Työsuojelun toimintaohjelma, sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma

Yhteistyötoimikunta 19.6.2017 16 Henkilöstöjaosto 30.8.2017 16 Työsuojelun toimintaohjelma, sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 2017-2021

SISÄLTÖ 1. TAUSTA JA TARKOITUS... 1 2. TYÖSUOJELUVASTUU JA -ORGANISAATIO... 2 2.1. Työsuojeluvastuun jakaminen... 2 2.2. Tehtäväkuvat... 3 2.3 Työsuojelun yhteistoiminta... 4 3. TYÖSUOJELU KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMISESSA... 4 3.1. Vaarojen ja haittojen tunnistaminen... 5 3.2. Työsuojelutarkastukset... 5 3.3. Perehdyttäminen, opastus ja koulutus... 6 3.4. Suojavaatetus ja henkilösuojaimet... 6 3.5. Työvälineiden ja koneiden hankinnat ja huolto... 7 3.6. Työtapaturmat ja niistä ilmoittaminen... 7 3.7. Työhyvinvointi ja tyky-toiminta... 8 3.8. Työterveyshuolto... 9 3.9. Työympäristö ja työn kehittäminen... 9 3.10. Työsuojelun toimintaohjelma... 10 4. TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISEN TOIMENPITEET... 11 4.1. Rekrytointi... 11 4.2. Sijoittuminen erilaisiin tehtäviin, koulutus ja urakehitys... 12 4.3. Työolot, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen... 12 4.4. Palkkaus... 13 4.5. Häirintä ja syrjintä, työilmapiiri... 14 5. SEURANTA JA PÄIVITYS... 14 6. HYVÄKSYMINEN JA TIEDOTTAMINEN... 15 LIITTEET 1 JA 2

1 1. TAUSTA JA TARKOITUS Nurmeksen kaupungin työsuojelun toimintaohjelma on laadittu kaudelle 2014 2017. Tasa-arvosuunnitelma on laadittu vuonna 2008. Nyt päivitetään sekä työsuojelun toimintaohjelma että tasaarvosuunnitelma vastaamaan muuttuneita säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Lisäksi laaditaan yhdenvertaisuussuunnitelma 1.4.2004 voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain perusteella. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma kokoaa yhteen toimenpiteet naisten ja miesten välisen tasa-arvon, sekä yhdenvertaisuuden edistämiseksi kaupungin henkilöstöpolitiikassa. Työnantajan, jolla on palvelussuhteessa säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, on laadittava tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvolain 6 a määrittelee toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi työelämässä. Suunnitelmaan on muun muassa sisällytettävä selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta, miesten ja naisten sijoittumisesta eri tehtäviin, tehtävien luokituksesta ja palkkaerosta, toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja palkkauksen tasa-arvon saavuttamiseksi sekä arvio aikaisempien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien toteutumisesta ja niiden pohjalta syntyneistä tuloksista. Tasa-arvosuunnitelmaan tulee kirjata sellaiset tavoitteet ja toimenpiteet, joihin työnantaja ryhtyy tasa-arvosuunnitelman voimassaolokaudella ja joiden toteutumista jatkossa seurataan. Tasa-arvolain osittaisuudistuksessa 1.1.2015 tasa-arvolakiin lisättiin säännökset sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellosta. Tasa-arvon käsitteellä viitataan sukupuolten väliseen tasa-arvoon kun taas yhdenvertaisuuden käsitettä käytetään viitattaessa muihin henkilön ominaisuuksiin. Molemmat käsitteet tarkoittavat yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamista kaikille sukupuolesta, etnisestä taustasta, iästä, vammaisuudesta, uskonnosta, tai muusta henkilöön liittyvästä tekijästä riippumatta. Työsuojelu on lakisääteistä toimintaa, jolla järjestetään työympäristö työntekijälle turvalliseksi ja terveelliseksi. Työsuojelulla tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, joka ihmisestä, työympäristöstä ja yhteiskunnasta saadun tiedon avulla pyrkii vaikuttamaan henkilöstön työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseen ja parantamiseen. Työsuojeluun kuuluu työn henkinen ja fyysinen kuormittavuus, ergonomia, väkivallan uhka, häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu sekä yksintyöskentely, perinteisen kone- ja laiteturvallisuuden sekä tapaturmien ja ammattitautien ennaltaehkäisyn lisäksi. Työsuojelun tavoitteena on tukea henkilöstön työkykyä, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä poistaa työolojen haittoja. Tarkoituksena on lisätä työmotivaatiota ja työniloa ja päästä parempaan työn hallintaan ja työssä jaksamiseen. Tuloksena on laadukkaampaa ja tuloksellisempaa työntekoa ja parempaa asiakaspalvelua, joka kohentaa myös kaupungin julkikuvaa. Työpaikan työsuojelutoiminnan tavoitteista huolehtivat työnantaja ja työntekijät yhteistyössä. Toimeenpanovalta ja vastuu työsuojeluasioissa ovat linjaorganisaatioon kuuluvilla. Jokaisella työantajalla tulee olla työturvallisuuslain edellyttämä työsuojelun toimintaohjelma. Se on asiakirja, jossa kerrotaan työnantajan harjoittaman työsuojelupolitiikan perusteet, päämäärät ja keskeiset keinot. Tämä toiminta-ohjelma toimii käytännön työsuojelun perustana eri työyksiköissä. Lisäksi jokaisella työpaikalla tulee olla säännöllisesti päivitettävä työsuojelun toiminta-

