Nro 166/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/456/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.12.2011



Samankaltaiset tiedostot
Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle

80100 Joensuu Päivämäärä Diaarinumero Puh. (013) / /2014

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

Nro 107/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/130/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

Pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu. Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: LUVAN HAKIJA Ranjia Oy Tuorsniementie Pori

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

PÄÄTÖS. Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 29/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/126/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

Puolustusvoimat, Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta (MAAVMATLE) PL TAMPERE

PÄÄTÖS. Nro 11/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/264/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Hakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö ) tarkkailusuunnitelman hyväksymistä, Humppila.

Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen

PÄÄTÖS. Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa.

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, TURKU

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

South West Karting FIN ry Detmarinkuja 3 D Turku. Kartingradan toiminta ja sijainti

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Rakennus- ja ympäristölautakunta Muuntamontie Joensuu Annettu julkipanon jälkeen

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Kaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus H

Autopurkamon ympäristöluvan (PSA-2003-Y ) peruuttaminen, Kiuruvesi. Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa

Sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Somero.

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki No YS 660. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen

Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Turun Sataman kortteli 15:1)

PÄÄTÖS. Nro 231/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/127/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

MERKINTÄ. Päätös Nro 14/2010/1 Dnro ESAVI/133/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu LAPPEENRANTA Annettu julkipanon jälkeen

Ymp.ltk liite nro 1 5

Jätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse:

Tarkkailusäännösten toimivalta - alustus ja keskustelua. Sami Rinne Ympäristönsuojelun neuvottelupäivät

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL Varma Y-tunnus:

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 97/11/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS ASIA. Puolustusvoimien Satakunnan lennoston ampumaradan ympäristöluvan määräyksen 6 mukaiset selvitykset, Lempäälä

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,

PÄÄTÖS. Nro 110/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/352/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Ympäristönsuojelulaki 57. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

PÄÄTÖS. Nro 140/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/86/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ampumaratojen BAT/BEP melu

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b

Ympäristölupahakemus / Kiinteistöliikelaitos, puhtaan betonijätteen pulverointi (Kuparikatu 7-15) (Ymp)

PÄÄTÖS. Nro 87/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/156/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/ ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat kokonaisuudet:

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

Ympäristölautakunta Y2/2015 Ympla Ympäristölupahakemus nautakasvattamon lupamääräysten tarkistamiseksi

Eläinsuojien ilmoitusmenettely - soveltamisen haasteet. Lakimies Marko Nurmikolu, Kuntaliitto

Valmistelija: ympäristötarkastaja Elina Seppälä. Hakija Selkänevan haulikkoratayhtymä c/o Jorma Nevala

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki.

Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyä koskevan ympäristöluvan raukeaminen, Maaninka.

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman muuttamista,

PÄÄTÖS. Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 226/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/120/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

Ympäristö- ja rakennuslautakunta

PÄÄTÖS. Nro 230/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/124/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 94/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/23/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 35/10/1 Dnro PSAVI/155/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

Dnro HAM-2005-Y Nro YSO/113/2009 Annettu julkipanon jälkeen Ympäristönsuojeluosasto

Asia on tullut vireille aluehallintovirastossa

Päätös. Polttoaineiden jakeluasemaa ja aseman jätevedenpuhdistamoa koskevan hakemuksen raukeaminen, Espoo.

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 1901/ /2015

Myllykoski Paper Oy:n hakemus Sulennon kaatopaikan ympäristöluvan muuttamiseksi lentotuhkan liukoisen bariumin raja-arvon osalta, Kouvola.

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Punkalaitumen kunnassa osoitteessa Lauttakyläntie 6, PUNKA- LAIDUN kiinteistörekisteritunnus

Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

Päätös pintavesien tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 92/12/1 Dnro PSAVI/106/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Pälkäneen Metsästyseura ry Ampumaradantie PÄLKÄNE

Vesihuoltolain ja ympäristönsuojelulain päällekkäisyydet sekä varautuminen häiriötilanteisiin ja raportointi

PÄÄTÖS. Nro 1/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/48/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Jakeluasemat pohjavesialueella. Juhani Gustafsson Luontoympäristöosasto, Vesien- ja merten suojeluyksikkö YGOFORUM seminaari,

Transkriptio:

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 166/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/456/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.12.2011 ASIA Puolustusvoimien Pioneerirykmentin Keuruun varuskunnan ampumaradan ympäristölupapäätös, Keuruu HAKIJA Puolustusvoimat Pioneerirykmentti PL 5 42721 Keuruu TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Puolustusvoimien Pioneerirykmentin Keuruun varuskunnan ampumarataa, joka sijaitsee kiinteistöillä 249-411-3-24 (Valtionalue) ja 249-411-9-10 (Valtionalue), noin 4 km:n etäisyydessä Keuruun keskustasta. Senaattikiinteistöt omistavat Pioneerirykmentin ampumarata-alueella sijaitsevat rakennukset, katokset ja ratarakenteet. Metsähallitus omistaa ampumarataalueen maapohjan. Alueet ovat Pioneerirykmentin käytössä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Varuskunnan lähiharjoitusalueet omistaa Metsähallitus, joka on vuokrannut ne samoin pitkäaikaisella sopimuksella Pioneerirykmentille. Metsähallitus vastaa alueiden metsänhoidosta ja luonnonsuojelusta. Ampumaradan vuosittainen laukausmäärä on enimmillään 440 000 laukausta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 1 mom. ja 2 mom. kohta 3) Ympäristönsuojeluasetus 1 kohta 14 a) Toiminnalle on tullut hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa 31.12.2010 mennessä (YVPL 7 ) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen velvoitteen mukaisesti. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti kohta 1) Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 2 momentti LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä Keski-Suomen ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat vastuualue. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 16.11.2010 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ampumaratatoiminnalla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Keski-Suomen ELYkeskus on 10.3.2010 (KESELY/181/07.00/2010) velvoittanut toiminnanharjoittajan hakemaan ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Puolustusvoimien alueen (EP) sisällä sijaitseva ampumarata (e/a) on merkitty Keski-Suomen vahvistettuun maakuntakaavaan. Alueen suunnittelumääräys on seuraava: Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksille. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Ampumaratoja käytetään pääasiassa Pioneerirykmentin varusmiesten koulutustarkoitukseen ja reserviläisten kertausharjoituksiin. Puolustusvoimien koulutusvelvoite on lakisääteinen. Pioneerirykmentin lisäksi ratoja käyttävät myös puolustusvoimien Räjähdelaitos, Keski-Suomen Aluetoimisto sekä Ilmavoimien joukko-osastot Tikkakoskelta ja Hallista. Puolustusvoimien lisäksi ratoja käyttävät Pioneerirykmentin myöntämän käyttöoikeuden perusteella poliisi, reserviläisyhdistykset sekä tietyt ampuma- ja metsästysseurat. Ampumaratojen käyttöä ohjataan seuraavilla käskyillä: - Varomääräys D 1.4 Toiminta ampuma-alueilla - Varomääräys D 2.1 Pienikaliiperisilla aseilla suoritettavat ammunnat - Keuruun harjoitusalueen johtosääntö TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Keuruun varuskunnan ampumarata sijaitsee Pioneerirykmentin hallinnoiman Keuruun harjoitusalueen sisällä Monttosvuoren ja Karhuvuoren välisessä maastossa. Ampumarata-alue on ollut käytössä 1960-luvun lopulta alkaen, varuskunta on perustettu 1940-luvulla. Ympäristön tila ja laatu Ampumarata-alueen ympäristö on talousmetsää. Ampumarata ei sijaitse pohjavesialueella. Valumavedet alueelta virtaavat osaksi Palkkipuroa pitkin Puustinlampeen sekä Morrinojaa myöten Keurusselkään, johon on etäisyyttä noin 1,5 km. Lähin pohjavesialue on Pajulampi (0924907), Lomahotelli (0924908), johon matkaa on noin 1,7 km. Hepolammen vedenottamoon etäisyyttä on 2,7 km (Keuruun veden putkikaivo). Lähimmät porakaivot sijaitsevat Halla-ahossa (850 m) sekä harjoitusalueen sisällä ampumaradan huoltorakennuksen yhteydessä ja Liekkilässä (900 m). Ampumarata-alueen päämaalaji on moreeni, alueella on osin kalliopaljastumia. Etäisyyttä Kiviniemen

