Anu Suonpää, 8.11.2014, Vihdin vesistöpäivä
Järvi Hoi - hanke Järvi Hoi on kansainvälinen hoitokalastuksen kehittelyhanke Suomessa ja Ruotsissa 2012-2014 Hankekumppanit: Hässleholmin kunta, Regito Research Center, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö ja Vihdin Enäjärven suojeluyhdistys Kohdevesistöt Länsi-Uudellamaalla: Hiidenvesi, Lohjanjärvi ja Vihdin Enäjärvi Hanketta rahoitetaan Länsi-Uudellamaalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta toimintalinjalta 421.
Hankkeen tavoitteet Vesien hoidon menetelmien kehittäminen tutkimusta hyödyntämällä Uusien menetelmien kehittäminen erityisesti matalien ranta- ja kasvillisuusvyöhykkeiden hoitokalastukseen (Vihdin Enäjärvi) Parhaiden hoitokalastuskäytäntöjen löytäminen savisameisiin vesistöihin, joissa on monimutkainen ravintoverkko (Lohjanjärvi ja Hiidenvesi) Kalavesien hoidon ja hoitokalastuksen asiantuntemuksen kehittäminen ja kokemusten jakaminen Kansainvälisen yhteistyön lisääminen ja verkostojen luominen Alueen asukkaiden yhteistyön lisääminen Ammatti- ja virkistyskalastusmahdollisuuksien lisääminen Kohdejärvien elinvoiman ja vetovoimaisuuden lisääminen
Kohdevesistöt
Hankkeen kohdejärvet: Vihdin Enäjärvi Pinta-ala n. 5 km² valuma-alue 34 km² Järven keskisyvyys 3,4 m Järven suurin syvyys 9 m Hyvin rehevä Ekologinen tila välttävä
Hoitokalastuksen kehittämistä Hoitokalastukset on tehty perinteisesti > 3 m syvemmillä alueilla Pienikokoinen särkikala parveutuu matalille alueille Matalien alueiden hoitokalastus rysillä ja katiskoilla Järvi Hoi -hankkeessa testattiin nuottausta < 3 m syville alueille. (n. 95 % järven tilavuudesta) Koenuottaukset Tmi Kari Kinnunen Tulosten raportointi Tmi Juhani Niinimäki
Koenuottauksia V. 2012 4 apajaa V. 2013 6 apajaa (E1 E6) yhteensä 20 nuotanvetoa JärviHoi 9.10.2013 Lohja Juhani Niinimäki
Enäjärvellä 2013 Järvi Hoi 2013 Juhani Niinimäki
Tulokset Saalis kg/pyynti-pv/ha Catch kg/fishing-day/ha 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 JärviHoi 9.10.2013 Lohja Juhani Niinimäki
Saalis kpl/pyynti-pv/ha Catch number/fishing-day/ha 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 JärviHoi 9.10.2013 Lohja Juhani Niinimäki
1400,0 Saalis kg yhteensä Catch kg total 1200,0 1000,0 800,0 600,0 400,0 200,0 0,0 Perch Ruffe Roach Bleak White bream Bream Pikeperch Ahven Kiiski Särki Salakka Pasuri Lahna Kuha JärviHoi 9.10.2013 Lohja Juhani Niinimäki
60000 Saalis kpl Catch number 50000 40000 30000 20000 10000 0 Perch Ruffe Roach Bleak White bream Bream Pikeperch Ahven Kiiski Särki Salakka Pasuri Lahna Kuha JärviHoi 9.10.2013 Lohja Juhani Niinimäki
Tuloksista Kokonaissaalis 2395 kg, joka oli n. 12 % vuosien 2012-2013 nuottaussaaliista syvillä alueilla Miksi nuottasaaliit matalilla alueilla jäivät alhaisiksi? Alle 1,5 metrin alueilla nuottaus runsaan kasvillisuuden vuoksia hankalaa Matalilla vesialueilla kalaparvien kaikuluotaaminen vaikeaa Kalat yleensä hajallaan alle 3 metrin vesialueilla keväällä kutukalojen nuottaus saattaa tuottaa hyviä saaliita, jos ajoitus ja paikka ovat oikeat. hyvä tutkia, nyt tiedetään ettei kannata, jos on tarvetta hoitokalastaa matalalla se tehdään edelleen rysillä ja katiskoilla
Kohdenjärvet: Hiidenvesi ja Lohjanjärvi
Hankeen kohdejärvet: Hiidenvesi Hiidenvesi Uudenmaan toiseksi suurin järvi pinta-ala 30 km² Valuma-alue 935 km² keskisyvyys 4 m maksimisyvyys 33 m viipymä 9 kk erillisiä altaita, eroavat toisistaan vedenlaadultaan ja muodoltaan REHEVÄ, vedenlaatu tyydyttävä
Hankeen kohdejärvet: Lohjanjärvi Lohjanjärvi Uudenmaan suurin järvi pinta-ala 92,7 km² valuma-alue 1020 km² keskisyvyys 13 m maksimisyvyys 53 m viipymä 750 vrk useita altaasta, eroavat toisistaan morfologialtaan ja veden laadultaan ekologinen tila hyvä
