Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2016 Imatran kaupunki 2017
TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä. Teollisuusrakenteesta johtuen ilmanlaadun tarkkailussa on keskitytty seuraamaan haisevien rikkiyhdisteiden, rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten ja laskeuman pitoisuuksia kunkin paikkakunnan ulkoilmassa. Vielä 1990-luvun alussa aluetta kuormittivat suuressa määrin selluteollisuuden hajurikkiyhdistepäästöt sekä Imatralla paikallisen terästehtaan ja Lappeenrannassa mineraalien louhinnan tuottamat hiukkaspäästöt. 1990-luvun puolenvälin jälkeen suurten teollisuuslaitosten investoinnit ovat merkittävästi parantaneet alueen ilmanlaatua, joka näkyy ohjearvoylitysten vähenemisenä sekä yleisenä viihtyvyyden paranemisena. Nykyisin katujen hiekoitushiekka heikentää ilmanlaatua erityisesti keväisin keskusta-alueilla. Vuonna 2016 ilmanlaatua heikensi jokakeväinen katupölyjakso, joka kesti maaliskuusta huhtikuuhun. Alueen teollisuuslaitoksissa esiintyi prosessihäiriöitä, joiden johdosta mitattiin ajoittain korkeita TRSpitoisuuksia lähialueilla. Hajurikkiyhdisteiden (TRS) vuorokausiohjearvo ylittyi Imatralla Rautionkylän mittauspisteellä ja Svetogorskin mittauspisteellä vuonna 2016. Koko mittausverkon alueella mitattiin myös hetkittäin kohonneita TRS-pitoisuuksia, jotka heikensivät viihtyvyyttä etenkin teollisuuslaitosten lähialueilla. Vuonna 2016 rikkidioksidipitoisuudet (SO 2 ) olivat alle ohjearvojen. Rikkidioksidin pitoisuudet kohosivat selluteollisuuden toimintahäiriöiden aikana sekä kaukokulkeuman vaikutuksesta etelätuulten aikana. Typenoksidien (NO ja NO 2 ) pitoisuudet olivat korkeimpia Lappeenrannassa Lappeenrannan keskustan ja Ihalaisen mittauspisteillä sekä Imatralla Mansikkalan mittauspisteellä. Mittauspisteiden pitoisuustasoa nosti yleisesti vilkas liikenne. Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet ovat suurimpia kaupunkien keskusta-alueilla ja Lappeenrannassa Ihalaisen teollisuusalueen lähistöllä. Koko mittausverkon alueella suurimmat PM10- pitoisuudet mitattiin Lappeenrannassa Lappeenrannan keskustassa, Ihalaisessa sekä Imatralla Mansikkalassa. Valtioneuvoston vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylittyi Lappeenrannassa Ihalaisen ja Lappeenrannan keskustan mittauspisteillä sekä Imatralla Mansikkalan mittauspisteellä. Kaikilla mittauspisteillä hengitettävien hiukkasten (PM10) suurimmat pitoisuudet mitattiin keväällä katupölyaikana. Yleisesti hiukkaspitoisuuksiin pitkällä aikavälillä on vaikuttanut hiekoitushiekan laadun kehittäminen, keväinen katujen puhdistuksen tehostaminen ja mm. Lappeenrannan keskusta-alueella kalsiumkloridin käyttö tiepölyn sidonnassa. Pienhiukkasten (PM2,5) mittauksia tehtiin Imatralla Teppanalassa sekä Lappeenrannassa Lappeenrannan keskustan, Tirilän ja Pulpin mittauspisteillä. WHO:n vuorokausiohjearvo 25 µg/m 3 ei ylittynyt millään mittauspisteellä. Suomen valtioneuvoston asetuksessaan (38/2011) antama vuosiraja-arvo (25µg/m 3 ) ei myöskään ylittynyt. Etelä-Karjalan alueen sadeveden keskimääräinen rikkilaskeuma on pienentynyt viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Valtioneuvoston antama tavoitetaso 300 mg/m²/a ylittyi kuitenkin vielä vuonna 2016 viidellä mittauspisteellä kuudesta. Myös laskeuman ph-, kalsium- ja fosforitasot olivat yleisesti korkeita. Tämä raportti on luettavissa myös Imatran kaupungin Internet-sivuilta osoitteesta http://www.imatranseudunymparistotoimi.fi/julkaisut/tutkimusraportit/
ESIPUHE Vuonna 2016 Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaadun tarkkailusta, mittausten laadun varmennuksesta ja raportoinnista ovat vastanneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen sekä ympäristötarkastaja Arto Ahonen. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 10.4.2017 Imatran seudun ympäristötoimi Virastokatu 2 55100 IMATRA p. 020 617 4319, 020 617 4301 Kuva kannessa: Ympäristötoimen oma kuva-arkisto
ILMANLAATU 2016: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2 2.1 Ilman epäpuhtauksien kuvaus 2 2.2 Teollisuuden ja liikenteen päästötiedot 3 2.2.1 Imatra 4 2.2.2 Svetogorsk 6 2.2.3 Lappeenranta 6 2.3 Mittauspisteet ja mittauskomponentit 8 2.3.1 Imatra ja Svetogorsk 8 2.3.2 Lappeenranta 10 2.4 Mittausmenetelmät 12 2.5 Yhdyskuntailmanlaadun ohje- ja raja-arvot 14 2.6 Ilmanlaatuindeksi 17 3. TULOKSET 18 3.1 Säätiedot 18 3.2 Imatran ilmanlaatutulokset vuonna 2016 20 3.2.1 Imatran ilmanlaatu ilmanlaatuindeksillä kuvattuna vuonna 2016 20 3.2.2 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) 21 3.2.3 Rikkidioksidi (SO 2 ) 27 3.2.4 Typenoksidit (NO 2 ja NO) 32 3.2.5 Hiukkaset ( PM10 ja PM2,5) 37 3.2.6 Laskeuma 43 3.3 Lappeenrannan ilmanlaatutulokset vuonna 2016 48 3.3.1 Ilmanlaatu ilmanlaatuindeksin mukaan Lappeenrannassa vuonna 2016 48 3.3.2 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) 49 3.3.3 Rikkidioksidi (SO 2 ) 54 3.3.4 Typenoksidit (NO 2 ja NO) 59 3.3.5 Hiukkaset (PM10 ja PM2,5) 64 3.3.6 Laskeuma 71 3.4 Svetogorskin ilmanlaatutulokset vuonna 2016 75 3.4.1 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) 75
ILMANLAATU 2016: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 3.4.2 Rikkidioksidi (SO 2 ) 78 3.4.3 Typenoksidit (NO 2 ja NO) 80 3.4.4 Hiukkaset (PM10) 83 4. IMATRAN, LAPPEENRANNAN JA SVETOGORSKIN ILMANLAATUTULOSTEN VERTAILU 84 4.1 Indeksi 84 4.2 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) 85 4.3 Rikkidioksidi (SO 2 ) 86 4.4 Hiukkaset (PM10 ja PM2,5) 87 4.5 Typenoksidit (NO 2 ja NO) 89 4.6 Laskeuma 90 5. TULOSTEN TARKASTELU 93 5.1 Imatran ilman laatu 93 5.2 Lappeenrannan ilman laatu 94 5.3 Svetogorskin ilman laatu 96 6. KIRJALLISUUSLUETTELO 97 LIITE 1: Valtioneuvoston asetus 79/2017 LIITE 2: Ilmanlaatujulkaisuja
ILMANLAATU 2016: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... 1. JOHDANTO Tähän raporttiin on koottu yhdyskuntailmanlaadun mittaustulokset ja teollisuuden päästötiedot Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien osalta vuodelta 2016. Mittauspaikkakunnat muodostavat Etelä-Karjalan ilmanlaadun seurantaverkon, joka käsittää 15 mittauspistettä. Näistä 12:lla suoritetaan jatkuvatoimista mittausta, mikä mahdollistaa lähes reaaliaikaisen tiedon ilmanlaatutilanteesta koko mittausverkon alueella. Mittausverkkoon kuuluvien laitteistojen hoidosta ja tulosten raportoinnista vastasi keskitetysti Imatran seudun ympäristötoimen henkilökunta. Ilmanlaadun suhteen yhteisenä tekijänä kaikissa mittauskunnissa on selluteollisuuden haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) päästöt. Imatralla sijaitsee sellu- ja paperiteollisuuden lisäksi romurautaa hyödyntävä terästehdas ja Lappeenrannassa mineraalien louhinta- ja jatkojalostustoimintaa. Koko mittausverkon alueella energiantuotannosta aiheutuva rikkipäästö on vähäinen maakaasun käytöstä johtuen. Etelä-Karjalan alueelle on ominaista myös kaukokulkeuma, joka näkyy mm. SO 2 -, PM10- ja PM2,5- pitoisuustasojen kohoamisena etelätuulten aikana. Liikenteen vaikutus ilmanlaatuun on merkittävintä Lappeenrannassa, jossa on muita mittauskuntia tiiviimpi keskustarakenne. Alueen teollisuudesta johtuen ulkoilmanlaadunmittaukset ovat keskittyneet haisevien rikkiyhdisteiden (TRS), rikkidioksidin (SO 2 ), typenoksidien (NO ja NO 2 ), laskeuman ja hiukkasten (PM10 ja PM2,5) mittauksiin. Vuonna 2016 suoritettujen ilmanlaadunmittausten mukaan Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ulkoilmanlaatu oli suurimman osan aikaa hyvää. Ilmanlaatuun vaikuttavat merkittävästi liikenneperäiset päästöt, kevätpöly, kaukokulkeuma sekä normaalista toiminnasta poikkeavat tilanteet teollisuuslaitoksissa. Ilmanlaadunmittaustuloksista on tämän raportin lisäksi raportoitu myös Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämään ilmanlaaturekisteriin sekä EU-komissiolle ja EEA:n (Euroopan ympäristökeskus) ilman ja ilmastonmuutoksen aihekeskukselle (ETC/ACC, ent.etc/aq). Raportointi liittyy Neuvoston EOI-tietojen vaihtopäätökseen (97/101/EY). Samalla mittaustiedot ovat menneet myös EEA:n ilmanlaadun seuranta- ja arviointiverkkoon, EUROAIRNETiin. 1
ILMANLAATU 2016: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Ilman epäpuhtauksien kuvaus Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidipäästöjä syntyy Etelä-Karjalan alueella lähinnä energiantuotannossa ja teollisuudessa. Valtaosa päästöistä on peräisin ns. pistelähteistä kuten selluteollisuudesta. Rikkidioksidi kulkeutuu tuulen mukana sitoutuen kasvillisuuteen ja vaurioittaen sitä. Veteen liuetessaan rikkidioksidi muodostaa rikkihappoa, mikä märkälaskeumana aiheuttaa happamoitumista. Korkeat rikkidioksidipitoisuudet ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita ja astmakohtauksia. Erityisesti yhteisvaikutus pienten hiukkasten kanssa on terveydelle haitallista. Valtioneuvoston lyhytaikaiset ohjearvot, kuten tunti- ja vuorokausiohjearvot, ovat annettu mm. terveyshaittojen perusteella (taulukko 7, s. 17). Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Haisevia rikkiyhdisteitä nimitetään TRS-yhdisteiksi (TRS = total reduced sulphur compounds). TRS-yhdisteitä eli rikkivetyä H 2 S, metyylimerkaptaania CH 3 SH, dimetyylisulfidia (CH 3 ) 2 S ja dimetyylidisulfidia (CH 3 ) 2 S 2 syntyy selluteollisuuden tuotantoprosessien yhteydessä. Haisevat rikkiyhdisteet ovat jo pieninä pitoisuuksina yhdyskuntailmassa viihtyvyyshaitta epämiellyttävän hajunsa takia. Yhdisteillä on tutkimuksissa todettu olevan myös terveydellisiä haittavaikutuksia kuten päänsärkyä ja pahoinvointia (Partti-Pellinen ym. 1993). Juuri näiden viihtyvyys- ja terveyshaittojen takia valtioneuvosto päätyi vuonna 1996 antamaan TRS-yhdisteille vuorokausiohjearvon (taulukko 7, s.17). Typenoksidit (NO x ) Typpidioksidi (NO 2 ) ja typpimonoksidi (NO) ovat tärkeimmät typenoksidit. Niitä esiintyy polttoprosessien yhteydessä syntyneissä liikenteen ja lämmityksen päästöissä. Päästöissä typenoksidit esiintyvät yleisimmin typpimonoksidina, joka taas hapettuu ilmakehässä nopeasti typpidioksidiksi. Typpidioksidi on terveyden kannalta haitallisempi, se voi aiheuttaa hengitystieärsytystä, astmakohtauksia sekä alttiutta hengitystietulehduksille. Typpidioksidille on Suomessa valtioneuvosto antanut ohjearvot (taulukko 7,s.17). Hengitettävät hiukkaset (PM10) ja pienhiukkaset (PM2,5) Hiukkasia esiintyy yhdyskuntailmassa luonnon omien päästöjen seurauksena, mutta niitä kulkeutuu ilmaan myöskin teollisuudesta, liikenteestä ja energiantuotannosta. Ilmassa on eniten hiukkasia keväällä johtuen kasvien siitepölystä ja teiden hiekoitushiekan pölyämisestä lumien sulettua. Yhdyskuntailman hiukkaspitoisuuksia voidaan mitata hengitettävinä hiukkasina eli PM10:nä tai pienhiukkasina eli PM2,5:na. Hengitettävät hiukkaset (PM10) ovat kooltaan alle 10 µm ja niiden lähde on lähinnä katupöly. PM10- hiukkasilla on terveydellisiä vaikutuksia, kuten nuha, yskä, kurkun ja silmien kutina sekä hengitysoireita. Pienhiukkaset ovat kooltaan alle 2,5 µm ja ne pääsevät kulkeutumaan ylähengitysteihin ja keuhkoihin asti, ja voivat näin ollen aiheuttaa mm. astmaatikoille ärsytystä hengitysteissä. Myös terveet voivat kokea silmien, nenän ja kurkun ärsytystä tai lievää hengenahdistusta. PM2,5-kokoluokan pienhiukkaset ovat lähinnä lähtöisin savuista ja kaukokulkeutuneista saasteista. PM10:lle on valtioneuvosto antanut ohje- ja raja-arvot ja PM2,5:lle vuosiraja-arvon (taulukko 7,s.17). 2
ILMANLAATU 2016: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.2 Teollisuuden ja liikenteen päästötiedot Koko Etelä-Karjalan alue on esitetty kuvassa 1. Mittausverkkoon kuuluvien kuntien ympäristölupavelvollisten laitosten päästöt on koottu taulukkoon 1 ja tieliikennepäästöt taulukkoon 2. Kuva 1: Etelä-Karjalan alue. Taulukko 1: Imatran (1-3), Lappeenrannan (4-12) ja Svetogorskin (13) teollisuuslaitosten päästöt ilmaan vuonna 2016. TRS (t(s)/a) SO 2 (t/a) Hiukkaset (t/a) NO x (t(no 2 ) /a) 1. Stora Enso Oyj Imatran tehtaat 17 124 150 2085 2. Ovako Imatra Oy Ab 3. Imatran Lämpö Oy - 22 42 131-5 3 53 4. Metsä Fibre Oy, Joutsenon tehdas 11 101 127 851 5. Stora Enso Wood Products Oy Ltd, - - 21 30 Honkalahti sawmill 6. Metsä Board Oyj, Joutseno - - 30 8 7. UPM Kaukas + biojalostamo 33 214 81 1025 8. Paroc Oy Ab Lappeenrannan tehdas 9. Nordkalk Oy Ab, Rikastamot ja kalkkitehdas 10. Finnsementti Oy, Lappeenrannan sementtitehdas 11. Lappeenrannan Lämpövoima Oy 12. Kaukaan Voima Oy 13. ZAO International Paper 0,4 35 3 7-0,01 0,13 17-20 15 477-0,6 0,2 23-101 7 346 48 89 231 1301 3
