LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 90/2010/1 Dnro LSSAVI/215/04.08/201 Annettu julkipanon jälkeen 31.8.2010 ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. HAKIJA Juha Nikkola Tuomikyläntie 331 60720 Tuomikylä ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus koskee nykyisen sikalan laajentamista Ilmajoen kunnan Peltoniemen kylässä kiinteistöllä Tuominiemi RN:o 10:89. Tilalla on nykyisin yhdistelmäsikala, jossa on 530 lihasikaa ja 84 emakkoa. Toimintaa laajennetaan jatkamalla nykyisiä sikalarakennuksia koilliseen ja luoteeseen, sekä rakentamalla nykyisten sikalarakennusten pohjoispuolelle uusi välikasvattamo. Laajennuksen jälkeen eläinmääräksi tulisi 1757 lihasikaa ja 264 emakkoa porsaineen. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 22.2.2010. Hakemusta on täydennetty 8.8.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 kohdan a alakohdan mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 kohdan a alakohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, jos eläinsuoja on tarkoitettu 1000 lihasialle. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi

2 AIKAISEMMAT LUVAT Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Nykyisellä toiminnalla on Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan 25.6.2002 myöntämä ympäristösuojelulain mukainen ympäristölupa 76 joutilasemakolle ja 24 porsivalle emakolle, enintään 360 vieroitetulle porsaalle sekä enintään 563 lihasialle tai kasvatettavalle siitossialle. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Hakemuksen mukainen rakennuspaikka sijaitsee Ilmajoen kunnan Peltoniemen kylässä noin 7,5 km Ilmajoen keskustasta itään. Rakennuspaikan lähialueella on peltoa ja asuntoja. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat nykyisestä sikalasta noin 160, 200, 260 ja 290 metrin etäisyyksillä kaakossa, noin 170 metrin etäisyydellä idässä (tilalla on hevosia), noin 210 ja 250 metrin etäisyyksillä etelässä, noin 290, ja 350 metrin etäisyyksillä koillisessa, joista lähimmällä naapurilla on lypsykarjaa, noin 350 metrin etäisyydellä lännessä sekä noin 250 metrin etäisyydellä luoteessa. Laajennuksesta lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat noin 140 metrin etäisyydellä idässä (tilalla on hevosia), noin 150, 180,260 ja 270 metrin etäisyyksillä kaakossa, noin 170 metrin etäisyydellä luoteessa, noin 210 ja 310 metrin etäisyyksillä koillisessa, joista lähimmällä naapurilla on lypsykarjaa, noin 260 metrin etäisyydellä etelässä sekä noin 300 metrin etäisyydellä lännessä. Eläinsuojan sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Jäpin I-luokan pohjavesialue (10 145 10), sijaitsee noin 9,5 km:n etäisyydellä eläinsuojasta. Tilalla on yhteinen vedenottamo Pohjanmaan Jalostuskeskuksen (nyk. Faba Sika Oy) kanssa. Eläintilat ja tuotanto Laajennuksen jälkeen sikalarakennukseen tulee tilat 264 emakolle ja 1 757 lihasialle. Eläinten ruokinta perustuu koneelliseen ja automatisoituun liemiruokintaan, joka mahdollistaa hyvän rehuoptimoinnin. Tuotettava lihamäärä on noin 500 000 kg vuodessa. Rakennettavaan sikalarakennukseen poistoilmahormit tulevat katolle.

3 Lannan ja jätevesien varastointi Sikalan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Lietelanta johdetaan kolmeen erilliseen lietesäiliöön. Tilalla on yksi peltikatteinen lietesäiliö, jonka tilavuus on 1900 m 3. Lisäksi tilalle rakennetaan kaksi uutta avointa lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 1800 m 3 + 1800 m 3 ja lietesäiliöt täytetään alakautta. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen kanssa noin 5 829 m³. Sikalarakennusten lietekuilut toimivat imulannanpoistolla. Sikalan pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jätteet Varastot Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä 326,50 hehtaaria peltoa, josta sopimuspeltoa on 256,08 hehtaaria, omaa peltoa 41,55 ha ja vuokrapeltoa 28,94 hehtaaria. Lanta levitetään viikoilla 17-25 (70 %), ja 33-42(30 %). Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, rehujäte, metalliromu, muovit ja ongelmajätteet kuten jäteöljyt ja akut. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilalla sijaitsee 13 000 ja 6000 litran polttoainesäiliöt, jotka ovat varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Tilan maatalouskonekorjaamossa varastoidaan muita öljytuotteita noin 400 litran verran. Toiminnasta aiheutuva liikenne Teuras- ja rehuautot liikennöivät kerran viikossa ja jätekuljetukset hoidetaan joka 2. viikko. Lietteen ajoa on kevään ja syksyn levitysviikkoina, yhteensä n. 335 kuormaa / vuosi. Keväällä määrästä levitetään 235 kuormaa ja syksyllä 100 kuormaa. Hyvän sijaintinsa ansiosta sikalan läheisyydessä tapahtuva liikennöinti ei aiheuta ympäristölle haittaa ja yleisellä tiellä liikennöinti vastaa normaalia maaseudun tieliikennettä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Onnettomuus- ja toiminnalliset riskit aiheutuvat mahdollisista laitehäiriöistä, murrosta sekä tulipalosta. Em. riskitekijöistä aiheutuvat haitat estetään ja minimoidaan varustamalla ruokinta- ja ilmastointilaitteet hälytystekniikalla niin, että häiriön sattuessa hälytyksen saanut henkilö ehtii pai-

