HELSINGIN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU/ 2/2012 1(12) TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNNAN KOKOUS Aika Tiistai 22.5.2012 klo 16.30 Paikka Kaupungintalo Aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi 11 13 1 Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi valittaneen Ville Kopra ja Ella Lazareva. 3 Edellisen kokouksen pöytäkirja./. Kokouksen 19.4.2012 pöytäkirja on luettavissa ja tulostettavissa osoitteessa www.hel.fi/heke (> työllisyyden edistäminen > työllistämistoimikunta > työllistämistoimikunnan pöytäkirjat ja esityslistat). (Liite 1) Merkittäneen tiedoksi. 4 Vuoden 2012 työllisyysmäärärahojen käyttö, työllistämismäärätulot ja työllistettyjen määrät 30.4.2012 saakka Kaupunki on ottanut tämän vuoden alussa käyttöön uuden laskentajärjestelmän. Uudistuksen teknisten vaikeuksien vuoksi virastot eivät pysty tuottamaan kaikelta osin työllisyydenhoidon seurantatietoja. Näin ollen asian käsittely siirretään seuraavaan mahdolliseen kokoukseen. (Eija Hanni puh. 310 43980) Merkittäneen tiedoksi.
HELSINGIN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU/ 2/2012 2(12) 5 Työllisyydenhoidon talousarvioesitys ja toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Ehdotus vuoden 2013 työllisyysmäärärahojen talousarvioksi on valmisteltu henkilöstökeskuksessa virastojen antamien tietojen perusteella. Vuoden 2013 talousarvioesityksen valmistelun perusteena on käytetty vuoden 2012 tiedossa olevia valtion tukia ja osuuksia. Menot yhteensä (1 000 ) Virasto TOT 2010 TUBU 2011 TAE 2012 TSE 2013 TSE 2014 31 281 33 798 34 204 34 204 34 204 Sosiaalivirasto 5 742 5 877 5 877 5 877 5 877 Opetusvirasto 2 180 2 270 2 290 2 289 2 289 Talous- ja suunnittelukeskus 839 895 906 948 948 Yhteensä 40 042 42 840 43 277 43 318 43 318 Tulot yhteensä (1 000 ) Virasto TOT 2010 TUBU 2011 TAE 2012 TSE 2013 TSE 2014 8 205 8 050 11 400 11 400 11 400 Sosiaalivirasto 232 230 230 230 230 Opetusvirasto 105 44 50 50 50 Talous- ja suunnittelukeskus 211 180 220 220 220 Yhteensä 8 753 8 504 11 900 11 900 11 900 Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon tavoitteet ja määrärahan käyttö vuodelle 2013: Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon resurssien käytössä huomioidaan työllisyydenhoidon painopisteet, jotka ovat nuoret, nuoret aikuiset, maahanmuuttajat sekä vaikeasti työllistyvät. Maahanmuuttajien työllisyyttä hoidetaan kaikissa painopisteryhmissä valtavirtaperiaatteen mukaisesti. Työttömyyteen pyritään vaikuttamaan mahdollisimman varhain, ettei työttömyys pääsisi pitkittymään. Työllisyydenhoidon budjetti vuodelle 2013 on noin 43,3 miljoonaa euroa. : Kaupunki käyttää palkkatuettuun työhön noin 17 miljoonaa euroa. Määrärahalla toteutetaan arvion mukaan 7 800 palkkatuetun työn kuukautta, mikä tarkoittaa lähes 1 300 henkilön palkkaamista
HELSINGIN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU/ 2/2012 3(12) kuuden kuukauden mittaiseen työsuhteeseen kaupungin virastoihin ja liikelaitoksiin. Oppisopimuskoulutukseen varataan työllisyydenhoidon määrärahoja 10 miljoonaa euroa. Kaupungilla opiskelee työllisyysmäärärahoin oppisopimuskoulutuksella keskimäärin 385 henkilöä / kuukausi. Oppisopimuskoulutus kestää aloitusvuoden lisäksi 2-3 vuotta ja siksi se sitoo useamman vuoden määrärahoja. Vuonna 2013 oppisopimuskoulutuksen työllisyydenhoidon määrärahoin aloittaa noin 200 