1 (5) 1.12.2016 Hallitusneuvos Valli-Lintu Lainsäädäntöneuvos Kuittinen Hallintovaliokunnalle HE 250/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta Valtiovarainministeriön vastine annettuihin lausuntoihin Hallintovaliokunta on pyytänyt valtiovarainministeriöltä vastinetta saamistaan asiantuntijalausunnoista koskien hallituksen esitystä HE 250/2016 vp eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta. Seuraavassa esitetään pykäläkohtaisesti valtiovarainministeriön kommentit erityisesti lausunnoissa esille nostettuihin muutosesityksiin. 17 Varavaltuutetut Vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg toteaa lausunnossaan, että esityksen 17 :ssä otettaisiin käyttöön uusi menettely varavaltuutettujen nimeämisessä. Esityksen mukainen järjestely vääristäisi käytännössä monissa kunnissa poliittisia voimasuhteita ja antaisin mahdollisuuden mielivaltaan. Valtiovarainministeriö toteaa, muutos vastaisi samaa menettelyä, mitä noudatetaan silloin, kun valtuutettujen ja varavaltuutettujen määrää täydennetään luottamushenkilön menetettyä vaalikelpoisuutensa, kuoltua tai kun hänelle on myönnetty ero luottamustoimesta. Kuntalain mukaisesti uusi varavaltuutettuja määrättäisiin jokaisen kuntavaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista tarpeellinen määrä. Vaalilain mukaan, jollei kaikkia varavaltuutetun toimia saada täytetyiksi tässä pykälässä olevien säännösten nojalla, jää varavaltuutettujen määrä vajaaksi. Valtiovarainministeriö katsoo, että vain niissä tilanteissa, joissa varajäseniä ei voida listan pienuuden vuoksi täydentää, tilanne voisi olla Tornbergin lausunnon mukainen. Sama tilanne on täydentämisessä voimassa jo nytkin. 85 Virheellinen menettely luottamustoimessa Luottamustoimesta pidättäminen ja oikeus vetäytyä luottamustoimesta (85 3 ja 4 momentti) Rikos- ja prosessioikeuden professori (emeritus) Pekka Viljanen kiinnittää lausunnossaan huomiota ehdotettuun 85 3 momentin muutokseen, joka mahdollistaa luottamushenkilön vetäytymisen oma aloitteisesti luottamustoimesta tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi. Viljanen tulkitsee, että säännös tarkoittaa myös sitä, että henkilöllä on kyseisessä tilanteessa oikeus vetäytyä toimestaan eli häntä ei voi velvoittaa jatkamaan siinä. Lausunnon mukaan olisi syytä selventää ehdotetun säännöksen suhdetta kuntalain 70 3 momenttiin, jossa säädetään, että luottamushenkilö voi erota pätevästä syystä ja eron myöntämisestä. Edelleen lausunnon mukaan säännöksen sanamuoto jättää epäselväksi, tarkoitetaanko vetäytymisellä lopullista eroamista luottamustoimesta vai tilapäistä sivuun siirtymistä tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi. Lisäksi lausunnossa kiinnitetään, huomiota 3 momentin sanamuotoon tutkimus, joka mahdollistaa tulkinnan, että tutkimuksella tarkoitetaan myös sisäistä tutkintaa. Lausunnossa ehdotetaan, että tutkimus rajattaisiin koskemaan vain esitutkintalaissa tarkoitettua esitutkintaa. Lausunnossa vielä ehdotetaan, että selvyyden vuoksi lakitekstissä tulisi ilmetä osittainen pidättämismahdollisuus osasta luottamushenkilön tehtävistä. Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, 00023 Valtioneuvosto Puh 0295 16001 (Vaihde) Faksi 09 160 33123 valtiovarainministerio@vm.fi www.vm.fi Y-tunnus 0245439-9