suunnitelma. Suunnitelman tärkein tehtävä on työpaikan vaarojen järjestelmällinen selvittäminen ja arviointi ja sen perusteella yhteistyössä toteutettavat käytännön toimenpiteet. 2 2. TYÖSUOJELUVASTUU JA -ORGANISAATIO Nurmeksen kaupungin jokaisella työyhteisön jäsenellä on omalta osaltaan vastuu työsuojelun toteuttamisesta. Työturvallisuuslaki (17 ) määrää molemmat osapuolet sekä työnantajan että työntekijän yhteistoiminnassa ylläpitämään ja tehostamaan turvallisuutta työpaikalla. Työsuojelua kehitetään yhteistyössä henkilöstön kanssa jokaiselle työyksikölle ominaiset kehittämistarpeet huomioiden. Kokonaisvastuu työsuojelun toteuttamisesta on työnantajalla, jota työpaikalla edustaa esimies. Hänellä on myös tiedotusvastuu työsuojeluasioista. 2.1. Työsuojeluvastuun jakaminen Kunnallishallinnossa lain tarkoittama työnantaja on kunta tai kuntayhtymä. Lain tarkoittamia työnantajia edustavat luottamushenkilöt, kaupunginjohtaja, viraston tai laitosten päälliköt, keskijohto ja työnjohto. Tässä toimintaohjeessa pyritään selvittämään työsuojelun toteuttamista ja siihen liittyviä vastuukysymyksiä eri organisaatiotasoilla. Luottamushenkilöjohtoon kuuluvat kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus. Sen tehtävänä on: työsuojelun toteuttamisen rakenteellisten edellytysten turvaaminen määrärahojen myöntäminen suuret investoinnit työsuojeluun liittyvät periaatepäätökset yleinen valvonta Ylimpään johtoon kuuluvat kaupunginjohtaja ja toimialojen johtajat. Ylimmän johdon tehtävänä työsuojelussa on: yleisten työsuojelun järjestämistä koskevien ohjeiden antaminen suunnittelu ja hankinnat muiden esimiesasemassa olevien ohjaaminen ja valvominen työpaikkojen yleinen valvonta ja seuranta esitysten tekeminen luottamuselimille Toimialan johtaja vastaa viime kädessä omaa toimialaa koskevien työsuojelutavoitteiden toteuttamisesta.

3 Keskijohtoon luetaan kuuluvaksi tulosalueiden päälliköt sekä muut ylemmät esimiehet. Heidän tärkeimmät tehtävänsä työsuojelun toteuttamisessa ovat: suunnittelu ja hankinnat työpaikkojen turvallisuusohjeiden antaminen välittömän työsuojelutoiminnan organisointi työsuojelutietouden välittäminen työpaikkojen yleinen valvonta ja tarkkailu epäkohtien ilmoittaminen ylimmälle johdolle Työnjohtoon kuuluvat vastaavat esimiehet, jotka päivittäin valvovat työtehtävien suorittamista. Heidän tehtävänsä työsuojelussa ovat: työsuojelumääräysten noudattamisen välitön valvonta henkilöstön perehdyttäminen, ohjaus ja neuvonta työympäristön jatkuva tarkkailu epäkohtien ilmoittaminen ylimmälle johdolle ensiaputaitoisten henkilöstön riittävästä määrästä vastaaminen Jokainen Nurmeksen kaupungin palveluksessa työskentelevän henkilön velvollisuus on: noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita ja määräyksiä käyttää hänelle annettuja turvavarusteita noudattaa turvallisia työtapoja saamansa kokemuksen, opetuksen ja ohjauksen ja ammattitaitonsa mukaisesti huolehtia käytettävissä olevin keinoin omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä noudattaa työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta työpaikalla välttää muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua ilmoitettava havaitsemistaan vaaroista ja epäkohdista esimiehelle Työntekijöillä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niistä palautetta. 2.2. Tehtäväkuvat Työsuojelupäällikkö on työnantajan nimeämä työsuojelun yhteystoimintahenkilö. Hän avustaa työnantajaa ja esimiehiä asioissa, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Työsuojelupäällikkö huolehtii työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä. Työsuojelupäällikkö vastaa organisaation ensiapuvalmiuden suunnittelusta ja ylläpitämisestä yhdessä esimiesten kanssa.