4 kalle mahdollisimman pian. Lisäksi ulko-ovet tehdään lukollisiksi ja sikalaan hankitaan tarvittava alkusammutuskalusto. Erillisen turvallisuussuunnitelman tarve harkitaan yhdessä pelastusviranomaisen kanssa. Ennakoitavat riskit koskevat lähinnä yhtiön omaa tuotantoa eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa. Sikalassa syntyvien kaasujen poisto hallitaan automaattiohjatulla ilmastoinnilla niin, että eläintiloista poistuva ilmamäärä vastaa aina kulloistakin tarvetta ja katolle asennettavat hormit sekoittavat poistoilman riittävän ylhäällä oleviin ilmakerroksiin. Lisäksi osastoihin asennettava sumukastelujärjestelmä sitoo pölyä ja vähentää hajua sitovien pölypartikkeleiden leviämistä ympäristöön. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Tarkastus Lausunto Lupahakemus on kuulutettu ajalla 7.6. - 6.7.2010. Kuulutus on ollut nähtävillä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa sekä Ilmajoen kunnan ilmoitustaululla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Ilmajoen kunnantoimistolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Ilmajoen kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta, ympäristökeskuksen YVA -yhteysviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille asianosaisille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus 11.3.2010. Tarkastuksesta on laadittu muistio, joka on liitetty asiakirjoihin. Ilmajoen kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: Kyseessä on yli 3-kertainen laajennus. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan yli 2,5-kertainen laajennus vastaa uuden eläinsuojan rakentamista. Mikäli hanketta verrataan uuden eläinsuojan rakentamiseen, käytetään lupaharkinnassa pidempiä etäisyyssuosituksia kuin laajennushankkeessa. Käytettäessä ympäristöministeriön kirjeen Dnro YM4/401/2002 ohjeistusta uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyyssuosituksia häiriintyvästä kohteesta -taulukkoa, tulisi vastaavan uuden eläinsuojan etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta olla normaaleissa olosuhteissa noin 380 metriä ja vaativissa olosuhteissa noin 450 metriä. Pienempää etäisyyttä mahdollistavia seikkoja tässä hankkeessa ovat: kyseessä on ole-