ILMANLAATU 2016: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... Tieliikenteen päästöt on kerätty taulukkoon 2 LIPASTO laskentamallista. Lipasto on VTT:ssä toteutettu Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä. LIPASTO mallit uudistettiin kokonaan vuonna 2015. Uudistetulla mallilla lasketut tieliikennepäästöt ovat vuodesta 2012 alkaen. Vuosiraporteissamme aikaisemmin ilmoitettuja lukuja ei voi enää verrata näihin tuloksiin. Yksityiskohtaiset päästötiedot ja aikaisempien vuosien päästötiedot on saatavilla osoitteessa http://lipasto.vtt.fi/liisa/kunnat.htm Taulukossa 2 olevat luvut ovat suoraan laskentajärjestelmän antama laskennallinen tulos. Uudet päivitykset näkyvät sivustolla aina laskentavuotta seuraavana keväänä, joten vuoden 2016 koskevat päästötiedot eivät olleet käytettävissä tätä raporttia laadittaessa. Taulukko 2: Tieliikenteen päästöt LIPASTO-laskentajärjestelmän mukaan (VTT) vuosina 2012-2015 yksikössä t/a. Vuosi NOx t/a Hiukkaset t/a SO 2 t/a Imatra Lappeenranta Imatra Lappeenranta Imatra Lappeenranta 2012 159 621 5,7 20,6 0,2 0,9 2013 148 577 5,2 18,8 0,2 0,6 2014 138 537 4,7 17,0 0,2 0,6 2015 128 488 4,0 14,5 0,2 0,5 Tiiviimmästä kaupunkirakenteesta ja suuremmasta liikennemäärästä johtuen Lappeenrannassa liikenteen päästöt ovat suuremmat kuin Imatralla. Liikenteen aiheuttamat rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt ovat pieniä verrattuna teollisuuslaitosten päästöihin, mutta typenyhdisteet ja muut liikenneperäiset päästöt ovat merkittäviä kaupunkien keskustoissa ja suurten vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla. 2.2.1 Imatra Imatralla ympäristölupavelvollisia ilmapäästöjä aiheuttavia laitoksia ovat Stora Enso Oyj Imatran tehtaat, Ovako Imatra Oy Ab, Gasum Oy ja Imatran Lämpö Oy. Teollisuuslaitosten merkittävimmät ilmapäästöt ovat TRS-yhdisteet, rikkidioksidi, hiukkaset ja typenoksidit. Suurimmat liikenneperäiset päästöt esiintyvät Mansikkalassa ja Pelkolassa. NO x -episoditilanteiden muodostuminen on harvinaista tiiviisti rakennettujen keskusta-alueiden puuttumisen vuoksi. Liikenteen kasvattamat hiukkaspitoisuudet heikentävät keväisin ilmanlaatua koko Imatran alueella. Imatran ilmanlaatuun vaikuttaa myös venäläisen naapurikaupungin Svetogorskin päästöt sekä kaukokulkeuma myös kauempaa Venäjältä ja Keski-Euroopasta. 4
ILMANLAATU 2016: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden kokonaisrikkipäästö (rikkidioksidi ja TRS-yhdisteet) aleni huomattavasti vuoden 1992 prosessimuutosten jälkeen ja pysynyt samalla tasolla vuoden 2001 uudistusten jälkeen (kuva 2). Ovako Imatra Oy Ab:n hiukkaspäästö pienentyi vuoden 1996 prosessimuutosten seurauksena jopa kymmenenteen osaan edellisiin vuosiin verrattuna, ja on pysynyt sen jälkeen saavutetulla tasolla (kuva 3). Kuva 2: Stora Enso Oyj Imatran tehtaiden TRS-päästöt (t(s)/a) ja SO 2 - päästöt (t(so 2 )/a) vuosina 1987-2016. Kuva 3: Ovako Imatra Oy Ab:n hiukkaspäästöt (t/a) vuosina 1989-2016. 5
ILMANLAATU 2016: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.2.2 Svetogorsk Svetogorskissa sijaitseva ZAO International Paper Svetogorskin sellu- ja paperitehdas tuottaa sulfiitti- ja sulfaattiselluloosan lisäksi myös mm. hieno- ja saniteettipaperia sekä nestepakkauskartonkia. Svetogorskin rikkidioksidipäästöt ovat aikoinaan olleet lähes kymmenen kertaa suuremmat kuin mittausverkon muiden päästölähteiden yhteenlaskettu SO 2 -päästö (Rantakrans 1995 ym.). Tehtailla vuonna 1996 aloitetut prosessiuudistukset ovat pienentäneet ilmaan kohdistuvia päästöjä huomattavasti. 2.2.3 Lappeenranta Lappeenrannan kaupungin alueella ilman epäpuhtauksia syntyy puunjalostusteollisuuden lisäksi myös liikenteestä sekä mineraalien louhinnasta ja jatkojalostuksesta. Merkittävimmät ilmanlaatua kuormittavat laitokset ovat UPM Oyj Kaukaan tehtaat, Paroc Oy Ab Lappeenrannan tehdas, Nordkalk Oy Ab Lappeenranta, Finnsementti Oy Lappeenrannan sementtitehdas, Lappeenrannan Lämpövoima Oy ja Kaukaan Voima Oy. Liikenne vaikuttaa ilman laatuun merkittävästi keskusta-alueella. Lappeenrannassa entisen Joutsenon alueella merkittävimmät ympäristölupavelvolliset ilmapäästöjä tuottavat laitokset ovat Metsä Fibre Oy Joutsenon tehdas, Metsä Board Joutseno, Kemira Chemicals Oy ja Stora Enso Wood Products Oy Ltd Honkalahti sawmill. Typenoksidien päästölähteenä vaikuttaa myös Joutsenon alueen läpi kulkevan valtatie 6:n liikenne. TRS-yhdisteiden päästöt ovat pienentyneet Joutsenon alueella selvästi 1990-luvun alun tilanteeseen verrattuna. UPM Kaukaan tehtaan ja Metsä Fibre Oy Joutsenon tehtaan rikkipäästöt on esitetty kuvassa 4. Lappeenrannassa UPM Kaukaan tehtailla aloitettiin loppuvuodesta 1996 uusittujen selluprosessien käyttöönotto. Uudistusten myötä laimeiden hajukaasujen keräilyä ja hajukaasujen polttoa tehostettiin. Toimenpiteet ovat selvästi pienentäneet UPM Kaukaan tehtaiden TRS-päästöjä. Vuonna 2005 päästölaskennassa on siirrytty taselaskennasta on line -mittaukseen. Kuvassa 5 on esitettynä Ihalaisen teollisuusalueen yhteenlasketut pölypäästöt sekä UPM Kaukaan tehtaan ja Metsä Fibre Oy Joutsenon tehtaan pölypäästöt. 6
ILMANLAATU 2016: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... Kuva 4: Lappeenrannan UPM Oyj Kaukaan ja Joutsenon Metsä Fibre Oy Joutsenon tehtaiden TRS-päästöt (t(s)/a) ja SO 2 -päästöt( t(so 2 )/a) vuosina 1990-2016. Kuva 5: Ihalaisen teollisuusalueen kokonaispölypäästöt sekä UPM Oyj Kaukaan tehtaan ja Metsä Fibre Oy Joutsenon tehtaan pölypäästöt (t/a) vuosilta 1996-2016. 7
ILMANLAATU 2016: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.3 Mittauspisteet ja mittauskomponentit 2.3.1 Imatra ja Svetogorsk Imatralla ilmanlaatua seurattiin vuonna 2016 kuudessa mittauspisteessä, joista yksi vertailupiste sijaitsi Ruokolahdella (kuva 6). Mittauskomponentit on esitetty taulukossa 3. Laskeumista tehdyt määritykset on esitetty sivulla 14 taulukossa 5. Svetogorskissa ilmanlaatua seurattiin vuonna 2016 yhdessä mittauspisteessä aivan Svetogorskin kaupungin keskustassa (kuva 6). Mittauskomponentit on esitetty taulukossa 3 yhdessä Imatran mittauskomponenttien kanssa. Taulukko 3: Imatran mittauspisteiden ja Svetogorskin mittauspisteen mittauskomponentit. Mittauspiste Mittauskomponentit Lähimmät päästölähteet Rautionkylä (Niskapietiläntie 2A) - TRS - SO 2 - NO/NO 2 - laskeuma - säätiedot tuulensuunta tuulennopeus lämpötila ilman suht. kosteus - PM10 - Stora Enso Oyj Imatran tehtaat - lähiliikenne - kaukokulkeuma Mansikkala (Linnalankuja 5) Teppanala (Ensontie 71) Pelkola (Ensontien päässä) ----------------------------------------- Pelkola (Vartiotie) Äitsaari (Teräväläntie) - TRS - SO 2 - NO/NO 2 - PM10 - PM10 - PM2,5 - TRS - SO 2 - NO/NO 2 ----------------------------------------- - laskeuma - lähiliikenne - Imatran Energia Oy - kaukokulkeuma - Ovako Imatra Oy Ab - ZAO International paper Svetogorsk - kaukokulkeuma - ZAO International paper Svetogorsk - Ovako Imatra Oy Ab - kaukokulkeuma - laskeuma - laskeuman taustavertailupiste Svetogorsk (Hotellin parkkipaikka) - TRS - NO/NO 2 - ZAO International paper Svetogorsk - lähiliikenne - kaukokulkeuma 8
ILMANLAATU 2016: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... Kuva 6: Imatran mittauspisteet vuonna 2016. 9
ILMANLAATU 2016: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.3.2 Lappeenranta Lappeenrannassa ilmanlaatua mitattiin vuonna 2016 kahdeksassa mittauspisteessä. Mittauspisteet on esitetty taulukossa 4 sekä kuvassa 7. Laskeumista tehdyt määritykset on esitetty sivulla 14 taulukossa 5. Laskeuman vertailupisteenä on käytetty Äitsaaren laskeumapisteen tuloksia Ruokolahdelta. Taulukko 4: Lappeenrannan mittauspisteiden mittauskomponentit. Mittauspiste Mittauskomponentit Lähimmät päästölähteet Lauritsala (Huoltokatu 1) - TRS - PM10 - UPM Oyj Kaukas ja Kaukaan Voima Oy - liikenne Tirilä (Pekkasenkatu 25) Armila (Armilankatu 35) Lappeenrannan keskusta Ihalainen (Poikkitie 2) Pulp (ala-aste) (Ahvenlammentie 3) -------------------------------------- Pulp (kauppa) (Kangastie 2) Joutsenon keskusta (Keskuskatu 10) - TRS - SO 2 - PM2,5 - laskeuma - säätiedot tuulensuunta tuulennopeus lämpötila ilman suht. kosteus - TRS - NO/NO 2 - PM10 - PM2,5 - SO 2 - NO/NO 2 - PM10 - laskeuma - TRS - SO 2 - NO/NO 2 - PM 2,5 ------------------------------------------ - laskeuma - PM10 - TRS - SO2 - kaukokulkeuma - UPM Oyj Kaukas ja Kaukaan Voima Oy - kaukokulkeuma - liikenne - kaukokulkeuma - Ihalaisen teollisuusalue - liikenne - kaukokulkeuma -Metsä Fibre Oy ja Metsä Board Oyj Joutsenon tehtaat -kaukokulkeuma -liikenne -kaukokulkeuma -Metsä Fibre Oy ja Metsä Board Oyj Joutsenon tehtaat 10
ILMANLAATU 2016: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... Kuva 7: Lappeenrannan mittauspisteet vuonna 2016. 11
ILMANLAATU 2016: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.4 Mittausmenetelmät Rikkidioksidi (SO 2 ) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Rikkidioksidia mitattiin UV-fluoresenssiin perustuvilla jatkuvatoimisilla rikkidioksidianalysaattoreilla. Rikkidioksidipitoisuudet ilmoitetaan µg(so 2 )/m³. Analysaattorit: - Thermo Electron Instruments, model 43A, USA - Thermo Environmental Instruments, model 43B, USA - Thermo Environmental Instruments, model 43 C, USA - Thermo Environmental Instruments, model 43 i, USA - Monitor Europe, ML 9850B, Iso-Britania - Environnement S.A, AF22M, Ranska TRS-yhdisteitä mitattaessa yhdisteet hapetettiin konverttereissa (850 C, 730 C tai 630 C lämpötilassa) rikkidioksidiksi, joka mitattiin edellä mainitulla UV-fluoresenssiin perustuvalla rikkidioksidianalysaattorilla. Ennen konvertterin uunia oleva suodatinmateriaali poisti näyteilman sisältämät rikkidioksidimolekyylit. TRS-pitoisuudet ilmoitetaan µg(s)/m³. Konvertterit: - Thermal Oxidizer, model CDN-101, C.D: Nova Ltd, USA - PPM-systems, Suomi Typenoksidit (NO ja NO 2 ) Typenoksideita mitattiin kemiluminesenssiin perustuvilla jatkuvatoimisilla analysaattoreilla. Analysaattorit: - Horiba, APNA 370, Japani - Environnement S.A, AC32M, Ranska 12
ILMANLAATU 2016: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... Hengitettävät hiukkaset (PM10) ja pienhiukkaset (PM2,5) Hiukkasia mitattiin jatkuvatoimisilla β-säteilyn absorptioon sekä värinään perustuvilla hiukkasmassamonitoreilla. Tulokset laskettiin operatiivisessa lämpötilassa eli kulloinkin vallitsevassa ulkoilman lämpötilassa. Analysaattorit: - ThermoESMAndersen FH 62 I-R hiukkasmassamonitori, Saksa - Teom 1400, USA - Teom 1400a, USA - Teom 1405, USA Laskeuma Laskeumaa kerättiin standardin SFS 3865 mukaisesti. Keräysaika oli yksi kalenterikuukausi. Mikäli sademäärä oli vähäinen, yhdistettiin yhteen kahden kuukauden näytteet ennen analysointia. Imatran ja Lappeenrannan näytteet analysoi Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy. Laskeumasta määritetyt komponentit ja määritysmenetelmät on esitetty taulukossa 5. Laskeumakeräinten keräyspinta-ala oli 380 cm². Taulukko 5: Laskeumista määritetyt suureet ja määritysmenetelmät. Suure Määritysmenetelmä näytemäärä - ph SFS 3021 sähkönjohtokyky SFS-EN 27888 kokonaisfosfori sisäinen menetelmä SVSY-6 kokonaistyppi sisäinen menetelmä SVSY-3 kokonaisrikki SFS 5738 kokonaislaskeuma SFS 3865 kokonaisrikki SFS 5738 kalsium SFS-EN ISO 14911 haihdutusjäännös SFS 3008 hehkutusjäännös SFS 3865 suodatusjäännös SFS 3865 Sääasemat Mittausverkoston alueella oli käytössä kaksi sääasemaa, Imatralla ja Lappeenrannassa. Imatralla sääasema sijaitsi Rautionkylän mittauspisteellä, josta saatiin tiedot mm. tuulensuunnasta, tuulennopeudesta, lämpötilasta ja ilman kosteudesta. Lappeenrannassa Armilan mittauspisteellä sijaitsevan sääaseman säätiedot sisälsivät niinikään tiedot tuulensuunnasta, -nopeudesta, lämpötilasta ja ilman kosteudesta. Lappeenrannan vanhan sääaseman tietoja ei ole käytetty vuosiraportoinnissa vuosina 2012-2015, mutta 13
ILMANLAATU 2016: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... joulukuussa 2015 sääasema uusittiin, joten tässä raportissa on jo käytetty tuulensuuntatarkasteluissa Armilassa sijaitsevan sääaseman tietoja Lappeenrannan tulosten osalta. Mittausjärjestelmä ja laadunvarmennus Mittauspisteillä mittaustiedot tallennettiin tietokoneelle kahden minuutin keskiarvoina. Mittauspisteiltä tieto siirrettiin modeemeilla tietokoneelle Imatralle. Pitoisuustarkkailua sekä tulosten editointia ja raportointia hallittiin Enview 2000- ohjelmakokonaisuudella. Mittausten laadunvarmennus perustuu vuonna 1996 käyttöönotettuun laatujärjestelmään. Laatukäsikirjan ja menetelmäohjeiden avulla varmistetaan mittauksilta vaadittava luotettavuus ja jäljitettävyys. Kuvaus mittausjärjestelmän laadunvarmennuksesta löytyy myös Imatran seudun ympäristötoimen kotisivuilta osoitteesta www.imatranseudunymparistotoimi.fi/palvelut/ilmanlaadun-valvonta Kalibroinnit ja huollot Yhdyskuntailmanlaadun jatkuvatoimisia mittauslaitteistoja kalibroitiin kuukausittain, ja huollettiin laatujärjestelmän ohjeitten mukaisesti. SO 2 - ja NO x -analysaattoreiden kalibrointiin käytettiin ranskalaisvalmisteista Environnement VE3M-permeaatiokalibraattoria. J.P.Pulkkisen kalibrointi Ky Mikkelistä interkalibroi analysaattorit 1-4 kertaa vuodessa riippuen laitteesta. NO x -analysaattorit interkalibroitiin kuitenkin aina J.P. Pulkkisen käyntien yhteydessä. β-säteilyyn perustuvat hiukkasmassamonitorit kalibroitiin 1-2 kertaa vuodessa laitetoimittajalta hankituilla testifolioilla. Värisevään sauvaan perustuvien hiukkasmonitorien virtausten tarkistukset ja vaakojen vakioinnit teetätettiin J.P.Pulkkisen kalibrointi Ky:llä. Vertailumittaukset Ilmatieteenlaitoksen kansallinen ilmanlaadun vertailulaboratorio teki ensimmäisen laajan kaasumaisten yhdisteiden vertailumittauskierroksen useille eri mittauspaikkakunnille ympäri Suomea loppuvuoden 2002 ja alkuvuoden 2003 välisenä aikana. Imatran Rautionkylän ja Joutsenon Pulpin mittauspisteet kuuluivat tällöin vertailumittausten piiriin. Toukokuussa 2004 Ilmatieteenlaitos teki hengitettävien hiukkasten vertailumittauskokeilun Imatralla Teppanalan mittauspisteellä. Vuoden 2006 kesällä vertailumittauskierroksessa tehtiin vertailumittaukset Rautionkylän mittauspisteellä Imatralla ja Keskustan mittauspisteellä Lappeenrannassa sekä rikki- että typpiyhdisteille. Vuonna 2011 vertailumittauskierros tehtiin Ilmatieteenlaitoksen toimesta Imatralla Pelkolan mittauspisteellä. 2.5 Yhdyskuntailmanlaadun ohje- ja raja-arvot Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996) on ollut voimassa syyskuusta 1996. Mittausverkon alueella mitattavista ilman epäpuhtauksista ohjearvo on annettu rikkidioksidille (SO 2 ), typpidioksidille (NO 2 ), haiseville rikkiyhdisteille (TRS) ja hengitettäville hiukkasille 14