4 Työsuojeluvaltuutettu on työsuojeluasioissa työpaikan työntekijöiden edustaja. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on oma-aloitteisesti perehtyä ja osaltaan kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin. Työsuojeluvaltuutetun tulee myös perehtyä työsuojelusäännöksiin. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja asiantuntijoiden tutkimuksiin, mikäli tarkastaja tai tutkimuksen tekijä katsoo osallistumisen tarpeelliseksi. Työsuojeluasiamiehen valinta perustuu työmarkkinajärjestöjen välisiin sopimuksiin eikä asiaa ole käsitelty lainsäädännössä. Työsuojeluasiamies voidaan valita tietylle osastolle tai toimipisteeseen. Asiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti. Valintaan vaikuttavat työsuojelun vaatimukset ja työolot. 2.3 Työsuojelun yhteistoiminta Työsuojeluyhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta sekä mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Työsuojelun yhteistoiminta perustuu lainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin. Yhteistoimintavelvoite perustuu työturvallisuuslakiin. Nurmeksen kaupungissa toimii työnantajan ja henkilöstön yhteistyöelimenä yhteistyötoimikunta, joka on samalla työsuojelutoimikuntana. Yhteistyötoimikunnassa on kolme työnantajan edustajaa: kaupunginjohtaja, hallintojohtaja ja työsuojelupäällikkö, pääsopijajärjestöjä edustavat pääluottamusmiehet sekä yksi toimihenkilöiden ja yksi työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu. Pääluottamusmiesten varajäseninä toimivat varapääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutettujen varajäseninä toimivat varavaltuutetut. 3. TYÖSUOJELU KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMISESSA Työsuojelun toteuttamisvastuu on linjaorganisaatiolla. Toimialat ovat velvollisia valvomaan vastuualueensa työolosuhteita ja työmenetelmiä sekä huolehtimaan tapaturman tai terveydelle vaaraa aiheuttavien epäkohtien ja puutteiden korjaamisesta. Keskeistä on työstä, työtilasta ja työolosuhteista aiheutuvien vaarojen ja haittojen arviointi ja toimenpiteet niiden poistamiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi tulosyksiköiden on tunnettava omaa vastuualuettaan koskevat lainsäädännön velvoittavat ohjeet ja määräykset. Lisäksi on valvottava ja huolehdittava: työpaikan olosuhteiden turvallisuudesta huomioimalla työympäristön sekä fysikaaliset että kemialliset ympäristötekijät käytettävien koneiden ja laitteiden kunnosta ja siitä, että ne täyttävät työ-turvallisuusmääräykset työtä suorittaessa käytettäväksi määrättyjen suojuksien ja henkilökohtaisten suojaimien käytöstä. Vastuu on esimiehillä.

5 työmenetelmien turvallisuudesta, työmenetelmäohjeiden antamisesta ja työhön opastamisesta. vaara- ja tapaturmatapausten selvittämisestä. Kaikista tapauksista on ilmoitettava työsuojeluhenkilöstölle tapaturman jälkeen. työpaikalla ilmenevien turvallisuutta vaarantavien epäkohtien ja puutteiden korjaamisesta valtuuksien mukaan tai asian saattamisesta korjaavalle yksikölle. Työsuojeluhenkilöstö avustaa linjaorganisaatiota työsuojeluasioiden hoitamisessa sekä toimii yhdessä työterveyshuollon kanssa näissä asioissa koordinoivana ja valvovana yksikkönä. 3.1. Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Työpaikan työsuojelutoiminnan suuntaamisessa ja kehittämisessä on keskeistä selvittää työolot ja niiden nykytila. Työturvallisuuslain (738/2002) 10 mukaan työnantajalla on velvollisuus selvittää työn aiheuttamat vaarat ja haitat sekä arvioida niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tämä riskien arviointi ja hallinta ovat osa työpaikan turvallisuustoimintaa. Työsuojelu on jatkuva prosessi, jossa työympäristön tilaa tarkkaillaan, muutosten vaikutukset ennakoidaan ja epäkohdat korjataan. Riskienhallinta on prosessi, jossa on kolme peräkkäistä vaihetta: vaarojen ja haittojen tunnistaminen riskin suuruuden arviointi riskien torjunta tai pienentäminen Riskin suuruus määräytyy haitallisen tapahtuman todennäköisyyden ja seurausten mukaan. Riskin suuruutta arvioitaessa otetaan huomioon lainsäädännön määräykset ja ohjearvot. Riski on sitä tärkeämpää välttää, mitä todennäköisemmin jokin haitta voisi toteutua ja mitä suuremmat vahingot ja vakavammat seuraukset se toteutuessaan aiheuttaisi. Riskien arvioinnin tulee olla suunnitelmallista ja jatkuvaa. Arviointi on tarkastettava aina olosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja se on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Työn vaarojen ja haittojen arviointi tulee toteuttaa henkilöstön kanssa yhteistyössä ja sen tuloksista tulee tiedottaa kaikille työpaikan työntekijöille. 3.2. Työsuojelutarkastukset Työsuojelutarkastukset työpaikoilla perustuvat työturvallisuuslakiin ja työsuojelun valvontalakiin. Tarkastuksia suorittavat työsuojeluviranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa laissa, asetuksissa ja valtioneuvoston päätöksissä annettujen sitovien normien noudattamista sekä ohjata ja neuvoa työsuojelukysymyksissä. Tarkastuksissa työnantajaa edustaa työsuojelupäällikkö ja niihin osallistuvat ao. yksikön edustajan lisäksi työsuojeluvaltuutetut. Työsuojelupäällikkö välittää tarkastus-

