Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevasta ilmoituksesta

1(18) Päätös KASELY/787/2017 21.6.2017 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevasta ilmoituksesta ILMOITUKSEN TEKIJÄ Lappeenrannan kaupunki PL 11, 53101 Lappeenranta Y-tunnus:162193-3 Yhteyshenkilö: Ilkka Räsänen, puh. +358 5 615 4383, mob. +358 400 815 284, sähköposti ilkka.rasanen@lappeenranta.fi PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI Kunnostettava alue sijaitsee Lappeenrannassa, Joutsenonkankaan pohjavesialueella. Päästölähteen on arvioitu olevan kiinteistöllä 405-468-1-153, joka sijaitsee osoitteessa Muukonkankaantie 168, Lappeenranta. Ilottulan vedenottamo sijaitsee kiinteistöllä 405-458-4-56, osoitteessa Ilottulantie 263, Lappeenranta. Kunnostusalueella kokonaan tai osittain olevat muut kiinteistöt: 405-468-1-131, 405-458-4-44, 405-458-4-43, 405-458-4-62. ILMOITUKSEN VIREILLETULO Ilmoitus on saapunut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) 24.5.2017. TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä toimittamalla asiasta ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22 Vaihde 0295 029 000 PL 1041, 45101 Kouvola www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi

KASELY/442/2016 2/18 PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Toimintahistoria Toiminta on alkanut Muukon teollisuusalueella 1960-luvulla. Teollisuusalueella toimintaa on ollut usealla kiinteistöllä eri aikoina. Kiinteistöllä 1:211 toimintaa on ollut yrityksellä Rossin metalli Oy. Toiminta on ollut pienimuotoista ja jatkuu edelleen. Tiedossa ei ole kloorattujen liuottimien käyttöä. Viafin Terästorni Oy toimii kiinteistöllä 1:153. Konepajatoiminta on alkanut 1970- luvulla alueen eteläosassa ja laajentunut alueen pohjoisosaan vuonna 1998. Toiminta on metallien mekaanista puhdistusta, tiedossa ei ole kloorattujen liuottimien käyttöä. Hitsaus Pätilä Oy:n konepaja ja maalaamo toimi kiinteistöllä 1:153 vuosina 1966 1995. Maalaamossa on käytetty liuottimia ohenteina. Vuosina 1995 1998 tiloissa toimi Artplan Oy, jolla oli pienimuotoista konepajatoimintaa. Histaus Pätilä Oy:n ja Artplan Oy:n toiminta-alueella oli läjitettynä jätemateriaalia, jotka ovat mahdollisia päästölähteitä. Misa-tuote Oy, Lauritsalan konepaja ja Aste-Ura Oy toimivat kiinteistöillä 1:109 ja 1:86. Misa-tuote Oy ja Laurtisalan konepaja tekivät metallien puhdistusta mekaanisesti, liuottimia ei tiettävästi ole ollut käytössä. Aste-Ura Oy valmisti polystyreeniä, mutta sen valmistuksessa ei tiettävästi käytetä kloorattuja liuottimia. Pilaantumisen ajankohtaa tai vastuullista toimijaa ei ole pystytty selvittämään varmasti. Tetrakloorieteenihavainnot keskittyivät kuitenkin kiinteistön 1:53 pohjoisosaan. Pilaantuneisuuden arvioidaan olevan vanhaa, sillä maaperässä ei ole todettu kloorattuja liuottimia. Liuottimet ovat oletettavasti jo pääosin kulkeutuneet pohjaveteen. Alueen käyttö Alueella toimii Rossin metalli Oy, Viafin Terästorni Oy ja Lauritsalan konepaja. Alueelle ei ole suunnitelmissa maankäytön muutosta. Muukon teollisuusalueella valtatie 6:n eteläpuolella on voimassa oleva osayleiskaava (Partalan osayleiskaava). Kaava on hyväksytty 22.10.2007 ja sen kaavatunnus on 405-Y34. Kuutostien pohjoispuolella on voimassa keskustaajaman yleiskaava, joka on hyväksytty 25.10.1999. Keskustaajaman yleiskaavan kaavatunnus on 405-Y26. Lisäksi keskustaajaman osayleiskaavasta on tehty uudempi kaavaluonnos, joka on ollut nähtävillä vuonna 2015. Kaavaluonnoksen tunnus on 405-Y48. Haitta-aineiden pitoisuudet, määrä, pinta-ala ja ominaisuudet Muukon alueella on tutkittu maaperän ja pohjaveden kloorattuja liuottimia useaan otteeseen vuosina 2011 2016. Muukon teollisuusalueen maaperätutkimuksissa ei ole todettu yli määritysrajan olevia