henkilöä. Suurin oppisopimuskoulutuspaikkojen tarjoaja on sosiaali- ja terveyssektori. Määrärahoista varataan Helsinki-lisään 3,0 miljoonaa euroa, millä voidaan järjestää noin 6000 tukikuukautta ja työllistää noin 800 henkilöä palkkatuettuun työhön yrityksiin ja järjestöihin. Kaupunki ja TE-toimisto järjestävät yhdessä rekrytointikoulutusta kaupungin ja yritysten työvoimatarpeisiin. Rekrytointikoulutuksissa aloittaa noin 100 työtöntä helsinkiläistä ja määrärahaa koulutuksia varten varataan 700 000 euroa. Työelämälähtöistä suomen kielen koulutusta järjestetään noin 400 maahanmuuttajalle. Kaupungilla työharjoittelussa, työelämävalmennuksessa tai palkkatuetussa työssä oleville henkilöille järjestetään erilaista ammatillista kehittymistä tukevaa ja työnhakuvalmiuksia parantavaa koulutusta sekä yksilöllisesti räätälöityjä kursseja tai palveluja. Näitä ovat muun muassa erilaiset työnhaun valmennuspäivät, tietotekniikan hyödyntäminen työnhaussa, ATK -koulutus, hygieniapassi - ja työturvallisuuskortti -koulutus. Henkilöt voivat saada myös henkilökohtaista uraohjausta. Henkilöstökeskuksen määrärahoista osoitetaan Työvoiman palvelukeskus Duurin käyttöön 400 000 euroa kuntouttavan työtoiminnan ostoja varten. Asiakkaiden määrän kasvun myötä kuntouttavan työtoiminnan tarve on kasvanut. Henkilöstökeskuksen määrärahoista jaetaan työllistämistoimikunnan avustuksina 400 000 euroa. Tulevaisuustiski aloittaa 4. toimintavuotensa. Tavoitteena on edelleen ottaa vastaan kaikki helsinkiläiset peruskoulunsa päättäneet nuoret, jotka ovat ilman toisen asteen koulutuspaikkaa. Tulevaisuustiskin työntekijöiden tarjoaman henkilökohtaisen neuvonnan ja ohjauksen tavoitteena on, että nuori motivoituu oman koulutuspolun suunnittelusta ja löytää itselleen sopivan opiskelu- tai harjoittelupaikan. Ohjaus voi olla lyhytkestoista liittyen esimerkiksi koulutushakuihin ja eri vaihtoehtojen pohdintaan. Osa nuorista tarvitsee kuitenkin pitkäkestoista ohjausta ja tukea, jolloin yhdessä nuoren kanssa tehdään tulevaisuudensuunnittelua ja ohjataan
HELSINGIN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU/ 2/2012 4(12) tarvittaessa erityispalveluiden piiriin. Kohderyhmään kuuluvia asiakkaita on vähintään 400. Yhteistyötä virastojen, liikelaitosten ja yritysten kanssa jatketaan nuorten työllisyyden edistämiseksi. Jääkiekon MM-kisaorganisaation ja Tall Ship Race -kisaorganisaation kanssa järjestetään hankkeet, joiden avulla aktivoidaan nuoria työelämään ja koulutukseen. on edelleen mukana kuntarahoitusosuudella Testipiste ja HAAVI -hankkeissa. Testipiste -hankkeen tavoitteena on kehittää aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon testaukseen yhteistä toimintamallia, jotta henkilölle voidaan laatia hänen tarpeitaan vastaava koulutussuunnitelma ja siten edistää hänen työmarkkinoille pääsyä. HAAVI -hankeen tavoitteena on löytää Itä-Helsingin alueen työttömille ja lomautetuille henkilöille työtä ensisijaisesti logistiikka-, kuljetus-, kiinteistönhoito-, kaupan tai toimipalveluiden aloilta. Sosiaalivirasto: Vuodelle 2013 sosiaalivirastolle on osoitettu työllisyydenhoidon määrärahoja 5 877 000 euroa, eli saman verran kuin vuodelle 2012. Työvoimasuunnittelijoiden työpanos suunnataan ensisijaisesti kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden työvalmennukseen, ja tähän toimintaan varataan vuoden 2013 määrärahasta 0,4 milj. euroa. Työvoiman palvelukeskus