pöytäkirjoissa kirjatuista huomautuksista tiedon tarkastetuille yksikölle ja pyytää ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin. Työsuojeluorganisaatioon nimetyt henkilöt ja työterveyshuolto suorittavat yhdessä työpaikkakäyntejä työpaikoilla. 6 3.3. Perehdyttäminen, opastus ja koulutus Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat, ihmiset ja työnsä sekä siihen liittyvät odotukset. Perehdyttäminen alkaa työhönotosta ja jatkuu työyksikössä työympäristöön perehdyttämisellä ja varsinaisella työnopastuksella. Mikäli yksikössä on tarkempia kuvauksia perehdyttämisestä, sovelletaan näitä. Muussa tapauksessa edetään intrassa olevan perehdyttäjän muistilistan avulla. 1. Ennakkotiedot kaupungista toimialoista ja tulosalueesta 2. Työsuhteen solmimiseen liittyvät tiedot 3. Keskustelu; kirjallinen informaatio, yksikön toiminta ja tavoitteet 4. Työtovereiden esittely 5. Työtilojen esittely; kiertokäynti, työhön ja tehtäviin tutustuminen 6. Työnopastus, työturvallisuus, työmenetelmät Harjoittelijoihin sovelletaan em. periaatteita soveltuvin osin. Päävastuu perehdyttämisestä on asianomaisen henkilön esimiehellä. Esimies voi siirtää perehdyttämisen siihen nimetylle henkilölle. Perehdyttämisestä on syytä tehdä kirjallinen perehdyttämissuunnitelma. Työnopastus on tärkeä osa perehdyttämistä. Se on suunnitelmallista toimintaa, jonka tavoitteena on antaa opastettavalle tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet tehtävien hoitamiseksi. Työturvallisuuslain ja ohjeiden mukaan työtapaturmien ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi henkilöstölle on annettava riittävä koulutus. Yhteistyötoimikunta koordinoi työsuojelu- ja ensiapukoulutusta. Esimies on vastuussa perehdyttämisestä. 3.4. Suojavaatetus ja henkilösuojaimet Suojavaatetuksen ja henkilökohtaisen suojauksen tarve arvioidaan työtehtäväkohtaisesti tehtävän ja työsuojelullisten olosuhteiden mukaan, vähimmäistasona noudatetaan 1.3.1997 voimaantullutta kunnallisen alan suojavaatesopimusta. Työpaikoilla suoritetaan tarvittavat katselmukset. Henkilökohtaisten suojavälineiden käytöstä on määrätty työturvallisuuslaissa, valtioneuvoston päätöksissä ja työmenetelmäohjeissa. Henkilökohtaisten suojainten käytössä on ensisijainen vastuu käyttäjillä. Esimiehillä on valvonta ja opastusvastuu. Tulosalueet huolehtivat suojavaatteiden ja henkilösuojainten hankinnasta ja ylläpidosta ottaen huomioon työturvallisuuslain vaatimukset

7 3.5. Työvälineiden ja koneiden hankinnat ja huolto Hankintojen yhteydessä velvoitetaan huomioimaan turvallisuusvaatimukset sekä selvitetään ennakolta niiden vaikutukset turvallisuuteen sen henkilön / henkilöstön kanssa, joita hankinta koskee. Turvallisuusvaatimusten täyttyminen selvitetään työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen kanssa. Samoin menetellään suunnitellessa työmenetelmien muutoksia. Tulosalueet huolehtivat työvälineiden ja koneiden hankinnoista. Huolto toteutetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. 3.6. Työtapaturmat ja niistä ilmoittaminen Työtapaturma on äkillinen, ulkoinen ja ruumiinvamman aiheuttava tapahtuma, joka sattuu henkilön tahtomatta työssä tai työmatkalla. Työpaikalla tulee olla järjestelmällinen menettely sattuneiden tapaturmien ja vaaratilanteiden kirjaamiseen. Menettelyn tulee rohkaista ilmoituksen tekoon, eikä siihen saa liittyä syyllistämisen tai rangaistuksen pelkoa. Työtapaturmasta ilmoitetaan aina lähimmälle esimiehelle. Esimiesten tulee ilmoittaa kaikista sattuneista työtapaturmista työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelupäällikölle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisia tapaturmia, jotka eivät johda vakuutusyhtiölle tehtäviin tapaturmailmoituksiin. Väkivaltatilanteista on ilmoitettava kuten muistakin tapaturmista. Työnantajan on pidettävä tapaturmaluetteloa korvaus- ja vakuutusasioiden selvittämistä varten. Työnantaja tekee vakuutusyhtiöönsä tapaturmailmoituksen kaikista sellaisista tapaturmista, joista työntekijöiden voidaan olettaa saavan korvausta. Vakuutuksen perusteella korvataan työntekijöille sattuneet vahingot ja ansionmenetys, jotka johtuvat tapaturmasta työssä ja työstä johtuvissa oloissa matkatapaturmista. Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan työsuojeluviranomaiselle ja poliisille: sellaisesta työtapaturmasta, jonka seurauksena on ollut vaikealaatuinen vamma tai kuolema. Työsuojeluviranomaiset tekevät tapahtumapaikalla tapaturmatutkinnan ja poliisi poliisitutkinnan. Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. Vakuuttamisvelvollisuus perustuu tapaturmavakuutuslakiin. Ammattitautilain (1343/1988) 1 :n mukaan ammattitauti on sairaus, joka todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä työssä. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006, 46 ) velvoittaa lääkärin ilmoittamaan todetut ammattitaudit työsuojeluviranomaiselle.