2 (5) Professori Olli Mäenpää toteaa lausunnossaan, että 2 momentin mukainen perusedellytyksenä oleva epäily luottamushenkilön syyllistymisestä luottamustoimessaan virkarikokseen tai muuten menetelleen siinä velvollisuuksien vastaisesti voisi olla paikallaan kirjata ehdotettuun 4 momentin säännökseen, vaikka kytkentä käy ilmi asiayhteydestä, ainakin pääpiirteissään. Mäenpää toteaa lausunnossaan, että ehdotetussa 4 momentissa käytetään ilmaisua tutkinnan ja oikeudenkäynnin ajaksi, kun sen sijaan 3 momentissa käytetään samaan tilanteeseen liittyen ilmaisua tutkimuksen ja oikeudenkäynnin ajaksi. Käsitteistön olisi paikallaan olla tältä osin yhteneväistä. Mäenpää ehdottaa, että voisi olla paikallaan harkita valtuustolle velvoitetta seurata luottamustoimesta pidättämisen perusteita ja tarvittaessa olosuhteitten muututtua tehdä asiasta uusi päätös. Vastaavansisältöinen velvoite sisältyy kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 49 :ään. Valtiovarainministeriö toteaa, että 3 momentin sanamuoto vastaa voimassa olevaa kuntalakia muilta osin paitsi, että siihen on lisätty sivulause, joka mahdollistaa luottamushenkilölle luottamustoimesta vetäytymisen. Säännöksen mukaan Valtuusto voi tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi pidättää luottamushenkilön toimestaan, jollei hän ole itse ilmoittanut vetäytyvänsä luottamustoimesta. Ennen valtuuston kokousta voi pidättämisestä väliaikaisesti päättää valtuuston puheenjohtaja. Pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti. Valtiovarainministeriö toteaa, että valtuuston oikeus pidättämiseen(3 momentti) tutkimuksen ajaksi koskee nykykäytännön mukaisesti myös esimerkiksi kunnan aloittamaa sisäistä tutkintaa rikos- ja esitutkinnan lisäksi. Erotuksena tästä on 85 :n ehdotettuun uuteen 4 momenttiin, jossa säädettäisiin valtuustolle velvollisuudesta luottamushenkilön pidättämisestä luottamustoimesta momentin mukaisissa olosuhteissa, ehdotettu sanamuoto tutkinnan tai oikeudenkäynnin ajaksi. Pykälän 4 momentin mukainen velvollisuus koskisi siten ainoastaan tilannetta, jossa on kysymyksessä rikostutkinta tai esitutkinta. Pykälän 3 ja 4 momentti eroavat siten toisistaan sisällöllisesti. Luottamustoimesta pidättäminen voi pykälän otsikon virheellinen menettely luottamustoimesta mukaisesti koskea vain tällaista tilannetta, ja 3 ja 4 momentin soveltamistilanteet liittyvät 2 momenttiin, eli tilanteeseen, jossa on syytä epäillä, että luottamushenkilö on toimessaan syyllistynyt virkarikokseen tai muuten menetellyt siinä velvollisuuksiensa vastaisesti. 2 momentin mukainen selvityksenpyyntömahdollisuus koskee pykälän perustelujen mukaisesti nykykäytännön mukaista tilannetta, jossa ei ole epäilyä rikoksesta. Valtuustolla on myös mahdollisuus käsitellä luottamushenkilön pidättämistä koskeva asia myös uudestaan ilman nimenomaista lainsäännöstä. Ehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että pykälän 3 momentissa säädettäisiin mahdollisuus luottamushenkilölle vetäytyä itse luottamustoimen hoitamisesta muun muassa silloin, kun hän on esitutkinnassa. Perusteluissa (kohdassa 2.1) todetaan, että luottamushenkilön itsensä olisi ensisijassa harkittava, voiko hän toimia rikostutkinnan aikana luottamustehtävissä. Valtuusto voisi tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi pidättää luottamushenkilön toimestaan, jollei hän ole itse ilmoittanut vetäytyvänsä luottamustoimesta. Vetäytymisestä säädettäisiin samassa momentissa kuin valtuuston oikeudesta pidättää luottamushenkilö toimestaan tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi, valtiovarainministeriö katsoo, että tämä lakitekninen ratkaisu kytkee vetäytymisen pykälän koskemaan