Valikkoverkosto 3.10.2017 Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Maija Faehnle, Suomen ympäristökeskus ja Tampereen yliopisto / Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto
TUTKIMUSASETELMA Miten kaupunkiaktivismit palvelevat kaupunkien kehittämistä (innovaatiot, ekologia, osallisuus, yhteisöllisyys)? Miten kaupunkien kannattaa tukea ja hyödyntää niitä? Toimintatutkimuksella tietoa, välineitä, näkemyksiä ja aloitteita kansalaisten ja hallinnon fiksuun kohtaamiseen Valtiotieteellinen tiedekunta 2
TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA RAHOITUS Tutkijat yliopistotutkija, dosentti Pasi Mäenpää (HY, sosiaalitieteiden laitos) tutkija, FT Maija Faehnle (HY/Suomen ympäristökeskus) Lisäksi yliopistonlehtori, dosentti Maaria Linko, Avoin yliopisto: kaupunkiaktivismikurssi 2016 professori emeritus Harry Schulman: ohjausryhmän pj. hankekumppanit: YM, VM, OM, Ara, Syke, Kuntaliitto, Helsinki (Osallisuus- ja neuvontayksikkö, Lähiöprojekti, Kulttuurikeskus, Tietokeskus, Nuorisoasiainkeskus), Espoo, Vantaa, Lahti Rahoittajat Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma (2015 2017) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara (2015) Valtiovarainministeriö (2015) ja Ympäristöministeriö (2015-2016) SKR:n Uudenmaan rahasto, Heikki von Hertzenin rahasto (2016) Suomen tietokirjailijat (2017) Sitra (2017) Valtiotieteellinen tiedekunta 3
KAUPUNKIAKTIVISMI MITÄ SE ON? Kaupunkilaisten organisoimaa omaehtoista yhteistoimintaa, joka tapahtuu yleensä järjestötoiminnan ulkopuolella luonteeltaan aloitteellista, proaktiivista ja rakentavaa suuntautuu ensisijaisesti toimintaan, ei poliittiseen mielipiteenmuodostukseen tai vaikuttamiseen nojaa tee-se-itse-henkeen ja commons-ajatteluun järjestäytyy ja toimii internetin ja somen avulla. ~ vertaisverkostot, popup-vapaaehtoistoiminta, itseorganisoituminen, DIY-toiminta, commons, sosiaalinen innovaatio, ruohonjuuritason toiminta, kaupunginosaliike, yhteisötoiminta, uusosuuskunta, sosiaalinen yrittäjyys, jakamistalous, yhteistyötalous, maker-kulttuuri, placemaking, taktinen urbanismi Valtiotieteellinen tiedekunta 4
Miksi aktivismi on lisääntynyt? Digitalisaatio + internet + some = toimijaverkostot Kuluttajuuden muutos: osallistuva kulutus, jakaminen Työn muutokset: luova työ, ulkoistaminen, mikroyrittäjyys, freelancerismi, co-working-tilat Ekologinen käänne: kierrätys, käänteinen infrastruktuuri Yritystoiminta: startup-henki, eettinen yrittäjyys Pettymys politiikkaan www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2017 5
Toimintatutkimusta kehittävällä otteella ja tietoa jakaen Tapaamiset/haastattelut: muistiot blogiin Työpajat, seminaarit, keskustelutilaisuudet Osallistumista, aloitteita ja syötteitä aktivismeihin Ohjausryhmätyöskentely Aktivismiopintopiiri, Kaupunkiaktivismi-kurssi Esitykset kursseilla ja seminaarissa Viestintä: blogi, FB-ryhmä, sähköpostilista, (Twitter) Tehtävänannot kumppanien ongelmista: miten voimme auttaa? Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2017 6