ILMANLAATU 2016: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... (PM10). Ohjearvoja on annettu tunti-, vuorokausi- sekä vuosikeskiarvoille (taulukko 6). Ohjearvojen lisäksi epäpuhtauskomponenteille on annettu raja-arvot Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (79/2017) (Liite 1). Nettilinkki ilmanlaatua koskevaan sääntelyyn löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi/fi-fi/ilmasto_ja_ilma/ilmansuojelu/ilmansuojelun_raja_ja_ohjearvot Taulukko 6: Valtioneuvoston päätöksen (Vnp 480/1996) mukaiset ohjearvot. Komponentti Tilastollinen määrittely Ohjearvo µg/m 3 Typpidioksidi (NO 2 ) (µg/m³) NO+NO 2 (µg/m³) - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo - kuukauden tuntiarvojen 99.prosenttipiste - kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (NO+NO 2 yksikössä 70 150 30 Rikkidioksidi (SO 2 ) (µg/m³) Kokonaisleijuma (TSP) (µg/m³) µg(no 2 )/m 3 ) - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo - kuukauden tuntiarvojen 99.prosenttipiste -kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo - vuosikeskiarvo - vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 80 250 20 50 120 Hengitettävät hiukkaset (PM10) (µg/m³) Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) (µg(s)/m³) - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 70 - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 10 Hyväksyttäväksi mittausarvoksi vaaditaan hetkellisarvoja (Ympäristöministeriö 1986): - tuntikeskiarvo 45 min ajalta - vuorokausikeskiarvo 18 h " - vuosikeskiarvo 9 kk " - vuorokausiohjearvo/30d 22 d " - tuntiohjearvo/30d 75 % tuntikeskiarvoista Hajurikkiyhdisteille käytetään tässäkin kuten aiemmissakin raporteissa lisäksi viitteellisenä vertailuarvona EKI-tutkimusprojektin ehdottamaa tuntikeskiarvoa 10 µg(s)/m³ (Ympäristöministeriö 1991) sekä hajukynnyksen ylittymiseen viittaavaa tuntiarvoa yli 3 µg(s)/m³. 15
ILMANLAATU 2016: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 7: Valtioneuvoston asetuksen (79/2017) mukaiset raja-arvot (liite 1). Epäpuhtaus Typpidioksidi (µg/m³) Keskiarvon laskenta-aika - 1 tunti - vuosi Raja-arvo µg/m 3 200 40 Sallittujen ylitysten määrä vuodessa 18 - Rikkidioksidi - 1 tunti 350 24 (µg/m³) - 24 tuntia 125 3 Hengitettävät hiukkaset (µg/m³) Pienhiukkaset (µg/m³) - 24 tuntia 50 35 - kalenterivuosi 40 - - kalenterivuosi 25 - Laskeumatulosten käsittelyssä on tuloksia verrattu Etelä-Karjalan taustatasoon ja valtioneuvoston tavoitetasoon. Laskeuman eri yhdisteiden Etelä-Karjalan taustatasoina on käytetty Suomen ympäristökeskuksen Kotaniemen havaintoaseman tuloksia vuosilta 2001-2003 ja 2009-2013 (Taulukko 8). Valtioneuvosto on antanut vain rikkilaskeumalle tavoitetasoarvon, joka on 300 mg/m 2 /a (valtioneuvosto 480/1996). Taulukko 8: Laskeuman Etelä-Karjalan taustatasoarvot Ruokolahdella Kotanieman havaintoasemalla mitattuna 2009-2013 (SYKE). Ionien määritys tausta-asemalla on lopetettu vuonna 2004, joten niistä on käytettävissä aikaisempien vuosien keskiarvot. Laskeuma Sulfaattirikki mg S/m 2 /a Kotaniemi v. 2009 Kotaniemi v. 2010 Kotaniemi v. 2011 Kotaniemi v. 2012 Kotaniemi v. 2013 - - - - 362 Laskeuman ph 5,4 5,1 5,5 5,5 5,4 5,4 Fosfori mg/m 2 /a 11,3 11,3 13,4 7,7 18,2 12,4 Kalsium mg/m 2 /a - - - - 254 Kokonaistyppi mg/m 2 /a 412 517 568 627 686 562 Laskeuman ms/m johtokyky 1,18 1,43 1,03 1,12 1,21 1,19 Kloridi mg/m 2 /a - - - - 250 Natrium mg/m 2 /a - - - - 187 Keskiarvo (v. 2001-2003) (v. 2001-2003) (v. 2001-2003) (v. 2001-2003) 16
ILMANLAATU 2016: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... 2.6 Ilmanlaatuindeksi Mittausverkon alueella ilmanlaatuindeksi laskettiin kaikilta mittauspisteiltä. Indeksilaskennassa olivat mukana TRS-yhdisteet, rikkidioksidi, typpidioksidi, PM10 ja PM2,5 sen mukaan miten niitä eri mittausasemilla mitattiin. Indeksin laskennassa kullekin epäpuhtauskomponentille määritetään oma aliindeksi tunneittain vertaamalla mitattua pitoisuutta annettuun ohjearvoon. Lopullinen mitatun tunnin indeksi on korkein ali-indekseistä. Epäpuhtauspitoisuuden ollessa sama kuin ohjearvo saa indeksi arvon 100. Tunneittain lasketuista indeksiarvoista laskettiin jokaiselle mittauspisteelle myös indeksin vuorokausikeskiarvo. Indeksin sanallisessa luonnehdinnassa on otettu huomioon terveydellisten vaikutusten lisäksi myös materiaali- ja luontovaikutukset. Indeksin määrittely on esitetty taulukoissa 9 ja 10. Taulukko 9: Indeksin määrittely. Ilmanlaatuindeksiarvo Ilmanlaadun Terveysvaikutukset Muut vaikutukset kuvaus 0-50 51-75 hyvä tyydyttävä ei todettuja hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 76-100 välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja 101-150 huono materiaalivaikutuksia mahdollisia herkillä pitkällä aikavälillä yksilöillä 151- erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä Taulukko 10: Indeksin laskennan raja-arvot (µg/m 3 ). Indeksiarvo PM10 1h PM2,5 1h TRS 1h SO 2 1h NO 2 1h 50 20 10 5 20 40 75 50 25 10 80 70 100 100 50 20 250 150 150 200 75 50 350 200 Ilmanlaatuindeksitiedote julkaistiin Uutisvuoksi -lehdessä kaksi kertaa viikossa ja Etelä-Saimaa -lehdessä satunnaisesti ilmanlaatutilanteen mukaan. Ilmanlaatuindeksi ja mittaustulokset on luettavissa lähes reaaliajassa Ilmatieteen laitoksen ylläpitämältä valtakunnalliselta nettisivustolta osoitteesta www.ilmanlaatu.fi. Sivustolta löytyy ilmanlaatutiedotuksen lisäksi myös paljon muuta tietoa ilmanlaadusta. 17
ILMANLAATU 2016: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... 3. TULOKSET 3.1 Säätiedot Tuloksien käsittelyssä on käytetty vuonna 2016 Imatran ja Svetogorskin tulosten osalta Imatran Rautionkylän sääaseman säätietoja ja Lappeenrannan tulosten osalta Armilan sääaseman säätietoja. Imatralla vallitseva tuulensuunta vuonna 2016 oli Rautionkylän sääaseman mukaan etelästä (kuva 9). Rautionkylässä lämpimintä oli heinäkuussa +22 astetta ja kylmintä tammikuussa -26 astetta vuorokauden keskilämpötilana mitattuna. Lappeenrannassa vallitseva tuulensuunta vuonna 2016 oli Armilan sääaseman mukaan lounaasta (kuva 9). Armilassa lämpimintä oli heinäkuussa +22 astetta ja kylmintä tammikuussa -26 astetta vuorokauden keskilämpötilana mitattuna. Mittausverkon alueella sateisinta oli kesällä ja suurimmat sademäärät mitattiin heinä-elokuussa. Sademäärissä tosin oli suuriakin mittauspaikkakohtaisia eroja. Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan vuosi 2016 oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Lämpötilapoikkeama pitkän ajan keskiarvoon nähden oli maan eteläosan vajaasta asteesta Lapin vajaaseen kahteen asteeseen. Vuosi muistetaan myös muun muassa lämpimästä keväästä ja sateisesta kesästä. Toukokuu oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin ja kesä oli Suomen kolmanneksi sateisin. Lokakuu oli taasen koko maan keskiarvolla laskettuna ennätyksellisen kuiva ja Joulukuu 2-6 astetta pitkän ajan keskiarvoa leudompi. (Ilmatieteenlaitos 2.1.2017) 18
ILMANLAATU 2016: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... Kuva 9: Imatran Rautionkylän ja Lappeenrannan Armilan sääasemien tuulensuuntajakaumat vuonna 2016 Taulukko 11: Imatran ja Lappeenrannan kuukausikeskilämpötilat, ja -sadannat vuonna 2016. Sadannan kuukausittaiset arvot taulukossa ovat Imatralla Rautionkylän mittauspisteeltä ja Lappeenrannasssa Pulpin ja Tirilän mittauspisteeltä. Lappeenranta Ilmatieteen laitos 1) keskiarvot v. 1981-2010 lämpötila ( C) sadanta (mm) Imatra Rautionkylä v. 2016 lämpötila ( C) sadanta (mm) Lappeenranta Tirilä v. 2016 sadanta (mm) Lappeenranta Pulp v. 2016 sadanta (mm) tammi -8 51-14 41.1 40.0 34.7 helmi -8 38-2 76.8 89.7 69.7 maalis -3 41-1 28.7 165.8 22.6 huhti 3 28 5 52.6 63.9 61.3 touko 10 38 14 kesä 15 59 15 84.2 62.4 77.9 heinä 18 70 18 99.5 70.8 77.1 elo 15 76 16 125 93.9 107.9 syys 10 62 12 26.3 27.9 24.7 loka 5 67 4 59.7 31.8 73.7 marras -1 64-3 78.9 124.5 77.1 joulu -5 59-2 29.7 29.5 17.1 k.a. 4 653 5 702.5 800.2 562.4 1) Tilastoja Suomen ilmastosta 2012:1 Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010, Ilmatieteen laitos 19
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) 3.2 IMATRAN ILMANLAATUTULOKSET VUONNA 2016 3.2.1 Imatran ilmanlaatu ilmanlaatuindeksillä kuvattuna vuonna 2016 Ilmanlaadun indeksiarvot laskettiin Imatralla vuonna 2016 kaikilta mittausasemilta, mutta paikallisissa lehdissä indeksiarvoista tiedotettiin vain Rautionkylän ja Mansikkalan mittausasemilta. Indeksin laskennassa käytettävät epäpuhtauskomponentit olivat molemmilla asemilla TRS-yhdisteet, rikkidioksidi, typpidioksidi ja PM10. Ilmanlaatuindeksi Imatran mittauspisteillä on esitetty kuvassa 10. Rautionkylässä ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna 90,2 % mittausajasta hyvää, 9,0 % tyydyttävää, 0,5 % välttävää ja 0,3 % huonoa. Rautionkylän ilmanlaatua heikensi eniten kohonneet hiukkaspitoisuudet kevätpölyn ja kaukokulkeuman aikana sekä hajurikkiyhdisteiden pitoisuudet. Mansikkalan ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna 90,5 % mittausajasta hyvää, 8,0 % tyydyttävää, 1,2 % välttävää ja 0,3 % huonoa. Mansikkalassa eniten ilmanlaatuun vaikuttivat kevätkaudella liikenteestä peräisin olevat hiukkaspitoisuudet sekä kaukokulkeutuneet hiukkaset. Kuva 10: Imatran ilmanlaatu vuorokausi-indeksillä kuvattuna Rautionkylässä ja Mansikkalassa vuonna 2016. 20
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) 3.2.2 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Yleistä TRS-yhdisteitä mitattiin Imatralla vuonna 2016 kolmella mittauspisteellä: Rautionkylässä, Mansikkalassa ja Pelkolassa. Mittaukset on aloitettu Rautionkylässä vuonna 1987, Mansikkalassa vuonna 1998 ja Pelkolassa vuonna 1991. Vuoksenniskalla TRS-yhdisteitä on mitattu vuosina 1991-1996 ja Imatrankoskella vuonna 1997. Tulokset Vuonna 2016 suurimmat TRS-pitoisuudet Imatralla mitattiin Rautionkylän mittauspisteellä, jossa ylittyi myös TRS:n ohjearvo (taulukko 12 ja kuvat 11 ja 13). Rautionkylän sekä Pelkolan mittauspisteillä TRSpitoisuudet olivat peräisin läheisiltä sellutehtailta: Rautionkylässä Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailta (luoteistuulilla) ja Pelkolassa ZAO International Paper Svetogorskin tehtailta (etelätuulilla). Mansikkalan mittauspisteellä mitataan harvemmin kohonneita pitoisuuksia. Suurimmat pitoisuudet Mansikkalassa mitattiin kaakkoistuulilla (kuva 12). Taulukko 12: Imatran mittauspisteiden TRS-tunnusluvut vuonna 2016. Yli 3 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja pidetään hajutunteina. Valid-% = ajallinen edustavuus Rautionkylä Mansikkala Pelkola Ohjearvo vuosikeskiarvo (µg(s)/m³) 1 0 1 - suurin kuukausikeskiarvo 3 1 1 - (µg(s)/m³) suurin vuorokausikeskiarvo 45 3 6 - (µg(s)/m³) suurin vuorokausiohjearvoon verrattava tunnusluku 1) (µg(s)/m³) 11 2 5 10 yli 10 µg(s)/m³ vuorokausikeskiarvojen 0,3 0 0 - määrä prosentteina, % (ja lukumäärä, kpl) (1) (0) (0) suurin tuntikeskiarvo (µg(s)/m³) 255 13 25 - yli 10 µg(s)/m³ tuntikeskiarvojen määrä 1,1 0,008 0,8 - prosentteina,% (ja lukumäärä, kpl) (99) (1) (69) yli 3 µg(s)/m³ tuntikeskiarvojen määrä 5,6 0,5 5,2 - prosentteina, % (ja lukumäärä, kpl) (477) (46) (448) valid-% 97 98 99-1) kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista suurin 21
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Kuva 11: Rautionkylän, Pelkolan ja Mansikkalan TRS-yhdisteiden vuorokausikeskiarvot (µg(s)/m³) vuonna 2016. 22
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Kuva 12: Imatran Rautionkylän, Pelkolan ja Mansikkalan mittauspisteiden TRS-pitoisuuksien (µg(s)/m³) tuulensuuntajakauma vuonna 2016. Rautionkylän sääaseman tuulensuunta, tuulennopeus 0,3 m/s, pitoisuusasteikko 0-6 µg(s)/m³. 23