KASELY/442/2016 3/18 kloorattujen liuottimien pitoisuuksia. Vuonna 2015 ja 2016 otetuissa huokosilmanäytteissä on todettu laboratoriotutkimuksissa tetrakloorieteeniä. Suurin todettu pitoisuus oli vuonna 2015 (790 μg/m3), joka ylitti laboratorion normaalin mittausalueen. Todellinen pitoisuus on tätä suurempi. Muissa tutkituissa näytteissä pitoisuudet ovat olleet 200 690 μg/m3. Pohjavesinäytteissä on todettu vaihtelevasti tetrakloorieteeniä. Tutkimusten perusteella tetrakloorieteeni kulkeutuu teollisuusalueelta vedenottamolle kapeana vyöhykkeenä kalliopainannetta pitkin. Liuottimet esiintyvät alueella heikosti vettä johtavan silttikerroksen yläpuolella. Suurin pitoisuus on todettu pisteessä HP 151/6, jossa maksimipitoisuus on ollut 1500 μg/l vuonna 2016. Tutkimuspiste HP 151/6 sijaitsee Muukon teollisuusalueen pohjoisosassa. Pilaantuneen pohjaveden arvioidaan olevan levinnyt noin 8-12 ha alueelle. Haitta-aineiden on arvioitu kulkeutuneen pohjaveteen hiljalleen ja suurin osa liuottimista on poistunut kyllästymättömästä vyöhykkeestä. Haitta-aineet kulkeutuvat hyvin vettä johtavassa kerroksessa kohti vedenottamoa pohjaveden virtauksen mukana. Tetrakloorieteeni Tetrakloorieteeni on väritön, makeahkon hajuinen neste. Tetrakloorieteenin liukoisuus veteen on 0,015 g/100 ml 20 C:ssa. Tetrakloorieteeniä käytetään mm. tekstiilien puhdistuksessa kemiallisissa pesuloissa, rasvanpoistoaineena metalli- ja konepajateollisuudessa sekä tekstiili-, nahka- ja turkisteollisuudessa. Tetrakloorieteeni (PCE) on myrkyllistä vesieliöille ja voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Kaloille LC50/EC50 (akuutti myrkyllisyys) 5-21 mg/l ja vesikirpuille 7,5 18 mg/l. Tetrakloorieteeni on synteettinen, kloorattu hiilivety, jonka päästöistä suurin osa päätyy ilmakehään. PCE:n biologinen hajoavuus maaperässä ja pohjavedessä on tavallisesti hidasta. Aine hajoaa ainoastaan anaerobisissa oloissa, jolloin hajoamisen välituotteena syntyy trikloorieteeniä (TCE), dikloorieteeniä (DCE) ja vinyylikloridia. Ihmisellä pitkäaikainen altistuminen PCE:lle voi aiheuttaa vaikutuksia keskushermostossa, maksassa ja munuaisissa. Eläinkokeissa PCE:n on todettu aiheuttavan suurina annoksina myös syöpää. Trikloorieteeni Trikloorieteeni (TCE) on synteettinen ja helposti haihtuva orgaaninen liuotin, jonka päästöt ympäristöön kohdistuvat pääasiassa ilmakehään. Maaperässä TCE voi kulkeutua haihtuneena huokosilmassa tai päätyä liukoisena pohjavesiin. Veteen liuennut trikloorieteeni on helposti kulkeutuva eikä sitoudu merkittävästi maaainekseen. Usein TCE päätyy maaperään omana, liukenemattomana nestefaasinaan, joka vettä raskaampana kulkeutuu maakerroksissa alaspäin. Tällöin TCE pidättyy maaperän huokosiin jäännösfaasina ja voi suurien tai jatkuvien päästöjen

KASELY/442/2016 4/18 seurauksena kerääntyä erillisfaaseiksi tiiviiden maakerrosten päälle tai kalliopainanteisiin. Maaperässä TCE-faasit voivat aiheuttaa pitkäaikaista haittaa liukenemalla hitaasti pohjavesiin tai kulkeutumalla rakennusten sisäilmaan. TCE voi hajota biologisesti maaperässä ja pohjavedessä, mutta sen hajoaminen on tavallisesti hidasta. TCE on myös vedessä hitaasti hajoavaa. TCE:n anaerobisen hajoamisen välituotteina syntyy dikloorieteeniä ja vinyylikloridia, mikä pitää ottaa huomioon arvioitaessa maaperässä olevan TCE:n aiheuttamaa terveysriskiä. (Reinikainen 2007) Dikloorieteenit Dikloorieteeneihin kuuluvat 1,1-dikloorieteeni (1,1-DCE) sekä 1,2-dikloorieteenin cisja trans-isomeerit (cis-1,2-dce ja trans-1,2-dce). Tyypillisesti 1,2-dikloorieteeniksi kutsutaan myös cis- ja trans-1,2-dce:n teknistä seosta. Dikloorieteenit ovat helposti haihtuvia, synteettisiä kemikaaleja, joita käytetään mm. teollisuuden liuotinaineina. Maaperään päässyt DCE haihtuu ja liukenee helposti eikä pidäty tiukasti maaainekseen. Siten aine voi kulkeutua helposti pohjaveteen tai hengitysilmaan. Maaperässä ja pohjavedessä dikloorieteenejä voi muodostua myös korkeammin kloorautuneiden eteenien (TCE ja PCE) biologisen hajoamisen seurauksena. 1,2- DCE:n on todettu olevan huonosti biologisesti hajoavaa. (Reinikainen 2007) Vinyylikloridi Vinyylikloridi on erittäin helposti haihtuva ja reaktiivinen kloorieteeni, jota käytetään mm. PVC-muovin ja -hartsien sekä sekapolymeerien valmistukseen. Ilmassa aine hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta ja sen määrä puoliintuu noin kahdessa vuorokaudessa. Maaperään päässyt vinyylikloridi haihtuu helposti sekä kuivasta että kosteasta maasta. Toisaalta aine voi veteen liuettuaan kulkeutua helposti myös pohjaveteen, koska se ei pidäty merkittävästi maa-ainekseen. Maaperässä ja pohjavedessä vinyylikloridi hajoaa hitaasti, mutta sen haihtuminen voi olla merkittävä poistumismekanismi. Maaperässä vinyylikloridia voi syntyä myös muiden kloorattujen hiilivetyjen, kuten tri- ja tetrakloorieteenin, biologisen hajoamisen seurauksena. Altistuminen vinyylikloridille voi aiheuttaa ihmiselle syöpää ja muita toksisia vaikutuksia mm. maksassa, keuhkoissa ja ruoansulatuskanavassa jo varsin alhaisina annoksina. Kulkeutuminen rakennusten sisäilmaan ja pohjaveteen ovat merkittävimmät maaperässä olevan vinyylikloridin aiheuttamista riskeistä. (Reinikainen 2007) Maa- ja kallioperätiedot Kunnostusalue sijaitsee harjualueella ja maalajina on pääsääntöisesti hiekka. Teollisuusalueen maanpinta on keskimääräisesti tasolla +103 m mpy ja vedenottamon tasolla +93 m mpy. Irtomaakerroksen paksuus on enimmillään 60 metriä. Vettä johtavia kerroksia esiintyy n. 30 metrin syvyyteen asti, jonka alapuolella