8 Työsuojeluviranomaiselle tehtävän ilmoituksen laiminlyönnistä on säädetty rangaistus laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006, 46 ja tapaturmavakuutuslaissa 1948/608, 39 ja 55. Poliisille tehtävän ilmoituksen laiminlyönnistä on säädetty rangaistus tapaturmavakuutuslain 55.ssä. Läheltä piti tilanteet Läheltä piti -tilanteet ovat tilanteita, joissa työntekijä ei vahingoitu, mutta toistuessaan ne voivat johtaa työtapaturmiin. Näillä tarkoitetaan myös fyysisen väkivallan uhkatilanteita. On tärkeää ilmoittaa kaikista läheltä piti tilanteista esimiehelle sekä työsuojeluun. Läheltä piti tilanteesta ilmoittamiseen suositellaan käytettävän intran sähköistä lomaketta. 3.7. Työhyvinvointi ja tyky-toiminta Työhyvinvointia koskevan toiminnan perusstrategioita ovat ihmisten arvostaminen, elinikäinen oppiminen, muutosten hallinta, vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet, työympäristön ja työkuormituksen optimointi, erilaisuus voimavarana, fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä huolehtiminen ja muu elämän tasapaino. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on työelämän laatua parantavaa työnantajan ja koko henkilöstön välistä yhteistyötä, molempia hyödyntävää. Henkilöstön kokeman työtyytyväisyyden, terveyden ja hyvän työkyvyn avulla työn laatu paranee, asiakastyytyväisyys lisääntyy sekä työn että organisaation tuloksellisuus kasvaa. Henkilöstön työssä jaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Henkilöstön hyvinvointia edistetään kehittämällä sekä fyysistä että psykososiaalista työympäristöä. Työturvallisuuteen, työterveyteen ja työkykyyn liittyvät tekijät tulee ottaa huomioon päivittäisessä toiminnassa. Esimiesten keskeisiä tehtäviä on työhyvinvoinnin ylläpitäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Muutostilanteissa työhyvinvoinnin merkitys kasvaa. Muutosvalmiuden edistämiseksi johdon on aktiivisesti seurattava kehitystä ja kerrottava tavoitteista ja tulevaisuuden suunnitelmista henkilöstölle. Työntekijät motivoidaan muutostilanteeseen avoimella, luottamuksellisella vuoropuhelulla ja ennakoivalla viestinnällä. Kaupungin henkilöstöstrategia ohjaa työhyvinvoinnin edistämistä kannustavaan, avoimeen ja osallistuvaan johtamis- ja toimintakulttuuriin. (Henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen ovat esimiesten keskeisiä tehtäviä.) Terveydelle haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta kuuluu olennaisena osana työyhteisöjen toimintaan. Esimies paneutuu epäasialliseen kohteluun viipymättä ja pyrkii selvittämään ongelmatilanteen tarvittaessa yhteistyötahojen kanssa. Epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisy on tärkeää työhyvinvoinnin saavuttamiseksi.

Työkykyä ylläpitävää toimintaa on kaikki toiminta, jolla työnantaja, työntekijät ja työpaikan yhteistyöorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa eri vaiheissa. Työkykyä ylläpitävää toimintaa järjestetään sekä Nurmeksen kaupungin omana toimintana että tukemalla kustannuksissa eri palvelutarjoajien toimintaan osallistumista. Nurmeksen kaupunki noudattaa omaa, vuosittain laadittavaa, TYKY-toimintasuunnitelmaa. Nurmeksen kaupungin tyky-yhdyshenkilönä toimii vapaa-aikasihteeri. Työterveyshuollon osallistumisesta tyky-toimintaan sovitaan vuosittain ja kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. 9 3.8. Työterveyshuolto Nurmeksen kaupungilla on voimassaoleva työterveyshuollon palvelusopimus Siun sote kuntayhtymän kanssa. Sopimus päivitetään vuosittain. Sopimuksessa on sovittu lakisääteistä laajemmista työterveyshuollon palveluista, johon kuuluvat työterveyshuollollisesti painotetut sairaanhoitopalvelut. Nurmeksen kaupungilla on voimassa oleva työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jossa on määritelty vuositavoitteet Työterveyshuolto perustuu työterveyshuoltolakiin, sen nojalla annettuihin asetuksiin sekä kaupungin toiminta- ja strategiasuunnitelmien yleisiin tavoitteisiin. Työterveyshuollon lakisääteisenä tehtävänä on: työpaikkaselvitysten tekeminen, ensiaputaitojen kartoitus osana työpaikkaselvityksiä tietojen antaminen - ja ohjaus terveystarkastukset työkykyä ylläpitävä toiminta vajaakuntoisen työntekijän terveydentilan seuranta päihdeongelmaisen hoitoon ohjaus Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. 3.9. Työympäristö ja työn kehittäminen Työympäristöä suunniteltaessa on huomioitava toimenpiteiden vaikutus työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. Työterveyshuolto avustaa työyksiköitä tarkempien työpaikoilla suoritettavien ergonomia- ja sisäilmakartoitusten toteuttamisessa.

Työympäristön kehittäminen voidaan nähdä laajana kokonaisjärjestelmänä, jossa tuloksellisuutta ja hyvinvointia edistetään neljän keskeisen tasapainoisesti kehitettävään osa-alueen kautta, jotka ovat: 10 Työolosuhteet: fyysinen työympäristö (työtilat, työvälineet, työturvallisuus, ergonomia) psyykkinen työympäristö (vuorovaikutus, yhteistyö, vireys) sosiaalinen työympäristö (yhteenkuuluvuus, harrastukset) Työn sisältö: Työtaidot: Johtaminen: työtehtävä (työmäärä, työn laatu, työaika, selkeys) työn kehitys (kehittävä, palkitseva, kehittyvä työ, työn liittyminen kokonaisuuteen, palaute työstä) omaan työhön vaikuttaminen (tekotavat, työrytmit, voimavarat, tulevaisuus) työn muutettavuus (monipuolisuus, laajennus, rikastuttaminen, työkierto, työnohjaus) yksintyöskentely osaaminen ja valmius (ammattitaito, tiedot työpaikasta) perehdyttäminen ja työnopastus (työ, työvälineet, menetelmät) koulutus (työtaitojen ylläpito ja kehittäminen, itsensä kehittäminen) muut kehitysmuodot (projektityö, opetus ja asiantuntijatehtävät) työn organisointi (tehtävänmäärittely, delegointi, muutosvalmius) esimies-alaistoiminta (tavoitteet, seuranta) vuorovaikutus (tiedonkulku, yhteistoiminta) kannustus (vastuu, palaute, palkitseminen) työn organisointi (tehtävänmäärittely, delegointi, muutosvalmius) esimies-alaistoiminta (tavoitteet seuranta) vuorovaikutus (tiedonkulku, yhteistoiminta) kannustus (vastuu, palaute, palkitseminen) 3.10. Työsuojelun toimintaohjelma Päivitetään kaupungin työturvallisuussuunnitelma Päivitetään kaupungin perehdyttämisohjelma VAADITAAN laatimaan työyksikkökohtaiset perehdyttämiskansiot tai ohjeet Laaditaan kaupungin työpaikoille ohjeet fyysisen työpaikkaväkivallan varalta (Ttl 27 ). Laaditaan työturvallisuusohjeet yhteisillä työpaikoilla työskenteleville (Ttl 51 ja 52 ).