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Hajurikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo 10 µg(s)/m³ ylittyi Rautionkylän mittauspisteellä vuonna 2016 huhtikuussa (kuva 13). Vuorokausiohjearvoon verrattavat toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot olivat Rautionkylässä 11 µg(s)/m³, Mansikkalassa 2 µg(s)/m³ ja Pelkolassa 5 µg(s)/m³. Suurimmat tuntipitoisuudet mitattiin Rautionkylässä huhti- ja toukokuun aikana. Rautionkylässä tuntipitoisuus 10 µg(s)/m³ ylittyi 1,1 % eli 99 tuntia, Pelkolassa 0,8 % eli 69 tuntia ja Mansikkalassa 0,008 % eli 1 tunti koko vuoden mittausajasta (taulukko 12). Kuva 13: Imatran mittauspisteiden TRS-yhdisteiden suurimmat tuntiarvot (µg(s)/m³) ja TRS-yhdisteiden kuukausien toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot (µg(s)/m³) vuonna 2016. 24
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Hajurikkiyhdisteiden pitoisuuksien lasku alkoi vuonna 1992 Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden merkittävien prosessimuutosten seurauksena. Vuonna 2001 rakennetun Stora Enso Oyj:n Imatran sellutehtaiden uuden kuitulinjan ja hajukaasujen polttokattilan sekä vanhan kuitulinjan lopettamisen seurauksena TRS-pitoisuudet alenivat Rautionkylässä (kuva 14a ja 14b). Kuva 14a: Rautionkylän ja Pelkolan TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 10 µg(s)/m³ ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet vuosina 1988 2016. Kuva 14b: Rautionkylän ja Pelkolan TRS-pitoisuudet ja prosenttiosuudet lähimmän tehtaan tuulensuuntasektorilla tarkasteltuna (Rautionkylässä StoraEnson tuulensuunnalla ja Pelkolassa Svetogorskin tehtaiden tuulensuunnalla) eri vuosina. (Arvot Taulukosta 13.) 25
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Kuvan 14b ja Taulukon 13 mukaan Rautionkylässä ja Pelkolassa mitatut TRS-pitoisuudet ovat pienentyneet 90-luvun tasoista, kun pitoisuuksia verrataan lähimmän vaikuttavan puunjalostustehtaan tuulensuunta sektoriin, Rautionkylässä Stora Ensoon ja Pelkolassa ZAO International Paper Svetogorskiin. Vuonna 2016 Rautionkylässä mitattiin enemmän kohonneita pitoisuuksia Stora Enson Imatran tehtailta päin käyneiden tuulten aikana kuin aikaisempina vuosina. Syy korkeampiin pitoisuuksiin oli koko loppuvuoden selvityksen alla. Taulukko 13: Rautionkylän TRS-yhdisteiden pitoisuustiedot vuodesta 1991 ja rajalla Pelkolan pitoisuustiedot vuodesta 1994 alkaen. Rautionkylän TRS:n tuntikeskiarvot on laskettu vuosina 1991-1993 tuulensuunnilla 310-330, vuosina 1994-2001 tuulensuunnilla 320-340 ja vuodesta 2002 alkaen 315 345 o (Stora Enso Oyj:n tuulensuunta). Pelkolan pitoisuudet on laskettu tuulensuunnilla 160 180 o (ZAO Svetogorskin tuulensuunta). Tuulennopeus 0,3 m/s, Rautionkylän sääaseman tuulensuuntatiedoilla. Vuosi Rautionkylän TRS keskiarvo Stora Enson tehtaan tuulensuuntasektorilla Rautionkylän TRS tuntikeskiarvot yli 10 µg(s)/m³ prosentteina Stora Enson tehtaan tuulensuuntasektorilla Pelkolan TRS keskiarvo ZAO Svetogorskin tehtaan tuulensuuntasektorilla Pelkolan TRS tuntikeskiarvot yli 10 µg(s)/m³ prosentteina ZAO Svetogorskin tehtaan tuulensuuntasektorilla % (µg(s)/m³) % (µg(s)/m³) 1991 32 69,7 - - 1992 20 44,7 - - 1993 13 36,4 - - 1994 29 57,7 1 0,3 1995 13 37,3 1 0,3 1996 8 15,2 1 0,9 1997 7 18,9 1 2,0 1998 5 14,2 3 5,5 1999 4 13,7 3 7,8 2000 10 36,7 5 12,6 2001 5 9,2 5 18,3 2002 3 6,3 7 22,6 2003 3 5,7 1 10,8 2004 2 2,7 5 15.9 2005 3 4,4 6 22,0 2006 4 9,1 3 9,3 2007 3 4,1 2 2,4 2008 1 3,9 1 4,3 2009 2 0,6 2 3,5 2010 1 2,8 1 7,3 2011 1 0,4 2 4,5 2012 1 1,9 2 1,8 2013 2 2,9 1 2,6 2014 3 4,4 2 2,6 2015 1 6,9 1 6,7 2016 5 11,8 2 3,3 26
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Rikkidioksidi (SO 2 ). 3.2.3 Rikkidioksidi (SO 2 ) Yleistä Rikkidioksidia mitattiin Imatralla vuonna 2016 kolmella mittauspisteellä: Rautionkylässä, Mansikkalassa ja Pelkolassa. Jatkuvatoimiset mittaukset on aloitettu Rautionkylässä vuonna 1987, Mansikkalassa vuonna 1998 ja Pelkolassa 1991. Vuoksenniskalla mittauksia suoritettiin vuosina 1991-1996 ja Imatrankoskella vuonna 1997. Imatralla rikkidioksidin merkittävimmät päästölähteet ovat Imatran ja Svetogorskin selluteollisuus sekä kaukokulkeuma. Tulokset Rikkidioksidipitoisuudet eivät ylittäneet valtioneuvoston antamia ohjearvoja eikä raja-arvoja. Rautionkylän tuntipitoisuudet olivat hieman suurempia kuin Pelkolan tai Mansikkalan mittauspisteellä (taulukko 14, kuva 15). Rikkidioksidin vuorokausipitoisuudet Rautionkylässä olivat 3,8 % vuorokausiohjearvosta ja tuntipitoisuudet 2,8 % tuntiohjearvosta (taulukko 15 ). Taulukko 14: Imatran mittauspisteiden rikkidioksidin tunnusluvut vuonna 2016. Validiteetti-% = ajallinen edustavuus. Rautionkylä Mansikkala Pelkola Ohjearvo/ Raja-arvo (sallittu ylitysten lukumäärä) vuosikeskiarvo (µg/m³) 1 1 1 20 3) /- suurin vuorokausiohjearvoon verrattava 3 4 6 80/- tunnusluku 1) (µg/m³) suurin vuorokausikeskiarvo (µg/m³) 5 5 7 - suurin tuntiohjearvoon verrattava 7 9 11 250/- tunnusluku 2) (µg/m³) suurin tuntiarvo (µg/m³) 42 23 28 - tuntiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m³) 25. suurin arvo 4) ja ylitysten lukumäärä (kpl) vuorokausiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m 3 ) 4. suurin arvo 5) ja ylitysten lukumäärä (kpl) Validiteetti-% 98 98 98-7 (0) 3 (0) 6 (0) 3 (0) 12 (0) 5 (0) -/350 (24) -/125 (3) 1) suurin kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista, 2) suurin kuukausien tuntikeskiarvojen 99 % arvoista, 3) vuosiraja-arvo kasvillisuusvaikutusten perusteella, 4) 25.s suurin tuntikeskiarvo, sallittuja raja-arvon numeerisarvon ylityksiä 24 kpl, 5) 4.s suurin vuorokausikeskiarvo, sallittuja raja-arvon numeerisarvon ylityksiä 3 kpl 27
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Rikkidioksidi (SO 2 ). Kuva 15: Imatran mittauspisteiden rikkidioksidin kuukausikeskiarvot (µg/m³) ja tuntiohjearvoon (250 µg/m³) verrattavat pitoisuudet (µg/m³) vuonna 2016. Kuva 16: Imatran mittauspisteiden rikkidioksidin vuorokausikeskiarvot (µg/m³) vuonna 2016. 28
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Rikkidioksidi (SO 2 ). Taulukko 15: Imatran vuoden 1996-2016 rikkidioksidin pitoisuuksien osuus ohje- ja raja-arvoista (%). (Mansikkalasta tuloksia on vain 65% mittausajasta v. 2004, joten ohje- ja raja-arvovertailua ei ole voitu silloin tehdä.) Vuosi Tuntiohjearvosta, % Vuorokausiohjearvosta, % Tuntirajaarvosta, % 1) Vrk-rajaarvosta, % 2) Raution- Mansik- Pelkola Raution- Mansik- Pelkola Raution- Mansik- Pelkola Raution- Mansik- Pelkola kylä kala kylä kala 1996 48 156 43 153 1997 18 13 68 20 1998 17 8 29 30 16 21 1999 30 12 13 38 19 19 2000 26 10 11 28 20 15 2001 12 10 10 16 20 16 6 6 7 12 10 13 2002 50 8 9 64 13 11 21 5 7 18 6 6 2003 90 8 10 91 18 5 35 5 7 46 10 10 2004 120-14 90-15 29-9 14-10 2005 17 6 11 15 13 20 10 4 8 10 6 11 2006 12 11 12 18 19 28 7 7 8 13 10 14 2007 5 6 10 9 10 15 3 4 8 6 6 9 2008 8 3 6 10 8 10 5 3 5 6 5 6 2009 60 3 5 65 6 8 13 2 3 9 4 5 2010 14 5 14 11 9 14 5 3 6 7 6 6 2011 7 6 7 13 14 15 4 4 5 6 7 7 2012 30 7 8 28 15 14 6 4 5 10 8 10 2013 14 5 5 8 5 9 3 3 3 5 3 4 2014 6 6 6 6 8 11 3 3 4 3 5 6 2015 6 4 10 39 8 9 3 3 7 5 3 6 2016 3 4 4 4 5 8 2 2 3 2 2 4 1) raja-arvoa verrattu vuoden 25.suurimpaan tuntiarvoon, koska ylityksiä sallitaan 24 kpl, 2) raja-arvoa verrattu vuoden 4.suurimpaan vuorokausiarvoon, koska ylityksiä sallitaan 3 kpl kylä kala kylä kala Rikkidioksidipitoisuuksien tuulensuuntajakaumista on havaittavissa, että Pelkolassa ulkoilman laatuun vaikuttavat Svetogorskin sellutehtaan päästöt (etelätuulilla). Mansikkalassa SO 2 -pitoisuustasoon vaikuttaa lähinna kaukokulkeuma (kaakkoistuulet) ja läheiset kaupungin lämpölaitokset. Rautionkylän lähin päästölähde on Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaat (pohjoistuulet), joskin etelästä tuleva kaukokulkeuma on myös nähtävissä (kuva 17). 29
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Rikkidioksidi (SO 2 ). Kuva 17: Imatran Rautionkylän, Mansikkalan ja Pelkolan mittauspisteiden rikkidioksidipitoisuuksien (µg/m³) tuulensuuntajakauma vuonna 2016. Rautionkylän tuulensuunta, tuulennopeus 0,3 m/s, pitoisuusasteikko 0-3 µg/m³. 30
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Rikkidioksidi (SO 2 ). Rautionkylässä vuositason rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin samalla tasolla. Muutamana vuotena on Rautionkylässä mitattu hetkittäin korkeita rikkidioksidipitoisuuksia häiriöpäästöjen takia. Svetogorskin tehtaiden uudistukset näkyvät Pelkolan mittauspisteen SO 2 -pitoisuuksien vähenemisenä vuodesta 1997 alkaen. Viimeisen reilun 10 vuoden aikana Pelkolan rikkidioksidipitoisuudet ovat pysyneet lähes muuttumattomina (kuvat 18-19). Kuva 18: Imatran Rautionkylän ja Pelkolan rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntiarvot vuosina 1988 2016. Kuva 19: Imatran Rautionkylän, Mansikkalan ja Pelkolan mittauspisteiden rikkidioksidin tuntiraja-arvoon verrannolliset tunnusluvut (25. suurimmat arvot) vuosina 2001 2016. 31
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Typenoksidit (NO 2 ja NO) 3.2.4 Typenoksidit (NO 2 ja NO) Yleistä Typenoksideja eli NO 2 - ja NO-pitoisuuksia mitattiin Imatralla vuonna 2016 kolmessa mittauspisteessä: Rautionkylässä, Mansikkalassa ja Pelkolassa. Rautionkylässä mittaukset ovat alkaneet vuonna 1992, Pelkolassa ja Mansikkalassa vuonna 1998. Imatrankoskella typenoksideja on mitattu vuosina 1996-1997. Tulokset Typenoksidien pitoisuudet eivät ylittäneet valtioneuvoston ohje- tai raja-arvoja (taulukko 16, kuvat 20-21). Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli Rautionkylässä 8 µg/m 3, Mansikkalassa 9 µg/m 3 ja Pelkolassa 9 µg/m 3. Kasvillisuusvaikutusten perusteella valtioneuvosto on päätöksessään (480/96) antanut typenoksideille yhteisen vuosiohjearvon 30 µg(no 2 )/m³ (NO 2 +NO), joka ei ylittynyt vuonna 2016 millään mittauspisteellä. Liikenteestä aiheutuvaa typpimonoksidia oli kokonaistyppitasosta Rautionkylässä 20 %, Mansikkalassa 25 % ja Pelkolassa 31 %. Taulukko 16: Imatran mittauspisteiden typenoksidien (NO ja NO 2 ) tunnusluvut vuonna 2016. Rautionkylä Mansikkala Pelkola Ohjearvo/ Raja-arvoNO 2 :lle (sallittu ylitysten lukumäärä) vuosikeskiarvo (µg/m³) NO NO 2 NO NO 2 NO NO 2 2 8 3 9 4 9 NO 2 + NO =30 suurin kuukausikeskiarvo 5 12 13 17 9 16 - (µg/m³) suurin vuorokausikeskiarvo 17 26 77 40 35 40 - (µg/m³) suurin vuorokausiohjearvoon - 25-38 - 39 70/- verrattava tunnusluku 1) (µg/m³) suurin tuntikeskiarvo 65 63 236 92 221 88 - (µg/m³) suurin tuntiohjearvoon - 40-75 - 61 150/- verrattava tunnusluku 2) (µg/m³) tuntiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m³), ylitysten - 41 (0) - 68 (0) - 55 (0) -/200 (18) 3) lukumäärä (kpl) 3) vuosiraja-arvo (µg/m³) - 8-9 - 9 -/40 valid % 96 99 99 1) suurin kuukausien toisiksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista, 2) suurin kuukausien 99 % arvoista, 3)vuoden 19. korkein arvo, sallittujen ylitysten lkm 18 kpl /- 32
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Typenoksidit (NO 2 ja NO) Kuva 20: Imatran mittauspisteiden NO 2 vuorokausikeskiarvot (µg/m³) vuonna 2016. Kuvat 21: Imatran mittauspisteiden typpidioksidin kuukausikeskiarvot ja typpidioksidin kuukausien 99 % tuntikeskiarvot (µg/m 3 ) vuonna 2016. 33
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Typenoksidit (NO 2 ja NO) Typpidioksidin pitoisuudet olivat Mansikkalassa 50-54 % ohjearvoista ja 23 34 % raja-arvoista, Pelkolassa 41-56 % ohjearvoista ja 23 28 % raja-arvoista ja Rautionkylässä 27-36 % ohjearvoista ja 20 21 % raja-arvoista (taulukko 17). Mansikkalassa eniten pitoisuuksiin vaikuttaa isoihin marketteihin suuntautuva liikenne ja Pelkolassa Venäjän rajan auto- ja rekkaliikenne. Typenoksidien pitoisuuksille on tyypillistä ajallinen vaihtelevuus liikennemäärien mukaan varsinkin kaupunkien keskustoissa ja vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla sekä myös vuodenajan mukaan. Teollisuuden NO x -päästöt eivät näy mittauksissa niin selvästi kuin liikenteen päästöt. Taulukko 17: Imatran mittauspisteiden NO 2 -pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin ja raja-arvoihin vuosina 1996-2016. (Vuonna 2004 Rautionkylästä tuloksia on vain 69 % mittausajasta, joten ohje- ja rajaarvovertailua ei ole voitu silloin tehdä.) Vuosi tuntiohjearvosta % vuorokausi- ohjearvosta % tuntiraja-arvosta % 1) vuosiraja- arvosta % Raution- Mansik- Pelkola Raution- Mansik- Pelkola Raution- Mansik- Pelkola Rautio- Mansik- Pelkola kylä kala kylä kala 1996 53 - - 66 - - - - - - - - 1997 35 - - 41 - - - - - - - - 1998 51 72 35 57 96 37 - - - - - - 1999 42 44 42 51 41 50 - - - - - - 2000 38 61 35 34 59 37 - - - - - - 2001 43 62 47 73 79 59 31 43 36 28 35 20 2002 48 70 29 50 76 33 38 48 23 28 38 64 2003 49 67 43 53 89 40 38 47 31 25 38 20 2004-63 42-57 54-14 12-30 23 2005 37 71 58 40 86 56 28 50 39 23 30 25 2006 42 55 71 50 53 70 29 39 39 20 30 30 2007 43 51 85 61 66 80 31 36 50 23 28 35 2008 29 142 65 39 89 64 23 46 43 18 23 33 2009 31 47 41 30 54 57 24 33 31 18 23 18 2010 39 55 63 57 59 64 29 38 40 23 33 30 2011 36 53 74 40 60 93 27 39 51 20 30 33 2012 52 52 88 80 67 66 37 36 53 28 28 35 2013 47 53 77 51 49 56 32 37 41 25 23 30 2014 33 49 32 47 50 44 10 12 12 25 30 25 2015 28 57 56 30 71 63 22 38 36 20 25 25 2016 27 50 41 36 54 56 21 34 28 20 23 23 1) sallittuja ylityksiä 18 kpl, verrattu 19. suurimpaan tuntiarvoon kylä kala nkylä kala 34