KASELY/442/2016 5/18 on heikosti vettä johtavia siltin ja savisen siltin kerroksia ennen kalliota peittävää pohjamoreenia. Pohjavesitiedot Kunnostettava alue on I-luokan pohjavesialueella (Joutsenonkangas, 0517351) pohjaveden muodostumisalueella. Pohjavettä käytetään talousvetenä Lappeenrannassa. Pohjaveden pääasiallinen virtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 33,49 km², josta pohjaveden muodostumisaluetta on 28,11 km². Pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 20 000 m³/vrk. Pohjavesi esiintyy Muukon teollisuusalueen kohdalla n. 6-7 m syvyydessä ja korkeus alenee pohjoisen-luoteen suuntaan. Pohjavesi kulkeutuu teollisuusalueelta kohti Ilottulan vedenottamoa kalliopainannetta pitkin. Ilottulan vedenottamolta on lupa ottaa pohjavettä 4 000 m³/vrk. Muukon alueella maaperässä ja pohjavedessä vallitsevat aerobiset olosuhteet. Pintavesitiedot Kunnostusalueella ei ole merkittäviä pintavesistöjä. Kiinteistöjä ympäröi metsäalue, jossa sadevedet imeytyvät maastoon. Teollisuuskiinteistöjen pihat on asfaltoitu eikä alueella ole sadevesiviemäreitä, joten sadevedet kulkeutuvat maastoon. Lähin suurempi pintavesistö on vedenottamosta pohjoiseen n. 1 km etäisyydellä sijaitseva Saimaan Sepänlahti. PUHDISTAMISTA KOSKEVAT ASIAT Selvitys puhdistustavoitteista Puhdistamisen yleistavoitteena on pohjaveden ottamisen ja pohjavesialueen tilan turvaaminen pitkällä aikavälillä. Yleistavoitteen toteuttamiseksi on tunnistettu seuraavat alatavoitteet, joiden kautta yleistavoite voidaan saavuttaa: 1. Massan ja massavirran vähentäminen päästölähteen alueella Tavoitteen toteuttaminen mahdollistaa hiljalleen pohjaveteen kohdistuvan jatkuvan päästön hallitsemisen. Puhdistamalla tutkimuksissa havaittu mahdollinen haitta-aineen lähde, tapahtuu maaperän ja pohjaveden puhdistumista paitsi paikallisesti, myös virtaussuunnassa alapuolella. 2. Päästön leviämän hallinta ja pienentäminen Tavoitteen toteuttaminen mahdollistaa pilaantuman aiheuttaman haitan ja leviämisen riskin hallitsemisen. Seuraamalla ja puhdistamalla leviämää, estetään haitta-aineiden kulkeutuminen nykyistä laajemmalle alueelle ja edistetään leviämän pienenemistä.

KASELY/442/2016 6/18 3. Raakavedenoton turvaaminen kunnostuksen aikana ja sen jälkeen. Tavoitteen toteuttaminen turvaa vedenottamon raakavedenoton. Raakavedenotto on haitta-aineiden ensisijainen altistusreitti, jonka hallitseminen on riskienhallinnan tärkein prioriteetti. Puhdistustyölle ei esitetä numeerista tavoitearvoa. Tavoitteiden toteutumista tullaan arvioimaan laadullisesti vuosittain laadittavissa puhdistustyön väliraporteissa. Raporteissa tullaan myös esittämään arvio puhdistustyön vaikutuksista yleistavoitteelle, sekä arvio puhdistustyön avulla poistetun liuottimen määrästä. Lähdealueen puhdistustyön vaikutus yleistavoitteeseen on selkein ja lopullisin, mutta vaikutusten näkyminen kunnostusalueella laajemmin kestää arviolta 3-5 vuotta. Leviämän hallinnan ja raakavedenoton turvaamisen vaikutukset yleistavoitteelle taas ovat välittömämpiä, mutta eivät lopullisia ilman päästölähteen puhdistamista. Maaperän ja pohjaveden puhdistaminen voi aiheuttaa väliaikaista pitoisuusvaihtelua näytetuloksissa, mikä huomioidaan puhdistustyön seurannassa ja varautumissuunnitelmassa. Selvitys käytettävästä puhdistusmenetelmästä ja jätteiden käsittelystä Kohteen riskienhallinta tullaan toteuttamaan in situ ja on-site menetelmillä tehtävänä maaperän ja pohjaveden puhdistuksena. Vajovesivyöhykkeen osalta selkeää kunnostustarvetta ei ole aiempien tutkimusten perusteella, joten kunnostus keskittyy kyllästyneeseen maakerrokseen. Kyllästyneen maakerroksen osalta kunnostusmenetelmän valintaan vaikuttaa kohteen syvyys, joka asettaa teknis-taloudellisia haasteita puhdistustyölle. Pitoisuuksien jatkuva nousu vedenottamolla huomioiden voidaan kuitenkin olettaa, että lähdealueella on edelleen jäännöspitoisuuksia, joiden kunnostaminen on perusteltua. Olosuhteet ja pilaantuma huomioiden BAT-puhdistusmenetelmiä lähde-alueelle ovat anaerobinen reduktiivinen deklorinaatio (ARD), sekä kemiallinen hapetus (ISCO), mikäli lähde voidaan karakterisoida riittävällä tarkkuudella. Lähdealueen lisäksi kunnostustoimia tulee kohdistaa leviämän hallitsemiseksi ja raakavedenoton turvaamiseksi. Mahdollisuuksia leviämän rajoittamiseksi ja ovat erilaiset ARD:n, kemialliseen pelkistykseen (ISCR) tai adsorptioon (Trap & Treat) perustuvat reaktiiviset seinämät. Seinämät tulee kohdistaa leviämän varrelle, jolloin pitoisuuksien nousua vedenottamolla saadaan hallittua. Menetelmävaihtoehtoja Anaerobinen deklorinaatio on biologinen kunnostusmenetelmä, jossa mikrobit poistavat hapettomissa olosuhteissa haitta-aineesta klooriatomit. Tetra- ja