TULOKSET Tietoa aktivismeista, niiden merkityksistä, lupaavista hallinnon toimintatavoista Näkemyksiä vertaisverkostojen yhteiskunnan kehittymisestä Työkaluja ja ideoita avuksi kaupunkien ja kuntien hallintaan Verkostoja mm. jakamistalouden T&K-verkosto, Kaupunkiaktivismi-FB Alulle pantuja kehittämisprosesseja mm. some-data kaupunkisuunnittelussa, jakamistalouden verotus, lähiluontomatkailu Vanhankaupunginlahdella Kaupunkiaktivismi-verkkotietopankki, artikkelit ja kirja
Ravintolapäivä anarkismista vientituotteeksi 3.10.2017 8
Myyrmäki-liike kaupunginosan yhteisöllisyys 3.10.2017 9
REKO-renkaat lähiruokaverkosto 10
https://www.facebook.com/saaremmehyvinvointi/ Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Saaremme-osuuskunta: puoti & kahvila, nyt Saaremme-hyvinvointikeskus
FB-kirpputorit - vertaiskauppa, kiertotalous
https://temporary.fi/proposals/16 Trashlab vertaisoppiminen, maker-kulttuuri, kiertotalous www.helsinki.fi/yliopisto
Joukkorahoitus yhteisölliset hankkeet Suomi 2015: joukkorahoitusmarkkina 84,4 m (muu 253 m ). USA:ssa joukkorahoitus kasvanut jo ohi perinteisen. (Mesenaatti.me, EhtaRaha, Vauraus Suomi)
Aikapankit - palveluiden vaihto, vaihtoehtovaluutta tovi stadinaikapankki.wordpress.com/ 15.1.2017 15
Placemaking eli lähiympäristön parantaminen 101 small ways you can improve your city The least you can do to make a big difference where you live http://www.curbed.com/2016/9/22/13019420/urban-design-community-building-placemaking
Yhteisöaktivismi Innovaatio- ja välittäjäyhteisöt Julkisten palvelujen parantaminen Ekoliikkeet Aktivoiva viestintä Sosiaalinen vertaistuki Kaupunkitapahtumat Kaupunkisuunnnitteluryhmät Palvelujen vaihto, vertaisvuokraus Jakamis/alu statalouspalvelut Vertaiskauppa, ruoanvälitys ITSE- ORGANISOITU VA KAUPUNKI Digiyhteiskunnan kehittäminen Paikalliset liikkeet Talon tai tilan valtaajat, avaajat ja tuunaajat Artivismi Tila-aktivismi Aktivismien tuki Vihreällä aktivismityypit, joihin erityisesti voi liittyä ekologisen kestävyyden edistämistä, ekoaktivismit Haktivismi Digiaktivismi Aktivismien välineiden kehittäminen Mäenpää ym., tulossa
Systeeminen muutos Aikapankit Tee-se-itse -toiminta Siivouspäivä Ravintolapäivä REKO-renkaat Haktivismi Hävikkiruoka-aktivismi Tuunauspajat Ympäristömummo- ja -vaaritoiminta Kallio-liike Ei laiteta pakasteita pieneen pussiin -kampanja Hertsikan pumppu Varjokaavoitus Vaikuttaminen valmisteluun ja päätöksentekoon FB-kirpputorit Nappi Naapuri Myyrmäki-liike Oman asunnon tai auton vertaisvuokraus (Perinteiset kaupunginosayhdistykset) Lisää kaupunkia Helsinkiin Hätäkahvit Oma juttu
NELJÄS SEKTORI KOLMAS SEKTORI Aktivismi viriää vaikutetaan tavoitteisiin ja toimintatapoihin, käytetään yhdistystä tuenhakuun, perustetaan oma yhdistys, kilpaillaan toimijuudesta KANSALAISET haetaan tietoa, lupia ja tukia, vaikutetaan toimintatapoihin, haastetaan toimintatapoja Esim. someryhmä, tapaamiskäytäntö, osuuskunta, hanke ryhdytään asiakkaaksi, perustetaan mikro-, start up- tai yhteiskunnallinen yritys, vaikutetaan markkinoihin YKSITYINEN SEKTORI JULKINEN SEKTORI 19