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Typenoksidit (NO 2 ja NO) Kuvassa 22 on esitettynä Rautionkylän, Mansikkalan ja Pelkolan mittauspisteiden typpidioksidipitoisuuksien tuulensuuntajakaumat. Kaikilla kolmella mittauspisteellä suurimmat pitoisuudet mitattiin eteläisillä tuulilla vuonna 2016. Imatran NO 2 -pitoisuuksissa ei ole vuositasolla tapahtunut merkittäviä muutoksia mittaushistorian aikana (kuva 23). Imatran liikekeskusalueella Mansikkalassa sekä Suomen ja Venäjän rajalla Pelkolassa pitoisuudet ovat olleet korkeampia kuin Rautionkylässä. Mansikkalan mittauspiste on aikaisemmin ollut liikenneperäisin mittauspisteistä, mutta myös Pelkolassa liikenteen vaikutus näkyy mittaustuloksissa (taulukko 17, kuva 23). Kuva 22: Imatran Rautionkylän, Mansikkalan ja Pelkolan mittauspisteiden typpidioksidipitoisuuksien (µg/m³) tuulensuuntajakaumat vuonna 2016. Rautionkylän tuulensuunta, tuulennopeus 0,3 m/s, pitoisuusasteikko 0-20 µg/m³. 35
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Typenoksidit (NO 2 ja NO) Kuva 23: Imatran Rautionkylän, Mansikkalan ja Pelkolan typpidioksidin vuosikeskiarvot vuosina 1992-2016. 36
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Hiukkaset... 3.2.5 Hiukkaset (PM10 ja PM2,5) Yleistä Imatran yhdyskuntailman hiukkaspitoisuuksia määritettiin hengitettävinä hiukkasina (PM10) Rautionkylässä ja Teppanalassa jatkuvatoimisilla β-säteilyn absorptioon perustuvilla mittalaitteilla sekä Mansikkalassa värähtelytaajuuden muutokseen perustuvalla mittalaitteella. Pienhiukkasia (PM 2,5) mitattiin Teppanalassa värähtelytaajuuden muutokseen perustuvalla mittalaitteella. Rautionkylässä mitattiin pienhiukkasia eli PM2,5:a jatkuvatoimisesti vuosina 2007 2009. Teppanalassa pienhiukkasten mittaukset aloitettiin vuoden 2010 alusta. Myös Imatrankoskella on mitattu pienhiukkasia vuosina 1998-1999 impaktorimenetelmään perustuvalla fraktiokeräimellä, joka jaotteli hiukkaset alle ja yli 10 µm. Kokonaisleijumaa eli TSP:tä on mitattu Imatralla Rautionkylässä ja Imatrankoskella. Rautionkylän mittaukset on tehty vuosina 1987-2009 ja Imatrankosken vuosina 1996-2009. Hengitettävät hiukkaset (PM10) ja pienhiukkaset (PM2,5) Hengitettäviä hiukkasia eli halkaisijaltaan alle 10 µm hiukkasia mitattiin vuonna 2016 jatkuvatoimisilla hiukkasmassamonitoreilla Rautionkylässä, Teppanalassa ja Mansikkalassa. Mittaukset ovat alkaneet Teppanalassa vuonna 1994 ja Mansikkalassa vuonna 1998. Rautionkylässä PM10:tä on mitattu vuosina 1995-2006 ja 2009 sekä vuoden 2010 alusta alkaen. Vuonna 2016 mitattiin Mansikkalan mittauspisteellä korkeampia PM10- pitoisuuksia kuin muilla Imatran mittauspisteillä. Ohjearvo ylittyi Mansikkalassa maaliskuussa. Suurin vuorokausiohjearvoon (70 µg/m³) verrattava toiseksi suurin vuorokausiarvo oli Rautionkylässä 50 µg/m³, Mansikkalassa 84 µg/m³ ja Teppanalassa 37 µg/m³. Vuorokausiraja-arvon numeerisarvo (50 µg/m³) ylittyi Mansikkalan mittauspisteellä 7 kertaa, Rautionkylässä 2 kertaa ja Teppanalassa ei kertaakaan. Raja-arvon numeerisarvon ylityksiä saa vuoden aikana olla 35 kertaa (taulukko 18). Teppanalan PM2,5-mittauksen osalta WHO:n antama vuorokausiohjearvo 25 µg/m³ ei ylittynyt vuonna 2016. Suomen valtioneuvoston asetuksessaan (38/2011) antama vuosiraja-arvo 25 µg/m³ ei myöskään ylittynyt vuonna 2016 vuosikeskiarvon ollessa 5 µg/m³. 37
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Hiukkaset... Taulukko 18: Imatran mittauspisteiden PM10:n ja PM2,5:n tunnusluvut vuonna 2016. Rautionkylä PM10 Mansikkala PM10 Teppanala PM10 Teppanala PM2,5 Ohjearvo/Rajaarvo (sallittu ylitysten lukumäärä) vuosikeskiarvo ja vuosiraja-arvoon 12 11 10 5 40 (PM10) verrattava arvo (µg/m³) 25 (PM2,5) suurin kuukausikeskiarvo 18 24 15 9 - (µg/m³) suurin vuorokausikeskiarvo 66 118 40 24 - (µg/m³) suurin vuorokausiohjearvoon verrattava tunnusluku (µg/m³) 1) 50 84 37 24 70 (PM10) 1) 25 (PM2,5) 3) suurin tuntikeskiarvo 179 444 185 44 - (µg/m³) vuorokausiraja-arvoon verrattava arvo eli 36. suurin vuorokausiarvo 2) (numeerisarvon 50 µg/m³ ylitysten lkm) 19 (2) 20 (7) 19 (0) - 50 (35) 2) valid-% 96 99 99 95-1) kuukausien 2. suurimmista vuorokausikeskiarvoista suurin, 2) sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa 35 kpl 3) WHO:n vuorokausiohjearvo PM2,5:lle Kuva 24: Imatran Rautionkylän, Mansikkalan ja Teppanalan mittauspisteiden PM10:n vuorokausikeskiarvot (µg/m 3 ) hiukkasmassamonitorilla mitattuna vuonna 2016. 38
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Hiukkaset... Kuva 25: Imatran mittauspisteiden PM10:n kuukausien 2. suurimmat vuorokausikeskiarvot (µg/m 3 ) vuonna 2016. Kuva 26: Imatran Teppanalan PM2,5:n vuorokausikeskiarvot (µg/m 3 ) vuonna 2016. Mansikkalan mittauspisteen hiukkaspitoisuuksia kohottaa eniten liikenteen päästöt sekä etelästä tuleva kaukokulkeuma (kuva 27). Alueella sijaitsee kaksi suurta automarkettia, kauppakeskuksia ja kerrostaloasutusta. Maaliskuussa 2016 vuorokausiohjearvon ylitys johtui keväisen hiekoitushiekan pöllyämisestä. Teppanalan mittauspisteellä hiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa läheinen Ovako Imatra Oy Ab:n terästehdas, joka sijaitsee mittauspisteestä lounaaseen (210-230 ) (kuva 28). Toinen pölypäästölähde, ZAO International Paper Svetogorskin tehtaat, sijaitsee kaakossa (noin 160 ). PM10:n ja PM2,5:n osalta 39
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Hiukkaset... ohjearvon ylityksiä ei mitattu Teppanalassa vuonna 2016. Teppanalan hiukkaspitoisuudet laskivat selvästi vuoden 1996 jälkeen, jolloin Ovako Imatran terästehtaalla otettiin käyttöön poistoilman hiukkassuodatus. Pölypäästöjen pienentyminen on näkynyt selvästi Teppanalan PM10- mittaustuloksissa (kuva 29) ja vuositasolla tulokset ovat olleet jo pitkään samaa suuruusluokkaa. Rautionkylässä suurimmat hiukkaspitoisuudet esiintyivät kaakkoisilla tuulensuunnilla (kuva 27). Vuonna 2016 kaikilla mittauspisteillä mitattiin suurimmat hiukkaspitoisuudet keväällä katupölyn vaikutuksesta. Kuva 27: Imatran Rautionkylän ja Mansikkalan mittauspisteiden PM10:n pitoisuuksien tuulensuuntajakaumat vuonna 2016. Pitoisuusasteikko 0-24µg/m 3, Rautionkylän sääaseman tuulensuunta, tuulennopeus 0,3 m/s. 40
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Hiukkaset... Kuva 28: Imatran Teppanalan mittauspisteen PM10:n ja PM2,5:n pitoisuuksien tuulensuuntajakaumat vuonna 2016. Pitoisuusasteikko 0-24 µg/m 3 (PM10) ja 0-10 µg/m 3 (PM2,5), Rautionkylän sääaseman tuulensuunta, tuulennopeus 0,3 m/s. 41
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Hiukkaset... Kuva 29: Imatran Teppanalan ja Mansikkalan mittauspisteiden PM10 vuosikeskiarvot ja suurimmat vuorokausiohjearvoon verrattavat arvot vuosina 1995 2016. 42
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Laskeuma 3.2.6 Laskeuma Yleistä Laskeumaa kerättiin Imatralla vuonna 2016 kahdessa mittauspisteessä: Rautionkylässä ja Pelkolassa sekä yhdessä vertailupisteessä Ruokolahdella Äitsaaressa. Mittaukset on aloitettu vuonna 1989. Tuulikalliossa ja Vuoksenniskalla laskeumaa on mitattu vuosina 1989-2003. Tulokset Vuoden 2016 laskeumatulokset on koottu taulukkoon 19 ja kuvaan 30. Valtioneuvoston rikkilaskeuman tavoitetaso 300 mg/m 2 ylittyi vuonna 2016 Rautionkylän ja Pelkolan mittauspisteillä. Vertailupisteessä Äitsaaressa mitattiin tavoitetasoa pienempi tulos. Rikin vuosilaskeuma oli sekä Rautionkylässä että Pelkolassa suurempi kuin Etelä-Karjalan rikkilaskeuman taustataso, 362 mg/m 3 (vuodelta 2001 2003). Äitsaaressa, laskeumien vertailupisteessä, mitattiin Kotaniemen taustatason alle olevia laskeuma-arvoja paitsi fosforin ja kalsiumin osalta, mitkä olivat kaikilla mittauspisteillä selvästi korkeampia kuin taustataso. Taulukko 19: Imatran mittauspisteiden vuosilaskeumat vuonna 2016. Tavoitetaso on valtioneuvoston antama taso rikkilaskeumalle ja taustataso on Suomen ympäristökeskuksen Kotaniemessä mittaama yhdisteen keskiarvo vuosilta 2001-2003 tai 2009-2013 (ks. s. 17) sadanta (mm) Rautionkylä Pelkola Äitsaari Tavoite-/ Taustataso 703 689 562 - ph 6,3 6,5 6,3 -/5,4 johtokyky (µs/m) 1,2 1,9 1,1 -/1,2 kokonaisrikki 366 621 279 300/362 (mg/m²/a) Kalsium 996 944 679 -/254 (mg/m²/a) kokonaisfosfori 38 39 28 -/12,4 (mg/m²/a) kokonaistyppi 495 386 366 -/562 (mg/m²/a) kokonaislaskeuma (mg/m²/a) 17 747 12 042 7333-43
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Laskeuma Kuva 30: Imatran mittauspisteiden vuoden 2016 vuosilaskeuma-arvot. 44
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Laskeuma Kuvissa 31-33 on graafisesti esitetty Imatran alueen Rautionkylän ja Pelkolan sekä vertailupisteen Äitsaaren laskeumapisteiden tuloksia vuosilta 1990-2016. Imatran mittauspisteiden laskeumakuormitus on pienentynyt vuoden 1990 jälkeen. Laskeuman taustatasona on tässä raportissa käytetty Suomen ympäristökeskuksen itäisen Suomen Kotaniemen sadeveden tausta-aseman laskeumatuloksia vuosilta 2001 2013. Rikkilaskeumatrendi on ollut 1990-luvun alun ajan laskeva ja on vuoden 1997 jälkeen tasaantunut vaihdellen vuosittain tavoitetason molemmin puolin. Rikkilaskeuma on kuitenkin Pelkolassa ollut viimeisen viiden vuoden ajan tavoitetasoa korkeampi. Fosforilaskeuma on ollut kaikilla mittauspisteillä yli taustatason (12,4 mg/m²/a) koko verkon mittaushistorian ajan. Vuosittainen vaihtelu on myös ollut suurta. Kokonaistyppilaskeuma on ollut vuoden 1993 jälkeen Etelä-Karjalan taustatason (562 mg/m²/a) tuntumassa. Myös typpilaskeuman osalta on vuosittain ollut suuriakin vaihteluita kaikilla mittauspisteillä. Vuonna 2016 typpilaskeumataso oli metsämaiden kriittisen kuormitustason vaihteluvälissä (300-600 mg/m²/a) kaikilla kolmella mittauspisteellä. Fosfori- ja typpilaskeuman osalta vuosittaista suurta vaihtelua ovat aiheuttaneet mm. kaukokulkeuman, metsäpalojen ja voimakkaiden siitepölykausien vaikutus. Laajoja metsäpaloja esiintyi mm. vuosina 2006 ja 2010 ja viimeisimmät koivun voimakkaat siitepölyvuodet sattuivat vuosille 2012 ja 2014. Kuva 31: Imatran mittauspisteiden rikkilaskeuma vuosina 1990-2016. 45
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Laskeuma Kuva 32: Imatran mittauspisteiden kalsiumlaskeuma ja laskeuman johtokyky sekä ph vuosina 1990-2016. 46
IMATRAN ILMANLAATU 2016: Laskeuma Kuva 33: Imatran mittauspisteiden fosfori- ja typpilaskeumat vuosina 1990-2016. 47
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) 3.3 LAPPEENRANNAN ILMANLAATUTULOKSET VUONNA 2016 3.3.1 Ilmanlaatu ilmanlaatuindeksin mukaan Lappeenrannassa vuonna 2016 Ilmanlaatuindeksiä määritettiin sen mukaan, mitä komponentteja mittauspisteillä mitattiin. Indeksin määrityksessä mukana olevat komponentit olivat hengitettävät hiukkaset eli PM10, pienhiukkaset eli PM2.5, haisevat rikkiyhdisteet eli TRS, rikkidioksidi eli SO 2 ja typpidioksidi eli NO 2. Lappeenrannan keskustassa indeksiä määritettiin TRS:n, NO 2 :n, PM10:n ja PM2,5:n pitoisuuksien mukaan. Lauritsalan mittauspisteellä indeksiä määritettiin TRS:n ja PM10:n pitoisuuksien mukaan. Joutsenon keskustan indeksiä määritettiin TRS:n, SO 2 :n ja PM10:n mukaan. Lappeenrannan keskustassa ilmanlaatu oli vuonna 2016 vuorokausi-indeksillä arvioituna 80 % hyvää, 16 % tyydyttävää, 3 % välttävää ja 1 % huonoa. Lauritsalan ilmanlaatu oli vuoden 2016 aikana 94 % hyvää, alle 6 % tyydyttävää ja alle 1 % välttävää. Joutsenon keskustassa ilmanlaatu oli 90 % hyvää, 9 % tyydyttävää ja 1% välttävää. Eniten ilmanlaatua heikensi Lappeenrannassa voimakas kevätpölykausi, joka kesti maaliskuun puolestavälistä huhtikuun loppuun. Kuva 34: Ilmanlaatu ilmanlaatuindeksin mukaan Lappeenrannan keskustassa, Lauritsalassa ja Joutsenon keskustassa vuonna 2016 48
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) 3.3.2 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Yleistä Haisevia rikkiyhdisteitä eli TRS - yhdisteitä mitattiin Lappeenrannassa vuonna 2016 viidessä mittauspisteessä: Lappeenrannan keskustassa, Tirilässä, Lauritsalassa, Pulpilla ja Joutsenon keskustassa. Tirilän mittaukset on aloitettu vuonna 1989, Lauritsalassa 1994, Pulpilla 1990 ja Joutsenon keskustassa 2011. Lappeenrannan keskustassa TRS-mittaus aloitettiin uudelleen 1.4.2013. Lappeenrannan keskustassa on mitattu TRS:ää myös vuosina 1995 2008, Ihalaisessa mitattiin TRS:ää vuosina 2006 2015 ja Joutsenon palolaitoksella vuosina 1991-2011. Tulokset Vuonna 2015 Lappeenrannan suurimmat TRS pitoisuudet mitattiin Tirilässä ja Pulpilla (taulukko 20, kuvat 36 ja 38). Taulukko 20: Lappeenrannan mittauspisteiden TRS - yhdisteiden tunnusluvut vuonna 2016. Yli 3 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja pidetään hajutunteina. Valid-% = ajallinen edustavuus. vuosikeskiarvo (µg(s)/m³) Lpr:n keskusta Tirilä Laurit sala Pulp Joutsenon keskusta 1 1 0 1 1 suurin kuukausikeskiarvo (µg(s)/m³) 1 2 1 2 2 suurin vuorokausikeskiarvo (µg(s)/m³) 3 18 7 10 8 suurin vuorokausiohjearvoon verrattava tunnusluku 1) (µg(s)/m³) 2 6 4 9 5 10 % vuorokausikeskiarvoista > 10 µg(s)/m³ (yli 10 µg(s)/m³ vuorokausiarvojen lukumäärä), (vrk) suurin tuntikeskiarvo (µg(s)/m³) % tuntikeskiarvoista > 10 µg(s)/m³ (yli 10 µg/m³ tuntiarvojen lukumäärä), (kpl) % tuntikeskiarvoista yli 3 µg(s)/m³, % (yli 3 µg/m³ tuntikeskiarvojen lkm), (kpl) valid-% 0,0 (0) 0,5 (2) 0,0 (0) 0,0 (0) 0,0 (0) 23 163 155 63 52 0,03 (3) 0,5 (46) 1) kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista suurin 0,4 (37) 2,2 (196) 0,2 (18) 1,5 (136) 0,6 (49) 2,4 (210) 0,2 (21) 1,4 (126) 100 100 98 97 98 Ohje- arvo 49