KASELY/442/2016 7/18 trikloorieteeniä voidaan hajottaa menetelmällä dikloorieteeniksi, edelleen vinyylikloridiksi ja lopulta etaaniksi tai eteeniksi. Kemiallisessa hapetuksessa maaperään tai kaivettuihin maa-aineksiin lisätään nestemäisiä tai kaasumaisia hapettimia, jotka hajottavat haitta-aineita. In situ - hapetuksessa reagenssi lisätään maaperään tai pohjaveteen pumppaamalla se kaivoon tai injektoimalla hapetin suoraan maaperään (esim. GeoProbe). Pohjavettä voidaan kierrättää useamman pumppauspaikan avulla reagenssin sekoittumisen parantamiseksi. Kemiallinen pelkistys perustuu haitta-aineita pelkistävien yhdisteiden lisäämiseen maaperään. In situ pelkistyksessä reagenssi voidaan lisätä pohjaveteen kaivon tai injektiosondi, jonka kautta reagenssi leviää lähialueen maaperään tai pohjaveteen. Pohjavettä voidaan kierrättää useamman kaivon avulla reagenssin sekoittumisen parantamiseksi. Vaihtoehtoisesti maaperään voidaan asentaa läpäisevä kalvo, jossa on reaktiivista materiaalia. Trap & treat -menetelmässä maaperään injektoidaan lietettä tai nestettä, joka sitoo haitta-aineet paikalleen. Tämän jälkeen lietteen sisältämät aineet hajottavat maaperässä ja pohjavedessä olevat haitta-aineet. Menetelmän etuna on se, etteivät prosessin aikana muodostuvat tuotteet, kuten vinyylikloridi, pääse haihtumaan maaperästä. Prosessin loppuvaiheessa tuotteina ovat liuennut rauta, kloridi ja kaasuja, kuten eteeni ja metaani. Reaktiivinen seinämä on maaperään asennettu reaktiivista materiaalia sisältävä vyöhyke tai rakenne, jonka läpi pilaantunut pohjavesi virtaa luontaisen virtauksen mukana. Pohjavesi puhdistuu, kun seinämän läpi kulkevat pohjaveteen liuenneet haitta-aineet reagoivat reaktiivisen materiaalin kanssa tai sen katalysoimina. Haittaaineet muuntuvat haitattomiksi tai alkuperäistä vähemmän haitallisiksi yhdisteiksi, pidättyvät seinämään tai muuten immobilisoituvat. Reaktiivisen seinän yhteydessä voidaan käyttää erilaisia kunnostusmenetelmiä, kuten kemiallista hapetusta tai pelkistystä, sorptiota sekä biologisia hajoamisreaktioita. Menetelmävaihtoehtojen periaatteet ja niiden kuvaukset on esitetty ilmoituksen liitteessä. Toteutussuunnitelma Puhdistustöiden osalta tullaan laatimaan tarkennettu työsuunnitelma, joka tullaan toimittamaan ELY-keskukselle tarkistettavaksi ennen varsinaisten puhdistustöiden aloittamista. Toteutussuunnitelmassa esitetään mm.: Puhdistusmenetelmien kuvaus ja mitoitusperusteet Puhdistusprosessin kuvaus ja havainnollinen prosessikaavio Kuvaus rakennettavista / käytettävistä laitteistoista Kuvaus pumppaus- / syöttökaivoista / injektoinneista maaperään Käytettävät kemikaalit ja niiden ominaisuudet

KASELY/442/2016 8/18 Energiankulutus Muodostuvat jätteet ja niiden käsittely Selvitys puhdistustyön suorittamisesta, työn ja aikataulusta Puhdistustyön suorittaminen Ennen varsinaisen puhdistustyön aloittamista kohteessa tehdään lisätutkimuksia, joiden perusteella työhön valittu urakoitsija voi tarkentaa kunnostuksen yleissuunnitelmassa esitettyjä puhdistustyötä ja seurantaa koskevia tietoja. Tutkimusten perusteella urakoitsija viimeistelee: Toteutussuunnitelman Seurantaohjelman Varautumissuunnitelman Työtyöturvallisuussuunnitelman Laatusuunnitelman Asiakirjat ja suunnitelmat toimitetaan valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi ennen puhdistustyön aloittamista. Varsinainen pilaantuneen alueen puhdistustyö tullaan suorittamaan soveltamalla edellä mainittuja in situ ja on-site menetelmiä. Työn toteuttamisesta vastaa in situ ja on-site menetelmiin perehtynyt urakoitsija, jolla on laaja kokemus klooratuilla liuottimilla pilaantuneen maaperän- ja pohjaveden kunnostamisesta. Puhdistustyön seuranta Puhdistustyötä, tavoitteiden toteutumista ja ympäristön tilaa seurataan säännöllisesti puhdistustyön aikana ja sen jälkeen. Seuranta toteutetaan pohjavedestä otettavien vesinäytteiden avulla. Tämän lisäksi lähdealueelta otetaan työn aikana, tarpeen mukaan, maa- ja huokoskaasunäytteitä maaperän pitoisuustasojen selvittämiseksi. Seurannan osalta tullaan laatimaan erillinen puhdistustyön seurantaohjelma, joka tullaan toimittamaan ELY-keskukselle tarkistettavaksi ennen varsinaisten puhdistustöiden aloittamista. Laadittavassa seurantaohjelmassa esitetään seurannassa käytettävien pohjavesiputkien sijainti ja siivilätasot, näytteenottotapa ja - tiheys, seurannan kesto, tehtävät analyysit ja tulosten raportointi. Seurantaohjelma on jaettu kolmeen vaiheeseen: Puhdistusprosessin seuranta Tavoitteiden ja ympäristön tilan seuranta Jälkiseuranta Seurantaohjelman keston ja näytteenoton tiheyden osalta seurantaohjelmassa huomioidaan, että ennen puhdistustöiden aloittamista alueelta on otettava aloitusnäytteet, ja että puhdistusprosessin aikana seurantaa tehdään riittävällä