KÄYNNISSÄ ON YHTEISKUNNALLINEN MURROS, JOSSA SOSIAALISET JA TALOUDELLISET SUHTEET RAKENTUVAT UUDESTAAN, KUN DIGITALISAATIO, INTERNET JA SOME MAHDOLLISTAVAT UUSIA JÄRJESTÄYTYMISEN JA TOIMINNAN TAPOJA JA TOIMIJUUKSIA. Valtiotieteellinen tiedekunta 21
Neljäs sektori muuttaa maailmaa VERTAISVERKOSTOT OTTAVAT JULKISEN VALLAN TEHTÄVIÄ
Mitä on tapahtumassa? Julkisen vallan tiedon monopoli murtuu Toimijuuden muutos: asukas, asiakas, kuluttaja moniroolinen kaupunkilainen Vaikuttaminen tekeminen Osallisuus poliittis-hallinnollisessa prosessissa osallisuus vertaisverkostojen projekteissa
Mitä pitää tehdä? Salliva Suomi! Hallinnan uudelleensanoitus Julkisen vallan mukautuminen neljänteen sektoriin: hybridi- eli yhdistelmähallinnointi
KUINKA HALLINNOIDA NELJÄTTÄ SEKTORIA? Co-planning, co-design, co-governance: hallinto jakaa suunnittelu- ja päätösvaltaansa yhteisöjen kanssa 4P-kumppanuus: hallinto tekee osapuolten välisiä sopimuksia Mutta neljäs sektori ei tyypillisesti 1) hae päätösvaltaa vaan soveltaa asukkuuteen perustuvaa omaa toimintavaltaa 2) pyri sopimuskumppaniksi tai edes muodosta oikeushenkilöä 3) toimi hallinnon aikakäsityksen mukaan vaan heti hallinnon ja neljännen sektorin epäsymmetrinen ja epätahtinen suhde Valtiotieteellinen tiedekunta 25
HYBRIDI- ELI YHDISTELMÄHALLINNOINTI Neljäs sektori tunnustetaan omaksi toimijaryhmäksi, jonka toimintatapoihin hallinto yhdistää tapauskohtaisesti omaa toimintaansa yhteistyössä kokeillen ja oppien Tunnistetaan ja tuetaan neljännen sektorin toimintamalleja Kehitetään, levitetään, skaalataan ja sovelletaan niitä muualla Koordinoidaan niitä keskenään ja integroidaan kaupunginhallintoon Joustava ja tapauskohtainen toiminta kokeilujen ja jatkuvan oppimisen kautta kehitettävän repertuaarin pohjalta Valtiotieteellinen tiedekunta 26
HYBRIDIHALLINNOINNIN MALLI Mäenpää & Faehnle 2017
Mäenpää & Faehnle 2017
Neljäs sektori muuttaa maailmaa JAKAMISTALOUS JA VERTAISTUOTANTO MUOKKAAVAT MARKKINOITA
MITÄ ON TAPAHTUMASSA? Kuluttaja-kansalaiset omaksuvat uusia toimijuuksia: osallistuva kulutus, vertaiskauppa, vertaistuotanto, vertaishoiva Kansalaiset valtaistuvat taloudellisina toimijoina > kohti tasa-arvoisempaa tai ainakin laajapohjaisempaa markkinataloutta Toisaalta iso alustabisnes uhkaa kansalaisten asemaa työntekijöinä > kamppailu kansalaisten asemasta uusilla markkinoilla Valtiotieteellinen tiedekunta 30
MITÄ OLEMME TEHNEET? Jakamistalouden T&K-verkosto vuorovaikutusalusta jakamistalouden fiksuksi edistämiseksi Jakamistalouden pohjoismainen malli visio vahvan kansalaisyhteiskunnan ja vahvan julkisen sektorin yhteiskunnan jakamistalousmallista eettisyys, yhteisöllisyys, demokraattisuus Tulossa Jakamistalous-kirja (Alma Media, 10/2017) Jakamistalouden kentän hahmotus Valtiotieteellinen tiedekunta 31