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Kuva 35: Tirilän Ja Lauritsalan mittauspisteiden TRS - yhdisteiden vuorokausiarvot vuonna 2016. Pitoisuus µg(s)/m³ Kuva 36: Pulpin ja Joutsenon keskustan mittauspisteiden TRS - yhdisteiden vuorokausiarvot vuonna 2016. Pitoisuus µg(s)/m³ 50
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Kuva 37: Tirilän, Lauritsalan, Pulpin ja Joutsenon keskustan mittauspisteiden TRS - yhdisteiden pitoisuuskeskiarvojen tuulensuuntajakauma sektoreittain vuonna 2016. Armilan tuulensuunta, tuulennopeus 0,3 m/s. Pitoisuusasteikko 0-6 µg(s)/m³ 51
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Kuva 38: Lappeenrannan mittauspisteiden TRS-yhdisteiden toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot ja 99 % - tuntiarvot vuonna 2016 Vuonna 2016 haisevien rikkiyhdisteiden ohjearvo 10 µg(s)/m 3 (kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo) ei ylittynyt millään Lappeenrannan mittauspisteistä (kuva 38). Suurin ohjearvoon verrattava arvo oli Pulpilla 9 µg(s)/m³, Tirilässä 6 µg(s)/m³, Joutsenon keskustassa 5 µg(s)/m³, Lauritsalassa 4 µg(s)/m³ ja Lappeenrannan keskustassa 2 µg(s)/m³. Tirilässä mitattiin yli 10 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja 0,4 % ajasta eli 37 tuntia, Lauritsalassa 0,2 % ajasta eli 18 tuntia, Lappeenrannan keskustassa 0,03 % ajasta eli 3 tuntia, Pulpilla 0,6 % ajasta eli 49 tuntia ja Joutsenon keskustassa 0,2 % ajasta eli 21 tuntia (taulukko 20). Vuonna 2016 Lauritsalan pitoisuustaso oli alhaisempi kuin edellisenä vuotena ja Pulpilla korkeampi kuin edellisenä vuotena. TRS - pitoisuudet Lappeenrannassa ovat pienentyneet huomattavasti 20 vuoden takaisista tasoista (kuvat 39-40). 52
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Kuva 39: Tirilän ja Lauritsalan mittauspisteiden TRS - yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 10 µg(s)/m³ ylitysosuudet (%) vuosina 1989 2016 Kuva 40: Pulpin ja Joutsenon keskustan mittauspisteiden TRS - yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 10 µg(s)/m³ ylitysosuudet (%) vuosina 1990 2016 53
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Rikkidioksidi (SO 2 ) 3.3.3 Rikkidioksidi (SO 2 ) Yleistä Rikkidioksidia mitattiin Lappeenrannassa vuonna 2016 neljällä mittauspisteellä: Tirilässä, Pulpilla, Joutsenon keskustassa ja vuonna 2016 alkaen myös Ihalaisessa. Tirilässä rikkidioksidin mittaus aloitettiin vuonna 1989, Pulpilla 1990 ja Joutsenon keskustassa marraskuussa 2012. Lappeenrannan keskustassa on mitattu rikkidioksidia 1995 31.3.2013, Lauritsalassa 1994 2007 ja Joutsenon palolaitoksella 1991-2011. SO 2 - päästölähteet Lappeenrannassa ovat paikallinen teollisuus ja kaukokulkeuma. Tulokset Rikkidioksidipitoisuudet olivat Lappeenrannan mittauspisteissä alle valtioneuvoston ohje- ja raja-arvojen vuonna 2016. Vuonna 2016 eniten kohonneita pitoisuuksia mitattiin Pulpilla, ja suurimmat pitoisuudet olivat 8-14 % ohjearvoista (taulukot 21 ja 22, kuva 41). Taulukko 21: Lappeenrannan mittauspisteiden rikkidioksidin tunnusluvut vuonna 2016. Valid- % = ajallinen edustavuus Tirilä Joutsenon keskusta Pulp Ihalainen Ohjearvo/ Raja-arvo (sallittujen ylitysten lukumäärä) vuosikeskiarvo (µg/m³) 1 1 1 2 20 3) /- suurin vuorokausiohjearvoon verrattava 4 7 11 7 80/- tunnusluku 1 ) (µg/m³) suurin vuorokausikeskiarvo (µg/m³) 6 7 27 10 - suurin tuntiohjearvoon verrattava tunnusluku 2 ) (µg/m³) 6 11 20 16 250/- suurin tuntiarvo (µg/m³) 22 70 280 110 - tuntiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m³) 4), numeerisarvon ylitysten lukumäärä (kpl) vuorokausiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m³) 5), numeerisarvon ylitysten lukumäärä (kpl) 5 (0) 4 (0) 10 (0) 5 (0) valid - % 96 94 99 100-16 (0) 7 (0) 13 (0) 6 (0) -/350 (24) -/125 (3) 1) suurin kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista, 2) suurin kuukausien tuntikeskiarvojen 99 % - arvoista, 3) vuosiohjearvo kasvillisuusvaikutusten perusteella, 4) 25. suurin tuntikeskiarvo, 5) 4. suurin vuorokausiarvo 54
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Rikkidioksidi (SO 2 ) Kuva 41: Lappeenrannan mittauspisteiden rikkidioksidin kuukausikeskiarvot ja 99 % - tuntikeskiarvot vuonna 2016 (µg/m 3 ) 55
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Rikkidioksidi (SO 2 ) Kuva 42: Joutsenon keskustan, Tirilän, Pulpin ja Ihalaisen mittauspisteiden rikkidioksidin vuorokausikeskiarvot vuonna 2016 (µg/m 3 ) Kuva 43: Joutsenon keskustan, Tirilän, Pulpin ja Ihalaisen rikkidioksidin pitoisuuskeskiarvojen tuulensuuntajakauma sektoreittain vuonna 2016 (µg/m 3 ). Armilan sääaseman tuulensuunta, tuulennopeus 0,3 m/s. Pitoisuusasteikko 0-3 µg/m³ 56
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Rikkidioksidi (SO 2 ) Lappeenrannan mittauspisteiden rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet alle valtioneuvoston ohje- ja rajaarvojen yli 20 vuoden ajan. Rikkidioksidin pitoisuudet olivat Lappeenrannassa vuonna 2016 hiukan pienempiä kuin edellisenä vuotena (kuva 44, taulukko 22). Kuva 44: Tirilän ja Pulpin mittauspisteiden rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % - tuntikeskiarvot vuosina 1989 2016. Lappeenrannan keskustan rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % -tuntikeskiarvot vuosina 1996 2012. Lappeenrannan keskustan rikkidioksidin mittaukset loppuivat 31.3.2013. 57
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Rikkidioksidi (SO 2 )... Taulukko 22: Lappeenrannan mittauspisteiden rikkidioksidipitoisuudet suhteessa ohje- ja raja-arvoihin (%) vuosina 1996-2016 Vuosi tuntiohjearvosta % vuorokausi-ohjearvosta % tuntiraja-arvosta % 1) vrk-raja-arvosta % 2) Lpr:n keskus ta Tiri lä Laurit sala Pulp Joutse non kesku sta Ihalai nen Lpr:n keskus ta Tirilä Laurit sala Pulp Joutse non kesku ta 1996 14 14 15 20 19 28 29 30 1997 7 9 19 30 13 13 15 23 1998 7 12 65 18 11 19 100 25 1999 10 8 8 26 18 14 15 24 2000 4 8 8 14 9 10 11 16 2001 6 8 8 36 13 19 19 38 18 18 2002 13 15 10 20 21 15 11 19 7 9 2003 10 7 8 16 13 16 19 24 6 5 6 10 10 7 10 14 2004 7 7 6 11 10 10 10 19 5 5 5 5 6 7 6 6 2005 9 6 6 6 10 9 10 13 6 5 5 5 7 6 6 8 2006 8 10 9 15 18 19 16 24 5 6 6 10 10 10 10 15 2007 4 7 7 14 6 13 9 15 3 6 4 10 4 8 6 8 2008 6 5 12 44 10 9 8 34 4 4 4 20 5 5 5 22 2009 4 4 24 6 8 19 2 3 17 4 3 12 2010 7 5 11 9 11 13 4 4 8 6 6 10 2011 6 6 27 10 11 45 4 4 12 6 6 6 2012 7 7 15 14 11 13 5 4 9 8 7 10 2013 4 12 5 5 13 6 3 6 3 3 8 6 2014 6 10 5 6 9 8 3 7 3 4 6 6 2015 4 9 7 6 28 5 3 7 4 2 13 3 2016 2 8 4 6 5 14 9 9 1 5 3 4 3 6 4 5 1) 25. suurin tuntikeskiarvo, voimaan 15.8.2001, 2) 4. suurin vrk-keskiarvo, voimaan 15.8.2001 Ihal ai nen Lpr:n keskus t Tiri lä Laurit sala Pulp Joutse non kesku sta Ihalai nen Lpr:n keskust Tirilä Lau ritsa la Pulp Joutse non kesku sta Ihalai nen 58
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Typenoksidit (NO 2 ja NO) 3.3.4 Typenoksidit (NO 2 ja NO) Yleistä Typenoksideja mitattiin Lappeenrannassa vuonna 2016 kolmessa mittauspisteessä: Lappeenrannan keskustassa, Ihalaisessa ja Pulpilla. Lauritsalassa on mitattu typenoksideja 1994 2013 ja Tirilässä 2011-2015. Lappeenrannan keskustassa typenoksidimittaukset aloitettiin vuonna 1995, Ihalaisessa 2009 ja Pulpilla 2014. Keskeinen typenoksidien päästölähde Lappeenrannassa on liikenne. Tulokset Lappeenrannan mittauspisteiden typenoksidien vuoden 2016 tunnusluvut on koottu taulukkoon 23. Taulukko 23: Lappeenrannan mittauspisteiden typenoksidien (NO ja NO 2 ) vuositunnusluvut vuonna 2016 (µg/m³ ) Ohje- Lpr:n keskusta Pulp Ihalainen arvo/ Rajaarvo NO NO 2 NO NO 2 NO NO 2 vuosikeskiarvo (µg/m³) 5 10 3 8 8 12 suurin kuukausikeskiarvo (µg/m³) suurin vuorokausikeskiarvo (µg/m³) suurin vuorokausiohjearvoon verrattava tunnusluku 1) µg/m³) NO 2 +NO =30/- 12 16 5 12 8 22-55 38 18 29 149 64-37 26 50 70/- suurin tuntikeskiarvo (µg/m³) 452 124 154 73 480 123 - suurin tuntiohjearvoon verrattava tunnusluku 2) 69 50 99 (µg/m³) 150/- tuntiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m³) 3), numeeris-arvon ylitysten 69 (0) 48 (0) 91 (0) -/200 (18) lkm (kpl) vuosiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m³) 4) 10 8 12 -/40 valid-% 100 100 96 1) suurin kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista, 2 ) suurin kuukausien 99 % - tuntikeskiarvoista, 3) 19. suurin tuntiarvo, 4) vuosikeskiarvo 59
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Typenoksidit (NO 2 ja NO) NO x vuosikeskiarvo (NO 2 +NO) oli Lappeenrannan keskustassa 15 µg/m³, Ihalaisessa 20 µg/m³ ja Pulpilla 11 µg/m³. Valtioneuvosto on päätöksessään (480/96) antanut kasvillisuusvaikutusten perusteella typenoksideille yhteisen vuosiohjearvon 30 µg/m³ (NO 2 + NO = 30 µg/m³). Kasvillisuusvaikutteinen ohjearvo ei ylittynyt millään Lappeenrannan mittauspisteellä. Kokonaistyppitasosta typpimonoksidia oli Lappeenrannan keskustassa 33 %, Ihalaisessa 40 % ja Pulpilla 27 %. Taulukko 24: Lappeenrannan mittauspisteiden NO 2 -pitoisuudet verrattuina ohjearvoihin ja raja - arvoihin vuosina 1996-2016 Vuosi tuntiohjearvosta % vuorokausiohjearvosta % tuntiraja-arvosta % 1) vuosiraja-arvosta % 1) Lpr kesk Laurit sala Ihala inen Tiri lä Pulp Lpr kesk Laurit sala Ihala inen Tiri lä Pulp Lpr kesk Laurit sala Ihala inen Tirilä Pulp Lpr kesk Laurit sala Ihalai nen Tirilä Pulp 1996 47-81 - 1997 49 57 50 43 1998 75 75 80 100 1999 50 57 70 46 2000 43 42 59 46 2001 44 61 47 74 33 38 2002 68 52 61 67 45 35 2003 67 107 73 93 43 56 43 38 2004 a) 55 49 60 51 42 39 43 35 2005 45 53 54 63 36 36 40 30 2006 b) 44 50 46 50 33 33 38 33 2007 47 51 50 59 39 41 38 33 2008 c) 53 66 64 73 39 42 35 30 2009 d) 39 37 47 53 46 70 31 31 33 30 28 40 2010 47 51 65 71 69 70 37 35 48 35 33 45 2011 e) 50 33 63 36 56 47 77 33 34 24 46 27 33 28 38 20 2012 56 52 63 51 60 60 89 57 39 37 47 35 35 33 40 28 2013 50 52 61 51 39 51 61 44 36 34 45 36 30 25 38 23 2014 39 56 41 27 43 71 49 26 30 41 28 17 28 35 20 20 2015 58 67 44 29 60 90 49 33 36 48 30 20 25 30 20 18 2016 46 66 33 53 71 37 35 46 24 25 30 20 1) voimaan 15.8.2001, a) tuloksia Lauritsalasta vain 67 %, b)tuloksia Lauritsalasta vain 59 % c) tuloksia Lauritsalasta vain 77 % d) tuloksia Ihalaisesta vain 30 %, e) tuloksia Lauritsalasta vain 54 %, Tirilästä vain 73 % Lappeenrannan mittauspisteiden typpidioksidin pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- eikä raja-arvoja vuonna 2016. Vuoden 2016 ohjearvoon verrattavat pitoisuudet olivat Pulpilla hiukan suurempia kuin edellisenä vuotena, ja Lappeenrannan keskustassa ja Ihalaisessa hiukan pienempiä kuin edellisenä vuotena. Ihalaisen mittauspisteellä mitattiin Lappeenrannan korkeimmat typpidioksidin pitoisuudet. 60
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Typenoksidit (NO 2 ja NO) Kuva 45: Lappeenrannan keskustan ja Ihalaisen mittauspisteiden NO2 - vuorokausikeskiarvot vuonna 2016 (µg/m³) Kuva 46: Lappeenrannan keskustan, Pulpin ja Ihalaisen mittauspisteiden NO 2 -pitoisuuskeskiarvojen tuulensuuntajakauma sektoreittain vuonna 2016. Armilan tuulensuunta, tuulennopeus 0,3 m/s. Pitoisuusasteikko 0-20 µg/m 3 61
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Typenoksidit (NO 2 ja NO) Kuva 47: Lappeenrannan mittauspisteiden NO 2 - kuukausikeskiarvot ja NO 2 - tuntiohjearvoon (99 % - tuntiarvot) verrattavat tunnusluvut vuonna 2016 (µg/m³) 62
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Typenoksidit (NO 2 ja NO) Kuva 48: Lappeenrannan mittauspisteiden NO 2 - vuosikeskiarvot ja 99 %:n suurimmat tuntiarvot vuosina 1994-2016 (µg/m 3 ) 63