tilanteeseen. Toisaalla laissa säädetään erikseen luottamushenkilön erottamisesta ja eroamisesta sekä eron myöntämisestä. Momentin sanamuoto mahdollistaa sen, että pidättäminen voi koskea vain osaa luottamustoimesta tai luottamustoimista, mikä on myös suhteellisuusperiaatteen mukaista. Ilmoitus esitutkinnan aloittamisesta (85 5 momentti) Oikeusministeriön edustaja lainsäädäntöneuvos Keravuori-Rusanen kiinnittää lausunnossaan huomiota ehdotettuun kunnan ja valtiovarainministeriön oikeuteen saada tietoa esitutkinnan aloittamisesta, Oikeusministeriö katsoo lausunnossaan, että 85 :n 5 momentista tai 109 c :stä tai niiden perusteluista ei ole päätettävissä, miten ilmoituksensaantioikeus käytännössä toteutuisi. Oikeusministeriön lausunnon mukaan esitutkintalain 3 luvun 6 :n ilmoitusvelvollisuutta ei ole kytketty sellaisiin olosuhteisiin, joita kuntalain mainitut säännökset koskisivat. Epäselväksi jää myös se, miten tutkinnanjohtajan tietoon tulevat ilmoituksensaantioikeuden perustavat olosuhteet mukaan lukien se, että rikoksesta epäilty on luottamushenkilö. Lausunnossa todetaan, että kysymyksessä olevat tilanteet näyttäisivät olevan sellaisia, joissa kunnan viranomainen tai valtiovarainministeriö tekee valmistelevia toimenpiteitä jo tietoisena luottamushenkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä, mikä on omiaan hämärtämään ilmoituksensaantioikeuden käytännön merkitystä. Professori Pekka Viljanen käsittelee lausunnossaan ehdotettua säännötä kunnan ja valtiovarainministeriön oikeudesta saada tietoa esitutkinnan käynnistämisestä. Lausunnon mukaan kunnalle ehdotettu oikeus saada tieto tuottaa samalla tutkinnanjohtajalle oikeuden antaa tieto ja velvollisuudenkin tiedon antamiseen,
3 (5) kun kunta tietoa kyselee, mutta ei tuota tutkinnanjohtajalle velvollisuutta antaa tieto oma-aloitteisesti. Lausunnossa ehdotetaan muutettavaksi myös esitutkintalakia lausunnossa kuvatuista syistä. Lausunnossa myös todetaan lopuksi, että ehdotettu sääntely ei antaisi aihetta kriittisiin huomioihin tästä (edellä lausunnossa mainituista seikoista) huolimatta. Viljasen lausunnossa ehdotetaan, että säännöksiä (85.5 ja 109 c ) täsmennettäisiin esimerkiksi muotoon esitutkintalain 3 luvun 6 :ssä tarkoitettua vastaava ilmoitus esitutkinnan aloittamisesta julkista luottamustehtävää hoitavan henkilön tekemäksi epäillystä rikoksesta. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen katsoo valtakunnansyyttäjäviraston lausunnossa, että esitetyt kuntalain säännökset erityissäännöksinä laajentanevat ainakin ilmoitusoikeuden koskemaan myös luottamushenkilöitä. Ilmoitusvelvollisuuden osalta voi syntyä suppea tulkinta, ettei ilmoitusvelvollisuutta luottamushenkilöitä koskien ole, koska tällaista ei ole selväkielisesti säädetty. Lausunnossa todetaan, että vain kuntalaista ilmikäyvä säännös ilman asianmukaista viittausta esitutkintalaissa jää helposti huomaamatta Esityksessä tavoitellun ilmoittamisen kannata varmempaa olisi, että tätä ilmoittamista koskeva säännös kävisi selvästi ilmi esitutkintalaista eikä vain kuntalaista. Lausunnossa ehdotetaan myös täsmennettäväksi 85 :ää siltä osin kenellä on velvollisuus tehdä rikosilmoitus. Poliisihallitus katsoo lausunnossaan, että muutokset tulisi selkeän lainsäädännön takaamiseksi myös huomioida lisäämällä tarvittavat muutokset esitutkintalain 3 luvun 6 :ään. Valtiovarainministeriö toteaa, että ehdotuksessa tarkoitus on, että esitutkintalain 3 luvun 6 :n mukaista ilmoitusvelvollisuutta ja -oikeutta ehdotetaan ulotettavaksi kunnan luottamushenkilöä koskevaan esitutkintaan vastaavalla tavalla kuin säännös koskee virkamiestä. Kunnan harkitessa luottamushenkilön esteellisyyttä eri tilanteissa ja erityisesti luottamushenkilön luottamustehtävästä pidättämistä kunnan viranomaisen päätöksentekoa vaikeuttaa se, että kunnalla ei ole riittävästi tietoa esitutkinnasta. Esitutkintaviranomaisen velvollisuus ilmoittaa kunnalle virkarikosta koskevaa esitutkinnasta koskee nykyisin vain kunnan viranhaltijan epäillyksi tekemää rikosta. Sama tiedonpuute koskisi valtiovarainministeriötä silloin, kun se harkitsee selvityshenkilön tai selvitysryhmän asettamista selvittämään sitä, mihin toimenpiteisiin kunnan tulisi tai olisi tullut ryhtyä käynnissä olevan laajan rikostutkinnan johdosta. Tiedon saaminen olisi välttämätöntä kunnan päätöksenteon kannalta, koska tieto esitutkinnan aloittamisesta mahdollistaisi kunnan ja viimesijaisesti valtiovarainministeriön perustamaan valmistelun oikeaan tietoon, mikä osaltaan vahvistaisi myös luottamushenkilön oikeusturvaa. Tiedon saaminen esitutkinnan käynnistämisestä liittyy tilanteisiin joissa on syytä epäillä, että luottamushenkilö on toimessaan syyllistynyt virkarikokseen, jota tilannetta nimenomaisesti kuntalain 85 koskee. Kunnan viranomaisen valmistellessa 85 :n 3 tai 4 momentin mukaista päätöstä luottamushenkilön pidättämisestä toimestaan tutkimuksen, rikostutkinnan, esitutkinnan tai oikeudenkäynnin ajaksi sillä olisi oikeus saada esitutkintalain 3 luvun 6 :ssä tarkoitettu ilmoitus esitutkinnan aloittamisesta. Ehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että tutkinnanjohtajan ilmoitusvelvollisuus ja -oikeus olisivat esitutkintalain 3 luvun 6 :n mukaiset. Ilmoitukseen sovellettaisiin esitutkintalakia ja siinä säädettyjä esitutkintaperiaatteita. Tämä tarkoittaisi vastaavia velvollisuuksia ja oikeuksia sekä menettelyä, kuin tutkinnanjohtajalla on käytössään esitutkintalain mukaisesti nykyisin viranhaltijan osalta, kuitenkin vain 85 :n mukaisten virkarikosten osalta. Professori Viljasen ehdotus 85.5 :n ja 109 c :n täsmentämisestä voitaisiin valtiovarainministeriön mielestä tarvittaessa tehdä kuitenkin rajaten se virkarikoksiin, joita tarkoitetaan 85 :ssä. Valtiovarainministeriöllä ei ole huomauttamista valtakunnansyyttäjänviraston ja poliisihallituksen lausuntoihin siltä osin kuin ne koskevat viittausten tekemistä myös esitutkintalakiin selkeyden vuoksi. Toimivalta rikosilmoituksen tekemiseen ilmenee säännöksestä ja määräytyy kuntalain mukaisesti. 12 a luku Poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevaa kuntaa koskeva selvitysmenettely Vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornbergin lausunnon mukaan oikeusvaltiomme tehtävienjaossa valtiovarainministeriön rooli on kuntien toiminnan yleinen seuraaminen ja perustuslaillisen aseman turvaaminen. Nyt esitetty sääntely muuttaisi asetelman täysin ja olisi ilmeinen eduskunnan epäluottamuslause perustuslaillista itsehallintoa kohtaan. Hän totesi lausunnossaan esitetyillä perusteluilla ja siteeraten myös KHO:n lausuntokierroksella antamaa lausuntoa, että sääntely on asiallista perustetta vailla eikä valtion näkökulmasta riittävää lainsäädäntöintressiä interventioon kunnan itsehallintoon ole olemassa. Lainkäyttöviranomaisten tehtävänä on mahdollisten virkavirheiden tutkiminen ja tuomitseminen. Oikeusministeriö katsoo lausunnossaan, että ehdotettu selvitysmenettely merkitsisi periaatteellista muutosta kuntiin kohdistuvaan valtionvalvonnan organisointiin ja antaisi valtiovarainministeriölle viime kädessä toimivallan puuttua vaaleilla valitun luottamushenkilön asemaan. Oikeusministeriö katsoo, että sääntelyn asiallisen merkityksen kannalta ei ole ongelmatonta, että selvitysmenettelyyn ryhtymisen ja poikkeuksellis-
