Lainsäädännön Esityksen sisältö ja tulevien määräysten vaikutus hirsirakentamiseen Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuus ry Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Kuva: Honkatalot PUUNET -koulutus Oulu 28.9.2017
Esityksen sisältö Kansainväliset sopimukset Vaikutus hirsirakentamiseen Kansalliset määräykset Hirsirakentamisen tulevaisuus Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016?!!?!!
Esityksen sisältö Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Kansainväliset sopimukset
Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Ajuri: ilmastomuutos YK:n ilmastokokoukset 1995 Berliini Pariisi 20
Ilmastosopimukset Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 YK:n ilmastokokoukset 1995 Berliini Kioto 1997 (2005). Pariisi 2015 Kioton ilmastosopimus astui voimaan lopullisesti 2005. Kioton pöytäkirjan ratifioineet teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään vuosien 2008 2012 kasvihuonepäästönsä alle tietyn prosenttiosuuden vuoden 1990 päästöistä.
Pariisin ilmastosopimus Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016
Pariisin ilmastosopimus Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016
Jyrki Kauppinen/ YM Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016
Esityksen sisältö Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Vaikutus hirsirakentamiseen?!!
Energiaomavarainen tuotanto 13 Puu ei Suomesta rakentamalla lopu Suomessa sahatusta sahatavarasta yli 70 % menee sellaisenaan vientiin! Puuta voitaisiin jalostaa enemmänkin ikkunoiksi, oviksi ja hirsitaloiksi Energiaomavarainen tuotanto Puutuotteita valmistettaessa syntyy sivutuotteina enemmän energiaa (energiajakeita) kuin sitä kuluu tuotteita valmistettaessa!
Puu varastoi hiiltä. Jokainen rakennukseen käytetty puutonni sitoo melkein 2 tonnia hiilidioksidia ilmakehästä 1.8 kg CO2 1.3 kg O2 Keskikokoisessa hirsitalossa on n 30 tonnia puuta. Siihen sitoutuu hiilenä sama määrä hiilidioksidia kuin syntyy n. 400 000 km ajosta henkilöautolla. 0.5 kg C =1 kg puuta
MJ/seinä-m2 CO2-eq g/seinä-m2 SEINÄN VALMISTUKSEN ENERGIANKULUTUS JA PÄÄSTÖT 1500 150000 1000 100000 500 50000 0-500 -1000-1500 betonielementti täystiili tiiliverhottu puuverhottu hirsiseinä 0-50000 -100000 betonielementti täystiili tiiliverhottu puuverhottu hirsiseinä -2000-2500 uusiutumaton kokonaisenergiankulutus -200000 Energiankulutus MJ/m2-150000 Kasvihuonekaasupäästöt g/m2 PUU ON YLIVOIMAISESTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN NYKYISIN KÄYTÖSSÄ OLEVISTA RAKENNUSMATERIAALEISTA Lähteet: Hirsiseinä: Alasaarela Matti, 2008 Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Muut seinärakenteet: Saari Arto, 2001 Rakennusten ja rakennusosien ympäristöselosteet
CO2-eqv päästökertymä /tn Hirsikampuksen hiilijalanjälki 16 1200 Case- Pudasjärven koulu (hirsikampus) Hiilijalanjälki rakennuksen elinkaaren aikana 1000 800 600 400 200 Lamellihirsi 275 Betonisandwich Puurunko, tiiliverhous 0-200 0 2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50-400 -600 aika/v Kuva: Matti Alasaarela Pudasjärven koulu sisältää 973 000 kiloa hirttä ja CLT-levyä. Tämä puumäärä on hiilinielu, johon on sitoutunut noin 430 henkilöauton (135g/km) vuosittaisen ajon (30 000km) tuottamat hiilidioksidipäästöt!
Hirsirakennuksen todellinen lämmöneristämiskyky on huomattavasti parempi kuin laskennallinen Hirsitalojen energiankulutus; laskennallinen vs. todellinen Opinnäytetyö Henri Marjakangas, OAMK v. 2014
E-luku [kwh E /m 2 vuosi] Hirsirakenteiset pientalot (seinän U-arvolla 0,53) 250 200 150 100 50 50 100 150 200 250 Lämmitetty nettoala [m 2 ] Nykyinen E-lukuraja hirsirakenteiselle pientalolle Uusi raja-arvo hirsirakenteiselle pientalolle Sähkölattialämmitys + takka Sähkölattialämmitys + ILP Sähkölattialämmitys + takka + ILP Poistoilmalämpöpumppu + takka Puulämmitys Ilma-vesilämpöpumppu Kaukolämpö Maalämpöpumppu Kaavio: Vesitaito Oy
E-luku (kwh E /m 2 vuosi) 50 60 Pienien hirsitalojen E-lukulaskenta luonnosmääräyksillä 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 250 200 150 100 50 Nettoala (m 2 ) Hirsitalot kustannusoptimaalisilla parannuksilla, ulkoseinän U-arvolla 0,53 W/m²K ja lämmitysmuodolla sähkölattialämmitys + varaava tulisija + ilmalämpöpumppu Luonnoksen 14.3. esitys pientalolle (YM) Viimeisin neuvottelu tulos Luonnoksen 14.3. esitys hirsitalolle (YM) HTT:n alkuperäinen esitys hirsitalolle Luonnoksen 7.10. esitys hirsitalolle (YM) HTT:n kompromissi-esitys hirsitalolle luonnokseen 7.10.