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Hiukkaset 3.3.5 Hiukkaset (PM10 ja PM2,5) Yleistä Lappeenrannassa yhdyskuntailman hiukkaspitoisuuksia mitattiin vuonna 2016 hengitettävinä hiukkasina (PM10) ja pienhiukkasina (PM2,5). PM10:ä mitattiin jatkuvatoimisilla hiukkasmonitoreilla Lappeenrannan keskustassa, Lauritsalassa, Ihalaisessa ja Joutsenon keskustassa. Lappeenrannan keskustan PM10-mittaukset aloitettiin vuonna 1996 ja Joutsenon keskustassa vuonna 1997. Lauritsalan ja Ihalaisen PM10-mittaukset aloitettiin vuonna 2006. PM2,5-mittaukset alkoivat Lappeenrannan keskustassa ja Tirilässä vuonna 2008. Pulpilla PM2,5 mittaukset alkoivat vuonna 2014. PM2,5:tä mitataan Lappeenrannan mittauspisteillä jatkuvatoimisilla hiukkasmonitoreilla. Kokonaisleijumaa eli TSP:tä on mitattu tehokeräysmenetelmällä Lappeenrannan keskustassa 1995 2008, Lauritsalassa 1994-2007, Ihalaisessa 1991-2006, Mäntylässä 1986 2007, Pulpilla 1990-2010 ja Joutsenon Energia Oy:n pihassa 1990-1997. Hengitettävät hiukkaset (PM10) Vuoden 2016 katupölyjakso kesti maaliskuusta huhtikuulle. PM10:n vuorokausiohjearvo 70 µg/m³ ylittyi Lappeenrannan keskustan ja Ihalaisen mittauspisteillä maaliskuussa ja huhtikuussa. Joutsenon keskustassa ja Lauritsalassa ohjearvo ei ylittynyt (kuva 49). Vuoden 2016 aikana vuorokausiraja-arvon numeerisarvo 50 µg/m³ ylittyi Lappeenrannan keskustassa 13 kertaa, Ihalaisessa 13 kertaa, Lauritsalassa yhden kerran ja Joutsenon keskustassa kolme kertaa. Vuonna 2016 Lappeenrannan mittauspisteiden raja-arvon numeerisarvon ylitysten lukumäärä oli suurempi kuin edellisenä vuotena paitsi Lauritsalassa, jossa mittalaite ei toiminut huhtikuussa. Varsinainen PM10:n raja-arvo ei ylittynyt vuonna 2016, koska raja-arvon numeerisarvo saa ylittyä 35 kertaa vuodessa. Raja-arvon numeerisarvon ylitysten lukumäärät vaihtelevat suuresti eri vuosina riippuen sääolosuhteista, levitetyn hiekan määrästä ja hiekoitushiekan poiston onnistumisesta (kuva 51). Raja-arvoon 50 µg/m³ verrattava arvo oli Lappeenrannan keskustassa 28 µg/m³, Lauritsalassa 17 µg/m³, Ihalaisessa 27 µg/m³ ja Joutsenon keskustassa 21 µg/m³ (36. suurin vrk-keskiarvo). 64
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Hiukkaset Taulukko 25: Lappeenrannan mittauspisteillä hiukkasmassamonitorilla mitatut PM10 - tunnusluvut 2016 Lappeenrannan keskusta Lauritsala *) Ihalainen Joutsenon keskusta Ohjearvo/ raja-arvo (sallittuja ylityksiä) vuosikeskiarvo (µg/m³) 16 10 15 12 - suurin kuukausikeskiarvo (µg/m³) 35 15 34 20 - suurin vuorokausikeskiarvo 188 64 214 57 - (µg/m³) suurin vuorokausiohjearvoon verrattava tunnusluku 1) 109 33 87 43 70/- (µg/m³) 98 % - vuorokausikeskiarvo 71 29 76 41 - (µg/m³) suurin tuntikeskiarvo (µg/m³) 653 314 1967 259 - vrk-raja-arvoon verrattava tunnusluku 2), numeerisarvon ylitysten 28 (13) 17 (1) 27 (13) 21 (3) -/50 (35) lkm (kpl) vuosiraja-arvoon 3) verrattava tunnusluku 16 10 15 12 -/40 valid-% 94 98 100 95-1) kuukausien 2. suurimmista vuorokausikeskiarvoista suurin, 2) 36. suurin vrk-arvo ulkoilman lämpötilassa, 3)vuosikeskiarvo, *)laite ei toiminut huhtikuussa 2016 Kuva 49: Lappeenrannan keskustan, Lauritsalan, Ihalaisen ja Joutsenon keskustan PM10 - kuukausikeskiarvot ja kuukausien 2. suurimmat vuorokausikeskiarvot vuonna 2016 (µg/m³) 65
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Hiukkaset Vuonna 2016 PM10:n ohjearvoon verrattavat pitoisuudet olivat Lappeenrannan mittauspisteillä pienempiä kuin edellisenä vuotena (kuva 53). Vuorokausiohjearvo 70 µg/m³ on ylittynyt Lappeenrannan keskustassa joka vuosi kevätpölyjen aikana paitsi 1996, jolloin mittaukset alkoivat vasta kesäkuussa (kuva 53). Rajaarvo ei ole ylittynyt millään Lappeenrannan mittauspisteillä. Kuva 50: Lappeenrannan keskustan, Ihalaisen ja Joutsenon keskustan mittauspisteiden PM10 - vuorokausikeskiarvot vuonna 2016, µg/m³ Kuva 51: Lappeenrannan hiukkasmittauspisteiden PM10 - raja-arvon numeerisarvon 50 µg/m³ ylitysten lukumäärät 1997 2016, µg/m³ 66
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Hiukkaset Kuva 52: Lappeenrannan hiukkasmittauspisteiden PM10 - pitoisuuskeskiarvojen tuulensuuntajakauma sektoreittain vuonna 2016. Armilan tuulensuunta, tuulennopeus 0,3 m/s. Pitoisuusasteikko 0-24 µg/m³. Kuva 53: Lappeenrannan hiukkasmittauspisteiden PM10 - vuosikeskiarvot ja suurimmat kuukausien toisiksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista vuosina 1996-2016. *) Lpr:n keskustasta tuloksia vuodelta 1996 ja 2002 vain 7 kk:lta, **) Lauritsalan mittalaite ei toiminut huhtikuussa 2016 67
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Hiukkaset Kalsiumkloridin käyttö Lappeenrannan keskustassa katupölyjaksolla Kuva 54: Lappeenrannan keskustan suurimmat PM10 - vuorokausikeskiarvot ja tuntikeskiarvot 2008 2016, µg/m³ Lappeenrannan keskustan alueella on levitetty kalsiumkloridia katupölykauden hiukkaspitoisuuksien vähentämiseksi vuodesta 2011 alkaen. Vuoden 2016 katupölyajanjakso kesti maaliskuusta huhtikuuhun. Yli 50 µg/m³ PM10:n ylityksiä mitattiin Lpr:n keskustassa enemmän kuin edellisinä vuotena. Lappeenrannan keskustassa vuorokausiraja-arvon 50 µg/m³ numeerisarvo ylittyi 5. eniten verrattuna Suomen muihin PM10 - mittauspisteisiin. Kuva 55: Etelä-Karjalan PM10 - mittauspisteiden yli 50 µg/m³ vuorokausikeskiarvojen määrä verrattuna Suomen muihin PM10- mittauspisteiden yli 50 µg/m³ ylitysvuorokausien määrään vuonna 2016. Lähteenä Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaalin tarkistamattomat mittaustulokset. 68
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Hiukkaset Pienhiukkaset (PM2,5) Lappeenrannassa mitattiin pienhiukkasia (PM2,5) Lappeenrannan keskustassa, Tirilässä ja Pulpilla. Pienhiukkasten mittaus alkoi Lappeenrannan keskustassa ja Tirilässä vuonna 2008, Pulpilla vuonna 2014. Vuonna 2016 suurimmat pienhiukkasten pitoisuudet mitattiin tammikuussa kovien pakkasten ja eteläkaakkoistuulten aikana. WHO:n vuorokausiohjearvo ei ylittynyt vuonna 2016 Lappeenrannan mittauspisteillä. Korkein vuorokausiarvo oli Lappeenrannan keskustassa 76 %, Tirilässä 88 % ja Pulpilla 76 % WHO:n ohjearvosta. Valtioneuvoston vuosiraja-arvo 25 µg/m³ ei ylittynyt Lappeenrannan PM2.5 mittauspisteillä vuonna 2016. Taulukko 26: Lappeenrannan keskustan mittauspisteen hiukkasmassamonitorilla mitatut PM2,5 tunnusluvut 2016 Lappeenrannan keskusta Tirilä Pulp WHO:n ohjearvo/ valtioneuvoston raja-arvo vuosikeskiarvo (µg/m³) 6 7 7 -/25 suurin kuukausikeskiarvo (µg/m³) 9 11 9 - suurin vuorokausikeskiarvo (µg/m³) 19 22 19 - suurin WHO:n vuorokausiohjearvoon verrattava tunnusluku 1) 19 22 19 25/- (µg/m³) suurin tuntikeskiarvo (µg/m³) 47 146 58 - valid-% 97 99 92-1) kuukauden suurin vrk-arvo Kuva 56: Lappeenrannan keskustan, Tirilän ja Pulpin PM2,5 - vuorokausikeskiarvot vuonna 2016, µg/m³ 69
LAPPEENRANNAN ILMANLAATU 2016: Hiukkaset Kuva 57: Tirilän, Lappeenrannan keskustan ja Pulpin PM2,5 - pitoisuuskeskiarvojen tuulensuuntajakauma sektoreittain vuonna 2016. Armilan tuulensuunta, tuulennopeus 0,3 m/s. Pitoisuusasteikko 0-10 µg/m³. 70
LAPPENRANNAN ILMANLAATU 2016: Laskeuma 3.3.6 Laskeuma Yleistä Laskeumaa tutkittiin Lappeenrannassa vuonna 2016 kolmelta mittauspisteeltä: Ihalaisesta, Tirilästä ja Pulpilta. Laskeumaa on määritetty Ihalaisessa ja Tirilässä vuodesta 1993 alkaen, Pulpilla vuodesta 1990 alkaen. Laskeumaa on määritetty myös Vehkataipaleelta 1993-2003, Lappeenrannan keskustasta 1998-2003, Joutsenon koulukeskuksesta 1990-2003, Joutsenon neuvolalta 2003-2006, Joutsenon varikolta 2006-2010, Korvenkylästä 1990-2010 ja Kangassaaresta 1990-2010. Taustalaskeumapisteenä käytettiin vuonna 2016 Ruokolahden Äitsaaren laskeumapistettä. Sadeveden laskeumaan vaikuttavat paikalliset päästölähteet kuten mineraalien louhinta ja jalostus, puunjalostusteollisuus sekä liikenne. Myös kaukokulkeumalla on vaikutusta sadeveden laatuun. Tulokset Vuoden 2016 vuosilaskeumat on esitetty taulukossa 27 ja kuvassa 58. Rikkilaskeuman tavoitetaso ylittyi Ihalaisen, Tirilän ja Pulpin mittauspisteillä. Laskeumista määritetyt komponentit olivat pääsääntöisesti suurempia kuin Etelä-Karjalan taustataso. Taulukko 27: Lappeenrannan mittauspisteiden vuosilaskeumat vuonna 2016. Etelä-Karjalan taustatasona on käytetty Suomen ympäristökeskuksen Kotaniemen sadeveden mittauspisteen keskiarvoja vuosilta 2001 2013, rikki- ja kalsiumlaskeuman osalta on käytetty keskiarvoja vuosilta 2001-2003 Äitsaari Ihalainen Tirilä Pulp Tavoite/ Taustataso sadanta (mm) 562 681 800 644 -/- ph 6.3 6.8 6.5 6.3 -/5.4 johtokyky (ms/m) 1.1 2.5 1.4 1.6 -/1.2 kokonaisrikki (mg/m²/a) 279 443 362 403 300/362 kalsium (mg/m²/a) 679 2 390 1 249 978 -/254 kokonaisfosfori (mg/m²/a) 28 48 36 52 -/12,4 kokonaistyppi (mg/m²/a) 366 654 469 565 -/562 kiintoaine (mg/m²/a) 1 752 5 697 4 127 1 646 -/- kokonaislaskeuma (mg/m²/a) 7 333 17 341 12 359 8 719 -/- 71
LAPPENRANNAN ILMANLAATU 2016: Laskeuma Kuva 58: Lappeenrannan mittauspisteiden vuosilaskeumat vuonna 2016 72
LAPPENRANNAN ILMANLAATU 2016: Laskeuma Kuva 59: Lappeenrannan mittauspisteiden rikin, kalsiumin ja ph:n vuosilaskeumat 1993-2016 73
LAPPENRANNAN ILMANLAATU 2016: Laskeuma Kuva 60: Lappeenrannan mittauspisteiden laskeuman kokonaisfosforin, kokonaistypen ja johtokyvyn vuosilaskeumat 1993-2016 74
SVETOGORSKIN ILMANLAATU 2016: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) 3.4 SVETOGORSKIN ILMANLAATUTULOKSET VUONNA 2016 3.4.1 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Yleistä Haisevia rikkiyhdisteitä mitattiin Svetogorskissa vuonna 2016 yhdessä mittauspisteessä. Mittauspiste on sijainnut Svetogorskin Complex hotellin parkkipaikalla 22.2.2007 alkaen. Mittaukset ovat alkaneet Svetogorskissa vuonna 1990. Vuosina 1994-1995 mittauksia ei voitu suorittaa laite- ja tulliongelmien vuoksi. Myös vuosina 1996 ja 1997 tuloksia on vain osalta vuodelta. Vuodesta 1998 lähtien mittaukset ovat jatkuneet lähes yhtäjaksoisesti. Tulokset Vuoden 2016 TRS - tunnusluvut on koottu taulukkoon 28. Suomen valtioneuvoston vuorokausiohjearvo 10 µg(s)/m³ ylityi vuonna 2016 helmikuussa ja marraskuussa. Yli 10 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin 419 tunnin aikana eli 4,8 % mittausajasta. Taulukko 28: Svetogorskin TRS - tunnusluvut vuonna 2016. Yli 3 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja pidetään hajutunteina. Svetogorsk Ohjearvo vuosikeskiarvo (µg(s)/m³) 2 - suurin kuukausikeskiarvo (µg(s)/m³) 3 - suurin vuorokausikeskiarvo (µg(s)/m³) 17 - suurin vuorokausiohjearvoon verrattava tunnusluku 1) (µg(s)/m³) % vuorokausikeskiarvoista yli 10 µg(s)/m³, (yli 10 µg/m³ vrk-keskiarvojen lkm) (kpl) suurin tuntikeskiarvo (µg(s)/m³) % tuntikeskiarvoista yli 10 µg(s)/m³, (yli 10 µg(s)/m³ tuntikeskiarvojen lkm) (kpl) % tuntikeskiarvoista yli 3 µg(s)/m³, (yli 3 µg(s)/m³ tuntikeskiarvojen lkm) (kpl) 14 10 1,6 (6) 54-4,8 (419) 13,4 (1174) valid-% 97-1) kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista suurin - - 75
SVETOGORSKIN ILMANLAATU 2016: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Kuva 61: Svetogorskin TRS - yhdisteiden vuorokausikeskiarvot 2016, µg(s)/m³ Kuva 62: Svetogorskin TRS - yhdisteiden 99 % - tuntiarvot ja kuukausien toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot vuonna 2016 (µg(s)/m 3 ) 76
SVETOGORSKIN ILMANLAATU 2016: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Kuva 63: Svetogorskin mittauspisteen TRS - yhdisteiden pitoisuuskeskiarvojen tuulensuuntajakauma sektoreittain vuonna 2016. Rautionkylän tuulensuunta, tuulennopeus 0,3 m/s. Pitoisuusasteikko 0-6 µg(s)/m³. Kuva 64: Svetogorskin TRS - yhdisteiden vuosikeskiarvot yksikössä µg(s)/m 3 ja tuntipitoisuuden 10 µg(s)/m 3 ylitykset prosentteina vuosina 1990 2016 Vuonna 2016 mitattiin Svetogorskissa kohonneita TRS-pitoisuuksia läpi vuoden. Pitoisuudet olivat suurempia kuin edellisenä vuotena, mutta selvästi pienempiä kuin 2000 - luvun vaihteessa. Pitoisuudet alenivat Svetogorskissa vuoden 2005 jälkeen, kun Svetogorskin tehtaalla otettiin käyttöön vuonna 2007 valmistunut hajukaasujen käsittelyprosessi. Myös mittauspisteen sijaintipaikan siirtyminen päiväkodin pihasta hiukan kauemmaksi tehtaasta hotellin parkkipaikalle 22.2.2007 on vaikuttanut pitoisuuksien pienenemiseen. Vuorokausiohjearvo ylittyi vuonna 2016 helmikuussa ja marraskuussa. Ohjearvo on ylittynyt useina vuosina, mutta vuosina 2015, 2012, 2010 ja vuosina 2008-2009 se ei ole ylittynyt. TRSpitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeita vuonna 1993. Vuosina 1994 ja 1995 ei Svetogorskissa suoritettu ilmanlaadun seurantaa laitteiden tulliongelmien vuoksi. Myöskään vuosien 1990-1993 ja 1996-1997 ajalta ei mittaustuloksia ole koko vuodelta vaan vuosikeskiarvot on laskettu noin puolen vuoden mittausjaksoilta. 77
SVETOGORSKIN ILMANLAATU 2016: Rikkidioksidi (SO 2 ) 3.4.2 Rikkidioksidi (SO 2 ) Yleistä Vuonna 2016 rikkidioksidia ei mitattu Svetogorskissa, koska vuonna 2008 rikkoutunutta rikkidioksidilaittetta ei ole korvattu uudella toimivalla laitteella. Rikkidioksidia mitattiin Svetogorskissa 1990-2008 yhdellä mittauspisteellä. Vuonna 1994-1995 laite- ja tulliongelmien vuoksi mittauksia ei voitu suorittaa, ja vuosilta 1996-1997 tuloksia on vain osalta vuodelta. Vuodesta 1998 alkaen mittauksia tehtiin yhtäjaksoisesti aina vuoden 2008 toukokuun puoleen väliin. Taulukko 29: Svetogorskin mittauspisteen rikkidioksidin pitoisuusarvot verrattuina ohje- ja raja-arvoihin vuosina 1998-2008 Vuosi tuntiohjearvosta vuorokausiohjearvosta tunti- raja- % % arvosta % 1) 1998 13 16 1999 13 19 2000 29 36 vrk-raja-arvosta % 2) 2001 20 18 11 11 2002 65 68 34 37 2003 8 16 6 10 2004 *) 13 15 8 10 2005 10 14 7 9 2006 14 16 7 10 2007 18 20 13 14 2008 **) 13 9 5 5 1) 25. suurin tuntikeskiarvo, voimaan 15.8.2001, 2) 4. suurin vrk-keskiarvo, voimaan 15.8.2001, *) mittaustuloksia vain 51 %, **) mittaustuloksia vain 34 % 78