4 (5) ten hallinnon vaikeuksien toteamisen edellytykset on sidottu 109 a :n 2 momentissa varsin arvostuksenvaraisiin perusteisiin, vaikka säännöksessä onkin pyritty korostamaan suhteellisuusperiaatteen mukaista soveltamista. Ehdotuksen ongelmallisuutta ei lievennä sekään, että valtiovarainministeriön päätös luottamustoimesta pidättämisestä voisi tapauskohtaisesti perustua ainoastaan yhden selvityshenkilön tekemään arvioon toimenpiteen välttämättömyydestä. Oikeusministeriö ei pidä kunnallisen itsehallinnon eikä julkisen hallinnon ja laillisuusvalvonnan yleisten organisointiratkaisujen kannalta perusteltuna ehdotuksenkaltaisen kuntien hallinnon ja toiminnan lainmukaisuuden arviointitehtävän osoittamista valtiovarainministeriölle, joka on osa eduskunnalle vastuunalaista valtioneuvostoa. Oikeusministeriö vielä katsoo lausunnossa esitetyillä perusteluilla, että lainsäädäntö olisi vaikeasti sovitettavissa oikeussuojajärjestelmään. Oikeusministeriön mielestä olisi perusteltua harkita luopumista ehdotusta 12 a luvun sääntelystä, ja jättää poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevia kuntia koskeva menettely ehdotettujen 17, 35 ja 85 :n varaan. Rikos- ja prosessioikeuden professori (emeritus) Pekka Viljanen ehdottaa, että lakitekstiehdotuksessa oleva 2 kohdan toinen lause eikä kunta ole ryhtynyt riittäviin toimiin kunnan hallinnon saattamiseksi lain tai hyvän hallintotavan mukaiseksi olisi syytä lisätä myös kohtaan 1. Lausunnossa todetaan, että 1 kohdan perustelut (HE s. 21) viittaavatkin siihen, että kyseinen lisäedellytys koskisi myös 1 kohtaa. Lausunnossa ehdotetaan, että 3 momentissa säädetyille valtuuston toimenpiteille tulisi säätää täsmällisempi määräaika, kuin ehdotuksen mukainen Saatuaan selvityshenkilön tai selvitysryhmän toimenpide-ehdotukset valtuuston on käsiteltävä ne ilman aiheetonta viivytystä ja saatettava niitä koskeva päätös valtiovarainministeriön tietoon.. Viljanen toteaa, että HE luonnoksessa ehdotettiin, että ehdotukset olisi tullut käsitellä valtiovarainministeriön asettamassa enintään kahden kuukauden määräajassa. Viljanen toteaa lausunnossaan vielä, että jos kunta ei ole noudattanut ehdotusta tai on tehnyt sen vain osittain, selvityshenkilöillä pitäisi olla mahdollisuus esittää järeämpiä toimenpiteitä eli luottamushenkilön tai henkilöiden pidättämistä toimestaan, jos tällaisen toimenpiteen edellytykset täyttyvät. Tämän vuoksi selvitystehtävän olisi voitava jatkua tarvittaessa ensimmäisen toimenpide-ehdotuksen jälkeen. Lausunnon mukaan lakia ei olisi tältä osin ehkä tarpeen täsmentää, mutta asiasta olisi syytä mainita valiokunnan mietinnössä. Viljanen ehdottaa, että 4 momentin mukainen valtiovarainministeriön päätös luottamushenkilön pidättämisestä olisi aiheellista muuttaa muotoon Ministeriön päätös pannan täytäntöön heti. Valtiovarainministeriö toteaa, että lainsäätäjän on turvattava hyvä hallinto myös sellaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa, jossa kunnan omat keinot ja tavanomaiset laillisuuden valvontakeinot eivät ole riittäviä. Näitä tilanteita on esiintynyt, joskin harvoin. Ehdotuksessa korostuu, että kunnalla on velvollisuus omin toimin