11 Ikäjohtamista edistetään työpaikkakohtaisilla suunnitelmilla Ylläpidetään menettelytapaohje sisäilmaongelmissa toimimiseen Päivitetään päihdeohjelma Otetaan riskienarviointimenetelmä käyttöön Ylläpidetään terveydelle haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan toimintaohjetta 4. TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISEN TOIMENPITEET Työntekijöille tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma tarkoittaa yhdenvertaisen kohtelun edistämistä ja mahdollisuuksia sekä näiden johdosta parempaa työilmapiiriä. Työnantajalle suunnitelma on mahdollisuus käyttää paremmin työntekijöiden osaamista ja kapasiteettia sekä saada aikaan parempia tuloksia tyytyväisempien työntekijöiden ja työilmapiirin ansiosta. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat tulee ottaa huomioon kaikessa päivittäisessä toiminnassa ja päätöksenteossa. 4.1. Rekrytointi Työnantajan on toimittava niin, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä. Työtehtävät ovat jakautuneet varsin perinteisesti sukupuolen mukaan, joten tavoitteena on edistää tasapainoisemman sukupuolijakauman toteutumista. Tavoitteena on se, että rekrytointi toteutetaan yhdenvertaisesti riippumatta henkilön sukupuolesta, etnisestä taustasta, iästä, vammaisuudesta tai muusta henkilöön liittyvästä tekijästä. Työntekijäksi valitaan perustellusti pätevin ja sopivin henkilö. Toimenpiteet: Henkilöstövalinnoissa noudatetaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatetta, eikä hakijoita syrjitä sukupuolen, iän, etnisen taustan tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuolijakaumaa perinteisillä naisten ja miesten aloilla pyritään tasapainottamaan siten, että työpaikkailmoituksissa ei korosteta toisen sukupuolen perinteisiä ominaisuuksia, vaan otetaan huomioon kummankin sukupuolen soveltuminen tehtävään. Henkilöstövalinnoissa voidaan suosia selkeästi vähemmistönä olevan sukupuolen edustajan valintaa tehtävään silloin kun hakijat ovat soveltuvuudeltaan ja pätevyydeltään yhdenvertaiset ja menettely perustuu tasa-arvosuunnitelmaan. Henkilöstövalinnoissa huolehditaan, ettei raskaus, synnytys tai muu sukupuoleen liittyvä syy johda syrjintään henkilöstövalinnoissa. Kootaan rekrytointiohjeet.

12 4.2. Sijoittuminen erilaisiin tehtäviin, koulutus ja urakehitys Työnantajan tulee edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda molempien sukupuolten edustajille yhtäläiset mahdollisuudet sekä koulutukseen että uralla etenemiseen organisaation kaikilla tasoilla. Naisten ja miesten tehtäviin sijoittumiseen liittyy työhön hakeutumisen ja rekrytoinnin lisäksi kiinteästi myös työolot ja niiden soveltuvuus kummallekin sukupuolelle. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki työtehtävät soveltuvat sekä naisille että miehille, ja että kummallekin sukupuolelle on tarvittavat sosiaalitilat, sopivat työasut ja työvälineet. Tavoitteena on yhtäläisten koulutusmahdollisuuksien ja esimiestehtävien tarjoaminen kaikille yhdenvertaisesti riippumatta henkilöön liittyvistä tekijöistä, kuten sukupuolesta, iästä, etnisestä tai poliittisesta taustasta, tai vammaisuudesta. Toimialan johtaja ja esimiehet määrittelevät toimialan ja yksikön osaamistarpeet. Esimies ja työntekijä sopivat yhdessä työntekijän kehitys- ja koulutustarpeet. Työntekijä sitoutuu itsensä kehittämiseen. Työnantaja varaa talousarvioon koulutusmäärärahan ja esimies raportoi toteutumisesta. Kaikkien työntekijöiden kanssa keskustellaan henkilökohtaisista kehitys- ja koulutustarpeista kehityskeskustelun yhteydessä. Toimenpiteet: Kannustetaan vähemmistönä perinteisissä miesten/naisten työtehtävissä työskenteleviä naisia ja miehiä työssään. Esimerkiksi huomioimalla työvälinehankinnoissa erityisesti naisten ja miesten mahdollisuus tehtävien tekemiseen esimerkiksi silloin, kun ne ovat fyysisesti raskaita. Varmistetaan lisäksi työasujen ja työtilojen yms. soveltuvuus sekä naisille että miehille. Huolehditaan siitä, että vähemmistönä työtehtävissä työskentelevien mielipide huomioidaan yhdenvertaisesti, eikä häirintää, vähättelyä tai kiusaamista sukupuolen vuoksi esiinny. Seurataan henkilöstön koulutuksiin osallistumista ja mahdollistetaan koulutuksiin osallistuminen sijaisjärjestelyjen avulla aloilla, joilla koulutukseen osallistuminen ei muutoin onnistu. Huomioidaan tasa-arvo henkilöstö- ja koulutussuunnitelmissa. Huomioidaan työtehtävien ja työssä kehittyminen tasapuolisesti kaikilla aloilla tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioon ottaen. Huolehditaan ettei perhepoliittisten vapaiden käyttäminen estä urakehitystä. Esimies käy kehityskeskustelun jokaisen työntekijän kanssa säännöllisesti. 4.3. Työolot, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Työoloja tulee tasa-arvolain mukaan kehittää niin, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille. Fyysisesti kuormittavissa tehtävissä hyödynnetään jaksamista edistäviä apuvälineitä ja teknisiä