3 luonnonsuojelualueeseen on noin 3 km. Noin 2 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Natura-2000 verkostoon kuuluva pienvesi, Tuomistonjoki (FI0900082). Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Liikenne alueella Lähimmät asuinalueet ovat Valkealahti, Löytty, Otava ja Haitto. Lähimmät asuintalot sijaitsevat vajaan kilometrin etäisyydellä ampumaradoista. Varuskunnan etäisyys ampumaradasta on noin 2 km, lähin päiväkoti sijaitsee noin 1,6 km etäisyydellä ja lähin koulu (Valkealahden ala-aste) noin 1,8 km etäisyydellä ampumaradasta. Vuonna 2007 tehdyn meluselvityksen ja sen perusteella laadittujen melualuelaskelmien perusteella kouluampumaratojen ammunnoista aiheutuva melu jää kokonaisuudessaan puolustusvoimien hallinnoiman alueen sisäpuolelle. Ampumarata on puomein suljetulla harjoitusalueella, joka merkitty liikennemerkein. Tieyhteys kasarmialueelta ampumarata-alueelle kulkee Kolhontien (nro 348) alittavan alikulkutunnelin kautta. Liikennettä on vain radan pääasiallisina käyttöaikoina, ja ajoneuvojen päivittäinen määrä jää alle kymmeneen. Ajoneuvoille on varattu pysäköintipaikka ampumaradan huoltorakennuksen piha-alueella. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Pioneerirykmentti kouluttaa vuosittain noin 1000 varusmiestä ja siellä työskentelee noin 250 palkattua henkilöä. Kaikilla radoilla on sarjatuliammunta kielletty. Ampumaradoilla ammuttiin laukauksia vuonna 2009 yhteensä noin 370 000 kpl, joista rynnäkkökiväärillä ja kiväärillä 321 000 kpl ja pienoiskiväärillä ja pistoolilla 44 000 kpl. Ammunnoista yli 90 % oli puolustusvoimien ammuntoja. Radoilla voidaan nykyisen johtosäännön (2008) mukaan ampua koulutuksellisissa puitteissa kaikkina viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina. Pääosa ammunnoista ammutaan kuitenkin 6.30-22.00 välisenä aikana. Käytännössä noin puolet laukauksista ammutaan varusmiesten peruskoulutusjaksolla eli alokasaikana tammi helmikuussa ja heinä elokuussa. Johtosääntöä tullaan kuitenkin muuttamaan ja ammunta-aikoja rajoittamaan. Vuonna 2009 oli 129 päivää, jolloin ei ammuttu lainkaan. Kaikkia ratoja voidaan käyttää myös viikonloppuisin. Kaikkien ratojen käyttö ja ammutut laukaukset kirjataan ylös ja tiedoista kootaan yhteenveto puolivuosittain. Toiminta Pioneerirykmentin ampumaradalla on yhteensä seitsemän ampumarataa: 300 / 150 metrin kiväärirata (käyttöönottovuosi 1968) - alle 10 mm kaliiperiset aseet, kivääri ja rynnäkkökivääri - 30 katettua ampumapaikkaa - välivallit 150 m, 100 m ja 50 m - sähköinen taulujen kääntölaitteisto, valaisimet tauluille - laukausmäärä/a 2008: 175 155, 2009: 149 072 ja 2010: 178 357

- taustavalli korotettu vuonna 1983 ja 2000 4 150 metrin kiväärirata (1968) - alle 10 mm kaliiperiset aseet, kivääri ja rynnäkkökivääri - 30 katettua ampumapaikkaa (150 m tasalla) - välivallit 100 m ja 50 m - sähköinen taulujen kääntölaitteisto, valaisimet tauluille - laukausmäärä/a 2008: 133 834, 2009: 152 764 ja 2010: 144 267 - taustavalli korotettu v. 1983, 1989 ja 2000 Asutuskeskusampumarata (1999) - alle 10 mm kaliiperiset aseet, kivääri ja rynnäkkökivääri - taustavalli, johon ammutaan eri tasoilta rata-aluetta (max 20 ampujaa kerrallaan) - laukausmäärä/a 2008: 11 752, 2009: 35 039 ja 2010: 52 179 -taustavalli korotettu v. 2000 25 metrin pistoolirata (1978) - pistooli, kaliiperi 22 ja 9-30 katettua ampumapaikkaa - sähköinen taulujen kääntölaitteisto, valaisimet tauluille - laukausmäärä/a 2008: 23 842, 2009: 20 204 ja 2010: 27 212 - taustavalli korotettu v. 2000 50 metrin pienoiskiväärirata (1970) - pienoiskivääri - 30 katettua ampumapaikkaa - mekaaniset taululaitteet, valaisimet tauluille - laukausmäärä/a 2008: 0, 2009: 6 061 ja 2010: 11 396 - taustavalli korotettu v. 2000 Haulikkorata (1980) - haulikko - 1 ampumapaikka - trap-ammunnat - vuosittaiset laukausmäärät vähäiset Liikkuvan maalin rata (1970) - alle 10 mm kaliiperiset aseet, kivääri ja rynnäkkökivääri - 2 katettua ampumapaikkaa - mekaaniset taululaitteet, valaisimet taululle - laukausmäärä/a 2008: 1 880, 2009: 1 790 ja 2010: 8 744 - taustavalli korotettu v. 1983 Rakenteet Ratojen taululaitteet omistaa Pioneerirykmentti, joka vastaa niiden kunnossapidosta. Puolustushallinnon rakennuslaitos huolehtii ampumarata-alueiden kunnossapidosta. Ratojen taustavalleja ei ole kunnostettu, mutta niitä on korotettu turvallisuusmääräysten mukaisiksi. Pioneerirykmentillä on oikeus luovuttaa erillisiin sopimuksiin perustuen ampumaratojen käyttöoikeuksia ulkopuolisille, mm. ampuma- ja metsästysseu-