Duurin toimintaan määrärahasta varataan 3,1 milj. euroa, Uusix-verstaiden toimintaan 1,4 milj. euroa, toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden kesäaikaiseen työllistämiseen 0,5 milj. euroa ja 0,4 milj. euroa sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen asiakkaina olevien vaikeasti työllistyvien asiakkaiden työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Kaupungin strategioiden ja sosiaaliviraston vuoden 2013 talousarvion tavoitteiden mukaisesti vaikeasti työllistyvien määräraha on kohdennettu pääosin alle 25- vuotiaiden toimeentulotuen asiakkaiden palveluohjaukseen ja aktivointiin toimeentulotuen asiakkuudesta irtautumisen tukemiseksi sekä työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Jatketaan vuonna 2011 alkanutta työvoiman palvelukeskus Duurin ja sosiaaliasemien yhteistyön kehittämistä. Vuonna 2012 uudenlaisia yhteistyön muotoja on pilotoitu ensisijaisesti alle 25- vuotiaiden kanssa, mutta kehittämistyö on aloitettu myös muiden asiakasryhmien kanssa. Asiakkaiden palvelu- ja hoitoketjujen su-
HELSINGIN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU/ 2/2012 5(12) juvuutta edistetään työllisyydenhoidon, päihde- ja mielenterveyspalvelujen sekä sosiaalityön uusilla palvelukonsepteilla. Opetusvirasto: Nuorten työpajat tarjoavat pajajakson ensisijaisesti 15 19 - vuotiaille helsinkiläisille perusasteen jälkeen vaille jatkoopiskelupaikkaa jääneille tai toisen asteen koulutuksen keskeyttäneille nuorille. Etusijalla ovat etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret. Pajojen toissijainen kohderyhmä on alle 25-vuotiaat ammattitaidottomat, työttömät nuoret. Työvaltaisella pajatoiminnalla edistetään nuorten elämän- ja arjenhallinnan taitoja, starttivalmennuksessa keskitytään nuorten toimintakyvyn edistämiseen. Pajanuorten elämänhallintaa tuetaan aktivoimalla nuoria säännölliseen osallistumiseen. Nuorten omaa vastuunottoa tehostetaan puuttumalla välittömästi poissaoloihin ja pajajakson keskeyttämiseen sekä tarjoamalla tukea oppimisvaikeuksissa. Nuorten työpajojen toiminta on työvaltaista. Pajajakso sisältää työelämään ja ammatilliseen koulutukseen tutustumista. Aloituspaikkoja työvaltaisilla pajoilla on yhteensä 137. Jokainen paikka täytetään kaksi kertaa vuodessa. Pajoille voidaan hakeutua jatkuvasti ja paikkoja täytetään sitä mukaa, kun niitä vapautuu. Nuoret ohjautuvat pajoille etsivästä nuorisotyöstä tai TEtoimistoista. Lisäksi ostopalveluna järjestetään eritasoisia suomi toisena kielenä kursseja helsinkiläisille työttömille tai työttömyysuhan alla oleville maahanmuuttajille. Koulutuksella edistetään maahanmuuttajien kielellisiä valmiuksia ja kotoutumista Helsinkiin sekä lisätään heidän valmiuksiaan työllistyä ja opiskella. Talous- ja suunnittelukeskus: NYP yrityspalvelujen tavoitteena on yritysten perustamisen ja yrittäjäkunnan uudistamisen kautta työpaikkojen luominen ja yritystoiminnan turvallisen liikkeellelähdön varmistaminen. Yrittäjäksi aikovien kanssa selvitetään liikeidean toteuttamisen mahdollisuudet ja autetaan yritystoiminnan käynnistämisessä. Keskeiset toimenpiteet vuodelle 2013: Panostetaan yritysneuvonnan laatuun ja tehokkuuteen. Tavoitteena, että uusia yrityksiä syntyy vuodessa noin 1 000 ja uusia työpaikkoja noin 1 500. Yritysneuvontaa tarjotaan suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, viroksi, venäjäksi, ranskaksi ja arabiaksi.