5 massa olevan eläinsuojan laajennus, laajennus suuntautuu poispäin häiriintyvästä kohteesta, poistoilma puhalletaan korkealle ja ruokinnan suunnittelussa käytetään optimointiohjelmaa. Toisaalta pidempää etäisyyttä edellyttäviä seikkoja tässä hankkeessa ovat: kyseessä on sikala, eikä tilan kaikkia lantavarastoja ole katettu (uudet lietesäiliöt on esitetty rakennettavaksi kattamattomana). Ympäristölupamenettelyssä on otettava huomioon toiminnan tavanomaisuus suhteessa lähialueen maankäyttöön. Hakemuksen mukainen toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, mutta alueella on myös kohtuullisesti muuta asutusta. Naapuruussuhdelain mukaan toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa naapureille. Ympäristölautakunta suhtautuu lausunnon antajana myönteisesti esitettyyn hankkeeseen, mutta toteaa samalla että koska kyseessä on näin iso sikalayksikkö, ja koska etäisyydet lähimpiin naapureihin ovat melko lyhyet, tulee hajuhaittoja jossain määrin alueella todennäköisesti esiintymään. Mikäli lupaviranomainen toteaa, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa, tulisi hajuhaittojen minimoimiseksi käyttää kaikki kohtuullisesti käytettävissä olevat keinot, mm. uudet lietesäiliöt tulisi toteuttaa katettuina. Ilmajoen kunnanhallitus yhtyy ympäristölautakunnan lausuntoon. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen YVA-yhteysviranomainen on 7.5.2010 antanut päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta. Juha Nikkolan lihasikalatoiminnan laajentamiseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, koska hankkeesta ei aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan rinnasteisia YVA- lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa, että suunnitellun yhdistelmäsikalatoiminnan laajentamisen jälkeen tilalla Tuominiemi RN:o 10:89 olisi paikat yhteensä 264 emakolle porsaineen ja 1 757 lihasialle. Sikalan eläinmäärä vastaa tällä hetkellä noin 816 eläinyksikköä. Laajennuksen jälkeen eläinsuojan eläinyksikkömäärä vastaa noin 2 655 eläinyksikköä. Sikala ei sijaitse eikä sen lähistöllä ole pohjavesialueita. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat suunnitellusta sikalan rakennuspaikasta noin 135, 155, 210, 220 ja 260 metrin etäisyyksillä sekä jalostussikalan rivitalo noin 175 metrin etäisyydellä. Ympäristöministeriön etäisyyssuositusten mukaan 2 655 eläinyksikön sikalan etäisyyssuositus lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on suotuisissa olosuhteissa 355 metriä, normaaleissa olosuhteissa 385 metriä ja vaativissa olosuhteissa 455 metriä. Laajennuksen myötä sikalan eläinyksikkömäärä kasvaa noin 3,25 kertaiseksi, joten laajennusta voidaan verrata uuteen toimintaan. Sikalan etäisyys lähimpiin naapureiden asuinra-

6 Muistutukset ja mielipiteet kennuksiin ei ole lähelläkään suositeltua etäisyysvaatimusta, vaikka käytettäisiin suotuisten olosuhteiden etäisyysvaatimusta. Toiminnanharjoittajan tulee ensisijaisesti harkita vaihtoehtoista sijoituspaikkaa sikalatoiminnan laajennukselle tai miettiä muita toimenpiteitä, joilla voidaan estää naapureille aiheutuvia hajuhaittoja. Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annetuista lausunnoista ja muistutuksista 7.7. 9.8.2010 välisenä aikana. Hakija on sähköisesti ilmoittanut 8.8.2010 antamassaan vastineessa, että lupaviranomainen ottaisi huomioon lupapäätöstä tehdessään tilan pitkän historian sikatalouden harjoittamisessa. Tilan nykyisen ympäristöluvan pienuudesta johtuen laajentamisen eläinyksikkömäärän kerroin nousee yli kolminkertaiseksi. Taloudellisia näkökohtia tarkasteltaessa laajennuksen tulee olla tietyn suuruinen, että saadaan riittävä kassavirta yritykseen ja tällöin pystytään selviytymään pankin asettamista velvoitteista ja myös palkkaamaan vierasta työvoimaa. Koska kyseessä on yhdistelmäsikalatoiminnan laajennus, eläinyksikkömäärän kerroin nousee helposti yli 2,5 mikä on ympäristöministeriön suositus puhuttaessa vanhan luvan laajennuksesta. Yhdistelmäsikalatoiminta on taloudellisesti osoittautunut järkevimmäksi sikatalouden muodoksi kaikkina aikoina. Nykyään toimittaessa pienillä marginaaleilla sikataloudessa, toiminnan hajauttaminen eri paikkoihin lisäisi liiaksi kustannuksia ja menetettäisiin mittakaava- ja synergiaetuja. Näin ollen paras vaihtoehto tuotantotoiminnan laajentamiselle olisi nykyisten sikalarakennusten yhteyteen. Suunnittelutarveratkaisuhakemuksen yhteydessä hakija ja Ilmajoen kunnan vt. tekninen johtaja / kaavoitusarkkitehti ja kunnan rakennustarkastaja sopivat, että mikäli hankkeelle saadaan ympäristölupa ja hanke toteutuu, lietesäiliöt katettaisiin ja ilmanpoistohormit varustettaisiin suihkuvirtaushatuilla. Tutkimuksen mukaan katettu lietesäiliö aiheuttaa ainoastaan 1-17 % kokonaishajupäästöistä kun taas kattamaton 24 58%. Puhaltamalla sikalan poistoilma korkealle parannetaan osaltaan sikalan läheisyydessä olevien asumisviihtyvyyttä. Toivoisin lupaviranomaisen ottamaan myös huomioon päätöstä tehdessään, että naapurien kuulemisen yhteydessä ei tullut muistutuksia tai mielipiteitä hanketta vastaan. Myös Ilmajoen tekninen lautakunta oli yksimielisesti hankkeen kannalla suunnittelutarveratkaisussa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto hylkää Juha Nikkolan ympäristölupahakemuksen, joka koskee yhdistelmäsikalan laajentamista 84