5 roille. Puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen luvalla ampumaradan käyttäjä voi rakentaa ampumaradalle laitteen tai muun rakenteen, josta käyttäjä itse vastaa. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Alueella ei varastoida ampumatarvikkeita, kemikaaleja, polttoaineita tai muita vaarallisia aineita. Vedenhankinta ja viemäröinti Huoltorakennuksen vesi otetaan porakaivosta. Käymälävedet johdetaan umpisäiliöön. Energian käyttö ja energiatehokkuus Ampumaradalla käytetään sähköä valaistukseen, huoltorakennuksen lämmitykseen sekä maalilaitteisiin. Kulutus on noin 45 000 kwh/vuosi. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Pioneerirykmentillä on ympäristöohjelma, joka on päivitetty vuonna 2004. Ohjelma käsittää koko varuskunnan toiminnot. ISO 14001 mukainen ympäristöjärjestelmä on myös valmisteilla. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Ampumaradoille ei ole olemassa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) asiakirjaa, BREF-dokumenttia tai kansallista BAT-dokumenttia. Kansallinen BAT-selvitystyö, jonka käynnistämisessä puolustusvoimat ja Puolustushallinnon rakennuslaitos olivat aloitteellisia, on meneillään. Hakemuksessa on todettu, että ennen selvitystyön valmistumista toiminnanharjoittaja ei kykene arvioimaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista Keuruun ampumaradalla, mutta seuraa päästöjen hallinnan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Hakemuksessa on lisäksi todettu, että toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely tapahtuu tämän päivän vaatimusten mukaisesti. YMPÄRISTÖKUORMITUS, YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET SEKÄ NIIDEN RAJOITTAMINEN Kuten hakemuksessakin on todettu, ovat ampumatoiminnan keskeisimmät ympäristövaikutukset melu sekä mahdollinen maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantuminen. Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Ampumarata-alueella olevan huoltorakennuksen ja joulukuussa vuonna 2010 käyttöön otetun konttikäymälän pesu- ja WC-vedet johdetaan umpisäiliöihin (5 m 3 ja 10 m 3 ). Tyhjennyksistä vastaa paikallinen jätehuoltoyritys, joka toimittaa jätevedet Keuruun jätevedenpuhdistamolle. Ampumarata-alueen pintavedet virtaavat Morrinojaa ja Palkkipuroa pitkin kohti Keurusselkää ja Puustinlampea. Syyskuussa vuonna 2010 aivan laskuojien alkupäästä otetuissa pintavesinäytteissä todettiin osassa näytteitä määritysrajan tuntumassa olevia lyijy-, sinkki- ja kuparipitoisuuksia. Havaitut metallipitoisuudet ovat alhaisempia kuin esim. puolustusvoimien vuonna 2005 laatimassa useita ampumaratoja koskevassa yhteenvetoraportissa "Raskasmetallien ympäristövaikutukset puolustusvoimien pistooli- ja kivääriampumaradoilla" suuremmilla puolustusvoimien radoilla. Lyijyn ja nikkelin pitoisuudet alittavat laatunormidirektiivissa (2008/105/EY) asetetut pintave-

6 den ympäristönlaatunormit. Kuparille ja sinkille ei vastaavia laatunormeja ole määritetty. Löydösten merkitys on todennäköisesti hyvin paikallinen. Päästöt ilmaan Melu Hakemuksen mukaan ilmapäästöjä toiminnasta aiheutuu vähän. Raskasmetallipäästöjä, lähinnä lyijypölyä, saattaa aiheutua aseiden laukaisun yhteydessä tai pölyämällä ampumapaikkojen pintamaasta tuulen mukana. Päästöt ovat hakemuksen mukaan paikallisia, eikä pöly leviä tuulen mukanakaan pitkiä matkoja. Ammunnan melu on luonteeltaan impulssimaista ja lyhytkestoista. Kouluampumaradan ampumamelua ja sen leviämistä ympäristöön on selvitetty Ramboll Finland Oy:n vuonna 2007 laatimassa ympäristömeluselvityksessä. Ampumasuunta on koilliseen lukuun ottamatta haulikkorataa, jossa ampumasuunta on luoteeseen. Selvityksessä käytetyn laskentamallin mukaan 300 ja 150 metrin kivääriratojen L Almax 60 db:n melualue jää pääosin Puolustusvoimien hallinnassa olevan alueen sisään. Voimakkaimmin melu leviää Haiton asuinalueen suuntaan. Haulikkorata ei ollut mukana meluselvityksessä, koska radan käyttö on vähäistä. Lisäksi ampumasuunta haulikkoradalla suuntautuu pohjoiseen kohti ampuma- ja harjoitusaluetta. Maavoimien Esikunnan meluasiantuntija on laatinut vuonna 2010 Keuruun ampumaratatoimintaa koskevat melualueet (3 kpl), jotka pohjautuvat vuoden 2007 meluselvitykseen: - Melualueella 1 voi melutaso 70 db (L Almax ) ylittyä, alue kokonaan puolustusvoimien hallinnoiman alueen sisällä. - Melualueella 2 voi melutaso 65 db (L Almax ) ylittyä, alue kokonaan puolustusvoimien hallinnoiman alueen sisällä. - Melualueella 3 voi melutaso 60 db (L Almax ) ylittyä, alueella sijaitsee joitakin asuinrakennuksia, alue ei ole kaavoitettua loma-asutus tai virkistysaluetta. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Ampumaratatoiminnassa syntyvän jätteen määrä on hakemuksen mukaan vähäinen ja siitä huolehditaan osana varuskunnan muuta jätehuoltoa. Jätteet noutaa Lassila & Tikanoja Oy. Sekajätettä syntyy noin 1 t vuodessa. Pahvi, noin 1 m 3 vuodessa, ja puujäte, noin 2 m 3 vuodessa, toimitetaan kierrätettäväksi. Rynnäkkökiväärin messinkihylsyjä kertyy vuodessa noin 4 500 kg, ne toimitetaan Räjähdelaitokselle uudelleen ladattaviksi. Päästöt maaperään (estäminen) Ympäristön pilaantumisen vaara aiheutuu ensisijaisesti luodeista, joiden sisältämät raskasmetallit voivat liueta tai kulkeutua maaperään, pinta- ja pohjavesiin. Taustavalleihin ammutut luodit koostuvat pääosin lyijystä (71-74 %) ja pienemmässä määrin kuparista (22,5 %), antimonista (1-4 %) ja sinkistä (2,5 %). Vuosittaisen enimmäislaukausmäärän mukaan arvioituna on luotien sisältämän lyijyn määrä enimmillään noin 2 800 kg vuodessa. Vuosittainen lyijykuormitus lasketaan seuraavasti g/laukaus: haulikko 24 g, kivääri 6 g, pistooli 9 mm 7,5 g ja 22 mm 2,6 g. Käytännössä edellä mainittujen metallien määristä vain murto-osa joutuu liukoiseen muotoon, koska metallit muodostavat hyvin nopeasti oksidisen kerroksen pinnalleen, mikä estää tehokkaasti liukenemista.