Esityksen sisältö Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Notifioitavana olevat kansalliset määräykset. Voimaan1.1.2018
Lähde; Katja Outinen / YM
Lähde; Katja Outinen / YM
Lähde; Katja Outinen / YM
Lähde; Katja Outinen / YM
E-luku (kwh E /m 2 vuosi) 50 60 Pienien hirsitalojen E-lukulaskenta luonnosmääräyksillä 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 250 200 150 100 50 Nettoala (m 2 ) Hirsitalot kustannusoptimaalisilla parannuksilla, ulkoseinän U-arvolla 0,53 W/m²K ja lämmitysmuodolla sähkölattialämmitys + varaava tulisija + ilmalämpöpumppu Luonnoksen 14.3. esitys pientalolle (YM) Viimeisin neuvottelu tulos Luonnoksen 14.3. esitys hirsitalolle (YM) HTT:n alkuperäinen esitys hirsitalolle Luonnoksen 7.10. esitys hirsitalolle (YM) HTT:n kompromissi-esitys hirsitalolle luonnokseen 7.10.
Lähde; Katja Outinen / YM
Lähde; Katja Outinen / YM
Muita muutoksia Ilmapitävyys vaatimus ennallaan LTO 45% -> 55% LED valaistus -> 20 % valaistuksen energian kulutuksesta vähennystä Varaava tulisija ja ILP -> 3000 kwh (nyt 2000/1000) Käyttöveden järjestelmässä vakiopaineventtiili -> -15 %
Ilmastosopimukset Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 YK:n ilmastokokoukset 1995 Berliini Kioto 1997 (2005). Pariisi 2015 Pariisin ilmastosopimus on 12. joulukuuta 2015 hyväksytty kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Pariisin ilmastokokoukseen osallistui 195 Yhdistyneisiin kansakuntiin kuuluvaa maata. Sopimus astui voimaan 22. huhtikuuta 2016.
Pariisin ilmastosopimus Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Riippumattoman Climate Analytics -tutkimusyhtiön tekemä selvitys osoittaa, että Suomen ja EU:n tämänhetkiset päästötavoitteet jäävät kauas Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämistä päästövähennyksistä. Ennen Pariisin ilmastosopimusta tavoitteena oli vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 ja 80 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan taloudellisimmassa mallissa Suomen pitäisi leikata päästöjä vuoden 1990 tasosta noin 60 prosenttia vuoteen 2030 ja 130 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomen oikeudenmukainen osuus olisi leikata päästöjä vähintään 60 prosenttia vuoteen 2030 ja 150 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Mari Panzar, Sitra
Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016
Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 www.ym.fi/vahahiilinenrakentaminen
Kaavio: Harri Hakaste/ YM Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016
Euroopan komission ehdottamat ympäristöarvioinnin kohteet julkisessa rakentamisessa Energiatehokkuus Sisäilman terveellisyys Veden säästö Uusiutuvat energialähteet Materiaalien valmistus ja resurssitehokkuus Sisustustuotteiden haitalliset päästöt Purkujätteen määrä ja kierrätetyt materiaalit Seurantajärjestelmät Työmatkaliikenne Havainnekuva: Matti Kuittinen Pudasjärven hirsikoulu. Kuva: Juha Sarkkinen.