7 RATKAISUN PERUSTELUT emakon ja 530 lihasian sikalasta 264 emakon ja 1757 lihasian sikalaksi tilalla Tuominiemi RN:o 10:89 Ilmajoen kunnan Peltoniemen kylässä osoitteessa Tuomikyläntie 331, 60720 TUOMIKYLÄ. Ilmajoen kunnan nykyiselle toiminnalle 25.6.2002 myöntämä ympäristölupa jää muuttamattomana voimaan. Ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2. momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää mm. ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Sikaloista aiheutuva merkittävin haitta on yleensä hajuhaitta. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan hakemuksen mukainen laajennus lisäisi merkittävästi hajuhaittoja. Sijoituspaikka on avointa peltoaukeaa, jossa hajut pääsevät esteettä leviämään vallitsevasta tuulensuunnasta riippuen. Mahdollisia haitankärsijöitä sijaitsee lähes kaikissa ilmansuunnissa, myös vallitsevien tuulensuuntien alapuolella varsin lähellä suunniteltua sikalatoimintaa. Suunnitellun toiminnan laajuuden ja sijoituspaikan vuoksi toiminnasta aiheutuisi todennäköisesti kokonaisuutena arvioiden eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17.n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, mikä estää laajentamista koskevan luvan myöntämisen. Aluehallintovirasto on lupaharkinnassaan tarkastellut oikeuskäytäntöä, ympäristöministeriön kirjettä YM4/401/2002 kotieläinsuojien ympäristöluvista ja omaa lupakäytäntöään. Ympäristölupahakemuksen tarkoittama toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle alueelle, joten luvan myöntämiselle ei ole kaavoituksellista estettä. Vaikka alue on maatalousvaltaista seutua, sikalatoiminnan harjoittamista ei kuitenkaan voida nyt haetun luvan tarkoittamassa laajuudessa pitää alueelle tavanomaisena toimintana.

8 Eläinten määrä ylittää IPPC-direktiivin (ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettu neuvoston direktiivi 96/61/EY) liitteessä I mainitun teolliseksi toiminnaksi katsotun 2000 lihasian määrän. Eläinyksikköinä laskettuna Nikkolan sikala vastaisi laajennuksen jälkeen 2655 eläinyksikköä mikä vastaa yhtä monta lihasikaa. Ympäristöministeriön kirjeessä annetun suosituksen mukaan vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden häiriintyviin kohteisiin tulisi olla vähintään 100 metriä ja laajentamisen tulisi tapahtua häiriintyvästä kohteesta poispäin, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Ympäristöministeriön kirjeen suosituksen mukaan talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettavan 2655 eläinyksikön tuotantorakennuksen tulisi olla häiriintyvästä kohteesta normaaliolosuhteissa n. 380 metrin etäisyydellä ja vaativissa olosuhteissa yli 450 metrin etäisyydellä. Kirjeessä todetaan lisäksi, että sikaloiden hajuhaittaa arvioitaessa tulisi käyttää vaativien olosuhteiden edellyttämiä etäisyysohjeita. Aluehallintovirasto on lupakäytännössään katsonut, että huomattavan suuret laajennukset tulee rinnastaa uusiin toimintoihin. Korkein hallintaoikeus on ratkaisussaan KHO:2005:88 katsonut, että sikalan laajennuksessa oli kyse uuteen hankkeeseen rinnastettavasta toiminnasta. Sikalassa oli entuudestaan pidetty 45 emakkoa ja kolme liha- tai siitossikaa. Laajennushakemus koski enintään 200 lihasian, enintään 36 siitossian ja enintään 126 emakon (porsaineen) pitämistä. KHO totesi myös 17.3.2006 antamassaan ratkaisussa (Taltionumero 610 Dnro 2794/1/04), että ympäristönsuojelulain mukaisia edellytyksiä oli arvioitava samalla tavoin kuin arvioitaessa edellytyksiä uuden toiminnan sijoittamiseen, koska ympäristölupahakemuksen mukainen eläinyksikkömäärä oli lähes kolminkertainen verrattuna aikaisemmin myönnetyn luvan eläinyksikkömäärään. Ympäristölautakunta oli myöntänyt luvan enintään 120 emakon ja 600 lihasian pitämiselle ja laajennushakemus koski 360 emakon ja 1700 lihasian pitämistä. Nikkolan sikalassa nykyisin pidettävien sikojen eläinmäärä vastaa eläinyksikköinä noin 31 % siitä eläinyksikkömäärästä, jolle on nyt haettu ympäristölupaa, joten laajennus on eläinyksikkömäärän perusteella arvioituna yli kolminkertainen. Laajennus on siten niin suuri, että ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä on arvioitava uutena hankkeena, minkä vuoksi etäisyyksien lähimpiin häiriintyviin kohteisiin tulee olla pidempi kuin pienissä toiminnan laajennuksissa. Lupahakemuksen tarkoittaman laajennushankkeen lähimmät häiriintyvät kohteet ovat kolme omakotitaloa, jotka ovat noin 140 metrin, 150 metrin ja 180 metrin päässä. Neljäs asuinrakennus, joka sijaitsee noin 170 metrin päässä, on jalostuskeskuksen rivitalo. Edellä mainittujen neljän asuinrakennuksen lisäksi n. 450 metrin etäisyydellä tuotantorakennuksesta on 8 muuta naapurien omakotitaloa.