HELSINGIN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU/ 2/2012 6(12) Järjestetään Yrittäjäinfo tilaisuuksia TE-toimistoissa, oppilaitoksissa, työllistämiskursseilla ja omissa tiloissa sekä vähintään kaksi työvoimapoliittista Yrittäjäkurssia maahanmuuttajille (ELY - keskuksen optio kaksi kurssia vuodelle 2013). Yrityshautomoon haetaan jatkuvasti uusia innovatiivisia yrittäjiä. Hautomotiloissa on samanaikaisesti n.15-20 yritystä ja virtuaalihautomossa n. 20 yritystä. Vuoden 2013 jälkeen, kun EU-rahoitus on päättynyt, etsitään ja kehitetään uusia toimintamalleja. Tiedotetaan yrittäjyydestä ja omista palveluista yhteistyökumppaneille erilaisissa tilaisuuksissa (seminaarit, messut, infopäivät, teemaillat). (Eija Hanni puh. 310 43980) Työllistämistoimikunta päättänee puoltaa esityksen mukaista työllisyydenhoidon talousarvioesitystä ja toimintasuunnitelmaa vuodelle 2013. 6 Työllistämistoimikunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Puhakan ym. valtuustoaloitteesta lisämäärärahan osoittamisesta pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan Helsingin kaupunki maksoi vuonna 2011 yli 17 milj. euroa sakkoja siitä, että kaupunki ei ole tarjonnut työtä tai aktivointipaikkaa yli 500 päivää työttömänä olleelle pitkäaikaistyöttömälle. Tämä on menetys kaupungille; tätä rahaa olisi voinut käyttää työllistämiseen kaupungin tehtäviin tai esimerkiksi järjestää yhteistyössä kolmannen sektorin järjestöjen kanssa työpaikkoja. Pitkäaikaistyöttömyys tulee kalliiksi niin kaupungille kuin pitkäaikaistyöttömälle itselleenkin. Jo yli kolme kuukautta pitkittynyt työttömyys nostaa työllistyä jatkossa. Esitän, että vuoden 2013 työllistämismäärärahoja korotetaan 7 milj. eurolla vuoden 2012 tasosta. Tämä korotus kohdennetaan pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, ja haetaan yhteistyötä kolmannen sektorin järjestöjen kanssa. Työllistämistoimikunta päättänee esittää lausuntonaan otsikossa mainittuun valtuustoaloitteeseen: Pitkäaikaistyöttömistä käydyssä keskustelussa painotetaan usein kuntien työmarkkinatuesta maksamaa osuutta. Vuoden 2006
HELSINGIN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU/ 2/2012 7(12) alussa voimaan tulleen työmarkkinatukiuudistuksen yhtenä osana oli kuntien ja valtion välisen rahoitusvastuun muuttaminen. Muutoksen jälkeen valtio vastaa edelleen työmarkkinatuen maksamisesta ensimmäisten 500 työttömyyspäivän ajan, mutta tämän jälkeen kustannukset jaetaan puoliksi kunnan ja valtion kesken. Tätä kuntien puoliksi maksamaa työmarkkinatukea on kutsuttu julkisessa keskustelussa joskus myös kuntien sakkomaksuksi. Aktiivitoimiin osallistuvan tuen saajan kustannuksista vastaa valtio 500 työttömyyspäivän jälkeen. Työmarkkinatukiuudistuksen myötä valtio maksaa kunnille puolet perustoimeentulotuen kustannuksista aikaisemman kolmanneksen sijaan. Helsingin työttömyysaste kääntyi taantuman johdosta nousuun vuonna 2008 ollen korkeimmillaan (9,1 %) heinäkuussa 2010. Vuonna 2011 työttömyysluvut kääntyivät laskuun ollen vuoden 2011 maaliskuussa 7,4 prosenttia. Maaliskuussa 2012 työttömyysaste oli 7,3 prosenttia. Vuonna 2009 talous- ja suunnittelukeskuksen antama työllisyydenhoidon raami oli 34,7 miljoonaa euroa. Taantuman aiheuttaman työttömyyden lisääntymisen johdosta kaupunginhallitus päätti 26.8.2009 ja 19.5.2010 lisätä työllisyydenhoidon määrärahoja vuosille 2009 ja 2010 siten, että työllisyydenhoitoon oli käytettävissä 37,2 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 46,8 miljoonaa euroa vuonna 2010. Huolimatta työttömyyden laskusta alun perin lisämäärärahoina tulleet noin 5 miljoonaa euroa on lisätty myös seuraavien vuosien talousraamiin. Vuonna 2011 työllisyydenhoitoon oli varattu 42,8 miljoonaa euroa ja vuonna 2012 43,3 miljoonaa euroa. Työllistämistoimikunta toteaa, että talous- ja suunnittelukeskuksen antama raami työllisyydenhoitoon vuodelle 2013 on laskevasta työttömyydestä huolimatta samaa tasoa kuin edellisinä vuosina. Merkittävä osa määrärahoista kohdennetaan vaikeasti työllistyvien työllistämiseksi suunniteltuihin toimenpiteisiin. Lisäksi työttömien työllistymistä yrityksiin ja yhdistyksiin edistetään erityisellä Helsinki-lisällä. (Eija Hanni puh. 310 43980) Työllistämistoimikunta päättänee antaa oheisen lausunnon otsikossa mainittuun talousarvioaloitteeseen