ratkaisuja. Väkivallan uhkaa minimoidaan mm. hälytysjärjestelmien, tilaratkaisujen ja henkilöstökoulutuksen avulla. Raskaana olevan äidin tai sikiön terveydelle vaaraa aiheuttavaa työtä ei teetetä ja raskaus huomioidaan työjärjestelyissä. Vammaiselle henkilölle mahdollistetaan tarvittavat mukautukset työpaikalla työtehtävissä suoriutumiseksi. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työjärjestelyihin tulee kiinnittää erityistä huomiota niin, että lain takaamat mahdollisuudet vanhempainlomaan, hoitovapaaseen ja sairaan lapsen hoitamiseen toteutuvat käytännössä. Lisäksi voidaan joustaa esimerkiksi työajoissa ja lomajärjestelyissä. Nykyisin naiset käyttävät suurimman osan perhepoliittisista vapaista, ja tasa-arvon edistämiseksi työnantaja voi kannustaa miehiä perhepoliittisten vapaiden käyttämiseen. Toimenpiteet: 13 Pyritään mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan joustaviin työaikajärjestelyihin ja esimerkiksi etätyömahdollisuuksilla ja videoneuvotteluvälineillä Huolehditaan siitä, että perhepoliittisia vapaita käyttävien naisten ja miesten työura tai urakehitys ei vaarannu ja perhevapaalta palaavalle järjestetään tarpeen mukaan perehdytystä tai täydennyskoulutusta. Kannustetaan miehiä käyttämään perhepoliittisia vapaita ja luodaan sille positiivista asenneilmastoa. Kootaan tilastotietoa miesten ja naisten käyttämistä perhepoliittisista vapaista. Työhyvinvointikysely liitetään kiinteämmin toimialojen toiminnan kehittämisen sekä työolojen ja työilmapiirin seurannan välineeksi. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisilla työpaikkakäynneillä kartoitetaan työoloja, ja toteutetaan työpaikan vaarojen ja riskien arviointi säännöllisin väliajoin. 4.4. Palkkaus Työnantajan on maksettava samaa tehtäväkohtaista palkkaa samasta tehtävästä. Samanarvoisuutta tarkastellaan muun muassa työn vaativuustekijöiden ja osaamisen kannalta. Työn vaativuuden arvioinnissa arvioidaan työtehtävien vaativuutta tehtävää hoitavaan työntekijän ominaisuudet, sukupuoli, ikä tai perhesuhteet eivät vaikuta arviointiin. Henkilökohtaisen lisän myöntämisperusteet tulee olla yhdenvertaiset kaikilla sopimusaloilla. Tavoitteena on tasapuolinen, työn vaativuuteen perustuva, palkkaus. Työn vaativuus arvioidaan palkkausjärjestelmällä tehtävän vaativuuden perusteella, ei tehtävää hoitavan henkilön perusteella. Henkilökohtainen lisä myönnetään yhtenäisin kriteerein. Toimenpiteet: Työn vaativuuden arviointia jatketaan. Palkkausjärjestelmän mahdolliset rakenteelliset epäkohdat tuodaan esille ja korjataan. Kootaan käytössä olevien palkkausjärjestelmien kuvaukset ja periaatteet intraan.

14 Palkkakartoitus toteutetaan vuosittain henkilöstöraportin yhteydessä. Henkilökohtaisen lisän myöntämisperusteet päivitetään. 4.5. Häirintä ja syrjintä, työilmapiiri Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien mukaan sekä välitön että välillinen syrjintä sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän tekijän perusteella on kielletty. Työnantajan on jo ennakolta pyrittävä huolehtimaan siitä, että sukupuolista syrjintää ei esiinny. Työnantajan vastuulla on myös ryhtyä toimenpiteisiin työntekijän jouduttua häirinnän kohteeksi. Tavoitteena on, että Nurmeksen kaupungin terveydelle haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta toimintaohjetta noudatetaan ja sitä käytetään aktiivisesti häirinnän ja syrjinnän ehkäisyssä ja selvittämisessä. Häirintää ja epäasiallista kohtelua koskevat tapaukset käsitellään ja ratkaistaan tarvittaessa yhteistyössä henkilöstön, esimiehen ja työsuojeluorganisaation kanssa, työterveyshuolto toimii mahdollisesti kumppanina. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä ottaa vastuuta omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista. Kaikilla on tietoa ja taitoa, ja apuna koulutettuja työnohjaajia selvittämään ratkaisukeskeisesti ja nopeasti työilmapiirin ongelmatilanteita. Toimenpiteet: Ristiriitojen ja häirinnän ehkäiseminen ennakolta. Puuttuminen häirintään ja kiusaamiseen heti kun sitä ilmenee. Terveydelle haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta toimintaohjeen käytön opastus esimiesinfoissa ja työpaikkakokouksissa. Järjestetään työyhteisötaitoihin liittyviä koulutuksia mm. taitava alainen ja aktiivinen osallistuminen. Esimiehiä valmennetaan hyödyntämään työhyvinvoinnin välineitä ja toimintatapoja, sekä kannustetaan tutustumaan työyksikön arkeen. Haetaan ja koulutetaan työnohjaajia. 5. SEURANTA JA PÄIVITYS Nurmeksen kaupungin yhteistoimintasopimuksen mukainen yhteistyötoimikunta seuraa työsuojelun toimintaohjelman, sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista. Tasa-arvotilannetta kuvaavia tietoja palkkauksen (palkkakartoitus), perhevapaiden käytön ja eri tehtäviin sijoittumisen osalta esitetään vuosittain henkilöstöraportissa. Toimintaohjelman päivitys tapahtuu vuosittain. Päivittämisen käytännön toteuttamisesta huolehtii yhteistyötoimikunta. Työsuojelun toimintaohjelmassa ja tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti päivityksen yhteydessä.

