Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta

Transkriptio

1 1(10) Päätös KASELY/714/ Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta ILMOITUKSEN TEKIJÄ Lappeenrannan kaupunki, liikuntatoimi Pohjolankatu 29, Lappeenranta Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Ilkka Oksman, puh , sp. PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI Kunnostettava kohde on Lappeenrannan kaupungissa Muukon ampumaurheilukeskuksen haulikkorata-alue. Ampumarata sijaitsee osoitteessa Muukonkankaantie 310, Lappeenranta. Kiinteistörekisteritunnus on /01. Kiinteistön omistaa Lappeenrannan kaupunki. ILMOITUKSEN VIREILLETULO Ilmoitus on saapunut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä toimittamalla asiasta ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle. PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Tiedot kohdealueesta ja sen pilaantuneisuudesta Muukon ampumaurheilukeskus sijaitsee Lappeenrannassa Muukonkankaantiellä Valtatie 6:n eteläpuolella. Haulikkorata-alueen lähiympäristö on metsäistä aluetta ja KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22 Vaihde PL 1041, Kouvola

2 KASELY/442/2016 2/10 lähialueella sijaitsee muun ampumarata-alueen luotiaseratojen lisäksi motocross-rata, tuulivoimaloita (Muukon tuulipuisto) sekä VT6. Muukon ampumaurheilukeskukselle on Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa ( ), jota on muutettu Muutetussa lupapäätöksessä on edellytetty haulikkoradan pilaantuneen maan poistoa vuoden 2017 loppuun mennessä ja tätä ennen laadittavan ilmoituksen pilaantuneen maan kunnostamiseksi. Lisäksi on edellytetty tehtävän suojaustoimenpiteitä niin, etteivät sade- ja sulamisvedet pääse huuhtelemaan raskasmetalleja hauleista ja muita mahdollisia haitta-aineita pohjaveteen. Nyt esitetyssä maaperän kunnostussuunnitelmassa ei oteta kantaa haulikkoradan mahdolliseen jatkoon ja suojausrakenteisiin. Haulikkorata-alue on otettu käyttöön vuonna Siellä on kaksi skeetrataa ja yksi traprata. Haulikkoradan ampumasuunnassa on noin 9 metrin korkuinen taustavalli, joka sijaitsee alaosaltaan noin 90 metrin ja yläosaltaan noin 110 metrin etäisyydellä ampumapaikoista. Valli on rakennettu paikalle tuodusta täyttömaasta (savi, siltti, moreeni). Materiaali on mahdollisesti tuotu Mustolan satamasta ja koostuu sataman rakentamiseen kelpaamattomista täyttömaista. Laukausmäärä vuonna 2012 oli noin kpl. Laukausmäärän oletetaan pysyneen keskimäärin samalla tasolla, kun tarkastellaan koko toiminta-aikaa. Laskennallinen raskasmetallien kertymä on tällöin laukauksella, 24 gramman patruunan painolla (Pb 97 %, Sb 2 %) ja koko toimintahistorian ( ) aika huomioiden noin 41 tonnia lyijyä ja 0,8 tonnia antimonia. Luotiaseratojen alueilla on tehty maaperän kunnostustoimenpiteitä sekä rakenteellisia perusparannustöitä syksyllä Haulikkoratojen toimenpiteet siirrettiin tuolloin myöhemmäksi. Kaavoitus Muukon ampumaurheilukeskus on sekä maakuntakaavassa että yleiskaavassa osoitettu ampumarata-alueeksi (EA). Maaperä Muukon ampumaurheilukeskus sijaitsee Salpausselän reunamuodostumalla. Alueen luontainen maaperä on pääosin soraa ja hiekkaa noin 20 metrin syvyydelle. Paikoitellen alueella on jopa 70 metriä paksut maakerrokset. Maaperässä on paikoitellen ohuita moreeni- ja silttikerroksia. Osaksi maaperä on kivistä. Ampumaradat sijaitsevat noin tasossa Suojavallit nousevat tätä korkeammalle. Suojavallit on historiatietojen mukaan tehty muualta tuoduista ylijäämämaista (savi, siltti, moreeni). Taustavallien pintaosat ovat hiekkaa.