HELSINGIN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU/ 2/2012 8(12) 7 Työllistämistoimikunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Hakasen ym. valtuustoaloitteesta 10 miljoonan lisäyksestä käytettäväksi työttömien tukityöllistämiseen ja työllistämistukijaksojen pidentämiseen Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Talouden taantuma ja monien yritysten päätökset vähentää henkilöstöä korostavat kaupungin merkitystä työllisyyden hoitamisessa. Toisaalta monissa kaupungin järjestämissä palveluissa on nykyisin liian vähän työntekijöitä. Se vaikeuttaa palvelujen kehittämistä ja työntekijöiden jaksamista. Työttömyys, etenkin nuorisotyöttömyys, maahanmuuttajien työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys, tulevat monella tavalla kalliiksi sekä työttömille että kaupungille. Helsinki on joutunut maksamaan ns. sakkomaksuja siitä, että kaupunki ei ole järjestänyt aktiivisesti työtä yli 500 päivää työttömänä olleille. Rakentaminen, peruskorjaus ja monet palvelut ovat esimerkkejä alueista, joilla kaupunki voi kehittää työtä ja tuloja tuovaa toimintaa. Lisäksi kaupunki voi tarjota sellaisia tehtäviä, joihin myös ilman ammatillista koulutusta jääneet voivat työllistyä. Me allekirjoittajat esitämme, että vuoden 2013 talousarvion raamiin ja taloussuunnitelmaan 2013 2015 pohjaan lisätään 10 milj. euroa käytettäväksi työttömien työllistämiseen, tukityöllistämiseen, työllistämisjaksojen pidentämiseen sekä nuorten työllistämisen aloituspaikkojen ja vaikeasti työllistyvien työpaikkojen luomiseen. Työllistämistoimikunta päättänee esittää lausuntonaan otsikossa mainittuun valtuustoaloitteeseen: Helsingin työttömyysaste kääntyi taantuman johdosta nousuun vuonna 2008 ollen korkeimmillaan (9,1 %) heinäkuussa 2010. Vuonna 2011 työttömyysluvut kääntyivät laskuun ollen vuoden 2011 maaliskuussa 7,4 prosenttia. Maaliskuussa 2012 työttömyysaste oli 7,3 prosenttia. Työttömyyden laskusta huolimatta talous- ja suunnittelukeskuksen antama raami työllisyydenhoidon määrärahoille on yhtä suuri kuin se on ollut vuosina 2010 2012. Vuoden 2013 työllistämismääräraha on 43,3 miljoonaa euroa. Määräraha käytetään erityisesti työllisyydenhoidon painopisteiden mukaisesti vaikeasti työllistyvien, maahanmuuttajien ja nuorten työllistymisen edistämiseen. Keskeisiä toimenpiteitä ovat tukityöllistäminen, työharjoittelu / työ-
HELSINGIN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU/ 2/2012 9(12) elämävalmennus, työllistäminen Helsinki-lisällä, oppisopimus- ja rekrytointikoulutus, työvoiman palvelukeskus Duurin moniammatillinen palveluohjaus ja kuntouttava työtoiminta. kehittää jatkuvasti palveluja ja tukityöllistämisessä työpaikkatarjontaa niin, että ne jatkossa vastaisivat entistä paremmin työttöminä olevien henkilöiden tarpeita. on tilannut tutkimuksen, jossa selvitetään 500 päivää työttömänä olleiden henkilöiden taustatekijöitä palvelujen tehostamiseksi ja kohdentamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tutkimus on ollut vireillä jo vuodesta 2010, mutta työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusluvan viivästymisestä johtuen tutkimustuloksia saadaan vasta loppuvuodesta 2012. Työllistämistoimikunta toteaa, että talous- ja suunnittelukeskuksen antama raami työllisyydenhoitoon vuodelle 2013 on laskevasta työttömyydestä huolimatta samaa tasoa kuin edellisinä vuosina. Merkittävä osa määrärahoista kohdennetaan vaikeasti työllistyvien työllistämiseksi suunniteltuihin toimenpiteisiin. Lisäksi työttömien työllistymistä yrityksiin ja yhdistyksiin edistetään erityisellä Helsinki-lisällä. (Eija Hanni puh. 310 43980) Työllistämistoimikunta päättänee antaa oheisen lausunnon otsikossa mainittuun talousarvioaloitteeseen 8 Työllistämistoimikunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Puhakan