7 Puolustusvoimien vuonna 2005 laatiman useita ampumaratoja koskevan yhteenvetoraportin "Raskasmetallien ympäristövaikutukset puolustusvoimien pistooli- ja kivääriampumaradoilla" mukaan voimakkaimmin kohonneet lyijypitoisuudet esiintyvät taustavalleissa, mutta myös muualla ampumaratojen maaperässä on kohonneita pitoisuuksia. Suurin osa lyijystä on taustavallin iskemäkohdissa. Iskemäkohdissa se on osittain metallisena lyijynä luodeissa, osittain sekundäärimineraaleina luotiromun pinnalla tai näistä liuenneena. Mikäli ampumapaikkojen etupuolen tai välivallien pintamaa pääsee pölyämään ammuntojen tai tuulen vaikutuksesta, ovat pölyn sisältämät raskasmetallit taustavallien luotiromun metalleja helpommin liukenevassa muodossa. Vaikka pitoisuudet ovat korkeimmat taustavallien iskeymäkohdissa ja niissä oleva liuennut lyijy voi levitä syvyyssuunnassa jonkin verran, ei taustavalleissa oleva lyijy em. raportin mukaan aiheuta lyhyellä aikavälillä haittaa ympäristölle. Sen sijaan muualla ampumarata-alueella olevat raskasmetallit voivat levitä pintavesissä sekä liuenneena että kiintoainekseen sitoutuneena. Raskasmetallien kulkeutuminen näyttää olevan riippuvaista ainakin pintavesien laatu- ja määrämuutoksista kuten virtausnopeus, kiintoaineksen määrä, ph, puskurikapasiteetti jne. Pioneerirykmentti on tutkinut raskasmetallien pitoisuuksia kouluampumarata-alueen pintavesissä, mutta havaitut pitoisuudet ovat olleet alhaisia. Nykyisten taustavallien iskemäkohtien lisäksi lyijyä voi olla merkittävästi myös vanhoissa iskemäkohdissa taustavallien sisässä, sillä kaikkia taustavalleja on korotettu ainakin vuonna 2000, joitakin jo aiemmin. Taustavallien lisäksi on ampumapaikkojen etupuolen pintamaissa on mitä todennäköisimmin kohonneita lyijy,- kupari- ja sinkkipitoisuuksia. Koska toiminta ei sijaitse pohjavesialueella, on hakija arvioinut, että maaperän kunnostustarve syntyy vasta ampumaratatoiminnan päättyessä ja alueen maankäytön muuttuessa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnanharjoittaja on esittänyt lupahakemuksessa seuraavanlaisen tarkkailusuunnitelmaehdotuksen: Käyttötarkkailu Ampumaradan käyttöä seurataan vuosittaisten laukausmäärien avulla. Puolustusvoimat ja muut radan käyttäjät pitävät kirjaa ammutuista laukauksista. Käytöstä laaditaan vuosiraportti, josta ilmenevät ammutut laukaukset radoittain, käyttäjät ja toiminta-ajat. Toiminta-ajoille ei ole asetettu rajoituksia. Raportointi Pioneerirykmentti kokoaa tarkkailujen ja seurannan tuloksista ampumaradan vuosiraportin, joka toimitetaan Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Pohjaveden tarkkailu Pohjaveden tarkkailua ei ole tarpeen, koska ampumarata ei sijaitse pohjavesialueella. Pintavesien ja sedimentin tarkkailu

8 Pintavesien tarkkailu suoritetaan joka toinen vuosi touko-kesäkuussa alkaen vuonna 2012. Pintavesinäytteitä otetaan ampumarata-alueen valuma-alueilta niin Morrinojan kuin Palkkipuron latvavesistä kolmesta pisteestä, yhteensä 3 kpl. Vesinäytteet tutkitaan sekä suodattamattomina että suodatettuina. Kaikista näytteistä (yht.3 kpl) analysoidaan lyijy, antimoni, arseeni, kupari, kromi, sinkki, nikkeli sekä ph, happipitoisuus, sähkönjohtavuus ja sameus. Ojien sedimentin laatua tutkitaan joka toinen vuosi pintavesinäytteenoton yhteydessä. Näytteitä otetaan ojien alkupäästä kolme kappaletta. Näytteistä tutkitaan lyijy, antimoni, arseeni, kupari, kromi, sinkki ja nikkeli. Maaperän tarkkailu Päästöjä maaperään seurataan vuotuisten laukausmäärien perusteella. Maaperässä olevan lyijyn ja muiden raskasmetallien määrää ei seurata maaperänäytteiden avulla. Meluvaikutukset Melupäästöä seurataan radoittain päivittäisten ja vuotuisten laukausmäärien perusteella. Melumittauksia ei tehdä. Jos ampumaradan melusta tehdään häiriöilmoituksia, ne kootaan ampumaradan vuosiraporttiin. Jätteet Hylsy- ja pahvijätteen määriä seurataan ja niiden määrät ilmoitetaan ampumaradan vuosiraportissa. Syntyvien yhdyskuntajätteiden määrää arvioidaan jäteastioiden tyhjennysten perusteella. Määrä ilmoitetaan ampumaradan vuosiraportissa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Toiminnasta ei aiheudu hakemuksen mukaan akuutteja ympäristö- tai terveysriskejä. Puolustusvoimien ampumatoimintaa ohjataan puolustusvoimien omilla ohjeilla ja varomääräyksillä. Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksen tietoja on tarkennettu tarkastuskäynnillä 2.11.2011 sekä laukausmäärien osalta pyynnöstä sähköpostitse 15.11.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Keuruun kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 7.3.- 5.4.2011. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu sanomalehti Suur-Keuruussa 4.3.2011. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Keuruun kaupungintalolla. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

Tarkastukset Lausunnot 9 Ampumaradalle on tehty 2.11.2011 tarkastuskäynti, jota koskeva muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keuruun kaupunginhallitukselta, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä valvontaviranomaiselta (Keski- Suomen ELY-keskus). Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on 13.4.2011, 19 antamassaan lausunnossa todennut ettei se näe estettä luvan myöntämiselle lupahakemuksen mukaisesti toimittaessa. Toiminnasta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi tulee ottaa seuraavat asiat huomioon: - Mikäli kouluampumaradalla tehdään toiminnallisia muutoksia, kuten muutetaan ampumasuuntia tai laukausmäärät lisääntyvät, tulee meluselvitys uusia ja ryhtyä tarvittaessa toimiin meluhaittojen ehkäisemiseksi. - Alueelta tulee tehdä maaperän pilaantuneisuusselvitys ja riskinarvio siinä vaiheessa, kun alueella tehdään peruskunnostusta tai muuta kaivutyötä. - Alueelta purkautuvien pintavesien laatua tulee tarkkailla esitetyllä tavalla sekä Palkkipurosta että Morrinojasta. Mikäli kohonneita raskasmetallipitoisuuksia ilmenee, tulee selvittää mahdollisuudet ampumarata-alueelta tulevien pintavesien käsittelyyn ennen niiden johtamista ojiin. Keski-Suomen ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että ampumarataalue ei sijaitse pohjavesialueella eikä radan läheisyydessä sijaitse myöskään luonnonsuojelualueita. Toiminnalle ei ole kaavallisia esteitä. Toiminnan aiheuttama melutaso alittaa Valtioneuvoston päätöksessä 53/1997annetut melutason ohjearvot. ELY-keskus katsoo, että toiminta täyttää luvan myöntämisen lakimääräiset edellytykset. Tämän lisäksi ELY-keskus on todennut, että toiminnassa tulee huomioida seuraavat seikat: Ampumaratatoiminnalle tulee nimetä ympäristönsuojeluvastaava, jonka on tunnettava radan toiminta, sitä koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja määräykset sekä toiminnasta aiheutuvat päästöt, jätteet sekä mahdollisten ympäristövahinkojen torjunta. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä (huom. valmistuva kansallinen selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittelemiseksi ampumaradoille). Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa ampumaratatoiminnoissa niin, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Ampumatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (L AImax ) määritettynä melutasoa 65 db ympäristön asuntoalueilla eikä 60 db loma-asutusalueilla. ELY-keskus katsoo, että ampuma-aikoja ei ole syytä erityisemmin rajoittaa, mutta kuitenkin toivoo, että myönnettävässä luvassa tulisi antaa määräys, että ilta- ja yöaikaisia ammuntoja on pyrittävä välttämään. Ampumaradan käytöstä ja käyttöajoista on tiedotettava ampumarata-alueelle sijoitetuin tauluin ja muulla tavoin siten, että kaikki rataa käyttävät ovat niistä tietoisia. Jos kilpailuja järjestetään normaaleista käyttöajoista poiketen, esimerkiksi viikonloppuisin, tulee siitä ilmoittaa ELY-keskukselle ja Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen ko. tapah-