9 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Aluehallintovirasto on lisäksi katsonut, että sikalatoiminnasta muodostuvia haittoja ei voida riittävässä määrin estää lupamääräyksilläkään. Pääosa sikalatoiminnan hajuhaitoista muodostuu varsinaisesta eläinsuojatoiminnasta ja sen poistoilman kulkeutumisesta ympäristöön ja lähiasutuksen alueelle. Poistoilman käsittelemiseksi ei ole Suomessa käytössäolevaa tekniikkaa, jota olisi suunniteltu ja kokeiltu eläinsuojien käyttöön. Ympäristöministeriön kirjeessä on todettu, että siinä annetut periaatteet tulisi ottaa huomioon lupaharkinnassa yhtenäisen linjan noudattamiseksi, mutta että lopullisessa päätösharkinnassa on kuitenkin aina otettava huomioon paikalliset olosuhteet. Aluehallintovirasto on tapauskohtaisen harkinnan perusteella omassa lupakäytännössään joissakin tapauksissa hyväksynyt kirjeen mukaisia suosituksia lyhyemmät etäisyydet häiriintyviin kohteisiin ja katsonut, että toiminnasta aiheutuvia haittoja voidaan riittävästi ehkäistä lupamääräyksillä. Nikkolan sikalan laajennushankkeen läheisyydessä on kuitenkin useita häiriintyviä kohteita, jotka eivät ole lähelläkään suositusetäisyyksiä. Suunniteltu laajennus ei myöskään sijoittuisi poispäin häiriintyvistä kohteista. Hakemuksessa ei ole esitetty sellaisia hajupäästöjen vähentämistoimia, että niillä voitaisiin riittävästi estää toiminnasta aiheutuvia päästöjä. Kohtuullisin kustannuksin saatavilla olevista hajupäästöjä riittävästi poistavista tekniikoista tai muista teknisistä menetelmistä ei ole tarpeeksi käyttökokemuksia tai tutkimustietoa, joten tekniikoita ei voida pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan määritelmän mukaisina eikä niitä voida edellyttää käyttöönotettaviksi. Lupamääräyksillä ei siten ole voitu määrätä riittävistä päästöjen vähentämistoimista, jotta ympäristölupa olisi voitu myöntää haetulle paikalle. Sikalan suunnitellun sijoituspaikan lähistöllä ei myöskään ole vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja, joten lupaviranomainen ei ole voinut edellyttää muuta sijoituspaikkaa ysl 6 :n 2 mom mukaisesti. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003)

10 LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 740 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksuna 3480 euroa, josta on vähennetty 50 %, koska kyse on luvanmukaisen toiminnan jatkamisesta tämän päätöksen saatua lainvoiman. Toimintaa jatketaan Ilmajoen kunnan myöntämällä ympäristöluvalla. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan eläinsuoja jossa 264 emakkoa ja 1757 lihasikaa lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 3 480 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus

11 MUUTOKSENHAKU Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa ja Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Heikki Pajala Tarkastaja Paavo Mäkinen Liitteet Asemapiirros Valitusosoitus Sijaintikartta