3 KASELY/442/2016 3/10 Pohjavesi Ampumaurheilukeskus sijaitsee I-luokan pohjavesialueella (Joutsenonkangas ). Pohjavesi esiintyy alueella noin tasolla +94. Lähin vedenottamo on noin 670 metrin etäisyydellä luoteessa sijaitseva Puslamäki. Radan pohjoispuolella sijaitsee myös muita vedenottamoita. Ampumaurheilukeskus sijaitsee vedenjakajaalueella, mutta suurin osa rata-alueen vedestä virtaa todennäköisesti pohjoiseen eli vedenottamoiden suuntaan. Pintavesi Lähimmät pintavedet ovat noin 1,2 kilometrin päässä etelässä sijaitsevat kaksi pientä lampea. Saimaa sijaitsee noin 2,5 kilometriä pohjoiseen ampumaurheilukeskuksesta. Tutkimukset Haulikkoradan alueella on tehty eri vuosina lukuisia tutkimuksia sekä maaperän että pohjaveden laadusta. Tehdyt tutkimukset on kuvattu haulikkoradan riskinarvioinnissa. Riskinarviointi on laadittu ja sitä on päivitetty lysimetritulosten valmistuttua Tutkimuksissa havaittiin haulien levinneisyysalueen ulottuvan vallin takana olevalle metsäalueelle. Pohjaveden tarkkailussa ei ole havaittu kohonneita metallipitoisuuksia haulikkoradan putkissa tai virtaussuunnassa haulikkoradasta alavirtaan. Tutkimukset 2015 Em. tutkimusten lisäksi kesällä 2015 tehtiin tutkimuksia koskien vallin maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksia pintakerroksen alapuolella. Lisätutkimusten tavoitteena oli myös tarkentaa haulien levinneisyysaluetta kunnostussuunnittelua varten sekä ottaa näytteet maa-aineksen kaatopaikkakelpoisuuden osoittamiseksi. Vallin maa-ainesta tutkittiin kolmesta kairauspisteestä vallin alaosasta. Haulien levinneisyysalueen rajaamiseksi otettiin pintamaanäytteitä lapiolla vallin takaa metsäalueelta. Kaatopaikkakelpoisuusnäytteitä otettiin koontina kaivetun maa-aineksen sijoituspaikkojen selvittämiseksi kolmelta alueelta: kiekkojen putoamisalueelta ampumapaikkojen ja vallin välissä, vallista ja vallin takaa metsäalueen reunasta. Metallien ja PAH- yhdisteiden pitoisuudet Kaikista näytteistä tutkittiin ampumaratametallien pitoisuuksia XRF-analysaattorilla. Vallin ja kiekkojätettä sisältävien alueiden näytteissä ei havaittu kohonneita lyijypitoisuuksia. Vallin takaa metsäalueelta otetuissa näytteissä havaittiin kohonneita lyijypitoisuuksia m etäisyydellä tiestä sijaitsevissa pisteissä, mutta jo 30 m etäisyydellä sijaitsevissa pisteissä lyijypitoisuus oli hyvin alhainen. Tutkimuksella saatiin rajattua lyijyn levinneisyysaluetta vallin takana metsäalueella.

4 KASELY/442/2016 4/10 Kaatopaikkakelpoisuus Vuonna 2015 kaatopaikkakelpoisuuden osoittamiseksi tehtyjen tutkimusten kokonaispitoisuus- ja liukoisuustestien perusteella haulikkoradan etuosan kiekkojätealueen maa-aines on sijoituskelpoista tavanomaisen jätteen kaatopaikalle ja vallin maa-aines vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Vallin takaosan metsäalueen maa-aineksen sijoittamista on tarkasteltava vastaanottajien ympäristölupien puitteissa runsaan orgaanisen aineksen määrän ja runsasliukoisen antimonin vuoksi. Kunnostustavoite Kunnostus kohdistuu ampumapaikkojen ja taustavallin väliselle alueelle, valliin ja takaosan metsäalueelle eli haulien levinneisyysalueille. Kunnostusalueen laajuus on tutkimusten perusteella arvioituna noin m 2. Poistettavaksi arvioitu massamäärä on noin m 3 / tonnia. Tutkimusten perusteella on arvioitu, että alue jakautuu kolmeen osaan: vallin takana sijaitsevalla metsäalueella on pääasiallinen hauleista aiheutunut metallikuormitus ja runsaasti orgaanista ainesta, vallin etupuolella on vähäisen metallikuormituksen lisäksi kiekkojätettä ja vallin pintaosassa on ainoastaan vähäistä metallikuormitusta. Kunnostustavoite esitetään koko kunnostusalueelle kuitenkin yhteisenä. Kunnostuksen tavoitteena on turvata alueen pohjaveden laatua ja varmistaa suojaustoimien myötä haulikkoradan käytöstä poistuvan vallin takaosan soveltuvuus muuhun toimintaan. Kunnostustavoitteet esitetään ampumaratametalleille ja PAHyhdisteille. Kunnostustavoitteeksi esitetään alempaa ohjearvotasoa, koska tämä taso turvaa alueelle laaditun riskinarvioinnin (Muukon haulikkorata. Riskinarviointi. Ramboll Finland , päivitetty ) perusteella myös pohjaveden laadun. Esitetetyt kunnostustavoitteet ovat seuraavat: antimoni 10 mg/kg, lyijy 200 mg/kg, arseeni 50 mg/kg, kupari 150 mg/kg PAH-yhdisteet, summa 30 mg/kg Mikäli kunnostustavoitteeseen ei jonkin ennalta arvaamattoman syyn vuoksi joiltain osin päästä, kunnostuksen loppuraportissa esitetään ympäristö- ja terveysriskien arviointi. Kunnostuksen toteutus ja aikataulu Kunnostus toteutetaan kaivamalla kunnostustavoitteen ylittävä maa-aines ja kuljettamalla se pois alueelta ko. tavalla pilaantuneen maa-aineksen vastaanottoon soveltuvaan ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Kunnostustyö tehdään syksyllä 2017.