10 tumia. Ampumarata-alue on merkittävä selkeästi alueen rajoille asetettavin varoitustauluin. Ampumarata-alueen jätehuollossa on noudatettava Keuruun kaupungin jätehuoltomääräyksiä sekä jätelakia. Jätteiden muodostumista on pyrittävä kaikin tavoin vähentämään. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Eri radoilla on oltava riittävästi jäteastioita ja ratojen käyttö ei saa aiheuttaa alueen tai sen ympäristön roskaantumista tai epäsiisteyttä Ampumaradan käytöstä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi käyttäjien määrät radoittain, ammuntapäivien lukumäärät ja arvio ammuttujen laukausten määrästä eri asetyypeittäin. Lisäksi on pidettävä kirjaa mahdollisista ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista (esim. kertausharjoituksista, kilpailuista), häiriöilmoituksista, toteutetuista ympäristönsuojelutoimenpiteistä, päästöistä maaperään sekä jätteistä ja jätehuollosta sekä mahdollisista häiriöilmoituksista. Lisäksi on pidettävä kirjaa tehdyistä ympäristönsuojeluinvestoinneista. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Kirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat tiedot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat, on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Laitoksen toiminnasta sekä valvonta- ja tarkkailutiedoista on laadittava valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ELY-keskukselle ja Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tietoja tehdystä kirjanpidosta on tarvittaessa annettava valvontaviranomaiselle yhteenvetoraportteina. Vuosiraportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot: - laukausten määrät ampumaradoittain eriteltyinä - ammuntapäivien lukumäärät ampumaradoittain eriteltyinä - käytetyt aseet ja panokset ampumaradoittain eriteltyinä - kertausharjoitukset, kilpailut ja muut poikkeustilanteet - toimintaa koskevien valitusten lukumäärä - maaperään päätyneiden metallien määrä - radoilta talteen otetun lyijyn määrä ja jatkokäsittely - toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu, laji, määrä sekä hyödyntämis- ja käsittelytavat, varastointi, edelleen toimittaminen, jätteen kuljettajat, toimituskohteet ja päivämäärät. Jätteiden luokittelussa tulee käyttää ympäristöministeriön asetuksessa (YmA 1129/2001) esiintyvää jaottelua. Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi ELY-keskukselle sekä Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Alueelta purkautuvien pintavesien laatua tulee tarkkailla hakemuksessa esitetystä tarkkailuohjelmasta poiketen vuosittain sekä Palkkipurosta että Morrinojasta. Mikäli kohonneita raskasmetallipitoisuuksia ilmenee, tulee selvittää

11 mahdollisuudet ampumarata-alueelta tulevien pintavesien käsittelyyn ennen niiden johtamista ojiin. Valvontaviranomaisen tulee voida muuttaa pintavesien tarkkailuohjelmaa saatujen tulosten perusteella. Mikäli ampumaradalla tehdään toiminnallisia muutoksia, kuten muutetaan ampumasuuntia tai laukausmäärät lisääntyvät oleellisesti, tulee alueelle tehty meluselvitys uusia ja tarvittaessa ryhtyä toimiin meluhaittojen ehkäisemiseksi. Muutoksista tulee tehdä ilmoitus ELY-keskukselle, joka voi tarvittaessa velvoittaa toiminnanharjoittajaa hakemaan lupaa lupamääräysten muuttamiseksi (YSL 58 ) tai lupaa olennaiseen toiminnan muuttamiseen (YSL 28 3. mom.). Toiminnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten muutoksista hakemuksessa esitetyistä toiminta-ajoista, maamassojen siirroista rata-alueella, on hyvissä ajoin ennen niiden toteuttamista ilmoitettava ELY -keskukselle. Ilmoitus on tehtävä myös toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä taikka toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. Ampumarata-alueilla tulee tehdä maaperän pilaantuneisuusselvityksiä ja riskinarvioita viimeistään siinä vaiheessa, kun alueilla on tarpeen tehdä peruskunnostuksia tai muita kaivutöitä. Riskinarviointien perusteella tulee myös arvioida tarve suojaustoimien parantamiselle maaperän-, pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Luotien iskemäkohdat on kunnostustöissä poistettava taustapenkoista. Maaperän pilaantuminen jatkossa on estettävä käytettävissä olevin teknisin toimenpitein. Mikäli toiminta loppuu ja alueen maankäyttö muuttuu nykyisestä, on alueella tehtävä tarkemmat selvitykset maaperän puhtaudesta mm. raskasmetallipitoisen maaperän puhdistamismahdollisuuksista ja menetelmistä hyvissä ajoin, viimeistään 12 kk ennen toiminnan lopettamista. Selvitysten perusteella on ELY-keskuksen hyväksyttäväksi esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemusta koskien jätettiin määräajassa 1 muistutus. Muistuttaja A.A, joka asuu maatilalla alle 1 km:n päässä Rotulilan ampumaradasta tuo esiin seuraavaa: Normaalien ammuntojen melua suurempaa haittaa aiheuttavat aika ajoin tapahtuvat isommat räjäytykset, joista aiheutuu rakennusten tärähtelyä, ja siten jopa mahdollisia rakennevaurioita, ja josta voi myös seurata mahdollista muuta vahinkoa omaisuudelle rakennusten sisällä tai niiden läheisyydessä. Olisiko suuremmat räjäytykset mahdollista tehdä kauempana asutuksesta? Tilan talousvesi otetaan omasta kaivosta. Vaikka lupahakemusasiakirjoissa todetaan, että ampumarata ei sijaitse pohjavesialueella, voidaanko olla varmoja siitä, ettei pohjaveteen toiminnan edelleen jatkuessa pääse myrkyllisiä aineita. Lisäksi tilan läpi kulkee suurehko oja, joka kulkee myös lähimmän ampumaradan (Rotulila) läheisyydessä. Vuosien saatossa veden mukana on kulkeutunut suuri määrä hiekkaperäistä ainesta kohtaan, jossa oja yhtyy Rautolahti järveen. Ajoittain suuren virtaaman vuoksi tuntuisi todennäköisel-