KASELY/442/2016 9/18 tiheydellä, jotta toimenpiteitä voidaan ohjata mahdollisimman tehokkaan puhdistusprosessin aikaansaamiseksi. Aktiivisen puhdistusvaiheen jälkiseurantaa tehdään vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa, maalis-huhtikuussa ja syys-lokakuussa. Seurantaohjelmaa tarkennetaan aktiivisen puhdistusvaiheen jälkeen ja seuranta tullaan arvioimaan uudelleen hankkeen päättyessä vuoden 2021 lopussa. Seurantasuunnitelmassa esitettyjen seurantapisteiden sijoittelussa huomioidaan päästölähteen ja vedenottamon sijainti, veden virtausreitti ja aktiivinen puhdistusalue. Vähintään yksi pohjavesiputki sijoitetaan puhdistusalueen yläpuolelle pohjaveden virtaussuunnassa pohjaveden pitoisuuksien taustatasojen. Myös olemassa olevia pohjavesiputkia voidaan käyttää hyväksi tarkkailuverkkoa suunniteltaessa, jos pohjavesiputket ovat seurantaan soveltuvia niiden sijainnin ja ulottuvuuden suhteen. Uusien putkien asennustarve selvitetään ennen puhdistustöiden aloittamista. Pohjavesinäytteet otetaan pohjavesipumpulla, noutimella tai passiivikeräimellä asennetun siivilän syvyydeltä. Pohjavesinäytteistä analysoidaan tavoitteiden ja ympäristön tilan seurantaa varten vähintään klooratut liuottimet (tetra- ja trikloorieteeni, dikloorieteenit ja vinyylikloridi) ja pohjaveden hydrokemialliset perusparametrit. Lisäksi pohjavesinäytteistä analysoidaan puhdistusprosessiin liittyviä menetelmäkohtaisia ominaisuuksia ja varautumissuunnitelmassa esitettyjä ympäristön tilan seurannan kannalta tärkeitä ominaisuuksia. Seurannan kokonaisuus tullaan kuvaamaan tarkemmin seurantaohjelmassa. Massavirtatarkastelu Kunnostuksen laadunvarmistuksessa ja pohjaveden tilan seurannassa periaatteena on massavirtatarkastelu. Haitta-aineiden kulkeutumista (massavirtaa) voidaan arvioida haitta-aineen pitoisuustietojen, maa-aineksen vedenjohtavuuden ja pohjaveden gradientin avulla. Haitta-aineiden massavirran seuraamiseksi alueelle asennetaan uusia pohjavesiputkia. Pohjavesiputket asennetaan niin, että niistä voidaan luotettavasti seurata kunnostustavoitteiden toteutumista. Massavirtatarkastelussa pohjavesiputket asennetaan "riviin" haitta-aineen leviämään nähden poikittaisesti. Pohjavesiputkiin asennetaan siivilät usealle eri korkeudelle kohteen maaperäominaisuuksien mukaisesti. Massavirtatarkasteluun perustuva pohjavesiputkiverkosto sijoitetaan päästölähteen ja vedenottamon välille. Lisäksi vedenottamolle tulevaa vettä seurataan vähintään yhdestä pohjavesiputkesta. Raportointi Töiden aloituksesta, keskeytyksistä ja lopetuksista tehdään ilmoitus ELY keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus tehdään viimeistään kolmea päivää ennen toimenpidettä.

KASELY/442/2016 10/18 Seurannan tulokset raportoidaan jokaisen näytteenottokierroksen jälkeen ja keskeisten pitoisuuksien kehittyminen esitetään myös graafisesti. Raportoinnissa esitetään myös tiivis tulkinta näytteiden tuloksista ja puhdistustyön etenemisestä. Puhdistustyöstä laaditaan vuosittain puhdistustyön vuosiyhteenveto, jossa tullaan esittämään keskeisimmät tulokset. Raportoinnissa esitetään mm. tiedot työn toteutuksesta, massamääristä, seurantanäytteiden tuloksista ja työmaakirjanpidosta. Raportissa esitetään myös mahdolliset muutokset ennen työn aloitusta toimitettuihin työ- tai seurantasuunnitelmiin. Maaperä ja pohjaveden puhdistamisesta laaditaan loppuraportti hankkeen päätyttyä vuoden 2021 jälkeen. Loppuraportissa esitetään tiedot työn toteutuksesta ja kestosta, käytetyistä ainemääristä ja poistetuista haitta-aineista, yhteenveto seurantatuloksista, arvio jäännöspitoisuuksista, sekä esitys jatkotoimenpiteistä. Loppuraportti toimitetaan kolmen (3) kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Loppuraportin toimittamisen jälkeen päivitetään kohteen pilaantumisen ja puhdistustarpeen arviointi VNa 214/2007 mukaisesti, minkä perusteella valmistellaan ehdotus mahdollisesti tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Valvonta Kunnostustyön valvontaan on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Henkilö nimetään ennen työn aloitusta. Kyseisellä henkilöllä on kokemusta kunnostuskohteessa olevista haittaaineista ja niiden kunnostusmekanismeista. Aikataulu Tarkentavat tutkimukset ja suunnittelu on tarkoitus aloittaa kesällä 2017. Puhdistustyön oletettu aloitus on syksyllä 2017 ja kunnostusvaihe tulee päättymään viimeistään 2020 loppuun mennessä. Tehostettua jälkiseurantaa tehdään vuoden 2021 loppuun saakka, jonka jälkeen päivitetään kohteen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi ja valmistellaan ehdotus mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä. Ympäristövaikutukset ja niiden ehkäisy Hanke toteutetaan siten, ettei käytettävä puhdistusmenetelmä aiheuta riskiä ympäristölle tai terveydelle. Puhdistustyöstä laaditaan ennen töiden aloitusta tarkennettu toteutussuunnitelma sekä laatusuunnitelma. Kohteeseen on laadittu tilaajan toimesta erillinen työturvallisuusasiakirja, jonka perusteella laaditaan toteutussuunnitelman mukainen puhdistustyön työturvallisuussuunnitelma. Asiakirjat ja suunnitelmat toimitetaan valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi ennen puhdistustyön aloittamista.

