sekä tehtaiden toimintahäiriöiden aiheuttamat kohonneet hajurikkiyhdistepäästöt. 5.1 Lappeenrannan hajurikkiyhdisteet (TRS) Vuonna 2016 hajurikkiyhdisteitä eli TRS:ää mitattiin Lappeenrannassa viidellä mittausasemalla: Lappeenrannan keskustassa, Tirilässä, Lauritsalassa sekä Joutsenon alueella Pulpin ja Joutsenon keskustan mittausasemilla. TRS:n ohjearvo ei ylittynyt vuoden 2016 aikana millään Lappeenrannan mittausasemalla. Yli 3 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja eli ns. hajutunteja mitattiin Lappeenrannan keskustassa 46 tuntia, Tirilässä 196 tuntia, Lauritsalassa 136 tuntia, Pulpilla 210 tuntia ja Joutsenon keskustassa 126 tuntia. Lappeenrannan hajurikkiyhdistepitoisuudet ovat pienentyneet viimeisen 20 vuoden aikana. Vuonna 2016 Lauritsalassa TRS:n pitoisuustaso oli selvästi alhaisempi kuin edellisenä vuotena ja Pulpin pitoisuustasot oli samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuotena. Kuva 8: Tirilän ja Lauritsalan mittausasemien TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 10 µg(s)/m³ ylitysosuudet (%) vuosina 1989-2016 9
Kuva 9: Pulpin ja Joutsenon keskustan TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 10 µg(s)/m³ ylitykset prosentteina vuosina 1990-2016 5.2 Lappeenrannan rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidia mitattiin Tirilän, Ihalaisen, Pulpin ja Joutsenon keskustan mittausasemilla. Pitoisuudet ovat pienentyneet viimeisen 20 vuoden aikana. Pitoisuudet Lappeenrannassa ovat aina olleet alle ohje- ja raja-arvojen. SO 2 -pitoisuudet kohoavat kovien pakkasten, tehtaiden toimintahäiriöiden sekä kaukokulkeumaepisodien aikana. Kuva 1 0: Tirilän ja Pulpin mittausasemien rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % - tuntikeskiarvot vuosina 1989-2016. Lappeenrannan keskustan rikkidioksidimittaus lopetettiin maaliskuussa 2013. 10
5.3 Lappeenrannan typpidioksidi (NO 2 ) Typpidioksidia mitattiin vuonna 2016 Lappeenrannan keskustassa, Ihalaisessa ja Pulpilla. Typpidioksidin pitoisuustasoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuosien varrella. Ihalaisen mittausasemalla pitoisuustaso on suurempi kuin muilla mittausasemilla. Suurimmillaan pitoisuudet olivat tammikuussa. Lappeenrannassa typenoksidipitoisuuksien keskeinen päästölähde on liikenne. Typpidioksidipitoisuudet kohoavat liikennekeskuksissa aamuruuhkien aikana sekä kovan pakkasen ja alhaisen tuulennopeuden vaikutuksesta. Pitoisuudet olivat Lappeenrannan keskustassa 25-53 %, Ihalaisessa 30-71 % ja Pulpilla 20 37 % ohje- ja raja-arvoista. 5.4 Lappeenrannan hiukkaset (PM10 ja PM2,5) Lappeenrannassa mitattiin vuonna 2016 hengitettäviä hiukkasia (PM10) neljällä mittausasemalla: Lappeenrannan keskustassa, Lauritsalassa, Ihalaisessa ja Joutsenon keskustassa. Pienhiukkasia (PM2,5) mitattiin Tirilässä, Lappeenrannan keskustassa ja Pulpilla. Vuonna 2016 keväinen katupölyajanjakso kasvatti hiukkaspitoisuuksia maalis-huhtikuussa. Hengitettävien hiukkasten (PM10) ohjearvo ylittyi Ihalaisessa ja Lappeenrannan keskustassa maaliskuussa sekä huhtikuussa. Hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvo ei ylittynyt millään Lappeenrannan mittausasemista vuoden 2016 aikana, vaikkakin rajaarvon numeerisarvon ylityksiä mitattiin muutamina päivinä kaikilla mittausasemilla. Kuva 11: Lappeenrannan keskustan, Lauritsalan, Ihalaisen ja Joutsenon keskustan hengitettävien hiukkasten raja-arvon numeerisarvon 50 µg/m³ylitysten lukumäärät vuosina 1997-2016 11