5 KASELY/442/2016 5/10 Laadunvalvonta Kunnostustyötä ohjaa ja valvoo paikanpäällä ympäristötekninen asiantuntija. Kunnostustyötä ohjataan aiempien tutkimustulosten sekä kunnostuksen yhteydessä tehtävien lisätutkimusten avulla. Pitoisuusmittaukset tehdään xrf-analysaattorilla, jonka on todettu soveltuvan hyvin ampumaratakunnostuksen laadunvalvontaan. Jäännöspitoisuudet sekä kaivetun maa-aineksen varmistuspitoisuudet analysoidaan riittävän useasta osanäytteestä muodostetuista analysoitavista koontinäyttteistä. Kunnostustyön ympäristövaikutukset Kunnostus kohdistuu ratarakenteisiin ja maaperän pintakerrokseen eikä alueella muodostu pintavesiä. Kaivettua maa-ainesta ei läjitetä alueella lukuunottamatta näytteiden analysointiin tai kuormauksen tarkoituksenmukaisen käsittelyn järjestämiseen mahdollisesti tarvittavaa aikaa. Kuormat peitetään työmaa-alueen ulkopuolelle suuntautuvien kuljetusten ajaksi. Työmaan melu vastaa normaalia rakennustyömaan melua eikä lähellä ole melusta häiriintyviä kohteita. Em. perusteilla kunnostuksesta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä ympäristövaikutuksia. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Asian johdosta on oltu yhteydessä Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen, jolla ei ollut huomautettavaa. ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti, ellei seuraavissa määräyksissä toisin mainita. Määräykset: 1. Kunnostustöiden aloittamisesta tulee ilmoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Lappeenrannan seudun ympäristöviranomaiselle. Kunnostustöiden aloitusilmoituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan, työn toteuttavan urakoitsijan, ja pilaantuneiden maamassojen vastaanottajien tiedot. 2. Ilmoituksessa tarkoitetun alueen maaperän puhdistuksen tavoitteena ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden summan alemmat ohjearvotasot: antimoni 10 mg/kg, lyijy 200 mg/kg, arseeni 50 mg/kg, kupari 150 mg/kg PAH-yhdisteet, summa 30 mg/kg

6 KASELY/442/2016 6/10 3. Käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen haitta-ainepitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. 4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava maa: pilaantunut maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa vaarallisen jätteen raja-arvon. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haittaainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haittaainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä valtioneuvoston asetuksen (179/2012) säädösten mukaisesti. 6. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Kunnostamisen aikana on huolehdittava, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa lähialueella liikkuville ihmisille eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

7 KASELY/442/2016 7/10 Pilaantuneiden maiden kuormat on peitettävä kuljetuksen aikana. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan, tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. Välivarastoitavat pilaantuneet maat on peitettävä. 7. Kohteen puhdistamisen yhteydessä on jätteeksi katsottava materiaali kuten mahdolliset hauliromu- tai hylsykasat tms. erillinen jätemateriaali toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on lisäksi otettava huomioon Lappeenrannan kaupungin jätehuoltomääräykset. 8. Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Lappeenrannan seudun ympäristöviranomaiselle on varattava mahdollisuus kaivantojen tarkastamiseen ennen niiden täyttämistä. Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioon ottamattomia odottamattomia tilanteita, tulee niistä ilmoittaa, jotta Kaakkois-Suomen ELY-keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä. 9. Mikäli kunnostuksen tavoitearvoihin ei jostakin syystä päästä, tulee arvioida, minkälaista haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle voi aiheutua maaperään jääneistä haitta-aineista. Riskiarviointia varten pilaantuneisuus tulee pystyä rajaamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten kokonaismäärä selvittää. Alueen maankäytön suunnitelmien muuttuessa tai haitan tai vaaran ilmetessä on riskinarvio tehtävä uudelleen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. 10. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Lappeenrannan seudun ympäristöviranomaiselle kolmen (3) kuukauden kuluessa puhdistustoimenpiteiden päättymisestä. Perustelut Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettujen ja poiskuljetettujen maamassojen ja muiden jätteiden määrä, haitta-ainepitoisuudet, käsittelymenetelmät ja sijoitus- /käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta jäännöspitoisuuksineen. Lisäksi loppuraportin yhteydessä tulee arvioida, onko kunnostustyön aikana tai sen johdosta noussut esiin tekijöitä, joiden perusteella ampumaratatoimintaa koskevassa ympäristöluvassa edellytettyä pohjavesien tarkkailuohjelmaa olisi tarpeen tarkistaa. Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 :n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (Määräykset 2 -