SVETOGORSKIN ILMANLAATU 2016: Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidi Svetogorskissa 1990-2008 µg/m³ µg/m³ 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 vuosikeskiarvo suurin 99 % tuntiarvo Kuva 65: Svetogorskin rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % - tuntiarvot (µg/m 3 ) vuosina 1990-2008 Rikkidioksidin pitoisuudet Svetogorskissa ovat laskeneet 17 vuoden takaisista arvoista Svetogorskin sellu- ja paperitehtaan prosessimuutosten jälkeen. Vuonna 1993 mitattiin poikkeuksellinen korkeita pitoisuuksia, ja vuosina 1994 ja 1995 ei mittauksia päästy suorittamaan laitteiden kuljettamisen tulliongelmien vuoksi. Vuosina 1997-2008 Svetogorskin rikkidioksidin pitoisuudet olivat selvästi alle ohje- ja raja-arvojen (kuva 65, taulukko 29). 79
SVETOGORSKIN ILMANLAATU 2016: Typenoksidit (NO 2 ja NO).. 3.4.3 Typenoksidit (NO 2 ja NO) Yleistä Typenoksideja mitattiin Svetogorskissa vuonna 2016 yhdessä mittauspisteessä. 22.2.2007 alkaen mittauspiste on sijainnut Svetogorskin Complex hotellin parkkipaikalla. Mittaukset alkoivat Svetogorskissa vuonna 1999, vuonna 2011 ja vuonna 2013 typenoksideja ei Svetogorskissa mitattu mittalaitteen rikkoutumisen vuoksi. Tulokset Suomen valtioneuvoston typpidioksidin ohje- eikä raja-arvot ylittyneet Svetogorskissa vuonna 2016 (kuvat 66-67). Kasvillisuusvaikutusten perusteella valtioneuvosto on päätöksessään (480/96) antanut typenoksideille yhteisen vuosiohjearvon 30 µg/m³ (NO 2 +NO), johon verrattava arvo Svetogorskissa vuonna 2016 oli 10 µg/m³ eli ohjearvo ei ylittynyt. Typpimonoksidia oli kokonaistyppitasosta 20 %. Taulukko 30: Typenoksidien (NO ja NO 2 ) tunnusluvut vuonna 2016 Svetogorsk Ohjearvo/ Raja-arvo NO 2 :lle (sallitut ylitykset) NO NO 2 vuosikeskiarvo (µg/m³) 2 8 NO 2 + NO = 30/- suurin kuukausikeskiarvo (µg/m³) 5 14 - suurin vuorokausikeskiarvo (µg/m³) 26 29 - suurin vuorokausiohjearvoon verrattava tunnusluku 2) 27 70/- (µg/m³) suurin tuntikeskiarvo (µg/m³) 156 53 - suurin tuntiohjearvoon verrattava tunnusluku 3) 45 150/- (µg/m³) tuntiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m³), numeerisarvon ylitysten lkm 40 (0) -/200 (18) (kpl) 4) vuosiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m³) 5) 8 -/40 valid % 99 1) tuntikeskiarvojen 98 % arvo, 2) suurin kuukausien toisiksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista, 3) suurin kuukausien 99 % tuntiarvoista, 4) 19.suurin tuntiarvo, 5) vuosikeskiarvo, 80
SVETOGORSKIN ILMANLAATU 2016: Typenoksidit (NO 2 ja NO).. vuosi- rajaarvosta Taulukko 31: Typenoksidien pitoisuudet verrattuna ohje- ja raja-arvoihin Svetogorskissa vuosina 1999-2016 Vuosi tuntiohjearvosta vuorokausiohjear- tuntiraja-arvosta % vosta % % 1) % 2) 1999 49 51 2000 41 41 2001 2) 41 43 30 30 2002 38 41 33 30 2003 45 49 34 30 2004 43 53 35 33 2005 59 63 46 33 2006 77 84 52 38 2007 46 56 31 25 2008 31 43 23 23 2009 34 41 26 23 2010 41 51 28 23 2011 2012 41 54 28 23 2013 2014 35 44 23 23 2015 33 34 23 23 2016 30 39 20 20 1) voimaan 15.8.2001, 19. suurin tuntiarvo, 2) tuloksia vain tammi-heinäkuulta Kuva 66: Svetogorskin mittauspisteen NO 2 - vuorokausikeskiarvot vuonna 2016, (µg/m 3 ) Kuva 67: Svetogorskin mittauspisteen typpidioksidin kuukausikeskiarvot ja kuukausien 99 % - tuntikeskiarvot vuonna 2016, (µg/m 3 ) 81
SVETOGORSKIN ILMANLAATU 2016: Typenoksidit (NO 2 ja NO).. Tammikuussa mitattiin Svetogorskissa suurimmat typpidioksidin pitoisuudet, ja heinäkuussa pienimmät. Rajaliikenteen vähenemisen myötä Svetogorskin typenoksidien pitoisuustasot ovat laskeneet. Teollisuuden NO x -päästöillä ei ole niin selvää vaikutusta pitoisuuksiin kuin liikenteellä. Vuoden 2016 pitoisuudet olivat vuosikeskiarvollisesti hiukan pienempiä kuin edellisenä vuotena (kuva 68). Kuva 68: Svetogorskin mittauspisteen typpidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot ja 98% - vuorokausiarvo 1999-2016 (µg/m³). Vuosina 2011 ja 2013 ei ollut typpidioksidipitoisuuksien mittausta. 82
SVETOGORSKIN ILMANLAATU 2016: Hiukkaset... 3.4.4 Hiukkaset (PM10) Yleistä Svetogorskin mittauspisteellä on mitattu hiukkasia β-säteilyyn perustuvalla menetelmällä vuodesta 1999 vuoden 2008 toukokuuhun asti. Vuosina 2009-2016 Svetogorskissa ei ole mitattu hiukkaspitoisuuksia. Svetogorskissa suurimpia hiukkaspitoisuuksien aiheuttajia ovat hotellin parkkipaikan ja kaupungin liikenne, kasvillisuus, Svetogorskin tehdas sekä mittauspisteen lähistöllä poltetut avotulet. Myös kaukokulkeuma kasvatti Svetogorskin pitoisuuksia aika-ajoin. Vuosien 1999 2004 ja vuoden 2007 aikana PM10 - pitoisuudet ylittivät vuorokausiohjearvon 70 µg/m³. Kuva 69: Svetogorskin mttauspisteen PM10 - vuosikeskiarvot ja korkein kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista 1999-2008. Vuonna 2008 tuloksia on vain tammi toukokuulta. Vuosina 2009-2016 Svetogorskissa ei ollut PM10 mittausta. 83
Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatutulosten vertailu 2016 4. IMATRAN, LAPPEENRANNAN JA SVETOGORSKIN ILMANLAATUTULOSTEN VERTAILU 4.1 Indeksi Ilmanlaatuindeksillä arvioituna ilmanlaatu oli vuonna 2016 koko mittausverkon alueella suurimman osan aikaa hyvää. Svetogorskin, Lappeenrannan keskustan ja Ihalaisen mittauspisteillä mitattiin eniten ilmanlaadultaan välttäviä tunti-indeksiarvoja sekä näiden lisäksi huonoja ja erittäin huonoja tuntiindeksiarvoja mitattiin myös Imatralla Rautionkylässä (kuva 70, taulukko 32). Imatralla Pelkolan ja Teppanalan mittauspisteillä ei mitattu lainkaan erittäin huonoja tunti-indeksiarvoja. Kuva 70: Etelä-Karjalan ilmanlaatu eri mittauspisteillä tunti-indekseillä kuvattuna vuonna 2016. Taulukko 32: Etelä-karjalan ilmanlaadun mittauspisteiden tunti-indeksien jakautuminen vuonna 2016. Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Rautionkylä 7586 1064 85 31 13 8779 kpl Mansikkala 7921 738 99 15 7 8780 kpl Teppanala 7868 847 21 3 0 8739 kpl Pelkola 8429 271 71 3 0 8774 kpl Svetogorsk 7890 436 332 75 1 8734 kpl Joutseno kesk 7821 865 75 13 2 8776 kpl Pulp 8545 166 34 24 2 8771 kpl Tirilä 8349 389 23 16 3 8780 kpl Lauritsala 8118 603 35 4 2 8762 kpl LPR keskusta 7130 1481 124 25 19 8779 kpl Ihalainen 7341 1255 124 25 33 8778 kpl 84
Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatutulosten vertailu 2016 4.2 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Mittausverkon alueella TRS-pitoisuudet olivat vuonna 2016 melko samantasoisia kaikilla mittauspisteillä. Vuorokausiohjearvon 10 µg(s)/m³ ylityksiä mitattiin Svetogorskin mittauspisteellä sekä Imatralla Rautionkylän mittauspisteellä. Svetogorskissa mitattiin eniten yli 10 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja, 4,8 % mittausajasta. Toiseksi1 eniten yli 10 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin Imatralla Rautionkylän mittauspisteellä, 1,1 % mittausajasta (kuva 71). Kuten kuvassa 72 on havaittavissa Rautionkylässä, Pulpilla ja Tirilässä TRS:n yli 10 µg(s)/m³ tuntikeskiarvopitoisuudet ovat vähentyneet 2000-luvulla tasaisesti paria poikkeuksellista vuotta lukuunottamatta. Svetogorskin mittauspisteellä pitoisuustaso on korkein ja pitoisuuksien vaihtelu vuositasolla on ollut suurinta. Kuva 71: Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteiden vuoden 2016 TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja vuorokausipitoisuuden 10 µg(s)/m³ ylitysten %-osuudet (yhden desimaalin tarkkuudella). 85
Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatutulosten vertailu 2016 Kuva 72: TRS:n yli 10 µg(s)/m³ -tuntikeskiarvopitoisuuksien prosenttiosuudet vuosina 1994-2016 Rautionkylässä, Pulpilla, Tirilässä ja Svetogorskissa. 4.3 Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidipitoisuudet olivat koko mittausverkon alueella suurimmat Lappeenrannassa Pulpin ja Ihalaisen mittauspisteillä. Pienimmät rikkidioksidin pitoisuudet mitattiin Imatralla Rautionkylän ja Lappeenrannassa Tirilän mittauspisteillä (kuva 73). Kuva 73: Imatran ja Lappeenrannan mittauspisteiden vuoden 2016 rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja tuntiohjearvoon verrattavat pitoisuudet (suurimmat kuukausien 99 % -tuntiarvoista). 86
Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatutulosten vertailu 2016 Imatran ja Lappeenrannan mittauspisteiden rikkidioksidipitoisuudet ovat yleensä olleet alle valtioneuvoston ohjearvojen lukuunottamatta paria poikkeuksellista vuotta (kuva 74). Svetogorskissa vuonna 1996 pitoisuudet olivat hyvin suuria ylittäen tuntiohjearvon (250 µg/m 3 ) ja maaliskuussa 2004 Imatralla Rautionkylässä ylittyi rikkidioksidin tuntiohjearvo Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden huoltoseisakin aiheuttaman häiriöpäästön takia. Vuonna 2016 pitoisuudet olivat hieman pienempiä kuin vuonna 2015 kaikilla mittauspisteillä, Pulpin mittauspisteellä hivenen suurempia kuin muilla pisteillä. Kuva 74: Rikkidioksidin suurimmat 99% tuntiarvot vuosina 1994 2016 Lauritsalassa ja Svetogorskissa on rikkidioksidin mittaukset lopetettu vuoden 2009 alussa. 4.4 Hiukkaset (PM10 ja PM2,5) Hengitettävien hiukkasten eli PM10:n pitoisuudet ovat suurimpia kaupunkien keskusta-alueilla. Koko mittausverkon alueella suurimmat PM10-pitoisuudet mitattiin Lappeenrannan keskustan, Ihalaisen ja Imatralla Mansikkalan mittauspisteillä. Valtioneuvoston vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylittyi kolmella mittauspisteellä: Lappeenrannan keskustassa, Ihalaisessa sekä Imatralla Mansikkalassa (kuva 75). Rajaarvon numeerisarvon ylityksiä (sallittu 35 kappaletta) mitattiin Lappeenrannan keskustassa 13 kertaa, Lauritsalassa 1 kerran, Ihalaisessa 13 kertaa, Joutsenon keskustassa 3 kertaa sekä Imatralla Mansikkalassa 7 kertaa, Rautionkylässä 2 kertaa sekä Teppanalassa ei kertaakaan. Raja-arvon numeerisarvon ylitykset mitattiin pääsääntöisesti kevätpölyn aikana muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. 87
Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatutulosten vertailu 2016 Kuva 75: PM10:n vuosikeskiarvot ja vuorokausiohjearvoon verrannolliset arvot vuonna 2016 Imatralla ja Lappeenrannassa. Kuva 76: PM10:n suurimmat kuukauden toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista vuosina 1995-2016 Teppanalassa, Mansikkalassa, Joutsenon keskustassa, Lappeenrannan keskustassa, Ihalaisessa ja Lauritsalassa. Svetogorskissa mittaukset loppuivat vuoden 2008 aikana. Pienhiukkasten eli PM2,5:n pitoisuuksia mitattiin koko mittausverkon alueella neljällä mittauspisteellä Imatralla Teppanalassa ja Lappeenrannassa keskustassa, Tirilässä ja Pulpilla. Kuvassa 77 tuloksia on verrattu WHO:n vuorokausiohjearvoon 25 µg/m 3. WHO:n vuorokausiohjearvo ei ylittynyt vuonna 2016 millään mittauspisteellä. Suomen valtioneuvoston antama vuosiraja-arvo ei myöskään ylittynyt. 88
Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatutulosten vertailu 2016 Kuva 77: PM2,5:n suurimmat vuorokausikeskiarvot vuonna 2016 Imatralla ja Lappeenrannassa. 4.5 Typenoksidit (NO 2 ja NO) Suurimmat typenoksidien pitoisuudet mitattiin liikenneympäristöissä Imatralla Mansikkalan ja Pelkolan sekä Lappeenrannassa keskustan ja Ihalaisen mittauspisteillä (kuvat 78). Vuonna 2016 ei millään mittauspisteellä ylitetty tunti- tai vuorokausiohjearvoja eikä raja-arvoja. Lappeenrannan Lauritsalassa on tuntiohjearvo (150 µg/m³) ylittynyt vuonna 2003 ja Imatran Mansikkalassa vuonna 2008 (kuva 79). Kuva 78: Imatran ja Lappeenrannan mittauspisteiden vuoden 2016 typpidioksidin vuosikeskiarvot ja vuorokausiohjearvoon (70 µg/m 3 ) verrattavat NO 2 -pitoisuudet. 89
Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatutulosten vertailu 2016 Kuva 79: Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteiden typpidioksidin tuntiohjearvoon (150 µg/m³) verrattavat 99%-arvot vuosina 1996-2016 ( µg/m³). Svetogorskissa ei ole typenoksideja mitattu vuosina 2011 ja 2013. Ihalaisen mittauspisteellä mittaukset aloitettiin v. 2009 syksyllä ja Tirilässä mittaukset loppuivat v. 2015 lopussa. 4.6 Laskeuma Kokonaisrikki Kokonaisrikkilaskeuma oli vuonna 2016 viidellä laskeuman määrityspisteellä yli valtioneuvoston antaman rikkilaskeuman tavoitetason 300 mg/m²/a (kuva 80). Vertailupisteessä Äitsaaressa mitattiin pienimmät rikkilaskeuman arvot ja pitoisuustaso jäi alle tavoitetason ja taustatason (Etelä-Karjalan taustataso 362 mg/m 2 /a, Kotaniemen havaintoasema, SYKE) (kuva 80). Kuva 80: Imatran ja Lappeenrannan kokonaisrikkilaskeumat vuonna 2016. 90
Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatutulosten vertailu 2016 ph ja kalsium Sadeveden ph oli kaikilla mittauspisteillä korkeampi kuin Etelä-Karjalan taustataso (ph 5,4) (kuva 81). Ihalaisen korkeampi ph-taso johtuu suuresta kalsiumlaskeumasta, joka neutraloi laskeumien ph-tasoa teollisuuslaitosten läheisyydessä. Kalsiumlaskeuma oli vuonna 2016 kaikilla mittauspisteillä sekä vertailupisteellä Äitsaaressa suurempi kuin Etelä-Karjalan taustataso (254 mg/m²/a Kotanieman havaintoasema) (kuva 82). Kaikilla mittauspisteillä kalsiumlaskeuma oli korkeampi kuin v. 2015 ja Ihalaisen laskeumapisteen kalsiumlaskeuma oli selvästi taasen korkeampi kuin muilla pisteillä. Kuva 81: Imatran ja Lappeenrannan vuosilaskeumien ph:t vuonna 2016. Kuva 82: Imatran ja Lappeenrannan kalsiumlaskeumat vuonna 2016. 91