12 tä, että järveen on valunut pintavesien mukana myös ampumaradoilta sinne kertynyttä raskasmetalliainesta. Lisäksi muistuttaja toivoo, että puolustusvoimat tiedottaisi mahdollisista ampumaratoihin liittyvistä rakennus-, laajennus- tai merkittävistä muutostöistä niillä asuinalueilla, jotka ovat ko rataa lähimpänä. Ainakaan tähän saakka heidän tilalle ei ole tullut tällaista tietoa. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on kirjeellään 16.9.2011, LSSAVI/456/04.08/2010 varannut hakijalle tilaisuuden tutustua kertyneeseen asiakirja-aineistoon ja tulla kuulluksi. Hakija on 13.10.2011 saapuneessa vastineessaan todennut seuraavaa: Pioneerirykmentillä ei ole lausuttavaa Keuruun kaupungin ja Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoihin. Muistuttaja A.A:n antamaan muistutukseen Pioneerirykmentti lausuu, että annetut muistutukset eivät koske vireillä olevan ympäristölupahakemuksen mukaista kouluampumaratatoimintaa. Keski-Suomen ELY-keskus ei ole kouluampumaradan ympäristöluvanhakua koskevassa päätöksessään edellyttänyt Pioneerirykmenttiä hakemaan ympäristölupaa taisteluampuma-alueella tapahtuvalle toiminnalle eikä harjoitusalueella tapahtuvalle räjäytystoiminnalle. A.A:n muistutukseen liittyen Ramboll Finland Oy teki 2007 Keuruun varuskunnan ampumatoiminnan meluselvityksen. Meluselvitys on kouluampumaradan ympäristölupahakemuksen liitteenä. Meluselvityksen perusteella on laadittu Keuruun varuskunnan ampumaradan melualue, joka on myös ympäristölupahakemuksen liitteenä. Muistutuksen antajan kiinteistö sijoittuu ampumaradan 60 db:n melualueen ulkopuolelle. Lisäksi Pioneerirykmentti toteaa, että Rautalahden tilan läpi laskevan suurehkon ojan valuma-alue ei käsitä ampumarataa. Keuruun varuskunnan ampumarata-aluetta ei ole viemäröity ja alueen pintavedet virtaavat Morrinojaa ja Palkkipuroa pitkin kohti Keurusselkää ja Puustinlampea. Pioneerirykmentti tutkitutti ampumaradan laskuojien alkupäästä otetut pintavesinäytteet Ramboll Analytics Oy:lla syyskuussa 2010. Tutkimustulokset on liitetty ampumaradan ympäristölupahakemukseen. Näytteissä todettiin määritysrajan tuntumassa olevia lyijy-, sinkki- ja kuparipitoisuuksia. Alue ei ole pohjavesialuetta ja etäisyys vesistöihinkin on 1,5-2 km. Toiminnanharjoittaja aikoo jatkossakin seurata ampumaratojen pintavesien tilaa sekä pintavesien hallinnan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Laskuojien pintavesissä todetut raskasmetallipitoisuudet ovat pieniä ja paikallisia eikä pintavettä käytetä talousvetenä. Ojat virtaavat metsien ja peltojen halki 1,5-2 km etäisyydellä oleviin vesistöihin. Ojilla ei ole erityistä virkistyskäyttöä eikä niiden varrella ole uimapaikkoja. Morrinoja virtaa koko pituudeltaan Keuruun varuskunnan sisällä. A.A.:n muistutuksen alussa mainittu Rotulilan alue ei ole ampumaratakäytössä. Rotulilaa on viimeisten vuosien ajan käytetty pääasiassa miinoitteiden rakentamisharjoitusten alueena ja kokeilulinnoittamisen alueena pehmeän maaperän vuoksi. Nykyinen ampumatoiminta kyseisellä alueella rajoittuu paukkupatruunoihin ja maksimissaan 200 g tulenkuvauspanoksiin, joiden avulla harjoitellaan toimintaa miinoittamisen keskeytyessä. Alueen käytölle on asetettu rajoituksia vuonna 2008 johtosäännössä perustuen Keuruun varuskunnan ympäristömeluselvitykseen. Johtosääntöön laadittiin erillinen lii-

13 te räjäytyspanosten suuruudesta, jolla rajoitettiin alueen panosten kokoa ympäristömelun pienentämiseksi suositusarvojen alle. Muistutuksessa mainitut aika ajoin tapahtuvat isommat räjäytykset on keskitetty Karhuvuoren räjäytystaskuun, jonka suuntaus on länteen ja ylöspäin. Maksimipanoskoko karhuvuoressa on 10 kg. Sitä suurempiin panoksiin 25 kg asti Pioneerirykmentti käyttää n. 30 km päässä olevaa Vuorisjärven Keuruun Varikon hallinnoimaa aluetta. Karhuvuoressa räjäytetty johtosäännön mukainen panos ei vaurioita tärinällään Rautalahden tilan rakennuksia eikä aiheuta melun suositusarvojen ylitystä. Rykmentin muuhun harjoitustoimintaan liittyvät panoskoot ovat siinä määrin tehottomia ja käyttöalueiltaan kaukaisia, etteivät myöskään ne voi aiheuttaa rakennusvaurioita. Muistutuksessa käsitellään myös mahdollista pohjavesien pilaantumista ja valumia Rautolahti -järveen. Pohjavesien suojelu on myös Pioneerirykmentin etu, vaikka Pioneerirykmentin käyttämä harjoitusalue ei sijaitse pohjavesialueella. Pioneerirykmentillä on käytössään harjoitusalueella porakaivoja, joiden vesiä se käyttää myös talousvesinä. Kaivovedet tutkitaan säännöllisesti sosiaali- ja terveysministeriön 401/2001 asetuksen mukaisesti. Pioneerirykmentti arvostaa muistutuksessa saamaansa palautetta paremman tiedottamisen tarpeesta ja toteaa, että se on pyrkinyt parantamaan tiedottamistaan tunnistamiaan tarpeita vastaavasti. Pioneerirykmentti aikookin lähitulevaisuudessa ottaa yhteyttä suoraan Rautalahden tilaan ja selvittää tiedon tarpeet lähialueyhteistyön järjestämiseksi toimivalla tavalla. Pioneerirykmentti on pyrkinyt toimimaan avoimesti ja asiallisesti Keuruun kaupungin ja lähialueiden asukkaita kohden. Yrityksistä huolimatta on harmittavaa, ettei Pioneerirykmentti ole tiedotteillaan kyennyt tavoittamaan kaikkia tahoja. Pioneerirykmentti parantaa lähialueyhteistyötään siten, että lähialueiden kiinteistöjen omistajat voisivat olla suorassa yhteydessä Pioneerirykmenttiin heitä askarruttavissa asioissa. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää puolustusvoimien Pioneerirykmentille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan ampumaratatoiminnalle Keuruun kaupungin Valkialahden kylässä kiinteistöillä 249-411-3-24 ja 249-411-9-10. Ympäristölupa käsittää seuraavat ampumaradat: 2 kiväärirataa (150/300 m ja 150 m), asutuskeskusampumarata, pistoolirata (25 m), pienoiskiväärirata (50 m), liikkuvan maalin rata ja haulikkorata. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemusta ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Lupamääräykset ympäristöhaittojen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Ampumarataa saa käyttää seuraavasti: maanantaista lauantaihin klo 7 20 ja sunnuntaisin klo 12 20. Ammunta on kielletty juhlapyhinä, joulu- ja juhannusaattona sekä pääsiäislauantaina. Normaaleista toiminta-ajoista voidaan poiketa esim. varusmiesten pimeäammunnoissa, kertausharjoituksissa tai muissa erityiskoulutuksissa. Normaaleista käyttöajoista poikkeamisesta tulee ilmoittaa säännöllisesti ennen ammuntoja, esimerkiksi neljännesvuosit-

14 tain, valvontaviranomaiselle (Keski-Suomen ELY-keskus) ja Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä lähiasutukselle. Ampumaradan käyttöajoista on tiedotettava ampumarata-alueelle sijoitetuin tauluin ja muulla tavoin niin, että kaikki rataa käyttävät ovat niistä tietoisia. 2. Toiminnanharjoittajan on järjestettävä ampumaratatoiminta siten, että toiminnan melupäästö ympäristöön asuinkiinteistöjen piha-alueilla ei ylitä A- painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla määritettyä arvoa 65 db (L AImax ) asumiseen käytettävillä alueilla ja 60 db (L AImax ) loma-asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla. 3. Toiminnanharjoittajan on arvioitava ampumaratatoiminnan ympäristölle aiheuttama riski soveltaen valtioneuvoston asetusta (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista sekä siihen liittyvää ohjetta (Ympäristöministeriön ohje 2/2007). Selvitys toiminnan aiheuttamista maaperä- ja pohjavesiriskeistä on toimitettava tarkastettavaksi Keski-Suomen ELYkeskukselle viimeistään 31.12.2014. Selvitykseen on liitettävä suunnitelma jatkotoimenpiteiden toteuttamisesta aikatauluineen. Valvontaviranomainen voi selvityksen saatuaan antaa lisämääräyksiä ratojen kunnostamisesta. 4. Mikäli ampumarata-alueen normaalin kunnossapidon yhteydessä suoritetaan maa-ainesten laajamittaista kaivua tai vaihtamista, on maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen töihin ryhtymistä. Mikäli maaainekset ovat pilaantuneet, tulee asiasta tehdä ilmoitus Keski-Suomen ELYkeskukselle viimeistään 3 kk ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 5. Toiminta tulee järjestää siten, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän eikä niistä aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet tulee kerätä, lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että jätteet toimitetaan ympäristöluvanvaraiseen käsittely- tai vastaanottopaikkaan. 6. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteet on pakattava tiiviisiin astioihin tai säiliöihin. Säilytysastioihin on merkittävä asianmukaisesti astian sisällön laatu ja sen vaarallisuus. Ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä pohjalla, katetussa ja lukitussa varastossa, ja toimitettava eteenpäin riittävän usein, vähintään kerran vuodessa. 7. Mikäli toiminnassa syntyy sellaisia kaatopaikalle toimitettavia jätejakeita, joiden koostumus poikkeaa tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä tai sellaiseksi rinnastettavasta jätteestä, tulee jätteen kaatopaikkakelpoisuus selvittää voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti ja Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Häiriö- ja poikkeustilanteet 8. Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpi-