YHTEISÖ Kansalaistalous (civic economy) Viittaa kansalaisten voimaantumiseen ja valtaistumiseen yhteiskunnan ongelmien ratkojina etenkin paikallisissa kysymyksissä Vertaistalous (peer-to-peer, P2P economy) Keskenään tasavertaisten yksilöiden (tai muiden toimijoiden) vaihto ilman välikättä Solidaarisuustalous (solidarity economy) Eettisesti ja yhteiskunnallisesti suuntautunut käsite, jolla tarkoitetaan pyrkimystä tuottaa yhteisön jäsenille arvoa yhteisresurssien (commons) pohjalta TYÖ Osallisuustalous (participatory economy) Internetissä tapahtuva toiminta, joka liittyy hyödykkeiden ja palvelujen innovointiin, tuottamiseen, kehittämiseen, jakamiseen tai kuluttamiseen verkon tarjoamilla markkinoilla Yhteistoimintatalous (collaborative economy) Yhteistoiminnallinen, digitaalisia alustoja hyödyntävä talous Talous, joka perustuu jakamiseen tavaroita ja palveluita tarvitsevien ihmisten välillä Jakamistalous (sharing economy) Keikkatalous (gig economy) Kielteisessä merkityksessä käytetty käsite, joka merkitsee silpputöitä tarpeen mukaan tarjoavaa yritystoimintaa ja siihen liittyviä työsuhteita ja -oloja Talous, jossa resurssit pyritään jakamaan tehokkaasti TEKNOLOGIA Alustatalous (platform economy) Digitaaliset ja tietojärjestelmäpohjaiset palvelut, jotka ovat internetissä eri toimijoiden käytössä Kiertotalous (circular economy) Taloudellisen toiminnan ala, jossa pyritään resurssitehokkuuteen pidentämällä materiaalien ja niiden arvon kiertoa taloudessa YMPÄRISTÖ
Neljäs sektori muuttaa maailmaa DEMOKRATIA UUDISTUU
DEMOKRATIA EI OLE VAIN EDUSTUKSELLISTA DEMOKRATIAA Osallisuus ei ole vain osallistumista julkisen vallan toimiin, sen valmisteluun ja päätöksentekoon Valtiotieteellinen tiedekunta 34
OSALLISUUS AJATELTAVA UUSIKSI Neljäs sektori laajentaa osallisuuden piiriä Osallisuutta on esimerkiksi toisten auttaminen, vertaiskauppa, paikallisten hankkeiden rahoittaminen, vaihtoehtosuunnittelu ja someryhmän perustaminen Laajentuva osallisuus täydentää edustuksellista demokratiaa Kaikkien ei tarvitse olla aktivisteja, mutta aktivistit rakentavat edellytyksiä myös vähemmän aktiivisten osallisuudelle Valtiotieteellinen tiedekunta 35
DEMOKRATIA-AJATTELUN LAAJENTAMINEN Voimavarademokratia: kansalaistoiminnan hyödyntäminen yhteiseksi hyväksi (kriteerit) Asutuksellinen demokratia: paikallisten etusijaoikeus omaan lähiympäristöönsä Joukkoistamisdemokratia: joukkoistaminen ideointina, keskusteluna ja valmistelun ohjauksena Jakamistalousdemokratia: yhteisresursointi commonsaluetta kasvattamalla Somedemokratia: kansalaisyhteiskunnan tuntosarvet (data-analyysi ja deliberoiva keskustelu) Valtiotieteellinen tiedekunta 36
SUOSITUKSIA KAUPUNKIEN HALLINNOINTIIN Neljäs sektori on kaupunkien elinvoiman, yhteisöllisyyden ja kestävyyden voimavara, jota tulee mahdollistaa ja hyödyntää. Tämä ei tarkoita julkisen vallan tehtävien sysäämistä kansalaisille. Hallinnon ajattelutapoja, käsitteitä ja käytäntöjä on uudistettava vastaamaan digitalisoituneen kansalaisyhteiskunnan toimintatapoja. Kaupunkilaiset on tunnistettava monissa rooleissaan ja osallisuuden käsite on someaikana päivitettävä aiempaa monimuotoisemmaksi. Kaupunkien kannattaa tukea ja hyödyntää neljännen sektorin toimintatapoja esimerkiksi viestinnässä, tilojen sekä tiedon hallinnassa, tukipolitiikassa ja arviointikäytännöissä. Viranhaltijoiden aloitteellisuus ja valmius yhteistyöhön eräänlainen viranhaltija-aktivismi on tehtävä helpoksi ja tärkeäksi. Valtiotieteellinen tiedekunta 37