15 6. HYVÄKSYMINEN JA TIEDOTTAMINEN Työsuojelun toimintaohjelma, tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma käsitellään ja hyväksytään yhteistyötoimikunnassa. Työsuojelun toimintaohjelma, tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma käsitellään johtoryhmässä, esimiesinfossa ja työpaikkakokouksissa esimiesten johdolla. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden käsitteet tuodaan tutuiksi koko henkilöstölle ja johdolle. Johdon sitoutuminen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen varmistetaan. Työyksikössä on tunnettava riittävästi omaa vastuualuetta koskevat työsuojelumääräykset ja - ohjeet. Terveydelle vaarallisten töiden suorittamisesta vastuuhenkilöt antavat yksityiskohtaisia ohjeita, joita on myös noudatettava. Työsuojelupäällikkö tiedottaa toimialoille uusista tai muuttuneista työsuojelumääräyksistä ja -ohjeista sekä avustaa tulosyksiköitä määräysten ja ohjeiden soveltamisessa. LIITTEET LIITE 1 LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA KÄSITTEITÄ Työsopimuslaki (55/2001) 2 luku 2 ja viranhaltijalaki (304/2003) 3 luku 12 : Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä/viranhaltijoita eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työ-/virkasuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen/virkasuhteen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä. Tasa-arvolaki (609/1986) 7 : Välitön ja välillinen syrjintä sukupuolen perusteella on kiellettyä. Kielto käsittää myös seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän. Tasa-arvolain mukaan menettelyä ei pidetä syrjintänä, jos sillä pyritään hyväksyttävään tavoitteeseen ja käytettyjä keinoja voidaan pitää tarpeellisina tavoitteeseen nähden. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) 8 : Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistytoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintänä ei pidetä oikeasuhtaista erilaista kohtelua, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen tai syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen. Syrjintänä on pidettävä myös tilanteita, joissa henkilöä ei valita tehtävään sillä perusteella, että hakija on kehitysvammaisen henkilön läheinen (läheissyrjintä) tai oletetaan henkilön itse oleva esim. tiettyä etnistä alkuperää (olettamaan perustuva syrjintä).

Yhdenvertaisuuslain 14 :n mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä syrjintänä, jos saatuaan tiedon työntekijän joutumisesta häirinnän kohteeksi, laiminlyö ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Lain 15 :n mukaan työnantajan on tarjottava vammaiselle henkilölle yhdenvertaiset työnsaanti- ja työskentelymahdollisuudet. Yhdenvertaisuuslain 16 :n mukaan henkilöä ei saa kohdella epäsuotuisasti siksi, että hän on vedonnut laissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin (ns. vastatoimien kielto), Välitön syrjintä = naisten ja miesten asettaminen eri asemaan sukupuolen perusteella, raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä, tai sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella Välillinen syrjintä = 1) eri asemaan asettamista sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun nähden neutraalilta vaikuttavan säännöksen, perusteen tai käytännön nojalla, mikäli menettelyn vaikutuksesta henkilöt voivat tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella 2) eri asemaan asettamista vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella Seksuaalinen häirintä = sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti loukataan henkilön koskemattomuutta luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri Sukupuoleen perustuva häirintä = ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista, mutta jolla tarkoituksellisesti loukataan henkilön koskemattomuutta ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri Sukupuoli-identiteetti = henkilön kokemus omasta sukupuolestaan, sukupuoli-identiteetti on yksilöllinen, eikä se välttämättä ole sama kuin henkilölle syntymässä määritelty sukupuoli (transsukupuolinen, muunsukupuolinen). Sukupuolen ilmaisu = sukupuolen esiintuominen pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla, sukupuolen ilmaisu voi olla pukeutumista naiselle tai miehelle tyypillisinä pidettyihin vaatteisiin LIITE 2 MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Nurmeksen kaupungin henkilöstöstrategia (Kv 31.3.2016 14) Nurmeksen kaupungin hallintosääntö (Kv 30.3.2017 27) Nurmeksen kaupungin yhteistoimintasääntö (Kv 21.12.2005 94) Nurmeksen kaupungin päihdeohjelma (Kv 17.12.1998 102) Nurmeksen kaupungin perehdyttämisohjeet (Kh 7.12.1998 368) Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 1.1.2017-31.12.2021 (Kh 3.4.2017 94) Toimintaohje häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallintaan Nurmeksen kaupungin työpaikoilla (KH 6.3.2006 59) 16