Kuva 1 2: Lappeenrannan keskustan, Tirilän ja Pulpin mittausasemien pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) vuorokausikeskiarvot vuonna 2016 WHO:n vuorokausiohjearvo ei ylittynyt Lappeenrannan mittausasemilla vuoden 2016 aikana. PM2,5:n pitoisuudet kohoavat pakkasen ja vähätuulisen säätilan aikana, sekä kaukokulkeuman vaikutuksesta. PM2,5:n pitoisuuksien vuosiraja-arvo 25 µg/m³ei myöskään ylittynyt vuonna 2016. Kuva 1 3: Lappeenrannan keskustan mittausasema sijaitsee Snellmaninkadun varrella olevan Kauppahallin tiloissa. 12
5.5 Lappeenrannan rikkilaskeuma Valtioneuvoston antama tavoitetaso rikille ylittyi Ihalaisen laskeumapisteellä vuonna 2016. Laskeuman vertailupiste sijaitsi Ruokolahdella Äitsaaressa. Lappeenrannan laskeuma-asemien rikkimäärät ovat laskeneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Kuva 1 4: Lappeenrannan laskeuma-asemien rikkilaskeumat vuosina 1993-2016 13
6. Svetogorskin ilmanlaatutulokset 2016 Vuonna 2016 Svetogorskissa mitattiin ilmanlaatua yhdellä mittausasemalla, joka sijaitsi Svetogorskin hotelli Complexin parkkipaikalla. Ilmanlaatu Svetogorskissa on parantunut 2000 - luvulla. Vuonna 2016 Svetogorskissa mitattiin hajurikkiyhdisteitä ja typenoksideja. 6.1 Svetogorskin hajurikkiyhdisteet (TRS) Vuonna 2016 Svetogorskissa mitattiin usein kohonneita TRS:n pitoisuuksia. Pitoisuudet olivat kuitenkin vuositasolla samaa suuruusluokkaa kuin edellisinä kahtena vuotena. 1900- luvun lopussa ja 2000 - luvun aikana Svetogorskin tehtaalla tehdyt prosessimuutokset ovat vähentäneet TRS - päästöjä ilmaan. Vuonna 2016 TRS:n suomalainen vuorokausiohjearvo ylittyi Svetogorskissa helmi- ja marraskuussa. Ns. hajutunteja eli yli 3 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin mittausasemalla 1174 tuntia. Kuva 1 5: Svetogorskin TRS- yhdisteiden vuosikeskiarvot yksikössä µg(s)/m³ ja tuntipitoisuuden 10 µg(s)/m³ylitykset prosentteina vuosina 1990 2016 6.3 Svetogorskin typpidioksidi (NO 2 ) Vuonna 2016 Svetogorskissa typenoksidien pitoisuudet olivat alle Suomen ohje- ja rajaarvojen. Suurimmat pitoisuudet mitattiin tammikuussa. Vuoden 2016 pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuotena. 14
7. YHTEENVETO Etelä-Karjalan ilmanlaatu oli vuoden 2016 mittausten perusteella enimmäkseen hyvää. Maalis-huhtikuussa vallinnut katupölyjakso heikensi ilmanlaatua kaikkialla Etelä- Karjalassa. Paikallisten teollisuuslaitosten prosessiuudistusten ansiosta Etelä-Karjalan ilmanlaatu on parantunut viimeisten 20 vuoden aikana. Ongelmana ovat edelleen joka keväinen katupölyajanjakso sekä ajoittain kohoavat hajurikkiyhdistepitoisuudet (TRS), jotka heikentävät alueen ilmanlaatua ja asumisviihtyvyyttä. Myös kaukokulkeumaepisodit heikentävät alueen ilmanlaatua aika ajoin. Ilmatieteenlaitos ylläpitää valtakunnallista verkkopalvelua ilmanlaatuportaalia. Portaalin sivuilta on mahdollista seurata Etelä-Karjalan ja kaiken kaikkiaan 51 Suomen kunnan ilmanlaatutietoja reaaliaikaisesti (www.ilmanlaatu.fi ). Uutisvuoksessa julkaistaan ilmanlaatuindeksitiedotetta tiistain ja lauantain lehdissä. Imatran seudun ympäristövalvonnan kotisivuilta (www.imatraseudun ymparistotoimi.fi) on luettavissa Etelä-Karjalan ilmanlaadun vuosiraportit vuosilta 2004-2016, sekä vuosiraportin tiivistelmälehdyköitä vuosilta 2005-2016. Kuva 1 6: Ilmanlaatu Etelä-Karjalassa vuonna 2016 ilmanlaadun tunti-indeksillä arvioituna 15
Kuva 17: Kuva Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkon Enview tiedonkeruuohjelman tulossivusta 16
Yhteystiedot: Imatran seudun ympäristövalvonta Virastokatu 2 55 100 IMATRA puh: 020 61 74301, 020 61 74319 e-mail:ymparistotoimi@imatra.fi Raportti luettavissa osoitteesta: http://www.imatranseudunymparistotoimi.fi/palvelut/ilmanlaadun-valvonta/ilmanlaadun-raportit/ 17