Taustat Hiidenvedellä hoitokalastettu 10 v. -> ei parantanut veden tilaa Kaksi pääsyytä epäonnistumiselle: Liian suuri ulkoinen kuormitus valuma-alueelta Selkärangattomien petojen runsaus (ylläpitävät rehevyyttä) sulkasääsken toukat (Chaoborus) syvillä selillä Leptodora petovesikirppu matalilla selillä Hiidenvettä ja Lohjanjärveä yhdistävät suuret sulkasääskitiheydet
Petokalat Sulkasääsken toukat Planktoninsyöjäkalat Sulkasääsken toukan saalistuksen vaikutus paljon voimakkaampaa kuin kalojen saalistuksen Eläinplankton Kasviplankton
SAALISKERTYMÄ (KG/HA) VUOSINA 1995-2004 Hiidenveden hoitokalastus saalis vuosina 1995-2004 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 SÄRKI SALAKKA PASURI LAHNA SULKAVA AHVEN KIISKI KUORE MUUT
Syvyys (m) -Kuorekanta säätelee toukkien runsautta Planktoninsyöjäkalat, kuore valtalaji 0 10 20 30 0 1000 2000 Linjan Horizontal pituus distance (m) (m) Sulkasääsken toukka
Ravintoverkkotutkimukset selvitetään sulkavan, pasurin ja lahnan ravinnonkäyttöä selvitetään sulkasääsken toukan ja petovesikirpun esiintymistä Hiidenvedellä ja Lohjanjärvellä rehevillä ja matalilla selillä Tavoite Selvittää säätelevätkö sulkava, pasuri ja lahna eläinplanktonin runsautta Mikäli ne eivät käytä merkittävästi selkärangattomia petoja ravinnokseen, niitä voitaisiin tulevaisuudessa hoitokalastaa ilman että se vaikuttaa Hiidenveden ja Lohjanjärven ravintoketjuihin Tekijänä Helsingin yliopiston tutkimusryhmä
Leptodora-petovesikirpun tiheys molemmilla tutkimusalueilla Density Tiheys (yks./m (ind./m 2 ) 2 ) 2500 2000 1500 1000 500 0 June Kesä Heinä July Elo Aug Syys Sept Kesä June Heinä July Aug Elo Syys Sept Hiidenvesi, Mustionselkä Lohjanjärvi, Maikkalanselkä
Sulkasääsken toukkien tiheys (Chaoborus) Lohjanjärven Maikkalanselällä Tiheys Density (yks./m (ind./m 2 ) 2 ) 2500 2000 1500 1000 500 0 June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu
Järvi Hoi sulkavasaalista elokuussa 2012 Mika Vinni 2012
Sulkavan ravinnon koostumus Hiidenveden Mustionselällä 100 % n = 100 n = 66 n = 73 Chaoborus 80 Zoopl., others Leptodora 60 Limnosida 40 Chydorus 20 Daphnia Bosmina 0 June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu
Pasurin ravinnon koostumus Hiidenveden Mustionselällä % 100 80 60 40 20 0 n = 63 n = 36 n = 25 n = 23 June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Fish Plant material Detritus Bottom fauna, oth. Chaoborus Chironomidae Zoopl., others Daphnia Leptodora
Lahnan ravinnon koostumus Hiidenveden Mustionselällä 100 80 60 40 20 0 % n = 10 n = 12 n = 20 n = 18 Kesäkuu June Heinäkuu July Elokuu Aug Syyskuu Sept Detritus Bottom fauna, others Chironomidae Zoopl., others Daphnia Leptodora
Sulkavan ravinnon koostumus Lohjanjärven Maikkalanselällä 100 % n = 114 n = 61 n = 31 n = 44 Chaoborus 80 Zoopl., others 60 Leptodora Limnosida 40 Chydorus 20 Daphnia 0 June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Bosmina
Pasurin ravinnon koostumus Lohjanjärven Maikkalanselällä % 100 n = 9 n = 9 n = 10 n = 16 80 Surface insects 60 Chaoborus 40 20 Daphnia Leptodora 0 June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu
Yhteenveto tuloksista ja johtopäätökset Mustionselkä, Hiidenvesi Sulkavalla, pasurilla ja lahnalla ainoastaan vähäinen merkitys Leptodora-petovesikirpun runsauteen Leptodora säätelee kasviplanktonia syövää eläinplanktonia vain ajoittain > Hoitokalastus ei nykytilassa sovellu kunnostus-menetelmäksi, koska ulkoinen ravinnekuormitus on liian suuri Hoitokalastuksella tuskin haitallisia vaikutuksia ravintoverkossa Voidaan soveltaa kalastonhoidollisena toimenpiteenä Maikkalanselkä, Lohjanjärvi Sulkava ja pasuri säätelevät haitallisen sulkasääskikannan runsautta > Hoitokalastus ei ole sopiva kunnostusmenetelmä, koska sulkasääskikanta saattaa runsastua
Hankkeen tulokset: L-U alueelliset: www.hiidenvesi.fi/fi/järvi-hoi Tulossa: 22.11. Leve Vattnet! Eläköön vesi! Interaktiivinen verkkosivusto: sis. kalatunnistuspelejä, tietoa ravintoverkosta ja ravintoverkkokunnostuksesta
http://www.puhdasvesijarvi.fi/fi/jarvi_hoi_/hoitokalastusopas
Kiitos!