8 KASELY/442/2016 8/10 7) sekä toiminnan järjestämisen (Määräykset 4-7) ja valvonnan (Määräykset 1, 3, 8-10) kannalta. Työn etenemisestä ja työhön osallistuvien yhteystiedoista ilmoittaminen on välttämätöntä viranomaisvalvonnan kannalta. Kunnostuksen valvojan tulee olla perehtynyt pilaantuneen maaperän puhdistamiseen, sillä se on tavanomaisesta poikkeavaa maarakentamista. (Määräys 1) Pilaantuneen maaperän kunnostustavoitteiden asettelussa on otettava huomioon pilaantuneen alueen ja sen ympäristön nykyinen tai tuleva käyttö sekä terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuva vaara tai haitta. Kunnostustavoitteeksi asetettiin raskametallien ja PAH-yhdisteiden osalta tässä alempi ohjearvotaso, koska tämän tason on arvioitu alueelle laaditun riskinarvioinnin perusteella turvaavan myös pohjaveden laadun. Riskinarvion perusteella asetettu maaperän jäännöspitoisuustaso on hieman korkeampi kuin ennen riskinarviota tehdyssä muun ampumarata-alueen kunnostustyössä. Silloin tavoitetaso oli määritelty pohjaveden talousvesikäytön kannalta turvallisen maaperän pitoisuuden perusteella. (Määräys 2) Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) mukaisesti, kriteereinä mm. liukoisuusrajaarvot ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuus. (Määräykset 3 5, 7) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan pilaantuneen maa-aineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan tai vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. (Määräys 5) Pilaantuneen maaperän kunnostamiseen liittyvistä toiminnoista ei saa aiheutua ympäristön muuta pilaantumista, joten kunnostuksen työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava niin, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. (Määräys 6) Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa-ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen käsittelyssä noudatetaan Lappeenrannan seudun ympäristöviranomaisen ohjeita. (Määräys 7) Kunnostettavalla maa-alueella olevat jätejakeet voivat muodostaa riskin ympäristölle ja heikentää kohteen käyttökelpoisuutta. Jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. (Määräys 7) Pilaantuneita maa-alueita puhdistettaessa tulee usein työn aikana esiin seikkoja, joihin ei ole tutkimuksista huolimatta osattu tai pystytty etukäteen varautumaan. Tämän vuoksi valvontaviranomainen voi joutua antamaan työn aikana lisäohjeita tai - määräyksiä. Mahdollisuus kaivantojen tarkastamiseen on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8)

9 KASELY/442/2016 9/10 Mikäli asetettuun puhdistustavoitteeseen ei päästä esim. rakennusteknisistä syistä, tulee mahdollinen haitta tai vaara ympäristölle tai ihmisten terveydelle arvioida riskinarvioinnilla. (Määräys 9) Loppuraporttiin kootaan kaikki puhdistuksen kannalta olennaiset tiedot. Loppuraportin avulla saadaan pilaantuneen maaperän kunnostamisen tiedot tallennetuksi tieto- ja valvontajärjestelmiin. (Määräys 10) Ilmoituksen käsittelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja ympäristönsuojeluasetusta (713/2014). Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan pilaantuneen maaperän puhdistukseen sekä kaivetulla alueella tai pois toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu maaperän puhdistaminen ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, ei aiheuta vesistön tai sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristöön. Pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevassa ilmoituksessa eikä myöskään tässä ilmoituksen johdosta annetussa päätöksessä ole otettu kantaa mahdolliseen haulikkoradan käyttöön jatkossa ampumaurheilutoiminnassa. Edellytykset toiminnan jatkamisesta määritellään toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen perusteella. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (331/2013) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.

10 KASELY/442/ /10 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maa-perän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 /h. Ilmoituksen käsittelyyn käytetyn tuntimäärän, 12 h, mukaan maksua kertyy 660. Maksu peritään erillisellä laskulla. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta vaalittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. (YSL 190 ja 191 ). Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo Ylitarkastaja Erja Monto JAKELU Päätös ilmoituksen tekijälle saantitodistuksella TIEDOKSI Lappeenrannan kaupunginhallitus Lappeenrannan seudun ympäristöviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) LIITTEET Valitusosoitus

11 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Hyväksyjä Vesivalo Jaakko :46