15 teisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Tarkkailu ja raportointi 9. Toiminnanharjoittajan tulee nimetä toiminnalle ympäristönsuojeluvastaava ja ilmoittaa ko henkilön tiedot Keski-Suomen ELY-keskukselle sekä Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteystietojen säännöllisestä päivittämisestä tulee huolehtia. 10. Ympäristövaikutusten säännöllinen tarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti huomioiden lupamääräyksissä annetut lisäohjeet. Hyväksyttyä tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa ja muuttaa Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11. Mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asian-tuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen, yleisesti käytössä oleva standardi) tai muun, valvontaviranomaisen hyväksymän yleisesti käytössä olevan menetelmän mukaisesti. Raporteissa on mainittava käytetyt mittaus-, näytteenotto- ja analyysimenetelmät ja niiden epävarmuudet sekä arvio tulosten luotettavuudesta ja edustavuudesta. Raportoitaessa jätteistä on käytettävä ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelon luokittelua. 12. Ampumaratatoiminnan aiheuttamat melupäästöt tulee mitata seuraavan kerran 31.12.2016 mennessä. Mikäli radalla suoritetaan rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia tai toiminta muutoin muuttuu nykyisestä, on niiden vaikutukset melutilanteeseen mitattava aiemmin. Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ampumaratamelun mittausohjeen (61/1999) mukaisesti. Ennen mittauksien suorittamista tulee olla yhteydessä Keski-Suomen ELYkeskukseen, joka antaa tarvittaessa lisäohjeita asiassa. Tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ELY-keskukseen viipymättä. Viranomaisille tulee varata mahdollisuus osallistua mittaustapahtumaan. 13. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla alueen pinta- ja pohjavesiä. Ampumarata-alueelta laskevien ojien veden lyijy-, arseeni-, kromi-, kupari-, sinkki-, nikkeli- ja antimonipitoisuuksia sekä ph:ta, sähkönjohtavuutta, sameutta ja happipitoisuutta tulee seurata vuosittain otetuista vesinäytteistä. Näytteenottopisteet on esitetty liitteessä 4. Mikäli pintavesinäytteissä ilmenee toistuvasti kohonneita raskasmetallipitoisuuksia, tulee toiminnanharjoittajan esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle ampumaradan vesijärjestelyitä koskeva kehittämissuunnitelma. Pohjavesinäyte otetaan ampumarata-alueen porakaivosta ja siitä analysoidaan ainakin lyijy-, nikkeli-, kupari-, antimoni- ja sinkkipitoisuudet, PAH-yhdisteet sekä ph, näytteenoton yhteydessä mitataan pinnan korkeus. Pohjavesinäyte otetaan joka 3. vuosi, jollei valvontaviranomainen toisin määrää. 14. Luvan saajan on vuosittain, helmikuun loppuun mennessä, toimitettava ampumaradan toiminnasta Keski-Suomen ELY-keskukselle sekä Keuruun

16 kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, jossa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot: ammuttujen laukausten lukumäärät aselajeittain sekä radoittain; ammuntapäivien lukumäärä (ilta- ja yöammunnat sekä päiväammunnat erikseen); poikkeukselliset toimintapäivät, ml. kilpailut; radoilla toteutetut rakenteelliset tai toiminnalliset muutokset sekä yhteenveto rakenteiden tarkkailusta; talteen kerättyjen luotien ja ammusjätteiden määrät; ongelmajätteiden ja tavanomaisten jätteiden määrät jätelajeittain, niiden käsittely ja toimituspaikat sekä kuljettajat (YM:n asetuksen 1129/2001 mukaisesti); tiedot mahdollisista valituksista; tiedot tehdyistä jätteiden kaatopaikkakelpoisuusselvityksistä sekä tiedot vesinäytteiden analyysituloksista. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmää, www.tyvi.fi tai vastaavaa järjestelmää valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen tai lopettaminen 15. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa viipymättä Keski-Suomen ELY - keskukselle merkittävistä muutoksista toiminnassa, joilla on vaikutusta ympäristöön. Myös yksittäisen radan tai sen osan käytöstä poistamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin Keski-Suomen ELY-keskukselle. Toiminnan lopettamisesta tai keskeyttämisestä tulee ilmoittaa ennakolta. Hyvissä ajoin, vähintään 6 kk ennen toiminnan lopettamista, on Keski-Suomen ELY-keskukselle esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten maaperän puhdistamisesta. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on haettava ympäristöluvan muuttamista. Paras käyttökelpoinen tekniikka 16. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin nojalla lupa ampumaradalle voidaan myöntää, koska aluehallintoviraston käsityksen mukaan toiminnasta ei aiheudu, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

17 Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen muu maankäyttö ja sitä ohjaavat kaavat. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Luvan myöntämisen edellytykset Kyseessä oleva ampumarata on toiminut alueella 1960-luvulta saakka. Toiminnan sijoittuminen ja sen erityispiirteet on huomioitu Keuruun kaupungin maankäytön suunnittelussa. Toiminnanharjoittaja on aktiivinen toimija alueen maankäytön suunnittelussa. Luvanhakijalla on katsottu olevan toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus sekä kyseessä olevan sektorin ja sen ympäristöhaittojen torjunnan erityisosaamista. Toiminnalla on myös tärkeä koulutuksellinen luonne. Toiminnanharjoittaja seuraa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja on valmistautunut sen käyttöönottoon. Lupamääräysten perustelut Melun päästäminen on YSL 3 :n tarkoittamaa ympäristön pilaantumista, jos se aiheuttaa ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä tai terveyshaittaa. YSL 43 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi. Viranomainen on katsonut, että annetut aikarajoitukset eivät kohtuuttomasti haittaa puolustusvoimien koulutusammuntoja eivätkä myöskään muiden ratoja käyttävien ryhmien toimintaa. Hakija on määrittänyt ympäristömeluselvityksen perusteella ampumaratatoiminnan melualueet, jonka mukaan melutasot eivät ylitä lähimmissä altistuvissa kohteissa valtioneuvoston päätöksen 53/1997 mukaisia ohjearvoja. Melutasot on tässä päätöksessä annettu sitovina raja-arvoina. Lupaviranomainen on edellyttänyt uusia melumittauksia ympäristönsuojelulain 5 :n selvilläolovelvollisuuden täyttämiseksi. Pioneerirykmentti vastaa alueen käytöstä ja siten myös muiden käyttäjäryhmien ohjeistamisesta. (Lupamääräykset 1, 2 ja 12) Ampumaratatoimintaa on alueella harjoitettu yli 40 vuotta ja vuotuiset ampumamäärät ovat nykyisin noin 400 000 laukausta/vuosi. Näin ollen alueelle on kertynyt merkittävä määrä haitta-aineita. Luotien rapautuminen on aikajänne huomioon ottaen osin pitkälle edennyttä. Riskinarviota voidaan pitää tarpeellisena YSL:n pohjaveden pilaamiskiellon noudattamisen varmistamiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Mikäli alueella tehdään kunnostustöitä, on varauduttava siihen, että ampumarata-alueen maa-aineksissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Tällaisten maa-ainesten käyttöön ja sijoittamiseen liittyy rajoituksia ja velvoitteita, jotka tulee selvittää ennen maaainesten kaivua ja samalla tulee selvittää toimenpiteiden mahdollinen luvanvaraisuus. Rata-alueen rakenteiden tarkkailua ja vuosittaista raportointia valvontaviranomaiselle on edellytetty, jotta kunnostustöihin voidaan valmistautua ennalta. (Lupamääräykset 3, 4 ja 14) Määräysten tarkoituksena on ohjata toimintaa niin, ettei toiminnan jätehuollosta aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, laadusta ja sen ominaisuuksista. Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista säätelee jätteiden sijoittamista kaatopaikalle sekä niiden kaatopaikkakelpoisuutta. Jäte voidaan