järjestää hallintonsa lainmukaisesti. Selvitysmenettelyn asettaminen ei puuttuisi kunnalliseen päätöksentekoon eikä kyseessä ole kunnan toimien laillisuusvalvonta, vaan kyse on hallinnon selvittelymenettelystä. Valtiovarainministeriöllä ei olisi oikeutta korvata kunnan päätöksiä päätöksellään lukuun ottamatta luottamushenkilön viimesijaista pidättämisoikeutta. Asettamisen kynnys olisi korkea, ja edellytykset asettamiselle olisivat tarkkarajaiset. Luottamustoimesta pidättämisen osalta kyse olisi väliaikaisesta turvaamistoimenpiteestä jo aloitetun rikostutkinnan, esitutkinnan tai vireillä olevan oikeudenkäynnin ajaksi laissa säädetyin edellytyksin. Valtiovarainministeriön toimivaltaa ei voida pitää tuomiovaltaan kuuluvana asiana. Kunnan oikeutta vastaavaan pidättämiseenkään ei ole pidetty tuomiovallan käyttönä vaan turvaamistoimenpideluonteisena. Valtiovarainministeriöllä olisi toimivalta ainoastaan, jos kunnanvaltuusto ei ole asiasta päättänyt vaikka sillä olisi ehdotetun 85 4 momentin mukaisesti siihen velvollisuus. Selvityshenkilön tai ryhmän olisi lisäksi tullut tätä ehdottaa. Luottamushenkilön pidättäminen toimestaan valtiovarainministeriön päätöksellä olisi tällöin mahdollista 85 4 momentin mukaisesti, jos se on kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi välttämätöntä ottaen huomioon epäillyn rikoksen vakavuus, mahdollinen toistuvuus ja muut seikat. Lainkäytön järjestyksessä ratkaistaan syyllisyys- ja lainmukaisuuskysymykset. Siten ehdotus ei ole ristiriidassa vallan kolmijakoa koskevien periaatteiden kanssa. Pykälän 1 ja 2 momentin sanamuotojen osalta valtiovarainministeriö toteaa, että pykälän perustelujen mukaan valtiovarainministeriö voisi asettaa selvityshenkilön tai -ryhmän selvittämään kunnan toimintaa, jos kunnan hallinto ja toiminta ovat poikkeuksellisen suurissa vaikeuksissa eikä kunta ole ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin. Perusteluissa todetaan, että poikkeuksellinen tilanne saattaa syntyä juuri siitä, että valtuusto ei turvaudu sen käytössä oleviin keinoihin. Pykälän 1 momentin mukaisti kysymys on tilanteesta, jossa kunnan hallinto ja toiminta ovat poikkeuksellisen suurissa vaikeuksissa, joista kunta ei kykene selviytymään. Lain tarkoitus on, että kunnalla on ensisijainen velvollisuus hallintonsa järjestämiseksi, valtiovarainministeriöllä ei siten ole huomauttamista professori Viljasen ehdotuksesta pykälän sanamuodon täsmentämisestä siten, että 2 kohdan virke eikä kunta ole ryhtynyt riittäviin toimiin kunnan hallinnon saatta-
5 (5) miseksi lain tai hyvän hallintotavan mukaiseksi ulotettaisiin lakitekstissä molempiin pykälän 2 momentin kohtiin, vaikka asia käykin ilmi ehdotetusta 109 a :stä ja sen perusteluista. Valtiovarainministeriö katsoo, että 3 momentissa asetettu selvitystehtävä ja valtuuston velvollisuus on riittävästi säännelty ehdotuksessa. Ehdotuksen mukaan Selvityshenkilö tai selvitysryhmä tekee ehdotuksen tarvittaviksi toimenpiteiksi kunnan hallinnon saattamiseksi tämän lain ja muiden lakien mukaiseksi. Saatuaan selvityshenkilön tai selvitysryhmän toimenpide-ehdotukset valtuuston on käsiteltävä ne ilman aiheetonta viivytystä ja saatettava niitä koskeva päätös valtiovarainministeriön tietoon.. Tämä on ainoa kunnalle asetettu velvoite toimenpide-ehdotusten osalta. Sääntely käsittelyajasta on riittävä ottaen huomioon kunnallinen itsehallinto sekä se, että ehdotusta on tältä osin muutettu oleellisesti lausuntokierroksella olleesta ehdotuksesta, jossa