Puurakentamisen ympäristöetuja CO 2 CO 2 Hiilikierto jatkuu C Kestävästi hoidettu metsä Pitkäikäinen hiilivarasto Bioenergia Havainnekuva: Matti Kuittinen Pudasjärven hirsikoulu. Kuva: Juha Sarkkinen
Ympäristöselosteen (EPD) sisältö Lähde: Kuittinen & Linkosalmi, 2015: Puupohjaisten rakennustuotteiden ympäristöselosteiden laatiminen 37 2.10.2017
Hiilijalanjäljen arviointi rakennusmääräyksiin 2017 Säädöskehityksen tiekartta 2018 Menetelmien kehitys ja vaikutusarviointi 2025 Hiilijalanjälki rakennusmääräyksissä www.ym.fi/vahahiilinenrakentaminen Havainnekuva: Matti Kuittinen Matti Kuittinen 38
Julkisten hankintojen oppaita Suomeen sopiva vihreän julkisen rakentamisen hankintamalli Havainnekuva: Matti Kuittinen Matti Kuittinen 39
Vihreän julkisen rakentamisen painopisteet Vähähiilisyyden Laatukriteerit laatutekijät Soveltuvuus Energia Materiaalit Innovaatiot Kustannukset Strategisena painopisteenä vähähiilisyys, jolla kolme laatutekijää: Energia: Rakennuksen energian ja sähkön käytöstä aiheutuneet CO2- päästöt Materiaalit: Rakennustuotteiden elinkaaren CO2-päästöt Innovaatiot: Uudet ja luovat keinot vähentää päästöjä Näitä täydentävät tarjoajille asetettavat soveltuvuuskriteerit sekä hankinnan kohteen kustannukset Myöhemmin myös muita kriteerejä julkisiin rakennushankintoihin Lähde: Matti Kuittinen
Vähähiilisyyden laatutekijät eri hankinnan kohteille Vähähiilisyyden Laatukriteerit laatutekijät Soveltuvuus Energia Materiaalit Innovaatiot Kustannukset Suunnittelu Rakennusurakka Materiaalihankinnat KVR-urakka Elinkaaripalvelut Vähähiilisyyden laatutekijät ovat erilaiset riippuen siitä, mihin rakennushankkeen vaiheeseen tai urakkamuotoon niillä pyritään vaikuttamaan. Lähde: Matti Kuittinen
Miten muualla? Hollanti Itävalta Ranska CO2-laskenta pakolliseksi 2018 Raja-arvot päästöille Ympäristöhaitat muunnetaan euroiksi Valtiollinen ympäristöluokitus Monipuoliset taloudelliset kannusteet Hyvät arviointityökalut Velvoite ympäristöselosteille CO2-päästöjen rajat 2020 Pienemmät päästöt = lisää rakennusoikeutta Lähde: Matti Kuittinen Matti Kuittinen 42
Esityksen sisältö Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Hirsirakentamisen tulevaisuus?!!
Taustaa
Keskisuomalainen 17.8.2016 Tietämättömyyttä?? Kuva Mammuttikoti Oy
Samaan aikaan valmistui Pudasjärvellä Pikku Paavalin päiväkoti / Pudasjärvi Päiväkoti n. 100 :lle lapselle Osa vuoropäiväkotina 1324 brm2 7 km pääosin 275 mm hirttä
Rakentamiskustannukset Hirsitaloteollisuus ry selvitti kahdeksan, vuosina 2013 2016 valmistuneiden julkisten hirsirakennuskohteiden (kouluja, päiväkoteja) neliöhinnat syksyllä 2016. Keskimääräinen neliöhinta näillä massiivihirsirunkoisilla, ilman lisäeristystä tehdyillä kohteilla oli 2 240,- / k-m2 (alv 0%). Hinnat on saatu tilaajilta. Pudasjärven koulukampuksen (n. 9737 k-m2) rakentamiskustannukset Kuva olivat Mammuttikoti noin Oy 22 miljoonaa euroa. Hirsiurakan arvo kohteessa oli 2,3 miljoonaa (alv 0%).
Massiivipuu on paloturvallinen materiaali Kuva: Tomi Toratti
Edullinen rakentaa Massiivisella hirsirakenteella saadaan kerralla valmista pintaa molemmin puolin. Suuritöiset ja kalliit seinien eristysja pinnoitusvaiheet työmaalla jäävät pois. Järeitä nostureita ei työmaalla tarvita. concrete sandwich red brick wall timber frame with brick facades timber frame and facades log wall
Varma ja koeteltu ratkaisu jo 2000 vuoden takaa Yksiaineinen massiivihirsiseinä toimii kosteusteknisesti turvallisesti (ei erillistä lämmöneristekerrosta ja sen muodostamia rajapintoja). Kosteusteknisesti turvallinen rakenne vähentää rakennuksen käyttäjien riskiä altistua terveyshaitoille. Hirsiseinä tasaa sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden vaihteluita. Hirsiseinän lämmöneristyskyky on parempi kuin laskennallisesti, koska se varaa auringon lämpöä. Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha Vain Hyviä Syitä -seminaarissa 9.9.2016
Biotalousstrategia ja julkisen sektorin valinnat Hiilineutraali kiertotalous Nopea muutos edelläkävijäksi tuo kestävää hyvinvointia, talouskasvua ja kilpailukykyä. - Sitra - Pöytä on katettu hirsirakentajille - Hallitusohjelma - Biotalousstrategia 2014 - Vähähiilinen julkinen rakentaminen - Hiilijalanjäljen laskenta rakennusmääräyksiin 2025
KIITOKSIA! Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuus ry www.hirsikoti.fi Kuva: Honkatalot