18 hyväksyä kaatopaikalle, mikäli se täyttää kyseessä olevalle kaatopaikalle säädetyt kelpoisuusehdot, jätteen tuottaja vastaa jätteen kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisestä. Asianmukainen ongelmajätteiden käsittely edellyttää jätteiden käsittelyä laitoksessa, jolla on lupa sekä asiantuntemus käsitellä ko jätteitä. Ongelmajätteet on pakattava, säilytettävä ja merkittävä ympäristö- ja terveyshaittoja aiheuttamatta voimassa olevia määräyksiä noudattaen. (Lupamääräykset 5-7) Ilmoitusvelvollisuus poikkeus- ja häiriötilanteista on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Poikkeuksellisista toiminta-ajoista ilmoittamista riittävän ajoissa on edellytetty viihtyisyyshaitan minimoimiseksi sekä tiedonsaannin varmistamiseksi. (Lupamääräykset 1 ja 8) Ampumaradalla tulee olla ympäristönsuojeluvastaava, joka tuntee radan toiminnan, sitä koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja määräykset sekä toiminnasta aiheutuvat päästöt, jätteet sekä mahdollisten ympäristövahinkojen torjuntatoimet. Yhteystietojen ajan tasalla pitäminen on erityisen tärkeää nopean tiedonkulun varmistamiseksi erityisesti poikkeustilanteissa. (Lupamääräys 9) Määräykset tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu ympäristönsuojelun edistämiseksi, ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja haittojen minimoimiseksi sekä valvonnallisista syistä. Lupaviranomainen on täydentänyt toiminnanharjoittajan tarkkailusuunnitelmaesitystä erityisesti vesien ja melun osalta määräyksissä 13 ja 12 esitetyn mukaisesti. Valvontaviranomaisella on oikeus saada lupavelvolliselta valvontaa varten tarpeelliset tiedot. Saatujen tietojen perusteella seurataan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Tarkkailua on voitava tarkentaa, laajentaa tai supistaa valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailun perusteella muutos katsotaan tarpeelliseksi. Ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan muun muassa mittaukset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. (Lupamääräykset 10-14) Melua koskeva tarkkailumääräys on annettu, jotta voidaan varmentua tässä päätöksessä annettujen raja-arvojen saavuttamisesta. (Lupamääräys 12) Vesien tarkkailua koskeva määräys on annettu, sillä toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Alueen tämänhetkisten näytetulosten perusteella ympäristöön johdettavan pintaveden haittaainepitoisuudet ovat alhaiset ja siksi luvassa ei tällä hetkellä katsota tarpeelliseksi antaa pintavesien puhdistamista koskevia määräyksiä. Mikäli haittaaineiden pitoisuudet ylittävät raja-arvot, tulee toiminnanharjoittajan tehdä riskinarvio ja arvion mukaiset toimenpide-esitykset kielletyn seurauksen ehkäisemiseksi. Toimenpiteitä ei voida määrittää etukäteen vaan niiden sisältö arvioidaan kyseessä olevan tilanteen ja siitä aiheutuvien riskien mukaisesti. Valvontaviranomainen voi muuttuneessa tilanteessa antaa tarvittavat lisämääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi. Rata ei sijaitse pohjavesialueella, joten määräyksen mukaisen pohjaveden tarkkailun on katsottu olevan tässä vaiheessa riittävä. (Lupamääräys 13)

19 Toiminnan muuttamista tai lopettamista koskeva määräys, ml yksittäisen radan käytöstä poistamista, on annettu, jotta valvontaviranomainen voi antaa tarvittavia määräyksiä mm. maaperän kunnostamisesta. Ampumaratatoiminnan lopettaminen voidaan tehdä vain erillisen suunnitelman perusteella, koska on ilmeistä, että maaperä on osin pilaantunut pitkäkestoisen altistuksen seurauksena. (Lupamääräys 15) Ympäristönsuojelulain ja -asetuksen mukaisesti tulee ympäristön pilaantumista ennaltaehkäistä ja vähentää käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Siten toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä. (Lupamääräys 16) VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Keski-Suomen ELY-keskuksen sekä Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnoissaan esille ottamat asiat on huomioitu lupamääräyksissä seuraavasti: Toiminnasta aiheutuvaa melua ja sen torjuntaa sekä normaaleista ammunta-ajoista poikkeavista toiminta-ajoista ajoista tiedottamista koskevat lupamääräykset 1 ja 2, muutoin poikkeavia tilanteita ja niistä ilmoittamista koskien on annettu lupamääräys 8. Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemistä sekä koko toiminnan tarkkailua koskevat lupamääräykset 3, 4, 10-14 ja toiminnan jätehuoltoa määräykset 5-7. Toiminnalle nimettävää ympäristönsuojeluvastaavaa koskee lupamääräys 9, parhaan käyttökelpoisen tekniikan huomioonottamista lupamääräys 16 ja toiminnan lopettamista, keskeyttämistä tai muuttamista määräys 15. Muistutuksessa esiin otettuja räjäytyksiä ei käsitellä tässä päätöksessä, sillä valvontaviranomainen eli Keski-Suomen ELY-keskus on velvoittanut toiminnanharjoittajan hakemaan lupaa vain tämän päätöksen mukaisille kouluampumaradoille. Toiminnanharjoittaja on kuitenkin vastineessaan todennut, että tarkoituksena on kiinnittää vielä parempaa huomiota kaikesta toiminnasta tiedottamiseen. Pinta- ja pohjavesien säännöllistä tarkkailua koskien on annettu lupamääräys 13. Ampumaradan pintavedet kulkeutuvat kohti Morrinojaa ja Palkkipuroa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi lupaviranomaiselle 31.10.2021 mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee hakemuksessaan esittää yhteenveto päästö- ja vaikutustarkkailujen tuloksista, ympäristökuormitusta vähentävistä tai lisäävistä toimenpiteistä, ja tehdyistä ympäristönsuojeluinvestoinneista vuosilta 2012-2020 sekä selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta. Myös tiedot mahdollisista maankäytön muutoksista toiminta-alueella ja sen ympäristössä, sekä tiedot mahdollisista ampumaradan kunnostustoimista on esitettävä.

20 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Tätä lupapäätöstä tulee noudattaa sen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 46, 52 56, 62, 76, 78, 90, 96, 100, 105 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 15 19, 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6 ja 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Tästä päätöksestä peritään maksua 5040 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukossa ei ole mainittu erikseen ampumarataa, jolloin maksua peritään muun ympäristölupa-asian käsittelystä tuntiveloituksena 48 euroa/h. Tämän asian käsittelyyn on käytetty 105 tuntia. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Keuruun kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Suur-Keuruu lehdessä. JAKELU