RATKAISUJA ITSEORGANI- SOITUVAN KAUPUNGIN HALLINNOINTIIN Mäenpää & Faehnle 2017 38
Helsinki EHDOTUKSIA KAUPUNGEILLE Varaamo-palveluun myös yksityistilat! Teollisuuskadun alue vaihtoehtosuunnittelun kokeilualueeksi! Joukkorahoitus osaksi osallistavaa budjetointia! Kirjasto jakamistalouden tukikohdaksi! Vantaa Yhteinen pöytä -hankkeen kehittäminen paikalliseksi kiertotaloudeksi! Myyrmäki-liikkeen toimintatapojen levittäminen lähiöihin! Espoo somehallinnon edelläkävijäksi! Lahti jakamistalouden kokeilukaupungiksi! Valtiotieteellinen tiedekunta 39
EHDOTUKSIA VALTIOVALLALLE YM ja Kuntaliitto: kehityshanke somedatan hyödyntämisestä kaupunkisuunnittelussa (verkostomme avulla) OM: selvitys neljännen sektorin vaikutuksista osallistumisen ja demokratian käsitteisiin ja hallinnan käytäntöihin, Demokratia.fi -sivuston päivitys neljännen sektorin kannalta VM: visio- ja strategiatyö kansantaloudellisesti kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen jakamistalouden edistämiseksi (verkostomme avulla) Tuleva hallitus: Salliva Suomi -ohjelma norminpurkutalkoiden jatkoksi! Valtiotieteellinen tiedekunta 40
21.3.2017 Kaupunkitutkimus 21.3.2017 ja metropolipolitiikka Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka KAUPUNKIAKTIVISMI-TIETOPANKKI Auttaa löytämään tapoja toimia niin, että kansalaisten voimavarat voivat hyödyttää kaupunkiyhteisöä reilusti ja kestävästi
21.3.2017 21.3.2017 Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka Tietopankki on suunnattu erityisesti julkisen hallinnon toimijoille sekä kansalaisaktiiveille verkostoineen. Se palvelee myös yrityksiä, tutkijoita ja opiskelijoita. Pääsisällöt: suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia kaupungeille päivitetyt käsitteet kansalaistoiminnan ymmärtämiseen tapausesimerkkejä rakentavasta kansalaistoiminnasta välineitä omaksua hyviä käytäntöjä tietolähteitä hallinnon ja kansalaisten hyvään kohtaamiseen
PIKKU TIETOPAKETIT Tietopaketti 1: Viisi tapaa vapauttaa aktivistit parantamaan kaupunkeja Tietopaketti 2: Kaupunkiaktivismi ja neljäs sektori - mistä on kysymys? Tietopaketti 3: Aktivismien esteitä ja keinoja niiden voittamiseen Tietopaketti 4: Yhdistelmähallinto ja somehallinto miten toimii aktivismiin ja vertaisverkostoihin mukautunut hallinto? Tietopaketti 5: Osallisuuden ja demokratian laajentuminen vertaistoiminnan aikakaudella Tietopaketti 6: Jakamistalouden pohjoismainen malli Tietopaketti 7: Osallisuuden ja aktivismin mahdollistaminen - keinoja onnistumisen arviointiin Tietopaketti 8: Toimintatutkimuksen malli
YHDISTELMÄHALLINNOINTI Uusi lähestymistapa hallinnointiin - kansalaisten ja hallinnon toiminta täydentämään toisiaan Tästä lisää TEM:n seminaarissa 100 vuotta Suomen kehittämistä 14.-15.11.2017, tervetuloa!