KASELY/442/2016 11/18 Suunnittelussa ja toteutuksessa varaudutaan siihen, etteivät haitta-aineet, sivutuotteet tai luonnostaan maaperässä olevat yhdisteet työn aikana kulkeudu kunnostusalueen ulkopuolelle eikä pohjavesialueen vedenlaatu heikenny. Kunnostuksen aikana nykyinen pohjavedenotto turvataan, eivätkä verkostoon lähtevän juomaveden haitta-ainepitoisuudet saa vedenottamolla nousta yli talousveden laatuvaatimusten. Jos seurantanäytteenotto osoittaa vaikutuksia pohjatai juomaveteen, toimitaan haittojen ehkäisyssä varautumissuunnitelman mukaisesti. Puhdistusprosessia huollettaessa ja pilaantuneita vesiä käsiteltäessä huomioidaan aineiden haitalliset ominaisuudet. Altistumista kyseisille haitta-aineille voi tapahtua hengitysteitse, ruuansulatuskanavan ja ihon kautta. Haitta-aineille mahdollisesti altistuvat työntekijät käyttävät suoja-varusteita sekä perehtyvät työmaan turvallisuusasiakirjoihin ja noudattavat työturvallisuusohjeita. Kunnostustyöstä voi aiheutua meluhaittaa tutkimusvaiheen sekä puhdistusvaiheen aikana. Meluhaitta on verrannollinen normaalin maarakennustyömaan aiheuttamaan melutasoon ja sen arvioidaan rajoittuvan työmaa-alueeksi rinnastettavan alueen ympäristöön. Melua aiheuttavaa työtä tehdään kaupungin järjestyssääntöjen, ympäristönsuojelumääräysten tmv. mukaisina aikoina. Kunnostustyömaa rajataan siten, etteivät sivulliset pääse alueelle. Epävarmuustarkastelu Pohjaveden kunnostamiseen liittyy epävarmuustekijöitä, jotka huomioidaan kunnostus-, seuranta- sekä varautumissuunnitelmassa, ja jotka siten eivät pääse aiheuttamaan pohjaveden pilaantumista. Hankkeeseen liittyviä epävarmuustekijöitä on tunnistettu seuraavat: Kohdekohtaiset epävarmuudet Lähdealueen sijainti ja haitta-aineiden kokonaismäärä ei yksiselitteisesti ja tarkasti määritetty, täten puhdistustyön kohdistamiseen lähdealueella liittyy epävarmuutta. Alueella voidaan tavata myös aiemmista tutkimuksista selkeästi poikkeavaa pilaantuneisuutta tai jätettä. Pilaantuneen pohjaveden levinneisyyttä ei pystytä tarkasti määrittelemään. Pohjaveden ja haitta-aineiden virtausreittiä- ja kulkeutumisaikaa päästölähteeltä vedenottamolle ei voida tarkasti määrittää. Kloorattujen liuottimien muuntuminen tri- ja dikloorieteenien kautta vinyylikloridiksi olosuhteiden muuttuessa on mahdollista. kohdekohtaisia epävarmuuksia pyritään pääasiallisesti vähentämään kohteeseen ennen puhdistustöitä tehtävillä lisätutkimuksilla ja puhdistustöiden aikaisella kattavalla seurannalla. Menetelmä- ja prosessikohtaiset epävarmuudet Puhdistusprosessin yhteydessä voi muodostua sivutuotteita tai luonnostaan maaperässä olevat yhdisteet (esim. metallit, orgaaninen aines) voivat

KASELY/442/2016 12/18 kulkeutua tai reagoida ennalta arvaamattomasti ja aiheuttaa muutoksia veden laadussa. Puhdistusprosessissa voi tapahtua ennalta arvaamattomia häiriöitä, joihin ei ole varauduttu etukäteen. Puhdistusprosessi voi muuttaa pohjaveden virtausta tavalla, joihin ei ole varauduttu etukäteen. Menetelmä- ja prosessikohtaisia epävarmuuksia pyritään pääasiallisesti vähentämään puhdistustöiden aikaisella kattavalla seurannalla sekä ennen puhdistustyön aloittamista tarkennettavalla varautumissuunnitelmalla. Puhdistustavoitteiden ja seurannan epävarmuudet Haitta-aineiden massavirran ja massareduktion laskenta on haasteellista maaperän heterogeenisistä virtausolosuhteista johtuen. Pohjavesiputkien sijoittelu aiheuttaa epävarmuutta seurantaan ja tulosten kuvaavuuteen. Pohjavesi- ja huokosilmanäytteet voivat kontaminoitua näytteenoton yhteydessä (pumpussa / noutimessa kontaminaatiota), näytteenottajan varusteiden kautta sekä säilytyksen ja laboratorioon kuljetuksen aikana. Erot näytteenottotavassa voivat aiheuttaa tuloksiin vaihtelua eri näytteenottokertojen välillä. Kerroksellinen pohjavesinäytteenotto on haasteellista (pystyvirtaukset ja sulkujen epäonnistuminen). Laboratorion tulosten epävarmuus vaihtelee yhdisteestä riippuen jopa kymmeniin prosenttiyksikköihin. Seuranta perustuu tutkimuksiin ja tutkimuksiin liittyy epävarmuuksia, kuten virtausolosuhteet, maaperäolosuhteet, haitta-aineiden kulkeutuminen jne. Seurantamittaustulokset ovat näin ollen monen usean tekijän summa näytteenoton epävarmuudet mukaan huomioiden. Puhdistustavoitteiden- ja seurannan epävarmuuksia pyritään pääasiallisesti vähentämään laadukkaalla näytteenoton suunnittelulla ja toteutuksella, kokeneen ja asiantuntevan näytteenottajan sekä akkreditoidun analyysilaboratorion toimesta. Seurannan, näytteenoton ja analysoinnin epävarmuus huomioidaan myös yksittäisten näytteiden kohdalla johtopäätöksiä tehtäessä. Varautumissuunnitelma Puhdistusprosessissa, ympäristön tilassa ja raakavedenotossa tapahtuvia mahdollisia odottamattomia muutoksia varten laaditaan kohdekohtainen varautumissuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään pohjaveden tarkkailupisteet, ainekohtaiset hälytysrajat ja toimenpiteet hälytysrajojen ylittyessä. Varautumissuunnitelma toimitetaan valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi ennen puhdistustyön aloittamista. Varautumissuunnitelmassa määritetään ainekohtaiset hälytysraja ja tarkkailupisteet. Hälytysrajana voi toimia esimerkiksi jatkuvasti nouseva pitoisuustrendi tai 3-