valtiovarainministeriö olisi voinut käsitellä vielä asiaa eli selvityshenkilön tai selvitysryhmän toimenpide-ehdotusten ja valtuuston päätösten perusteella todeta, mitä seikkoja se pitää kunnan hallinnossa ja toiminnassa edelleen ilmeisen lainvastaisina ja määrätä tarvittaessa, että kunta ryhtyy valtiovarainministeriön edellyttämiin toimenpiteisiin. Ehdotetun sääntelyn mukaan ei ole tarkoitus, että valtiovarainministeriö käsittelisi toimenpide-ehdotuksia, vaan ne toimitettaisiin suoraan kunnalle käsiteltäväksi. Selvitys tehtäisiin kunnan kanssa yhteistyössä, joten prosessi olisi käytännössä keskusteleva. Ei ole tarkoitus, että selvityshenkilöt tekevät kuntaa velvoittavia ehdotuksia. Kunnan harkinnassa on itsehallintonsa nojalla päättää tarvittavista toimenpiteistä. Pykälän perusteluissa todetaan, että tavoitteena olisi, että valtuusto hyväksyisi ne ehdotetut toimenpiteet, jotka ovat sen toimivallassa, ja edellyttäisi kunnan muiden viranomaisten päättävän tai ryhtyvän toimiin tehtyjen ehdotusten täytäntöön panemiseksi. Valtiovarainministeriön 4 momentin mukaisesti tekemän päätöksen täytäntöönpanosta säätäminen on valtiovarainministeriön mielestä riittävä hallituksen esityksessä ehdotetun mukaisesti. Viranhaltijan pidättäminen virantoimituksesta Professori Viljanen ehdottaa lausunnossaan, että valtion viranomaisen olisi voitava lausunnossa kuvatuissa olosuhteissa puuttua tilanteeseen ja pidättää myös kunnan virkamies, kuten kunnanjohtaja virantoimituksesta. Viljasen mielestä, olisi syytä käynnistää lainvalmistelu kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamiseksi tältä osin. Inkeri Yritys toteaa lausunnossaan, pitävänsä tärkeänä, että lakiin saataisiin valtiovarainministeriölle oikeus pidättää tilapäisesti toimestaan myös kunnan virkamies, esimerkiksi kunnanjohtaja, jos hän toimii yhdessä luottamushenkilöiden kanssa tietoisesti ja aktiivisesti siten, ettei laillisuusvalvonta toimi. Valtiovarainministeriö toteaa, että kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamista koskeva ehdotus ei sisältynyt lausuntokierroksella olleeseen ehdotukseen. Virantoimituksesta pidättämisestä säädetään mainitun lain 9 luvussa. Jos lainsäädäntöön katsottaisiin tarpeelliseksi tehdä muutoksia tältä osin, tulisi käynnistää erillinen valmistelu, kuten professori Viljanen ehdottaa. Viljasen ja Yrityksen lausunnoissa mainitunkaltainen tilanne voi erittäin poikkeuksellisesti olla mahdollinen, valtiovarainministeriö toteaa kuitenkin, että erikseen tulisi selvittää vielä nykysääntelyn soveltamista ja arvioitava muuttamisen tarkoituksenmukaisuutta. Lain voimaantulo Professori Viljanen ehdottaa lausunnossaan esittämillä perusteluilla, että olisi syytä täydentää lain voimaantulosäännöstä lisäämällä siihen maininta, että täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa. Valtiovarainministeriö toteaa, että laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2017 alusta lukien. Sen 12 a lukua sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä kesäkuuta 2017, eli vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Tämä tarkoittaa, että muilta osin kuin 12 luvun osalta lakia sovellettaisiin sen voimaantulosta lukien. Selvitysmenettelyn käynnistämisestä ei siten voida päättää ennen 1.6.2017. Lain soveltamisajankohdan tilanteen mukaisesti arvioidaan menettelyn käynnistämiskriteerien täyttyminen. Sinänsä on mahdollista, että kunnan hallinnolliset vaikeudet ovat käynnistyneet jo ennen soveltamisajankohtaa.