TAPAUS- TARINAT
KÄSITTEET
SUOSITUKSET JA EHDOTUKSET Suosituksia julkiselle hallinnolle kaupunkien hallinnointiin Ehdotuksia julkiselle hallinnolle sosiaalisen median käytöstä Ehdotuksia toimenpiteiksi Espoolle Helsingille Lahdelle Vantaalle Ministeriöille ja muille kansallisen ja alueellisen tason toimijoille
VÄLINEITÄ Voimavarojen kartoitus, joukkoistaminen, arviointi Toiminnan organisointi, rahoitus, tilojen käyttö Huoneentaulut
TOIMIJOITA JA TUTKIMUS- HANKKEITA
JULKAISUJA, OPPAITA, MUITA TIETOLÄHTEITÄ
TERVETULOA MYÖS TÄYDENTÄMÄÄN TIETOPANKKIA!
FOORUMIT KÄYTÖSSÄNNE, TERVETULOA MUKAAN! OTA YHTEYTTÄ! Kaupunkiaktivismi facebook.com/groups/kaupunkiaktivismi #kaupunkiaktivismi SoMe & Kaupunkisuunnittelu facebook.com/groups/743040399184838/ Jakamistalouden T&K -verkosto facebook.com/groups/702355969966617/ #jatke Mietitkö esimerkiksi miten yksikkösi voisi tarttua kansalaisten voimavarojen hyödyntämiseen entistä paremmin? Olemme avoimia yhteistyöehdotuksille! Pasi.maenpaa@helsinki.fi 040 592 3933 Maija.faehnle@ymparisto.fi Maija.faehnle@gmail.com 0295 25 1109
Julkaisuja Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2018: Neljäs sektori: kuinka vertaistoiminta haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja uudisrakentaa yhteiskunnan (työnimi). Hankkeen tulokset kokoava kirja. Faehnle, M. & Mäenpää, P. & Blomberg, J. & Schulman, H. 2017: Civic engagement 3.0 - Shifts towards self-made society in Helsinki metropolitan region. Yhdyskuntasuunnittelu-lehti. Tulossa. Mäenpää, P., Faehnle, M. & Schulman, H. 2017. Kaupunkiaktivismi, jakamistalous ja neljäs sektori. Artikkeli teoksessa Kansalaiset kaupunkia kehittämässä (toim. Bäcklund, Häkli & Schulman). Tulossa. Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Neljäs sektori suuntaa kaupunkien elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja kestävyyttä. Helsingin seudun suunnat. Tulossa. Harmaala, Toivola, Nylund, Faehnle & Mäenpää 2017: Jakamistalous. Alma Media. Tulossa. Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Kaupunkiaktivismi: ratkaisuja itseorganisoituvan kaupunkiyhteisön hallintaan. Kvartti 2/2017. Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Urban activism as a resource for cities. Helsinki Quarterly 1/2017. Mäenpää, P., Faehnle, M. & Lehtonen, T. 2016. Laiturilla ruodittiin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmää: Jälkistalinistinen hirviö vai suunnittelukeskustelun uudistaja? Yhdyskuntasuunnittelu 54:4. Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2016. Kaupunkiaktivismi voimavarana. Kvartti 3/2016, 16-33. http://www.kvartti.fi/fi/kvartti-3-2016 Faehnle, M., Immonen, H., Mäenpää, P., Nylund, M., Träskman, T. 2016. Jakamistalous ja verotus: Eväitä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Arcada Working Papers 4/2016. http://dspace.arcada.fi:8080/xmlui/handle/123456789/41 55
KIITOS!