KASELY/442/2016 13/18 kertainen pitoisuus aiempiin seuranta-arvoihin verrattuna. Myös pohjaveden virtaussuunnan muutos voidaan katsoa hälytysrajan ylittämiseksi. Ensisijainen toimenpide hälytysrajan ylittyessä on uusintanäytteenotto hälytyksen aiheuttaneesta putkesta ja kahdesta sitä lähinnä olevasta putkesta pohjaveden virtauksen ylä- ja alapuolella. Jos uusintanäytteenotossa todetaan pitoisuuksien olevan edelleen koholla, selvitetään muutoksen syy. Syyn selvittäminen saattaa edellyttää uusien pohjavesiputkien asentamista, maaperä- tai huokosilmatutkimuksia, historiatietojen täydentämistä tai puhdistusprosessin toiminnan tarkistamista. Ylitys ja sitä seuraavan uusintanäytteenoton tulokset toimitetaan viipymättä valvovalle viranomaiselle tiedoksi, sekä ehdotus mahdollisista lisäselvityksistä hyväksyttäväksi. Jos hälytysrajan laukeaminen vaatii riskinhallintatoimenpiteitä, esitetään varautumissuunnitelmassa ne tekniset ratkaisut (esim. suojapumppaus, reaktiivinen seinä tms), joilla haitta-aineiden leviäminen estetään. Elleivät pitoisuudet laske tai pitoisuuden nousun syy ei selviä, puhdistustyö voidaan keskeyttää. Kun hälytysrajan ylittämisen syy on selvitetty ja tilanne on palautunut, voidaan puhdistuksessa palata aiempaan toimintatapaan. Varautumisen periaatteet on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Varautumisen periaatteet hälytysrajan ylittyessä ILMOITUKSEN KÄSITTELY Asian johdosta on oltu yhteydessä Lappeenrannan seudun ympäristöterveydenhuoltoon, joka on kommentoinut seuraavaa: Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on talousveden laatua ja vedenjakelualuetta valvovana viranomaisena huolehtia, että käyttäjille toimitettavan veden laatu täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Ympäristöterveydenhuolto haluaa tuoda esiin muutamia seikkoja ilmoituksesta ja kunnostuksen yleissuunnitelmasta alueen talousveden hankintaan ja vedenjakelualueeseen liittyen.

KASELY/442/2016 14/18 Valittavan puhdistusmenetelmän on oltava mahdollisimman vähäriskinen talousveden laatua ajatellen. Alueella on vesilaitos, joka toimittaa jakelualueelle vettä talousvetenä käytettäväksi ja siksi ei puhdistustoimenpiteistä eikä käytettävistä reagensseista saa aiheutua vaaraa talousveden ottamiselle eikä talousvedelle. Puhdistusprosessin aikaisen pohjavesiseurannan tulee olla riittävän tiheää. Yleissuunnitelmassa esitetään, että vedenottamolle tulevaa vettä seurataan vähintään yhdestä pohjavesiputkesta, jonka lisäksi talousvedeksi toimitettavan veden laatua (lähtevää vettä) tulee myös seurata riittävällä laajuudella. Puhdistusprosessin aikana tulee seurata vesilaitokselle tulevan raakaveden laatua sekä talousvesiverkostoon lähtevän veden laatua samoin menetelmin kuin havaintoputkien veden laatua. Toteutussuunnitelma, seurantaohjelma ja varautumissuunnitelma sekä loppuraportti tulee toimittaa tiedoksi myös Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, joka valvoo talousveden laatua koko vedenjakelualueella. Ilmoituksen tekijän puolelta todettiin, että em. ehdotukset sopivat heille. ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun kunnostuksen ilmoituksen mukaisesti, ellei seuraavissa määräyksissä toisin mainita. Määräykset: 1. Kunnostustyö voidaan toteuttaa kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti täydennettynä tarkennetuilla suunnitelmilla, mikäli kunnostustyön aikana tehtävät havainnot maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuudesta tai riskeistä eivät poikkea olennaisesti esitetyistä tiedoista. 2. Kunnostustöiden aloittamisesta tulee ilmoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle sekä Lappeenrannan seudun ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle. Puhdistustyön ohjauksessa on käytettävä asiantuntijaa, jolla on hyvä kokemus puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja kenttämittausmenetelmien käytöstä, tai jolla on voimassa oleva ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus. Kunnostustöiden aloitusilmoituksessa tulee olla ko. asiantuntijan yhteystiedot. Samassa yhteydessä on ilmoitettava työn toteuttavan urakoitsijan tiedot.

KASELY/442/2016 15/18 3. Tarkennetut kunnostussuunnitelmat, varautumissuunnitelmat, seurantaohjelmat sekä muut kunnostukseen vaikuttavat suunnitelmat tulee toimittaa hyväksyttäväksi ELYkeskukselle sekä tiedoksi Lappeenrannan seudun ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle kuukautta ennen kuin esitettyihin toimenpiteisiin ryhdytään. Tarvittaessa ELY-keskus voi kuulla suunnitelmista muita tarvittavia osapuolia. Seurantaohjelmaan laadittaessa on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon jo kunnostustyötä aloitettaessa päästölähteen tarkkailualueen ja vedenottamon lähitarkkailun välille riittävä tarkkailu siten, että mahdollisen lisäkäsittelyn edellyttämä seuranta voidaan hoitaa näistä pisteistä. Lisäksi vedenottamon lähellä oleva tarkkailu tulee järjestää niin, että vedenottamon läheisyydessä saadaan suurimmat pitoisuudet esille. Myös vedenottamon vedenlaadun seuranta tulee sisällyttää tarkkailuun. Kaikki seuranta tulee järjestää myös ajallisesti niin, että mahdollisimman pian saadaan käsitys alkuvaiheen pitoisuuksista ja siitä, miten pudistustoimenpiteet alkavat vaikuttaa. 4. Hankkeessa mahdollisesti esiin tulevista poikkeuksellisista tilanteista, ennalta arvaamattomista tuloksista, lisäpilaantumisesta tai haitoista ympäristölle- tai terveydelle tulee välittömästi ilmoittaa ELY-keskukselle sekä Lappeenrannan seudun ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle ja tarvittaessa myös muille tahoille. ELY-keskus voi antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä tai kunnostustyön keskeyttämisestä. Hankkeessa esitettyjä kunnostusmenetelmiä ei voi muuttaa toiseen menetelmään ilman ELY-keskuksen hyväksyntää. 5. Kunnostustoimenpiteiden edistymisestä tulee raportoida vähintään vuosittain toimintavuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Työn päätyttyä ilmoituksen tekijän tulee toimittaa loppuraportti puhdistustyöstä kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Raportit tulee toimittaa ELY-keskukselle (valtion valvontaviranomaiselle) ja Lappeenrannan seudun ympäristön- sekä terveydensuojeluviranomaiselle. Jälkiseurannan jälkeinen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi ja jatkotoimenpide-ehdotus tulee kuitenkin toimittaa valtion valvontaviranomaiselle viimeistään 31.12.2022. 6. Kunnostustoimenpiteiden toteuttamiseen tai pohjaveden tarkkailun järjestämiseen tulee olla ko. kiinteistönhaltijan lupa. Kiinteistönhaltijoiden antamat luvat tulee toimittaa tiedoksi ELY-keskukselle.