ym. toivomusponnesta selvittää valtion pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tarkoitettujen määrärahojen hyödyntäminen täysimääräisesti Hyväksyessään vuoden 2012 talousarvion valtuusto edellyttää, että kaupungin on selvitettävä valtion pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tarkoitettujen määrärahojen hyödyntäminen täysimääräisesti. Työllistämistoimikunta päättänee esittää lausuntonaan otsikossa mainittuun toivomusponteen: Kaupungin hallintokuntien edellytetään talousarvioehdotuksissaan ja erityisesti määrärahoja kohdentaessaan ottavan huomioon kaupunginhallituksen valmistelua ohjaavat kannanotot sekä kaupunginvaltuuston
HELSINGIN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU/ 2/2012 10(12) käymä lähetekeskustelu talousarvioehdotuksesta. Hallintokunnat valmistelevat omat esityksensä talous- ja suunnittelukeskuksen antamien laatimisohjeiden mukaisesti toukokuun loppuun mennessä. Talousarvion valmistelutilanne tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn elokuussa. Valtion työllisyydenhoidon talousarvioehdotusta paikallistasolla puolestaan valmistellaan syksyllä Uudenmaan ELY-keskuksen antamien linjausten mukaisesti. Tästä seuraa se, että kaupungilla on jo oma työllisyydenhoidon budjettinsa ennen kuin Helsingin TE-toimisto saa oman budjettinsa. Helsingin TE-toimisto ja henkilöstökeskus valmistelevat vuosittain yhteistyösopimuksen, jossa sovitaan valtion ja kunnan välisestä yhteistyöstä työllisyyden edistämiseksi. Yhteistyösopimuksen tavoitteena on työllisyysmäärärahojen suuntaaminen siten, että niillä tuetaan yhteisesti sovittujen kohderyhmien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Näihin kohderyhmiin on kuulunut usean vuoden ajan pitkäaikaistyöttömät. Esimerkiksi vuonna 2012 palkkatukityötä kohdennetaan seuraavasti: 1/3 vaikeasti työllistyville eli yli 500 päivää työttömyysetuutta saaneille ja vajaakuntoisille, 1/3 pitkäaikaistyöttömille eli vuoden työttömänä olleille sekä 1/3 nuorille alle 35-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille. Lisäksi Helsinki-lisään on varattu 2,8 milj. euroa pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistämiseen. Kaupungin työllisyydenhoidon kokonaisbudjetista karkeasti arvioiden liki 2/3 kohdentuu pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien palveluihin. Loput käytettävistä olevista resursseista kohdennetaan siten, että pitkäaikaistyöttömyyttä voitaisiin ehkäistä mahdollisimman tehokkaasti ennakolta. Työllistämistoimikunta toteaa, että työllisyydenhoito on valtion ja kaupungin yhteinen haaste. Molempien osapuolten panosta tarvitaan, jotta käytettävissä olevia määrärahoja voidaan hyödyntää täysimääräisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Vuosittain solmittava yhteistyösopimus takaa yhteistyölle vankan perustan. (Eija Hanni puh. 310 43980) 9 Tiedoksi Työllistämistoimikunta päättänee antaa oheisen lausunnon otsikossa mainittuun talousarvioaloitteeseen./. Helsingin työ- ja elinkeinotoimiston työllisyyskatsaus maaliskuu 2012: http://www.mol.fi/toimistot/helsinki/hki_etusivun_linkit/tyollisyyskatsaus_maalis _2012.pdf
HELSINGIN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU/ 2/2012 11(12) Helsingin työ- ja elinkeinotoimiston tilastokooste 1-3 2012: http://www.mol.fi/toimistot/helsinki/hki_etusivun_linkit/hki_tilastokooste_1_3.2 012.pdf Uudenmaan ELY-keskuksen tilastokatsaus 3/2012: http://www.elykeskus.fi/fi/elykeskukset/uudenmaanely/alueentilajanakymat/tyllisyyskatsaukset %202012/Uudenmaan_ELY_tyollisyyskatsaus_2012_maaliskuu.pdf (Liitteet 2-4) (Eija Hanni puh. 310 43980) Merkittäneen tiedoksi. 10 Muut asiat 11 Seuraava kokous Sovitaan seuraava kokous. 12 Kokouksen päättäminen JAKELU Ylikahri Kopra Kortteinen Väärälä Lindell Aapakari Lazareva Juth Korhonen Tulensalo Pohjolainen Hulkkonen Svedlin Ekqvist Hanni Karvonen
HELSINGIN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU/ 2/2012 12(12) TIEDOKSI Lehtonen Pyhtilä Kortelampi Halme Sundqvist Bergius Leskinen Sandelin