KASELY/442/2016 16/18 Perustelut Ilmoituksen käsittelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja ympäristönsuojeluasetusta (713/2014). Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan pilaantuneen maaperän puhdistukseen sekä kaivetulla alueella tai pois toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu maaperän ja pohjaveden kunnostaminen ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, ei aiheuta vesistön tai sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristöön. Kohde sijaitsee Joutsenonkankaan (0517351 A) vedenhankintaa varten tärkeällä (Iluokan) pohjavesialueella, joka on vesienhoidossa määritelty riskialueeksi. Pohjavesialue on luokiteltu huonoon kemialliseen tilaan. Tilan luokittelussa yksi päätekijä on ollut Muukon alueella pohjavedessä havaitut tetrakloorieteenipitoisuudet ja haitta-aineiden esiintyminen ja pitoisuuksien nouseva trendi yhdyskuntien vedenhankintakäytössä olevalla vedenottamolla. Vesienhoidon tavoitteena on saada pohjavedet hyvään tilaan. Puhdistushanke tukee näin ollen vesienhoidon tavoitteita ja pyrkimystä hyvän tilan saavuttamiseksi Joutsenonkankaan pohjavesialueella. Pohjavesipilaantuman päästölähteen alueelle ja sen läheisyyteen suunnitelluilla puhdistustoimenpiteillä pyritään myös turvaamaan vedenottamon käyttö vedenhankintaan myös jatkossa. Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 :n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi sekä toiminnan järjestämisen ja valvonnan kannalta. Kohteen toimenpidehistoria huomioon ottaen perinteisillä tutkimus- ja kunnostusmenetelmillä ei ole saavutettu riittäviä ratkaisuja. Uusien ja kestävien menetelmien soveltaminen kohteissa on siten perusteltua myös ympäristötekijöiden kannalta. Myös kohteen nykyinen ja tuleva maankäyttö tukee suunniteltua hanketta. (Määräys 1) Puhdistamiselle ei ole asetettu yksittäisiä numeerisia haitta-ainepitoisuustavoitteita, vaan kunnostuksen yleistavoitteena on pohjaveden ottamisen ja pohjaveden tilan turvaaminen pitkällä aikavälillä. Yleistavoitteen saavuttamista ja kunnostustyön etenemistä ja ympäristövaikutuksia seurataan erilaisin tarkkailuin. Hankekokonaisuus, johon kuuluu viisi eri kohdetta, ja joissa on useita erilaisia kunnostusmenetelmävaihtoehtoja, etenee vaiheittain tarkentuen kohde kohteelta vähitellen. Kohteessa tarvitaan myös vielä lisäselvityksiä, ennen kuin toimenpide-, varautumis-, seuranta-, tms. suunnitelmat voidaan laatia. Tämän takia ELY-keskus hyväksyy ko. suunnitelmat erikseen. (Määräykset 1, 3) Työn etenemisestä ja työhön osallistuvien yhteystiedoista ilmoittaminen on välttämätöntä viranomaisvalvonnan kannalta. Kunnostustyön ohjauksen riittävästi

KASELY/442/2016 17/18 asiantuntemuksesta tulee erityisesti huolehtia, koska kyseessä ei ole tavanomaisesta maarakentamisesta. (Määräys 2) Kunnostustyöstä ei saa aiheutua ympäristön muuta pilaantumista tai esimerkiksi kohtuutonta haittaa naapureille. Puhdistusprosessissa, ympäristön tilassa ja raakavedenotossa voi kuitenkin tapahtua odottamattomia muutoksia. Näitä tilanteita ja niissä tarvittavia toimenpiteitä pyritään ennakoimaan erikseen laadittavalla varautumissuunnitelmalla. Poikkeuksellisissa tilanteissa valvontaviranomainen voi joutua antamaan työn aikana lisäohjeita tai määräyksiä tai myös määräyksen kunnostustöiden lopettamisesta. (Määräys 4) Koska työn odotetaan jatkuvan joitakin vuosia, on valvonnallisista syistä tarpeen edellyttää vuosittaista raportointia työn etenemisestä. Loppuraporttiin kootaan kaikki kunnostuksen kannalta olennaiset tiedot. Loppuraportin avulla saadaan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostamisen tiedot tallennetuksi tieto- ja valvontajärjestelmiin. (Määräys 5) Kunnostustöiden suorittaminen edellyttää ko. kiinteistönhaltijoiden luvan. (Määräys 6) Lappeenrannan terveydensuojeluviranomaisen kommentissa esitetyt seikat on otettu huomioon päätöksen määräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (331/2013) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista

KASELY/442/2016 18/18 vuonna 2017 (1554/2016) mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maa-perän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 /h. Ilmoituksen käsittelyyn käytetyn tuntimäärän, 21 h, mukaan maksua kertyy 1155. Maksu peritään erillisellä laskulla. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla. Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta vaalittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. (YSL 190 ja 191 ). Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo Ylitarkastaja Erja Monto JAKELU TIEDOKSI LIITTEET Päätös ilmoituksen tekijälle saantitodistuksella Lappeenrannan kaupunginhallitus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi (ympäristönsuojelu sekä terveydensuojelu) Lappeenrannan Energia Oy (talousveden tuotanto) Kunnostusalueen kiinteistöjen haltijat Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Valitusosoitus

Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Hyväksyjä Vesivalo Jaakko 20.06.2017 14:59